Ympäristö- ja terveyslautakunta 6 23.02.2017 Sibelco Nordic Oy Ab:n lupahakemus maa-ainesten ottamiseen Ympäristö- ja terveyslautakunta 23.02.2017 6 Valmistelija: ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Hakija Sibelco Nordic Oy Ab Mikkelänkallio 3 02770 Espoo Ottamisalue Karvian kunnan kirkonkylässä, tilalla Sora-Rouvali RN:o 12:7. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 :n 1 momentti Lupaviranomainen Maa-aineslain 7 :n 1 momentti Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle 7.9.2016. Kaavoitus ja lupatilanne Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa. Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa ottamisalue on merkitty yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi ja siihen soveltuvaksi pohjavesialueeksi, lisäksi alueella on merkintä kehitettävästä ohjeellisesta ulkoilureitistä. Ottoalueen länsipuoli rajautuu maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaaseen geologiseen muodostumaan. Ottamisalueen läheisyydessä, noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee Kauhaneva-Pohjankangas Natura-alue (FI0800002, FI080003). Kohteeseen kuuluvat mm. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto (KPU100015), soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Mustakeidas (SSO020081) sekä harjujensuojeluohjelman alue: Nummikangas-Pohjankangas (HSO020024). Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinkiinteistöjä, lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 m etäisyydellä, ottoalueen kaakkoispuolella. Alueelle on edelliset maa-ainestenottoluvat myönnetty 28.3.1995, 24.4.2006 sekä viimeisin 14.3.2012, joka on voimassa 14.3.2017 asti. Nykytilanne alueella
Suunniteltu ottoalue on lähes kokonaan avattua maa-ainesten ottoaluetta, jossa kaivu on aloitettu yhtäjaksoisesti useasta eri kohdasta johtuen maa-aineksen rakeisuuden vaihtelusta. Alueen lounais-luoteisosa rajautuu metsään ja muilta osin olemassa oleviin soranottoalueisiin. Ottamisalue sijaitsee tärkeällä Kantinkankaan (0223004) pohjavesialueella. Kantinkankaan pohjavesialueella sijaitsee neljä vedenottamoa. Aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt Lakeuden Vesi Oy:lle vedenottoluvan, joka ei ole vielä lainvoimainen. Lakeuden Vesi Oy:n suunniteltu vedenottamo sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueen pohjoispuolella. Partakylän vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä ottamisalueen kaakkoispuolella. Kantinkaan pohjavesialueen reunoilla on lisäksi useita yksityisiä kaivoja. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Hakemuksessa haetaan jatkolupaa soran ja hiekan ottamiseksi Sorarouvalin tilalle 4,7 ha:n alueella (tilan koko pinta-ala). Lupaa haetaan viideksi (5) vuodeksi kokonaismäärälle 100 000 m 3 ja arvioitu vuotuinen otto tulee olemaan 25 000 m 3. Suunnitelma-alue sijaitsee pohjois-etelä-suuntaisella muodostumalla, joka pääosin koostuu lajittuneesta hiekasta ja sorasta. Muodostuma jatkuu etelään Kankaanpään alueelle laajeten Pohjankankaaksi. Harjujakso on metsätalouskäytössä ja valtapuuna on havupuu. Suunnittelualue on lähes kokonaan avattua maa-ainesten ottoaluetta. Suunnittelualue kuuluu osana Pohjankangasta, joka on alkujaan ollut kangastyyppistä mäntymetsää. Suunnittelualueen korkeimmat kohdat ulottuvat tasoon n. +153 +155 m, pohjatason ollessa pääosin tasolla +148 +151 m. Suunnittelualueen ympäristössä maanpinnan korkeustaso on tasolla n. +152 +156 m. Alueen pohjois-eteläpuolella maasto jatkuu harjuna, itä- ja länsipuolella on suoalueita. Suoalueiden korko on idässä n. 148-149 m. Ohjeelliset etenemissuunnat ja kaivusyvyydet on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa ottamissuunnitelmassa sekä leikkauskuvissa. Ottaminen ulotetaan syvimmillään tasolle +148 m, jollin kaivusyvyys vaihtelee 5-8 metriin. Mikäli suunnitellun kaivutason yläpuolella esiintyy moreenia, savia tai muita epäkurantteja maa-aineksia tai kalliota, ei kaivutoimintaa uloteta niitä syvemmälle. Mahdollisen kalliopaljastuman päälle jätetään vähintään yhden metrin vahvuinen suojakerros. Sorarouvalin tilan etelä-, itä- ja koillisrajat kaivetaan täyssyvinä niin että naapuritiloille ei jää sorakannasta. Länsi- ja luoteisrajoille jätetään kaivun aikana luontaiset luiskat, jotka ottotoiminnan loputtua muotoillaan loivemmiksi ja niiden kaltevuus jätetään 1:3 tai loivemmaksi. Alueen länsiosassa on kaksi pientä aluetta, joissa ottotoiminta on edennyt hiukan syvälle. Nämä alueet täytetään takaisin tasoon 148 m, sorapitoisella materiaalilla, jossa ei ole orgaanista maa-ainesta. Jäljellä olevat pintamaat poistetaan kulloinkin otettavan osa-alueen pinnasta ja varastoidaan ottoalueen rajojen ulkopuolelle mistä no on helposti otatettavissa maisemointiin ottotoiminnan päätyttyä. Maa-ainesten ottotoiminnassa noudatetaan mm. seuraavia ohjeita:
Ottoalue ja kaivurajat sekä ottotaso merkitään maastoon Ottoalueesta varoitetaan lippusiimalla tai huomionauhalla Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan kaivualueen ulkopuolella Kalustoa ei säilytetä, huolleta eikä tankata kaivualueella Alueella ei varastoida pohja- tai pintavedelle vaarallisia aineita Mahdollisesta öljyvahingosta ilmoitetaan välittömästi ja ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi ja korjaamiseksi Öljyvahingon varalle alueelle varataan imeytysainetta Alueelle sijoitetaan kaivuun ajaksi siirrettävä seulontalaitos kiviaineksen jatkojalostusta varten. Toiminnan aikana seulontalaitoksen paikka on pääkaivurintauksen ja varastoalueiden välittämässä läheisyydessä ja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan montun pohjalle, jolloin olemassa olevat rintaukset suojaavat melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Alue on vaaittu ja kartoitettu 9.8.2016. Kartta-aineisto on sidottu ETRS-TM35 koordinaatistoon ja korkeus valtakunnalliseen N60-korkeusjärjestelmään. Alueen jälkikäyttö on nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaisesti metsätalouskäyttö. Maa-ainesten ottamistoiminnan ei katsota vaarantavan erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnalle ei ole haitallisia vaikutuksia pohja- ja pintavesiin. Liikennöinti Sorarouvalin ja Sibelco Nordicin välillä järjestetään pääasiassa Museotien ja Hiekkamylly II ja III kautta jolloin minimoidaan liikenne Kaappolantiellä. Hakija esittää maa-aineslain 12 :n mukaiseksi vakuudeksi 21 300. Pohjavesitiedot Sorarouvalin sora-alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Tilalla on yksi (1) pohjavesiputki (PE10). Lisäksi alueen pohjoispuolella on neljä pohjavesiputkea (PE12, PE42, PE42b ja HPKar100). Hakemuksen liitteenä olevasta seurantataulukosta voidaan todeta, että pohjaveden pinta on kohtalaisen vakaa, keskipinta ollessa noin 144 m. Pohjavesi seurantaa tehdään alueella Lakeuden veden toimesta, joka on asentanut PE10 putken Sorarouvaliin (Lakeuden veden taulukossa nimellä 10 Kair). Lähin vedenottamo sijaitsee alueen pohjoispuolella 1,4 km etäisyydellä. Alue ei sijaitse vedenottamon suojavyöhykkeellä. Maisema, ympäristö- ja luonnon-olosuhteet Suunniteltu ottoalue sijaitsee Kauhaneva-Pohjankankaan että Pohjankankaan Natura-alueiden läheisyydessä. Kauhaneva-Pohjankangas Natura-alue on sisällytetty Natura200 verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Alueella olevat luontodirektiivin I luontotyypit on valtaosaltaan keidassoita (75 %) ja pieni osa aapasoita (3 %). Lisäksi 3 % suojelluista luontotyypeistä kuuluu boreaalisiin luonnonmetsiin. Natura alueesta on suojeltu vajaa puolet (47 % kansallispuistoa), loput 53 % on
vailla suojelua. Suunnittelualue sijaitsee Kauhaneva-Pohjankankaan Natura-alueen itä- ja eteläpuolella, lähimmillään 30 metriä Natura-alueen rajasta. Ottamisalue rajautuu kokonaan sora-alueelle ja ottamissyvyys jää pohjavesipinnan yläpuolelle, joten hankkeella ei katsota olevan vaikutusta suoalueen vesitalouteen. Ottamisalueen itäpuolella on Pohjankankaan Natura2000-alueeseen kuuluva Lähdekorvan erillinen osa-alue (n. 2,6 ha) noin 1,2 km etäisyydellä, joka kuuluu ns. Kantin lähteisiin. Kyseisen kohteen luontodirektiivin luontotyyppi kuuluu kategoriaan lähteet ja lähdesuot. Kantinkankaan itäreunalle on useita suuria lähteitä, joista useat ovat pieniä vedenottamoita. Alueella on yksi täysin luonnontilainen lähde ja puronvarsi, jossa on erityisen komea ympäristö ja kasvisto. Alueelle on luonteenomaista poikkeuksellisen runsaana kasvava maariankämmekkä sekä vaateliaat sammalet. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelualueilla (suot ja lähteet) ja maa-aineslailla. Hakemuksen mukaan tavanomaisen maa-aineksen ottamistoiminnan haetulla paikalla ei ennalta arvioiden katsota aiheuttavan sellaisia vaikutuksia, jotka vaarantaisivat Natura kohteen perusteena olevia luontoarvoja. Matkaa ottamisalueelta Natura-kohteelle on yli kilometri eikä hakemuksen mukainen ottotoiminta ulotu pohjaveden tasoon asti (4 metrin suojakerros). Jälkihoitosuunnitelma Alueen jälkikäyttömuoto on metsätalous, mikäli kaavoituksessa tapahtuu alueen tulevan käytön osalta muutoksia, tullaan jälkikäyttösuunnitelmia ajantasaistamaan kaavoituksen mukaiseksi. Suunnittelualueen jälkihoidossa huomioidaan alueen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella ja maisemansuojeluun liittyvät näkökohdat. Alueen maisemointi etenee ottotoiminnan etenemisen myötä. Alueen jälkihoito toteutetaan tuotantotekniset näkökohdat huomioiden mahdollisimman nopeasti, mutta aikataulu riippuu oleellisesti alueen kiviaineksen kysynnästä, ottamisalueen laadun vaihtelusta sekä tuotantoteknisistä syistä. Jälkihoidettava alue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön mukautuvaksi. Ajotiet ja muut tiivistyneet tukitoiminta-alueet, jotka sijaitsevat maisemoitavilla alueilla muokataan ja muotoillaan hakemuksen liitteenä olevan jälkihoitosuunnitelman mukaisesti. Luiskat loivennetaan tai täytetään, luiskien taitekohdat pyöristetään sekä luiskat muotoillaan pääosin kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi ympäröiviä maaston muotoja mukaillen. Jälkihoidon yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan jo toiminnan aikana muotoillut luiskat ja pohjataso verhoillaan varastoidulla pintamaalla. Alueen metsittyminen tapahtuu luonnonsiemennyksellä, mikäli siemennys ei ole tuottanut tarvittavia tuloksia 3 vuoden kuluessa ottotoiminnan päättymisestä, istutetaan alueelle taimia, noin 2 500 kpl/ha. Valtapuulajina käytetään mäntyä. Hakemuksen mukaan jälkihoidon kustannukset ovat n. 5 000 /ha.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat kannot ja alueelta poistettavat pintamaat. Kannot kerätään ja välivarastoidaan aumalle, jonka jälkeen ne toimitetaan hyötykäyttöön. Pintamaat kasataan ottamisalueen reunoille ja muualle ottamisalueelle työn aikana tarkoituksenmukaisella tavalla. Pintamaita käytetään alueen maisemoinnissa kasvukerroksena. Suunnittelualueen ottotoiminnalle on laadittu 29.8.2016 päivätty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, joka on hakemuksen liitteenä. Asian käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän sekä Karvian kunnan ilmoitustaululla 26.9 25.10.2016 välisenä aikana. Naapureiden kuulemiseksi on lähetetty 26.9.2016 päivätty ilmoitus maa-aineslupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksiköltä lausunto. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut asiasta 21.11.2016 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on luonnon-, vesien- ja maisemansuojelun kannalta mahdollista. Lupaharkinnan yhteydessä tulisi huomioida ainakin seuraavaa: Luonnontilaisen pohjavedenpinnan päälle tulee jättää vähintään neljän metrin suojakerros, jolloin alin ottotaso olisi nykyisten tietojen perusteella noin tasolla +148,5. Tätä alemmaksi kaivetut kohdat tulee täyttää viipymättä alueelta saatavalla soralla ja hiekalla ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottoalueen luiskiin ja pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Pohjaveden korkeus alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla varmistutaan, että ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliyhdisteet sekä koliformiset- ja E-colibakteerit. Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. Korkeustiedot ilmoitetaan valtakunnallisessa N200 korkeusjärjestelmässä (käytetty korkeusjärjestelmä tulee ilmoittaa raportissa).
Toiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pinta- tai pohjavesiin pääse ympäristölle haitallisia aineita. Tankkauksia ja polttoaineiden varastointia pohjavesialueella tulee välttää. Mikäli ottamisalueella säilytetään öljytuotteita, säiliöt on sijoitettava luonnontilaiselle alueelle kaivualueen ulkopuolelle ja varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Koneiden ja laitteiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Pintamaita saa poistaa ainoastaan ottamisen etenemisen mukaan. Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan lupa- ja valvontaviranomaiseen sekä ympäristökeskukseen toimintaohjeita varten. Alueen maisemointi tehdään luvan voimassaolon aikana seuraavasti: Alue siistitään ja sen epäsopiva käyttö estetään. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan maa-ainessuunnitelman mukaan. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 50 cm:n paksuisella hiekka-kerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Siemennyksestä ja kasvien istutuksesta voidaan luopua ainoastaan niiltä osin kuin alue on metsittynyt luontaisesti maa-ainesluvan voimassaolon aikana. Hakijan vastine 28.11.2016 päivätyn vastineen mukaan hakija pitää kohtuuttomana että nykyisen kuopan pohjaa täytetään hiekalla ja soralla niin että sen pohja nousee 148,5 metriin koska nykyinen 148 metriä on hyväksytty jo kahdessa edellisessä luvassa. Noin puolet pohjapinta-alasta on kaivettu tieliikelaitoksen toimesta ennen vuotta 2010. Lisäksi hakijan mukaan Karvian alueella on aikaisemmin myönnetty lupia joissa pohjaveden suojakerros ei ole ollut kuin 1 m, joten 3,5 m suojakerros Sorarouvalin vanhalla osalla ei siinä mielessä vaikuta pohjaveden suojaan. Pohja nousee joka tapauksessa noin 148,2 148,3 m kun pintaan levitetään kasvukerros. Hakija on valmis nostamaan pohjaa 148,5 m niiltä, osin kuin kuoppaa ei ole otettu lopulliseen syvyyteen. Ja täyttää pohjan 148 m niiltä osin, kuin se on mennyt tämän alle niin kuin jo ottoluvassa on luvattu. Valmistelijan esitys Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja
terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Sibelco Nordic Oy Ab:lle maa-ainesten ottamiseksi tilalla Sorarouvali RN:o 12:7 Karvian kunnan kirkonkylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus 1. Lupa on voimassa viisi (5) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 100 000 m 3 kokonaismäärälle ja ottamisalueen pinta-alan ollessa 4,8 ha. Alin sallittu ottotaso on +148,5 m. Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on jätettävä vähintään neljän (4) metrin koskematon suojakerros. 1b. Alueilla, joissa ottaminen on ulottunut tätä syvemmälle, tulee täyttää alueelta saatavalla soralla ja hiekalla tasoon +148,5 ennen ottamistoiminnan jatkamista. Ottamisalueen rajaus 2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina. 3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 1b, 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi. Pohjaveden suojelu 5. Pohjaveden pinnantasoa tulee mitata neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevasta pohjavesiputkesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät. 6. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliyhdisteet sekä koliformiset- ja E-coli- bakteerit. 7. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Öljyn ja polttoaineen varastointia tulee välttää pohjavesialueella. Mikäli ottoalueella säilytetään polttoainesäiliöitä, tulee ne varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla ja sijoittaa kaivualueen ulkopuolella, luonnontilaiselle alueelle. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto. 8. Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä kerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan lupa- ja valvontaviranomaiseen sekä ympäristökeskukseen toimintaohjeita varten.
Jälkihoitotoimet 9. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiden alueiden osalta, joilta aineksia ei enää oteta. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöintija varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 50 cm:n paksuisella hiekka-kerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Siemennyksestä ja kasvien istutuksesta voidaan luopua ainoastaan niiltä osin kuin alue on metsittynyt luontaisesti maa-ainesluvan voimassaolon aikana. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. Raportointi 10. Pohjaveden korkeus ja laatu raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. Korkeustiedot ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä. 11. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a :n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle. Päätöksen perustelu Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 )
Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Vastaus annettuihin lausuntoihin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon annetuissa lupamääräyksissä. Määräysten perustelu Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle ajalle sekä kokonaisottomäärälle ja ottoalalle. Alin ottotaso on määritetty nykyisten pohjavesikorkeuksien perusteella. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu.(lupamääräys 1) Täyttämistä koskeva määräys on annettu pohjaveden suojelemiseksi. Luvanhaltijan edellisessä luvassa on ollut määräys pohjaveden pinnan tason mittauksista kolmen kuukauden välein. Alinta ottotasoa oli nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttivät. Alinta ottotasoa olisi siis jo edellisen luvan voimassaoloaikana pitänyt nostaa tarkkailutulosten perusteella. (lupamääräys 1 b) Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3) Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4) Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 5) Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 6-8) Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 9) Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja
maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 10-11) Ottamistoiminnan aloittaminen Maa-aineslain 21 :n 1 momentin mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Maksut ja vakuudet Tarkastus- ja valvontamaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 :n mukaisesti 1 130 (suunnitelmaa kohden 130, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 /m 3 ). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu neljää naapurikiinteistöä, joten naapureiden kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 100 (naapurien tai asianosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 25 /kuultava). Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 442 (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,01 /m 3 ja pinta-alan mukaan 40 /ha). Vakuus Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä hakijan on asetettava 16 800 suuruinen vakuus lupamääräyksien noudattamiseksi. Vakuus on asetettu PoSan maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 ). Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 7, 10 16, 19-20, 21, 23, 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6-9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 19.5.2016 15 Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös Sibelco Nordic Oy Ab Jäljennös päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus Karvian kunta Ilmoitus päätöksestä Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tulosta. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ilmoitustaululla ja Karvian kunnan ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun
hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on: asianosaisella kunnan jäsenellä rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Esittelijän ehdotus Päätös Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveydensuojelulautakunta myöntää Sibelco Nordic Oy Ab:lle maa-ainesluvan hiekan ja soran ottamiseen Karvian kunnan Kirkonkylään, kiinteistölle Sorarouvali, RN:o 12:7 (230-405-12-7) valmistelijan esityksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@eposa.fi