PAAJALAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

PAAJALAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 1

2 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2004

Sisältö 1 LUKIJALLE... 5 2 PAAJALAN KYLÄ... 6 2.1 Paajalan luonto ja maisema... 7 2.2 Paajalan väestö... 8 3 HISTORIA... 8 4 KYLÄSUUNNITELMAN SYNTY... 10 4.1 Kyläkyselyn ja kotaillan anti... 10 4.2 Nelikenttä- eli SWOT-analyysi... 11 4.3 Kehittämiskohteet... 11 5 KYLÄYHDISTYS... 12 6 METSÄSTYSSEURA... 12 7 KESÄASUKKAAT... 12 8 YRITYKSET... 13 3

4

1 Lukijalle Sinulla on kädessäsi Paajalan kyläsuunnitelma 2004. Kyläsuunnitelma on työkalu, jolla kartoitetaan kylän nykyhetkeä ja asetetaan tavoitteita kylän tulevaisuudelle. Suunnitelman on tarkoitus toimia kylän pitkäjänteisen kehittämisen työvälineenä ja suuntaa-antavana kyläläisten ehdotuksena kuntastrategioita laadittaessa. Maaseudun yhä autioituessa ja palvelujen vähentyessä kyliltä korostuu kyläsuunnittelu ja kyläläisten yhteinen toimiminen entisestään. Toivottavasti tämä kyläsuunnitelma on aktiivisessa käytössä ja kylällä viedään tämän suunnitelman pohjalta eteenpäin yhteisiä tavoitteita. Rekisteröitynyt kyläyhdistys pystyy hakemaan rahoitusapua kehittämishankkeilleen esimerkiksi EU-hankkeiden kautta. Kyläsuunnitelmaa on tarkoitus päivittää kylässä tapahtuvien muutosten mukana Tämä suunnitelma on laadittu osana Saarijärven ja Pylkönmäen kylien kyläsuunnitelmat -hanketta. Lokakuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aikana laadittiin 15:lle Saarijärven ja 5:lle Pylkönmäen kylälle kyläsuunnitelmat. Osalla kylistä oli jo olemassa oleva kyläsuunnitelma, joka hankkeen yhteydessä päivitettiin. Hanke rahoitettiin Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry:n LEADER+ -ohjelmasta ja sen toteuttivat kahdeksan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin agrologiopiskelijaa (AMK). Tämän suunnitelman on yhdessä kyläläisten kanssa laatinut Päivi Laasanen 5

Kuva: Eero Berg 2 Paajalan kylä Paajalan kylä sijaitsee Pylkönmäen keskustasta länteen noin kahdeksan kilometriä. Paajalan kylään kuuluvat myös Puolimatkan ja Latvasperän alueet. Kylä on vesistöjen ja kauniiden järvien ympäröimä. Kyläläisten mielestä Paajala on elinkelpoinen kylä, josta löytyy yhteishenkeä. Kyläläiset elävät rauhaisaa rinnakkaiseloa, naapuriapua saa ja kylään voi piipahtaa ennalta ilmoittamatta, mikä on tämän päivän yhteiskunnassa harvinaista ja hienoa! Yhdessä vastauksessa luonnehdittiin kylää rauhalliseksi asumakaukioksi kaukana kaikkialta tämä lienee sekä hyvä että huono puoli. Kylälle toivottaisin lisää asukkaita; lapsiperheitä pitäisi saada muuttamaan takaisin. Tämän toteuttamiseksi tarvittaisiin työpaikkoja Pylkönmäelle ja lähikuntiin. Rantatontteja kaavoittaminen ja markkinoiminen sekä tyhjien talojen myyminen voisivat auttaa asukkaiden saamista kylälle. Kyläläiset osallistuvat mielellään talkoisiin ja aktiivisuus on ollut kiitettävää tarvittaessa. Paajalan kylälle rakennettiin yhteiseksi kokoontumispaikaksi kota hirvimiesten aloittees- 6

ta. Kota rahoitettiin EU:n Leader+ -rahoituksen sekä kansallisen ja kunnallisen rahoituksen turvin. Toinen puoli kustannuksista katettiin talkootyönä ja kyläyhdistyksen ottamalla lainalla. Talkootyötunteja kertyi lähes 500, joten yhteishenkeä kylältä löytyy! Kodan nimeksi tuli Kuukkeli. Kodalla järjestettiin joulun alla Metsäkirkko ja Joulurauhan julistus metsän eläimille. 2.1 Paajalan luonto ja maisema Paajalan luonnon ja maiseman arvokkaimpia kohteita ovat monet järvet, kuten Kiesimenjärvi, Moksinjärvi, Renkaisenjärvi, Pieni Kiesimenjärvi ja Latvasenjärvi. Moksinjärven tilan huononeminen huolestuttaa kyläläisiä. Turvetuotanto aiheuttaa vesistöhaittoja. Muita arvokkaita luontokohteita ja maisemia kylällä ovat Tervakukkuri, Moksinjoki, Kuoliosaari ja sen muinaismuistoalueet, Paajalan silta sekä kauniit metsäiset järvien rannat. Kylällä on myös monia lähteitä, soita ja niittyjä, joita myös kesäasukkaat arvostavat yllä olevien kohteiden lisäksi osana arvokasta Suomen luontoa. Myös viimeiset luonnontilaiset suot pitäisi säilyttää. Maatalous on hävinnyt lähes kokonaan Paajalasta, yhtään karjatilaa ei ole jäljellä. Kuitenkin pellot pitäisi säilyttää avoimina. Uusien viljelymuotojen löytyminen tai peltojen vuokraus olisi pelastus. Osa pelloista on tällä hetkellä viljelemättä. Kuva: Eero Berg 7

2.2 Paajalan väestö Paajalan kylällä oli vuoden 2003 alussa 84 asukasta, naisia 37 ja miehiä 47. IKÄ MIEHET NAISET YHTEENSÄ 0 14 5 6 11 15 64 26 23 49 65+ 16 8 24 Koko ikäjakauma 47 37 84 Elinkeinorakenne Väestörekisterin mukaan vuoden 2002 alussa. Koko väestö Palkansaajat Yrittäjät Työttömät Lapset ja opiskelijat Eläkeläiset Muut 91 19 2 13 19 37 1 Prosenttiosuus 21 % 2 % 14 % 21 % 41 % 1 % 3 Historia Paajalan Pienviljelijäyhdistyksen historiikki on hyvin pitkälti myös Paajalan kylän historiaa. Paajalan Pienviljelijäyhdistyksen historiikin on koonnut yhdistyksen sihteerin tehtäviä kunnioitettavat 55 vuotta hoitanut Vilho Katajamäki. Historiikki on esitetty yhdistyksen 75-vuotisjuhlissa kesäkuussa 2001. Paajalan pienviljelijäyhdistys jäi historiaan vuonna 2003 ja tilalle tuli Paajalan kyläyhdistys. Suuri kiitos Vilholle pitkästä toiminnasta yhdistyksen eteen! Historiikki Paajalan pienviljelijäin yhdistys perustettiin Pylkönmäellä 27.1.1926. Ensimmäinen kokoontuminen oli Pajulan talossa. Perustamiskokouksen pöytäkirjan 1. pykälä kuuluu näin: Kokouksen avasi keskusliiton neuvoja K. A. Vasama ja teki laajan selonteon paikallisen yhdistyksen tarpeellisuudesta ja sen toiminnasta. Kerättiin jäseniä, joita tässä tilaisuudessa tuli kolmetoista (13). Ensimmäiseen johtokuntaan tuli valituksi jäseniksi Janne W. Pekkonen, Rikhard Katajamäki, Kristian Lepikko ja Taavetti Pajunen. Tästä alkoi sitten tämä 75-vuotinen toiminta. Seitsemän vuotta oli kulunut vapaussodasta ja kyläkuntien asukkaat tarvitsivat tietoja ja taitoja maanviljelyksestä, etenkin syrjäisellä maaseudulla olleet pienviljelijät. 8

Niinpä Paajalan kylälläkin alkoi toiminta täydellä teholla, pidettiin kokouksia usein ja niihin pyydettiin keskusliiton neuvojia antamaan tarvittavaa tietoa maatalouden kehittämiseksi. Neuvontaa saatiin myös kotitalous-, karjanhoito- ja puutatarhaneuvonnan muodossa. Ennen talvi- ja jatkosotaa pidettiin jatkuvasti erilaisia neuvontakursseja ja tilaisuuksia kuten karjanhoito-, sikatalous- sekä kananhoitokursseja. Kodinhoitopuolella oli myös paljon erilaisia kursseja. Pidettiin erilaisten ruokien valmistuskursseja, ompelukursseja, kankaankudontaan liittyen järjestettiin pellavan ja hampun viljely- ja kudontakursseja. Tämä kaikki oli tarpeen silloisen väestön kannalta, koska koulutiedot olivat sen ajan mukaisia kiertokoulu- ja kansakouluopintoja. Kaikken tähän toimintaan riitti innostusta ja kurssit olivat täynnä osallistujia. Sitten tuli sota-aika, toiminta oli viiden vuoden ajan vähäistä. Miehet olivat rintamalla ja naisilla oli vastuu maataloudesta ja lapsista, tämä vei kaikki voimavarat. Sotien jälkeen toiminta tuli uudelleen voimakkaana esiin 1946. Silloin valittiin uudet toimikunnat, koska sotatila vei mennessään monia, nuoria tuli silloin toimintaan mukaan. Elämä sotien jälkeen vilkastui ja tarvittiin yhä enemmän tietoa ja taitoa. Kurssit ja neuvontatilaisuudet jatkuivat vilkkaana. Pienviljely-yhdistykselle hankittiin tiilivormut ja tehtiin laatikot. Näin aloitettiin valmistamaan tiiliä uusien navetoiden tekoon, puunavetat muuttuivat monilla näin kestävimmiksi tiilinavetoiksi. Näihin aikoihin alettiin myös raivaamaan uutta viljelysmaata raivaajaavustuksen kirittämänä, jota silloin maksettiin, myöhemmin maksettiin myös kivenraivauspalkkioita. Tämä antoi uutta tuulta pienviljelyn lisääntymiseen. Neuvojina hankkeissa toimivat Eino Palovesi (Möttönen) ja Paavo Jäntti, he tulivat Saarijärveltä Pienviljelijäyhdistyksen Keskusliiton neuvojien roolissa Paajalaan, he suunnittelivat hankkeet ja toimivat myös tarkastajina avustusten saamiseksi. Paavo Jäntin kuoleman jälkeen tuli Saarijärven paikallisliiton neuvojaksi Martti Lappalainen, joka toimi tässä tehtävässä eläkkeelle siirtymiseensä asti, vuoteen 1995. Väliaikaisina neuvojina oli eri vuosina Esko Härkönen ja Noronen Karstulasta. Kotitalousneuvojia oli vuosikymmenten saatossa paljon ja he vaihtuivat usein. Naiset menivät naimisiin ja alkoivat hoitaa omaa talouttaan, näin työ neuvojana vaihtui oman kodin askareisiin. Mainitsen tässä neuvojia kuten Kanerva, Bokman, Luhtala ja Jokela, jotka menivät naimisiin Saarijärvelle. Eri vuosina neuvojina toimivat Särkijärvi, Paananen, Jokinen, Tapaninen, Konkkanen, Huovinen, Matela, Kontto, Laukkanen ja Airi Försti, joka oli neuvojana toistakymmentä vuotta. Irja Ryymin oli viimeisin kotitalousneuvoja. Kaikille näille maa- ja kotitalousneuvojille lankeaa suuret kiitokset kylämme hyväksi tekemästään tieto- ja taitotyöstä kaikilla neuvonnan aloilla. Kilpailutoiminnasta mainitakseni meillä oli vuosittain jatkuvasti hiihtokilpailuja. Sampohiihtoja pidettiin 20 vuotta ja näistä viidet oli piirikunnallisina hiihtoina. Pidettiin myös kylienvälisiä hiihtoja, vuosittaisia sarjahiihtokilpailuja, veteraanihiihtoja sekä Vappuhiihtoja. Juoksukilpailuja sekä potkukelkkakilpailuja järjestettiin myös, sekä monia lentopallopelejä Vehun joukkuetta vastaan. Tästä kaikesta saa käsityksen, että toiminta kyllällämme on 9

ollut vilkasta näiden 75 vuoden aikana. Nyt toiminta on vähäistä, koska väki kylällämme on vähentynyt 270 hengestä 80 henkeen. Maanviljelys on melkein loppunut, ennen oli 35 maidon lähettäjää, nyt ei ainuttakaan. Yhdellä tilalla on hevosia ja yksi tila viljelee viljaa. 14.6.2001 Vilho Katajamäki Pienviljelijäyhdistyksen viimeinen kokous pidettiin sunnuntaina 14.12.2003, jolloin kaikki yhdistyksen toiminta siirtyy Paajalan kylätoimikunnalle. Valvomme kylän etuja lääninhallituksessa, ympäristöpiirissä, tiepiirissä ja kaikessa, joka koskee kylämme etuja. Jäseniä yhdistyksessä on 52 henkeä. Eläköön kylämme toiminta loputtomiin vuosikymmeniin! 4 Kyläsuunnitelman synty Paajalan kyläsuunnitelman teko aloitettiin lokakuun 2003 lopussa. Silloin kyläläisille jaettiin kyläkysely, jossa tiedusteltiin heidän ajatuksiaan omasta kylästään sekä kehittämisehdotuksia kylän vireänä pysymiseksi. Suunnitelman tekoa jatkettiin Paajalassa kodan avajaisten yhteydessä 14.11. Väkeä kodalla oli paljon paikalla, puolet kyläläisistä! 4.1 Kyläkyselyn ja kotaillan anti Kodan avajaisten yhteydessä käytiin läpi kyläkyselyn tuloksia ja keskusteltiin vilkkaasti Paajalan kylän näkymistä. Huoli luonnon säilymisestä puhtaana, järvien tila ja kylämaiseman avaaminen pusikoista nousivat tärkeinä esille. Kylän yhteishengen ylläpitämiseksi tarvitaan jatkossakin tapahtumia ja suunnitelmia. Asukkaiden ikärakenne on korkea, heidän tarpeitaan pitää ottaa huomioon mm. kyydityksiä mietittäessä. Onneksi kylällä on myös lapsia, heille uimapaikan kunnostus on tärkeää, se on myös tärkeä kokoontumispaikka kesäisin. Kylälle on viime aikoina muuttanut myös uusia asukkaita, mikä on ilahduttavaa. Kyläläiset kaipasivat seuraavia asioita: tien hoitoa paremmaksi kyydityspalveluita kauppaa laajakaistayhteyttä kokoontumistilaa katuvaloja toimintaa lapsille 10

4.2 Nelikenttä- eli SWOT-analyysi Kyläkyselyssä esille tulleita hyviä puolia ja miettimisen paikkoja on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukkoa on tarkoitus hyödyntää kylän tulevaisuudennäkymiä pohdittaessa; vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä ja heikkouksien parantamista ja uhkien torjumista. Vahvuudet ihmiset tuntevat toisensa hyvä yhteis- ja kylähenki aktiivisuus puhdas luonto järvet paluumuuttajia lapsiperheet Mahdollisuudet yhteistyö kylämaiseman säilyttäminen mahdollisuudet yrittämiseen Heikkoudet palvelujen puute huono työllisyys pitkät välimatkat maiseman katoaminen väen ikääntyminen Uhat turvetuotannon laajeneminen pusikoituminen autioituminen ikärakenne, väen väheneminen 4.3 Kehittämiskohteet a) Moksijärven ruoppaus yhteistyössä Ympäristökeskuksen kanssa b) Kiesimenjärven uimapaikan kunnostus pukukoppi, pöydät, tuolit, jolloin mahdollisuus mm. rantailtojen viettoon c) Pajukoiden raivaus kylämaisemasta kylän keskusta siistiksi vaikkapa kesätalkoina kesäasukkaiden kanssa d) Tapaamispaikka nuorille ja koko kylälle ehkä Paajalan koulu e) Laajakaistayhteys tärkeää yrityksille ja mahdollistaa etätyön tekemisen f) Maitolaituri/ ilmoitustaulu kyläläisille sekä kesäasukkaille saadaan kaikki halukkaat toimintaan mukaan 11

5 Kyläyhdistys Kyläyhdistykseen kuuluvat kaikki kylän asukkaat, varsinaisen jäsenmaksun on maksanut 52 henkilöä. Kyläyhdistys jatkaa pienviljely-yhdistyksen toimintaa ja tuo toivottavasti kylälle uutta puhtia ja lähentää entisestään kylän ihmisiä. Puheenjohtaja: Olli Inkinen Paajalantie 856 43440 Pylkönmäki puh. 040 830 57 35 6 Metsästysseura Paajalassa toimii aktiivinen metsästysseura Paajalan Eräveikot ry. Seuran onnistunut voimainponnistus on ollut kodan rakentaminen metsästäjien ja koko kylän käyttöön. Seura on perustettu 1958 ja siihen kuuluu 22 jäsentä. Päätehtävänään seura pitää riistanhoitoa ja riistan elinympäristöjen parantamista. Puheenjohtaja Seppo Kotka Sihteeri Pentti Pekkanen 7 Kesäasukkaat Paajalassa vapaa-aikaansa viettäviltä tuli 19 vastausta kyselyyn. He viettävät loma-asunnollaan kesäisin 2 16 viikkoa ja talvisin 0 4 viikkoa. Heidän mielestään Paajalan kylä on rauhallinen, luonnonkaunis maalaiskylä, jossa asuu hyviä ja ystävällisiä ihmisiä. Huoli luonnosta nousi kesäasukkaiden vastauksissa päällimmäiseksi: Avohakkuut lopetettava heti, lohduttoman näköisiä murrakoita on Paajalassa jo liikaa. Ojitetut suot ja nevat tulisi saattaa alkuperäiseen tilaan. siivota risukot ja rannat, säilyttää kosteikot ja suot, palauttaa perinnemaisemat 12

Lopettaa soitten ojitus ja valvoa, ettei turvehumus laske vesistöihin. turpeennoston rajoituksia, hiekkamonttujen maisemointi ruoppausta vesistöihin soiden ojittaminen kuivattaa arvokkaat suot Kesäasukkaat osallistuisivat mielellään talkoisiin ja haluaisivat olla mukana kylän kesätapahtumissa. Vastauksissa kaivattiin mm. kyläjuhlaa, luontoretkiä, musiikkitapahtumaa ja kylien välisiä pienimuotoisia kisoja. Tiedottaminen tapahtumista ja talkoista on ensiarvoisen tärkeää. Elinkeinoideoitakin vastauksissa väläyteltiin: maastoratsastus biisonitarhaus moottorikelkka- ja hevossafarit laturetket sienestys ja marjastus, jatkojalostus Lappi lähellä ruuhka-suomea 8 Yritykset OLLILA ENSIO: Pilkkeiden myynti, traktorityöt, lumenauraus Kapasentie 10 43440 PYLKÖNMÄKI puh. (014) 440 561 KATAJAMÄKI PASI: Taksi, myös pyörätuolikuljetukset Paajalantie 901 D 43440 PYLKÖNMÄKI puh. (014) 440 550, 0400 644 738 KATAJAMÄKI PETRI: Mansikkaa Paajalantie 901 43440 PYLKÖNMÄKI puh. (014) 440 510 PAAJALAN LOMA JA RETKEILY: KATAJAMÄKI VILHO Huoneita ja juhlatilat, rantasauna Paajalantie 901 B 43440 PYLKÖNMÄKI puh. (014) 440 510 RAKENNUSSUUNNITTELU: KOTKA SEPPO Honkaniementie 180 A 43440 PYLKÖNMÄKI (014) 440 563, 0400 504 2329 13

14