1 LUPAPÄÄTÖS Nro 47/09/2 Dnro Psy-2008-y-173 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2009 ASIA Lautajoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Lautajoen Lohi Ky Kuusivaarantie 719 98100 KEMIJÄRVI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalasto ja kalastus... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Vaikutus pintavesiin... 9 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 10 Muut ympäristövaikutukset... 10 Hankkeen hyödyt ja vahingot... 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 10 Käyttötarkkailu... 10 Päästötarkkailu... 11 Vaikutustarkkailu... 11 Menettely poikkeustilanteissa... 12 Tulosten toimittaminen ja raportointi... 12 Tarkkailuohjelmien muuttaminen... 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Lupahakemuksen täydennykset... 13 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 13 Muistutukset ja vaatimukset... 13 Hakijan kuuleminen ja selitys... 17 MERKINTÄ... 18 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 VESITALOUSLUPARATKAISU... 18 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 19 LUPAMÄÄRÄYKSET... 19 Vesitalousluvan määräykset... 19 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19 Päästöt pintavesiin... 19 Päästöt ilmaan ja melu... 20 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 20 Varastointi... 20 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 20 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 21 Toiminnan lopettaminen... 21 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 21 RATKAISUN PERUSTELUT... 21 Lupaharkinnan perusteet... 21 Luvan myöntämisen edellytykset... 21 Vesitalouslupa... 21
Ympäristölupa... 22 Lupamääräysten perustelut... 22 Vesitalousluvan määräykset... 22 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 22 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 23 Toiminnan lopettaminen... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 24 Päätöksen voimassaolo... 24 Lupamääräysten tarkistaminen... 24 Korvattava päätös... 24 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 25 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 25 KÄSITTELYMAKSU... 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 25 Oikeusohje... 25 MUUTOKSENHAKU... 26 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Lautajoen Lohi Ky on ympäristölupavirastoon 18.11.2008 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Lautajoen varrella olevalla kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdetaan vettä Lautajärvestä touko-syyskuussa 120 l/s ja muulloin 60 l/s, käytettävä kuivarehumäärä on enintään 15 600 kg vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 13 000 kg vuodessa, fosforikuormitus vuodessa on tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 108 kg ja typpikuormitus 762 ja säilytetään kaloja yli talven noin 5 000 kg vuodessa. Veden johtamisen, kasvatettavan kalamäärän, käytettävän rehumäärän sekä typpi- ja fosforikuormituksen osalta hakemus on voimassa olevan luvan mukainen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijärven kaupungin Alakylässä Lautajärvestä Palojärveen laskevan Lautajoen varressa hakijan omistamalla tilalla Pikkulampi RN:o 90:18. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 11.5.2000 antaman päätöksen nro 32/00/1 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2008 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä toimitettava ympäristölupavirastolle ympäristölupaa koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi päättää, että lupa raukeaa.
5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 11.5.2000 antaman päätöksen nro 32/00/1 nojalla. Laitosalue lähialueineen on luokiteltu Itä-Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kemijärven kaupungin teknisen osaston lausunnon mukaan kalankasvatuslaitoksen alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa ja sen mukainen toiminta ei vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta tai muutakaan maankäytön suunnittelua. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan siian ja kirjolohen poikasia jatkokasvatukseen muille laitoksille sekä säilytetään kaloja yli talven. Talvisäilytyksessä on kalaa noin 5 000 kg. Käyttövesi laitokselle otetaan putkella Lautajärven luusuasta. Laitoksella käytetty vesi johdetaan Pikkulammen kautta Lautajokeen noin 400 m ottopaikasta alavirtaan. Vesilain mukainen toiminta Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Lautajärvestä kesällä enintään 120 l/s ja talvella 60 l/s. Laitoksella käytetty vesimäärä mitataan Thompsonin padolla poistokanavassa. Kalat kasvatetaan yhdeksässä maavaraisessa kasvatusaltaassa. Niiden pinta-ala on yhteensä 3 600 m 2 ja tilavuus 5 400 m 3. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Ympäristölupaviraston päätöksen nro 32/00/1 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 15 600 kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 1 %. Fosforikuormitus saa olla enintään 108 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 762 kg vuodessa. Vesien suojaamiseksi pilaantumiselta luvan haltijan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tällä tarkoitetaan muun muassa mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä muita toimintatapoja, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää päästöjä.
Rehuista on poistettava pöly ennen ruokintaa ja kaloja ei saa yliruokkia. Kuivarehuna on käytettävä mahdollisimman vähän fosforia sisältäviä rehuja niin, että vesistöön joutuva kuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvatuskaudella Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lietteen poistosta on laadittava suunnitelma, josta käy selville lietteen poistotapa, aikataulu ja lietteen sijoitus. Liete on kuljetettava sellaiseen paikkaan, josta se ei pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Hakemussuunnitelman täydennyksen mukaan altaisiin kertyvä vähäinen lietemäärä poistetaan kerran vuodessa kasvatuskauden jälkeen ja liete sijoitetaan laitosalueella läjitysalueelle. Lietetaskuja ei ole rakennettu eikä niille ole syntyvä vähäinen lietemäärä huomioon ottaen tarvetta. Liete poistetaan mekaanisesti. Vuonna 2007 lietettä poistettiin noin 2 m 3. Kalat ruokitaan käsin. Laitoksella on käytetty vuosina 2003 ja 2005 2008 rehua 6 000 10 450 kg vuodessa, keskimäärin 8 400 kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna 5 500 10 450 kg vuodessa, keskimäärin 8 300 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,02, vaihtelu 0,96 1,09. Rehun fosforipitoisuus on ollut keskimäärin noin 1,08 %. Vuonna 2004 ei laitoksella remontin vuoksi kasvatettu kaloja. Rehusäkit, noin 400 vuodessa, toimitetaan jätteenkeräykseen. Kuolleet kalat haudataan maahan laitosalueella. Toiminta ei aiheuta hajua eikä melua ympäristöön. 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kalojen ruokinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Hakija on tiedostanut rehunkulutuksen merkityksen ympäristökuormituksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Rehun hukkaantumisen estäminen ja mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää toiminnan päästöjä veteen. Päästöjen pienentämisen tavoite on täysin yhteensopiva hakijan taloudellisten tavoitteiden kanssa, koska rehu on suurin kustannustekijä. Lisäksi yritys käyttää mahdollisimman ympäristöystävällisiä rehulaatuja. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Osa aineista joutuu vesistöön liuenneena ja osa kiintoaineeseen sitoutuneena. Pohjaan laskeutuva liete hajoaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön. Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laadusta sekä lietteenpoiston tehokkuudesta. Rehunkäyttö ja siten myös vesistökuormitus on yleensä suurin loppukesällä. Laitoksen aiheuttamaa kuormitusta on tarkkailtu tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2007 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa ja tarkkailua tehdään kolmen vuoden välein. Tulevasta vedestä on otettu kertanäyte ja lähteväs-
tä kokoomanäyte. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus oli 0,2 kg/vrk (72 kg/v) ja typpikuormitus 1 kg/vrk (355 kg/v). Vuosina 2003 ja 2005 2008 laskennallinen fosforikuormitus on ollut 42 71 kg/v, keskimäärin 57 kg/v ja typpikuormitus 270 450 kg/v, keskimäärin 365 kg/v. Fosforija typpikuormitus ovat olleet luparajoja pienempiä. Kuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolellisella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä kuivarehuja ja lietteenpoistolla. Vuoden 2007 tarkkailua koskevan raportin mukaan laitokselta lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla syyskuuta lukuun ottamatta tulevan veden pitoisuuksia suurempia. Lähtevän veden pitoisuudetkin olivat kuitenkin varsin pieniä ja kokonaisuudessaan normaalilla tasolla. Laitokselta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuudet olivat keskimäärin noin 200 µg/l korkeampia kuin laitokselle tulevan veden pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuudet olivat tältä osin lievästi rehevällä tasolla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi kohonneita, ja ero tulevan veden pitoisuuksiin olikin keskimäärin lähes 40 µg/l. Heinäelokuussa lähtevän veden näytteistä määritetyt a-klorofyllipitoisuudet olivat varsin pieniä ja hyvän vedenlaatuluokan mukaisia. Laitoksen vedet kulkevat Pikkulammen kautta ennen yhtymistään Lautajokeen. Pikkulampi toimii periaatteessa laskeutusaltaana, joskaan vaikutukset eivät tarkkailutulosten perusteella ole kovin merkittäviä. Kokonaistyppipitoisuudet pienenivät laitokselta lähtevän veden ja Pikkulammesta lähtevän veden näytepisteiden välillä keskimäärin hieman yli 20 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet muutamia mikrogrammoja. Elokuun näytteenottokerralla Pikkulammen luusuan näytepisteen pitoisuudet olivat näiltä osin jopa laitokselta lähtevän veden pitoisuuksia suurempia. Lisäksi Pikkulammen luusuassa oli jonkin verran vapaana myös epäorgaanisia ravinneyhdisteitä. Pikkulammen luusuapisteen vedenlaatu oli muiden vedenlaatuparametrien osalta suurelta osin yläpuolisten pisteiden kaltainen. Happitilanne oli hieman heikentynyt ja ph-arvot jonkin verran alentuneet. 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kalankasvatuslaitokselta on matkaa alavirtaan Palojärveen noin kilometri. Valuma-alue on Lautajärven luusuassa 56 km 2 ja järvisyys 9,5 %. Lautajärven pinta-ala on 191 ha ja suurin syvyys 14 m. Palojärven pinta-ala on 93 ha ja suurin syvyys 10 m. Purkuvesistön virtaamia arvioitiin Juujärven vesistöalueella (65.231) sijaitsevan Pirttikosken virtaamanmittauspisteen aineiston perusteella (tunnus 6502150). Mittauspiste (YK 7360900-3507120) sijaitsee noin 30 km etelään kalankasvatuslaitokselta. Mittauspisteen valuma-alue on 27 700 km 2 ja järvisyys 5,2 %. Virtaama-aineisto perustuu ympäristöhallinnon Herttatietokannan tietoihin vuosilta 2002 2008. Virtaama-arviot kalankasvatuslaitoksen purkuojan kohdalla ovat: keskiylivirtaama (MHQ) 1,9 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,6 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,1 m 3 /s.
8 Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita, joihin laitoksen toiminnalla voisi olla vaikutuksia. Seudulla on useampia arvokkaita moreenimuodostumia, sekä Matkajärven soidensuojelualue, mutta ne sijaitsevat muun muassa virtaussuunnat huomioiden niin kaukana laitosalueelta, ettei sillä voida katsoa olevan niihin vaikutusta. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Laitosalueen läheisyydessä on harvaa haja-asutusta. Vesiliikenne alueella on kalastukseen liittyvää. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Lautajoen kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutuksia vesistön vedenlaatuun on tarkkailtu uudistetun ohjelman mukaisesti vuodesta 2007 alkaen ottamalla vesinäytteitä joka kolmas vuosi kerran kesä-, heinä-, eloja syyskuussa laitokselle tulevasta vedestä, Pikkulammesta lähtevästä sekä Lautajoesta noin 250 m ja noin kilometri alavirtaan jätevesien purkupaikasta. Laitokselle tulevasta vedestä ja laitoksen jätevesien purkuojan liittymästä ylävirtaan olevan Lautaojan näytteenottopaikasta p4 otetut näytteet kuvastavat vesistön kalankasvatuslaitoksen vaikutuksista riippumatonta tilaa. Näillä näytepisteillä vesi oli kesällä 2007 varsin tummaa, mikä viittaa humuspitoiseen vedenlaatuun. Kesäkuussa laitokselle tulevan veden väriluku oli hieman pienempi, mikä viittaa lievästi humuspitoiseen veteen. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot eivät viitanneet vielä merkittävään humuspitoisuuteen (6,3 8,1 mg O 2 /l). Myös sameusarvot olivat alhaisia. Happitilanne oli hyvä, ph-arvot lähellä neutraalia ja sähkönjohtavuuden arvot niin ikään normaaleja. Kiintoainepitoisuuksissa oli näidenkin näytepisteiden välillä kohtalaisia eroja, mutta kokonaisuudessaan pitoisuudet olivat varsin pieniä. Kokonaistyppipitoisuudet olivat selvästi karun veden tasolla jokaisella näytteenottokerralla. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kahdella ensimmäisellä näytteenottokerralla karun veden tasolla, mutta kohosivat tämän jälkeen lievästi reheviksi. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Kalasto ja kalastus Kalastusalueelta saatujen tietojen mukaan Palojärven omistavat puoleksi Kemijärven yhteismetsä ja Kemijärven osakaskunta. Kemijärven osakaskunta on luovuttanut vuonna 1993 kalastusoikeuden yhteismetsälle, joka vastaa järven kalavesien hoidosta ja kalastamisen järjestämisestä. Palojärven luontaiseen kalastoon kuuluvat siika, taimen, muikku, ahven, hauki, särki ja kiiski. Palojärvestä laskevan Lautajoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kemijärven yhteismetsä on istuttanut Palojärveen vuosittain 2 500 1-kesäistä siikaa ja 300 3-vuotiasta taimenta. Järveen myydään 35 40
verkkolupaa vuosittain. Saalis on 700 1 000 kg. Palojärvi on selvästi alikalastettu. Palojärven rannalla on 20 kiinteistöä. 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen päästöt vesistöön muodostuvat pääasiassa kalojen ulosteista ja eritteistä sekä rehujäämistä, joissa on ravinteita ja orgaanista ainetta. Päästöjen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Virtaavissa vesissä ravinteisuuden kasvu lisää ensisijaisesti kiinteillä alustoilla kasvavan päällyslevästön määrää ja järvissä ja suvantopaikoissa myös planktista levätuotantoa. Rehevyyden kasvu voi ilmetä rantojen limoittumisen ja kiinteiden kalanpyydysten likaantumisen voimistumisena sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden runsastumisena. Vesistövaikutusten havaittavuus ja voimakkuus riippuvat muun muassa vesistössä vallitsevista kuormituksen laimentumisolosuhteista ja muista vedenlaatuun alueella vaikuttavista tekijöistä. Lautajoessa laitokselta alavirtaan sijaitsee kaksi vesinäytepistettä, joista alemmalta näyte otettiin kesällä 2007 vain ensimmäisellä tarkkailukerralla kesäkuussa. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytepisteestä luovuttiin, koska laitoksen vaikutuksia vedenlaatuun ei ensimmäisen näytteenoton tuloksissa merkittävissä määrin havaittu. Lautajoen vesinäytepisteiden väriluvuissa, sähkönjohtavuuksissa, kiintoainepitoisuuksissa tai kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa ei havaittu merkittäviä eroja laitokselle tulevaan veteen verrattuna. Veden ph-arvot olivat jonkin verran laitokselle tulevan veden arvoja pienempiä, mutta kuitenkin lähempänä neutraalia kuin Pikkulammen luusuan näytepisteen veden vastaavat arvot. Pisteen p2 kokonaistyppipitoisuus oli neljällä näytteenottokerralla keskimäärin 45 µg/l suurempi kuin laitokselle tulevan veden typpipitoisuus. Vastaava ero kokonaisfosforin osalta oli noin 4 µg/l. Muutokset eivät riittäneet muuttamaan veden rehevyysluokkia heikommiksi, vaan kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien mukaan Lautajoen vesi laitokselta alavirtaan oli laadultaan karua. Elo-syyskuussa kokonaisfosforipitoisuudet kohosivat lievästi rehevälle tasolle, kuten myös laitokselle tulevan veden vastaavat pitoisuudet. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä. Ammoniumtypen määrät olivat hieman koholla todennäköisesti laitoksen vaikutuksesta. Pisteen p3 kokonaisravinnepitoisuudet eivät kesäkuussa eronneet merkittävästi laitokselle tulevan veden vastaavista pitoisuuksista. Perifytonkokeet suoritettiin Lautajoen niskalla sekä Lautajoessa Pikkulammesta laskevan ojan liittymästä ylä- ja alavirtaan 11.7. 1.8.2007.Tuloksista havaitaan melko selvästi kalankasvatuslaitoksen vaikutus, erityisesti a-klorofyllin osalta. Kiintoainepitoisuuksissa ero Lautajoen luusuan vastaaviin pitoisuuksiin oli melko pieni, joskin purkuojasta ylävirtaan olevassa paikassa pitoisuus oli hyvin alhainen. Purkuojasta alavirtaan olevan paikan a-klorofyllipitoisuus oli yli nelinkertainen Lautajoen luusuaan verrattuna, ja purkuojasta ylävirtaan olevaan paikkaan verrattuna jopa noin 35-kertainen. Perifytonkokeiden perusteella laitoksen vesistövaikutus on siten varsin selvä, joskin Lautajoen luusuan näytepiste eroaa ominaisuuksiensa suhteen jonkin verran laitokselta alavirtaan olevasta paikasta.
Laskennallinen suora pitoisuuslisäys Lautajoessa on ollut vuosina 2003 2008 fosforin osalta 7 16 µg/l, keskimäärin 11 µg/l. Vastaava laskennallinen pitoisuuslisäys on typen osalta ollut keskimäärin 69 µg/l ja vaihtelu 42 105 µg/l. Laskelmassa on oletettu koko kuormituksen ajoittuvan kesä syyskuulle (122 vrk) ja virtaamina on käytetty edellä tämän päätöksen sivulla 7 esitettyjä arvioita. Laitoksen vaikutus näkyi Lautajoen näytepisteillä jonkinasteisena ravinnepitoisuuksien nousuna, ja sama oli havaittavissa myös perifytonkokeiden perusteella varsinkin a-klorofyllipitoisuuksien kasvuna. Pikkulammen toiminta laskeutusaltaana oli tarkkailun mukaan varsin vähämerkityksellistä. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama Lautajoen veden fosforin ja typen pitoisuuslisäys on varsin pieni, eikä niillä voida katsoa olevan merkittävää rehevöittävää vaikutusta Lautajokeen ja Palojärveen. 10 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Laitoksen jätevesien vaikutus näkyy lähinnä veden fosfori- ja typpipitoisuuden kohoamisena, millä on ollut vesistöä lievästi rehevöittävä vaikutus. Arvioitu vesistön rehevyyden kasvu ei vaaranna vesistön nykyisiä kalakantoja. Kohonneesta rehevyydestä johtuva konkreettinen kalastushaitta on seisovien pyydysten lisääntyvä limoittuminen. Muut ympäristövaikutukset Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Toiminta ei aiheuta hajua eikä melua ympäristöön. Hankkeen hyödyt ja vahingot Laitoksen suora työllistävä vaikutus on yksi henkilötyövuosi. Lisäksi poikastuotanto vaikuttaa jatkokasvatuslaitoksien toimintaan. Kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lautajoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitosta on tarkkailtu vuodesta 1980 alkaen Lapin vesipiirin vesitoimiston 19.8.1980 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin näytteenottopisteiden osalta vuosina 1984 ja 1985. Seuraavassa on uudistettu Lapin ympäristökeskuksen 29.5.2007 eräin täsmennyksin hyväksymä Lautajoen kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuodesta 2007 alkaen. Käyttötarkkailu Laitoksen toiminnasta pidetään hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjat toimitetaan laitokselta Lapin ympäristökeskuksen tarkastettavaksi puolivuosittain. Erityistä huomiota kiinnitetään laitokselle johdettavan veden määrään. Tätä varten rakennetaan laitoksen purkukanavaan vanhan settipadon paikalle Thompsonin mittapato (V-pato), jolla voidaan luotettavasti mitata virtaamat.
Virtaama tarkistetaan ja merkitään ylös kasvatuskaudella päivittäin ja kasvatuskauden ulkopuolella kerran viikossa. Vähäisistä kasvatusmääristä ja kasvatuslajina olevan siian arkuudesta johtuen lietteenpoisto ei ole tarpeen eikä järkevää kasvatuskaudella. Altaiden tyhjentämisen aikaan vähäinen lietemäärä on poistettu mekaanisesti ja kompostoitu laitosalueella. Näin menetellään tulevaisuudessakin. 11 Päästötarkkailu Lautajoen laitoksen päästötarkkailua tehdään vähäisistä kasvatusmääristä johtuen kolmen vuoden välein, alkaen kesästä 2007. Näytteet otetaan tarkkailuvuosina neljä kertaa, yksi näyte kesä- heinä-, elo- ja syyskuussa. Kesäkuun näyte otetaan aikaisintaan kesäkuun toisella viikolla ja näytteenottojen väli on vähintään kolme viikkoa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäyte. Kokoomanäyte voidaan kerätä käsin ja se koostuu vähintään kuudesta noin kahden tunnin välein päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Laitoksen henkilökunta voi ottaa päästötarkkailunäytteet, mikäli ne voidaan toimittaa riittävän nopeasti analysoitaviksi. Muussa tapauksessa lähtevän veden näytteet otetaan automaattisella näytteenottimella. Laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori- ja kokonaistyppi- sekä kiintoainepitoisuudet. Yhdistettyinä virtaamatietoihin näiden perusteella voidaan arvioida laitoksen ravinnekuormitusta. Vesistötarkkailun kanssa samanaikaisesti otetuista laitokselle tulevan veden näytteistä määritetään lisäksi lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, väri, kemiallinen hapenkulutus, sameus, fosfaattifosfori, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ammoniumtyppi sekä heinä-elokuussa a-klorofylli. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailua tehdään laitoksen vähäisistä kasvatusmääristä johtuen päästötarkkailun tavoin joka kolmas vuosi, alkaen vuodesta 2007. Näytteet otetaan tarkkailuvuosina neljä kertaa yksi näyte kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Kesäkuun näyte otetaan aikaisintaan kesäkuun toisella viikolla ja näytteenottojen väli on vähintään kolme viikkoa. Näin ollen näytteet otetaan samanaikaisesti päästötarkkailunäytteiden kanssa. Lautajoen kalankasvatuslaitoksen päästö- ja vesistötarkkailun näytepisteet ovat seuraavat. Näytepiste Koodi Koordinaatit Selite Lautajoen Lohi, tuleva t 7392820 3506980 tulevan veden putkensuu Lautajoen Lohi, lähtevä l 7392650 3507170 mittapato Pikkulampi, lähtevä p1 7392640 3507260 Pikkulammen luusua Lautajoki 3 p2 7392640 3507410 noin 250 m purkupaikasta alavirtaan Lautajoen Lohi L3 p3 7392150 3507580 noin 1 km purkupaikasta alavirtaan Vesistötarkkailua tehdään laitokselle tulevan veden näytepisteen lisäksi näytepisteillä p1 ja p2. Mikäli selviä vesistövaikutuksia on pisteellä p2 havaittavissa, laajennetaan tarkkailua myös pisteelle p3. Pisteen p1 tuloksista voidaan arvioida ikään kuin laskeutusaltaana toimivan Pikkulammen vaikutusta vedenlaatuun ja piste p2 on normaali vesistötarkkailupisteenä.
Vesistötarkkailun näytteistä määritetään lämpötila, happi (laitokselle tuleva vesi ja piste p1), ph, sähkönjohtavuus, väri, COD Mn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (heinäkuusta eteenpäin), kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa (heinäkuusta eteenpäin), ammoniumtyppi (heinäkuusta eteenpäin) Normaalin vesistötarkkailun lisäksi tehdään kesällä 2007 perifytontarkkailu kahdella Lautajoen koealalla. Pikkulammesta Lautajokeen johtavan purkuojan liittymästä ylävirtaan valitaan soveltuva vertailupiste ja toinen piste valitaan suunnilleen vesistötarkkailupisteen p2 alueelta. Kohteet valitaan joen päävirrasta siten, että ne vastaavat vesisyvyydeltään, virtausnopeudeltaan, valoisuudeltaan ynnä muiden tekijöiden puolesta mahdollisimman hyvin toisiaan. Kokeissa seurataan keinoalustoilla kasvavan perifytonin määrää. Kokeet tehdään vesistötarkkailun näytteenoton yhteydessä kolme viikkoa kestävinä siten, että ne on epäonnistuessaan mahdollista uusia saman vuoden näytteenottojen yhteydessä. Yksi onnistunut koejakso kesässä kuitenkin riittää. Virtausnopeudet mitataan siivikolla kokeen alussa ja lopussa. Perifytonlevyille kertyneestä ja kasvaneesta aineksesta määritetään a-klorofyllipitoisuus (mg/levy-m 2 ) ja kiintoainemäärä. 12 Menettely poikkeustilanteissa Jos vesistöön joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, tekee toiminnanharjoittaja siitä viipymättä ilmoituksen Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvovien viranomaisten kanssa sovitaan tuolloin, onko tarvetta ottaa ylimääräisiä näytteitä. Toiminnanharjoittaja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeustilanteen aikaiset näytteet vesistöstä ottaa ja tarvittavat määritykset tekee velvoitetarkkailua suorittava konsultti, mutta päästötarkkailunäytteet voi äkillisissä tilanteissa ottaa myös laitoshenkilökunta. Näytteet analysoidaan julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Mikäli näyte tuhoutuu kuljetuksessa tai muutoin ennen analysointia tai tulosta pidetään epävarmana, on pääperiaatteena uusintanäytteen ottaminen. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen kesken. Suunnitelmasta poikkeaminen esitetään aina tarkkailuraportissa. Tulosten toimittaminen ja raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kemijärven kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Analyysitulokset toimitetaan paperitulosteiden lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnon ylläpitämään ympäristönsuojeluntietojärjestelmään viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. Jaksotiedot toimitetaan paperitulosteiden lisäksi sähköisesti ympäristönsuojelutietojärjestelmään viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tuloksista ilmenee käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät sekä kokonaisepävarmuus. Päästötarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto laitoksen kuormituksesta ja näytteiden vedenlaadusta. Mahdolliset toimenpidesuositukset ilmoitetaan laitokselle välittömästi.
Päästötarkkailutiedoista laaditut lyhyet, vuosittaiset yhteenvetoraportit toimitetaan tarkkailuvelvolliselle, Lapin ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungille tarkkailua seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Lapin ympäristökeskukselle raportteja toimitetaan kaksi kappaletta (+ pdf-tiedosto). Raporteissa tarkastellaan erityisesti lupamääräysten toteutumista ja laitoksen vesistökuormituksen vaihteluita sekä verrataan tuloksia mahdollisuuksien mukaan aiempien vuosien tuloksiin. Vaikutustarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kemijärven kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi analyysitulokset toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä sähköisesti ympäristöhallinnon ylläpitämään rekisteriin. Tuloksiin liitetään lyhyt lausunto vedenlaadusta ja päästöjen vaikutuksista siihen. Vaikutustarkkailun tuloksista laaditut vuosittaiset yhteenvetoraportit valmistuvat tarkkailua seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset pyritään esittämään samassa raportissa. Raportit toimitetaan tarkkailuvelvolliselle, Lapin ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungille. Lapin ympäristökeskukselle raportteja toimitetaan kaksi kappaletta (+ pdf-tiedosto). 13 Tarkkailuohjelmien muuttaminen Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä erikseen tarkkailuvelvollisen ja Lapin ympäristökeskuksen kesken. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 29.1.2009 muun muassa kuvauksella laitoksen toiminnasta ja tuotannosta, arviolla Lautajoen virtaamista, kalastoja kalastustiedoilla sekä laitoksen asemapiirustuksella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa 23.2. 25.3.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 23.2.2009 paikallislehti Koillis-Lapissa. Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on todennut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, kun lupamääräyksiin sisällytetään seuraavaa: Kalankasvatuslaitoksen rakenteita koskevat määräykset voidaan pitää ennallaan ja vedenottomääräksi voidaan sallia hakijan esittämät 120 l/s tou-
ko-syyskuussa ja 60 l/s muuna aikana. Lapin ympäristökeskuksessa on pienempien vesistöjen varsille sijoittuvien kalankasvatuslaitosten sijainninohjauksessa ollut lähtökohtana, että kalankasvatukseen voidaan käyttää enintään puolet vesistön keskialivirtaamasta. Talvella laitoksen vedenottotarve 60 l/s on noin puolet arvioidusta vesistön talviaikaisesta keskialivirtaamasta. Koska talvialivaluma on noin puolet kesäalivalumasta, on myös touko-syyskuulle haettu vedenottomäärä 120 l/s noin puolet vesistön kesäaikaisesta keskialivirtaamasta. Ympäristökeskus katsoo, että luvassa tulee määrätä ehdottomat raja-arvot vedenotolle, jota ei edellä mainittua keskialivirtaaman arviointia lukuun ottamatta sidota vesistön virtaamaan, eikä siten toiminnanharjoittajaa velvoiteta vesistön virtaaman mittaamiseen. Laitoksen alakanavaan on Lapin ympäristökeskuksen määräyksestä asennettu v-aukkoinen ylisyöksypato (v-aukon kulma 60 ), johon tulee määrätä merkittäväksi lupamääräyksessä annettuja virtaamia vastaavat vedenkorkeudet. Tarkastuskäynneillä saadun selvityksen mukaan virtaama säädetään allaskohtaisilla venttiileillä. Perkaamista koskeva lupamääräys tulee poistaa, koska laitoksella ei tulla perkaamaan kaloja. Valtioneuvoston periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on kirjattu muun muassa pyrkimys ohjata kalankasvatusta parhaiten soveltuville, muille vesien käyttäjille ja vesiluonnon suojeluarvoille mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaville alueille. Lisäksi kalankasvatuksen haittoja torjutaan kehittämällä ja ottamalla käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä rehuja ja ruokintamenetelmiä edelleen kehittämällä. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaan olisi pyrittävä siihen, että uuden maalaitoksen osalta ominaiskuormitus on enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Lautajoen laitos on iäkäs, mutta miltei päässyt näihin tavoitteisiin. Kalat ruokitaan käsin, mikä on omiaan pitämään rehukertoimen pienenä. Vesistö on pieni ja laitokselta ylävirtaan olevan havaintopisteen vedenlaatutietojen perusteella pääosin yhteisrajoitteinen. Mineraalitypen ja epäorgaanisen fosforin pitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Ravinnekuormitus aiheuttaa siten rehevyyden kasvua ja laitokselta tuleva kuormitus onkin vaikuttanut tarkkailutulosten, etenkin perifytonkokeiden, perusteella vesistöä rehevöittävästi. Kuitenkaan selvästi mittauksin havaittavien vaikutusten alue ei Lautajoessa ulottune kovin kauaksi. Laitos on mitoitettu siten, että sen sijoittuminen hakemuksessa esitetylle paikalle ei ole edellä mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen vastainen. Laitoksella kasvatetaan pääasiassa siian poikasia jatkokasvatukseen muille laitoksille. Ne ovat herkempiä mekaaniselle rasitukselle kuin esimerkiksi taimen tai kirjolohi, joten tiheällä välillä tehtävä lietteenpoisto voi olla niille haitallista. Altaat tulee määrätä puhdistettavaksi lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa kasvatuskauden lopuksi. Edellä sanotun perusteella ympäristökeskus on katsonut, että haettu kasvatusmäärä, lisäkasvuna noin 13 t/v, on hyväksyttävissä ja laitoksen veden käyttömahdollisuuksiin nähden realistinen, mutta rehunkäyttömäärä on tarkistettava vastaamaan kasvatettavaa kalamäärää ja laitoksella toteutuneita rehukertoimia. Koska lietteenpoisto esitetään tehtäväksi vain kerran vuodessa kasvatuskauden jälkeen, tulee laitoksen päästöjä hallita keskeisesti lisäkasvulla, rehunkäytöllä, optimaalisella käsinruokinnalla ja ainetaseisiin perustuvilla päästörajoilla. Enimmillään rehukerroin on ollut vuonna 2003 noin 1,1 ja keskimäärin viimeisen kuuden vuoden aikana 1,0. Vuotuiseksi kuivarehun käyttömääräksi tulee asettaa enintään 14 300 kg ja kalojen lisäkasvuksi noin 13 000 kg. Laskennalliseksi fosforikuormitukseksi tulee tällöin 91 kg/v ja typpikuormitukseksi 633 kg/v. Rehujen keskimääräi- 14
senä fosforipitoisuutena voidaan sallia 1 % ja typpipitoisuutena 7 %. Kuormitusarvojen laskentaoletuksina on käytetty edellä mainittua lisäkasvuarviota, rehukerrointa 1,1 ja rehujen keskimääräisiä ravinnesisältöjä sekä kalojen fosforisisältöä 0,4 % ja typpisisältöä 2,75 %. Lisäkasvua ei kuormitusperusteisessa luvassa tarvitse rajoittaa, vaan päästöille ja rehunkäytölle sekä rehun ravinnepitoisuuksille annettavat ehdottomat raja-arvot ovat riittävät. Ravinnepäästö tulee määrätä laskettavaksi ainetasetarkasteluun perustuen eli rehun ravinnesisällön ja kalojen lisäkasvuun sitoutuvan ravinnemäärän erotuksena. Päästötiedot tulee määrätä raportoitavaksi vuosittain tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristöhallinnon ylläpitämään ympäristönsuojeluntietojärjestelmään. Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Kalarehut on varastoitava siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Altaista poistetut lietteet voidaan kompostoida hakemuksessa esitetyllä tavalla ja tavanomaisessa toiminnassa kuolleet kalat haudata maahan laitosalueelle, koska vuosittain kuolleiden kalojen määrä on ilmeisen vähäinen ja kalat pienikokoisia. Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman muutamin täsmennyksin päätöksellään 29.5.2007. Ympäristökeskuksen antamat täsmennykset olivat seuraavat: hoitopäiväkirjat toimitetaan laitokselta Lapin ympäristökeskuksen tarkastettavaksi pyydettäessä, laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte, tulevasta vedestä ei tarvitse määrittää a-klorofyllin pitoisuutta, vaan se korvataan kesällä 2007 tulevan veden havaintopaikalla Lautajärven luusuassa tehtävällä perifytontarkkailulla. Tarkkailu tehdään samalla tavalla kuin havaintopaikalla p2 ja Pikkkulammenojan suusta ylävirtaan olevalla pisteellä, kaikki näytteet ottaa henkilö, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys ympäristönäytteenottoon. Päästötarkkailun kokoomanäytteet voi kerätä myös laitoshenkilökunta siinä tapauksessa, että osanäytteet kerätään käsin ja näyte toimitetaan vuorokauden kuluessa analysoivalle laboratoriolle sen antamien ohjeiden mukaisesti. 15 Tarkkailu on asianmukainen, eikä sitä ole tarpeen enempi täsmentää. Laitoksen käyttöä, päästöjä ja vaikutuksia tulee tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskuksella tulee olla oikeus tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Kemijärven kaupungin eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on ilmoitus tehtävä myös ympäristökeskukselle kuten muistakin poikkeuksellisista tilanteista. Hakija tulee lupamääräyksellä lisäksi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi häiriö- tai poikkeustilanteen sattuessa sekä tarvittaessa järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.
Tällä hetkellä maa-allaslaitosten parasta mahdollista tekniikkaa (BAT) on kasvatusveden kierrättäminen. Tässä tapauksessa kiertovesitekniikan käyttöönotto ei liene taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. Luvassa tulee kuitenkin määrätä, että toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Luvassa tulee antaa määräykset toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Mikäli toiminta lupakauden aikana lopetetaan, tulee siitä ennakkoon ilmoittaa ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Ympäristökeskus on katsonut, että sen esittämillä tai tiukemmilla päästörajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus määrätä tehtäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen tulee tehdä tarkkailutuloksien yhteenvedon perusteella vesistövaikutusarvio ja selvitys kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästörajoista. 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuonna 2018 ja siinä yhteydessä on esitettävä selvitys laitoksen vaikutusalueen vesistön kalastuksesta, kalastosta, pyydyksistä ja saalista. Tarkkailutulosten perusteella veden ravinteisuus ja perustuotanto ovat selvästi lisääntyneet laitoksen purkuojasta alavirtaan, mutta tarkkailupisteessä p3 kokonaisravinnepitoisuudet eivät enää merkittävästi eroa laitokselle tulevan veden vastaavista pitoisuuksista. Täten nykyisellä kuormituksella yleiselle kalatalousedulle aiheutuvat haitat jäävät kohtuullisen vähäisiksi. On kuitenkin mahdollista, että laitoksen toiminta voi osaltaan aiheuttaa virkistyskalastuksellista haittaa muun muassa verkkojen limoittumista ja pyydysten likaantumista. 3. Kemijärven kaupungin tekninen osasto 4. AA Tekninen osasto on todennut, että Lautajoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa ja sen mukainen toiminta ei vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta tai muutakaan maankäytön suunnittelua. Muistuttaja on ilmoittanut omistavansa kesämökin Lautajärven rannalla. Muistuttaja on todennut, että kesä 2006 oli kuiva ja kalankasvatuslaitos käytti vettä niin paljon, että Lautajärven vedenkorkeus laski voimakkaasti. Ranta-asujat ja mökkiläiset huolestuivat asiasta ja ottivat yhteyttä Kemijärven ympäristösihteeriin ja Lapin ympäristökeskukseen. Ympäristökeskuksen tekemissä Lauta- ja Palojärven vedenkorkeuden mittauksissa todettiin yksiselitteisesti, että laitoksen vedenkäyttö on liian suurta ja viranomaiset 16
5. BB, Jussila RN:o 134:2 rajoittivat sitä. Mittaustulokset löytyvät Lapin ympäristökeskuksen tiedostoista. Muistuttaja on vaatinut, että Lautajärveen ja Palojärveen asennetaan kiinteä vedenkorkeuden osoittava asteikkopaalu. Niistä voitaisiin helposti todeta, onko Lautajärven pinta kalankasvatuslaitoksen vedenkäytön takia laskenut enemmän kuin Palojärven pinta. Lisäksi uudessa luvassa olisi käyttöveden määrä sidottava Lautajärven vedenkorkeuteen. Näin vältyttäisiin kesän 2006 kaltaisilta tilanteilta, jolloin Lautajärven vedenkorkeus laski voimakkaasti, kun taas Palojärven ei. Kylän asukkaat ja mökkiläiset joutuivat kiistoihin kalankasvatuslaitoksen omistajien kanssa. Tuolloin toiset patosivat Lautajokea kasaamalla kiviä vedenkorkeuden laskun estämiseksi ja toiset keräsivät niitä pois. Muistuttaja on todennut, että Palojen raakku- eli helmisimpukkakanta ei voi lisääntyä. Taimen on hävinnyt Palojoesta kaksi vuotta kalankasvatuslaitoksen toiminnan aloittamisen jälkeen. Palojoessa oli ennen hyvä raakku- ja taimenkanta. Hakija on kiistänyt raakun olemassaolon. Maanomistajille kirjelmöitiin sukeltajan suorittamasta tutkimuksesta. Palojoesta oli löytynyt muutama elävä raakku. Tutkimus tehtiin 4 5 vuotta sitten. Tekijänä oli ilmeisesti Lapin ympäristökeskus. Tutkimus osoitti kiistatta raakun olemassaolon. Muistuttaja on kalastanut Palojoesta taimenia ennen kalankasvatuslaitoksen toiminnan alkamista. Koskissa oli runsaasti 1 2-vuotiaita poikasia. Raakkuja oli helppo havaita samoista koskista. Ennen raakun rauhoitusta helmenpyytäjät jättivät rannoille kuorikasoja. Kaikki Palojärven kylän asukkaat tietävät, että Palojoessa on raakkuja. Asia viedään tarvittaessa Euroopan Unioniin. 17 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on 28.4.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Selityksessä hakija on esittänyt seuraavaa: 4. AA Vaatimuksessa kerrottu koskee kesän 2006 vedenkäyttöä. Kesä oli poikkeuksellinen, erittäin vähäsateinen ja helteinen. Kaikkien järvien vedenkorkeudet ja pohjavedet alenivat, kaivot kuivuivat ja lähes kaikilla kunnallisen vesihuollon ulkopuolella olevilla talouksilla oli ongelmia. Toista tällaista tilannetta ei ole ollut kalankasvatuslaitoksen yli 30 vuotta kestäneen toiminnan aikana. Syyskuussa 2006 Lapin ympäristökeskus mittasi laitoksen käyttämän vesimäärän. Se oli luvan mukainen. Lokakuussa virtaama oli hieman yli luparajan ja virtaamaa pienennettiin luvan mukaiseksi. Lautajärven vedenkorkeus oli tuolloin noussut jo 10 cm. Kalankasvatuslaitokselle asennettiin kesäkuussa 2007 mittapato ja 13.6.2007 virtaaman tarkastusmittauksessa lukema oli 90 l/s eli alle luparajan 120 l/s. Veden määrää säädellään allaskohtaisesti venttiileillä ja kokonaisvirtaamaa seurataan mittapadolla. Valvova viranomainen on mittapadon tarkastanut ja ei ole velvoittanut mittaamaan Lautajoen virtaamia. Kalankasvatuslaitoksen toiminta vaarantuu, jos laitoksen käyttämä vesimäärä sidottaisiin Lautajärven vedenkorkeuteen. Lautajoessa on mittapaalu, jonka korkeusasema vaaitaan kesällä 2009.
18 5. BB Kalankasvatuslaitoksella ei kasvateta lajeja, jotka olisivat haitallisia taimenja jokihelmisimpukkakannoille. Edellisessä lupapäätöksessä on selvitys jokihelmisimpukan esiintymisestä. Lapin ympäristökeskus on tehnyt alueella virtavesien kunnostustutkimuksia vuonna 2005. Lapin ympäristökeskuksen virkamieheltä 16.4.2009 saadun sähköpostin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Lautajoessa esiintyy jokihelmisimpukoita, joiden elinolosuhteisiin kalankasvatuslaitoksen toiminta vaikuttaisi heikentävästi. Kalankasvatuslaitos ei vaikuta Palojen virtaamiin. Laitos käyttää vain osan Lautajärveen tulevasta valumasta. Lautajoen alaosalla olevan tarkkailupisteen p3 kokonaisravinnepitoisuudet eivät juuri poikkea laitokselle tulevan veden pitoisuuksista. Kalankasvatuslaitoksen toiminta ei siten ole vaikuttanut taimenkantoihin. Lautajärvi on rehevöitynyt. Muta ja lieju on lisääntynyt huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Muutos alkoi, kun Lautajärven lähivaluma-alueen metsät aurattiin ja ojitettiin. Kalankasvatuslaitoksen päästöt tulevat todennäköisesti pienenemään, koska laitoksella kasvatetaan kalanpoikasia ja rehujen ravinnepitoisuudet alenevat tuotekehityksen seurauksena. Vedenlaatua, päästöjä ja käytettävän veden virtaamia tarkkaillaan säännöllisesti ja toimintaa pyritään kehittämään mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Vesinäytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti ja käytetyn rehun määrä ja laatu kirjataan ja raportoidaan vuosittain ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen toiminta ei aiheuta huomattavaa haittaa vesistölle ja sen käytölle tai kalastolle ja virkistyskalastukselle. MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Lautajoen Lohi Ky:n Lautajoen varressa sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen lupaehtojen tarkistamista koskeva ympäristölupaviraston päätös nro 32/00/1 ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Lautajoen Lohi Ky:lle luvan veden johtamiseen Lautajärvestä kalankasvatuslaitokselle kalankasvatusta ja talvivarastointia varten Kemijärven kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
19 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Lautajoen Lohi Ky:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen maa-altaissa Lautajoen varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa ja jätevesien johtamiseen Pikkulammen kautta Lautajokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 13 000 kg vuodessa. Ympäristölupavirasto myöntää Lautajoen Lohi Ky:lle ympäristöluvan kalojen talvivarastointiin Lautajoen kalankasvatuslaitoksen maa-altaissa. Talvivarastoitava kalamäärä on noin 5 000 kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Lautajärvestä 1.5. 30.9. enintään 120 l/s ja muulloin enintään 60 l/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Alakanavassa olevaan mittapatoon on merkittävä virtaamia 120 l/s ja 60 l/s vastaavat vedenkorkeudet. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama on mitattava päivittäin 1.5. 30.9. ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Vesi on johdettava laitokselle rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen. Ne on pidettävä kunnossa. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla ympäristölupavirastoon 29.1.2009 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan 13.12.1994 päivätyn piirustuksen "Laitoksen asemapiirros", jonka mittakaava on noin 1:1 400, mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niihin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 14 300 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 90 kg ja typpikuormitus enintään 635 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalat on ruokittava käsin. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden saa olla edellä mainittua suurempi, mutta sen tulee olla kuitenkin mahdollisimman pieni. 4. Jätevedet on johdettava vesistöön Pikkulammen kautta. Liete on poistettava altaista vähintään kerran vuodessa kasvatuskauden lopuksi. Poistettu liete on sijoitettava sellaiseen paikkaan, josta se ei pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Luvan saajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 20 Päästöt ilmaan ja melu 5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittoja. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Luvan saajan on ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti helposti havaittavaan paikkaan rakennettava ja pidettävä kunnossa valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu senttimetrijaotuksella oleva vedenkorkeusasteikko tai muu laite, josta Lautajärven vedenkorkeus on havaittavissa.