Uusia ideoita, uutta teknologiaa, xxxx uusia osaajia VASKEn vuosijulkaisu 2011 - vuoden 2011 elinkeinovaikuttaja! Peatec kierrättää kumia polttoöljyksi Uusia yritysalueita - Etelä-Pirkanmaalla on mistä valita
Menestystarinoita Etelä-Pirkanmaalle Koteja uusi lle yrityksille Logistiikkavyöhyke Jutikk ala Yritys-Konho Tipuri tarjoaa vaihtoehtoja Mallasvesi 2 Menestyvän seudun tunnistaa nopeasti. Se on asukkailleen ja yrityksilleen vakaa ja turvallinen koti, mutta myös aluetta, joka uskaltaa uudistua ja olla edelläkävijä. Etelä-Pirkanmaalla on pitkät teolliset perinteet, ja esimerkiksi metalliosaaminen on edelleen kiistaton valttimme. Viennin tyrehtyminen viimeisimmän lamakauden aikana oli melkoinen isku monelle yritykselle, mutta se ei silti vienyt pohjaa osaamiselta ja vahvalta kokemukselta, jotka ovat taas kysyttyä valuuttaa. Viime vuosina Akaaseen ja koko Etelä-Pirkanmaalle on versonut ilahduttavasti myös uudenlaista yritystoimintaa, joka monipuolistaa elinkeinoelämämme kenttää ja tuo uutta, arvokasta tietotaitoa seudullemme. Akaa on kasvanut myös Kylmäkosken liityttyä vireään kuntaamme. Eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan näkemystä ja rohkeutta. Etelä-Pirkanmaa on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi asua ja yrittää, ja nyt meidän on saatava muutkin huomaamaan se. Viime vuonna Valkeakoskella startanneen SISU (Sijoitu sujuvasti) -hankkeen tavoitteena on houkutella yrityksiä Etelä-Pirkanmaalle. Hanke on laajentunut myös Akaaseen, ja positiivisia tuloksia on lupa odottaa Valkeakoskella saatujen tulosten perusteella. Toivon vireää vuoropuhelua SISUn ja Akaan maankäytön ja kaavoituksen välille, jotta voisimme yrityskentältä saatujen viestien avulla muokata yritystila- ja yritystonttitarjontaa entistä houkuttelevammaksi kaikenkokoisille ja kaikenlaisille yrityksille. Yritysalueiden markkinointi on merkittävässä asemassa koko seudun yrityselämän vireyttämisessä. Ja meillähän on mitä markkinoida: muun muassa Akaaseen on valmistumassa Yritys-Konhon yritysalue, joka on koko Pirkanmaan mittakaavassakin merkittävä mahdollisuus. Elinkeinopolitiikassa raja-aitojen rohkea ylittäminen on tärkeää, sillä elinkeinoelämä ei tunne esimerkiksi kuntarajoja. Ihmiset kulkevat töissä naapurikunnissakin, yritykset tarjoavat palveluitaan kaikille halukkaille asuinkunnasta riippumatta. SISU-hanke on hyvä esimerkki hedelmällisestä yhteistyöstä, joka tavoittelee parempaa tulevaisuutta koko seudulle. Kun yritykset voivat hyvin, myös seutu kukoistaa. Yhden menestyminen ei ole pois toisilta. Päinvastoin menestys vetää puoleensa menestystä. Aki Viitasaari Akaan kaupunginjohtaja Etelä-Pirkanmaa vetoaa yrityksiin hyvillä logistisilla yhteyksillään ja edullisilla tonttihinnoillaan. Isot, räätälöitävissä olevat tontit houkuttelevat entistä useampia yrityksiä seudulle. Etelä-Pirkanmaalle nousevat uudet teollisuusalueet on suunniteltu palvelemaan kaikenlaisia yrityksiä aina suurista teollisuusyrityksistä pieniin palvelualan yrityksiin. Monien mahdollisuuksien Jutikkalan ja Yritys-Konhon lisäksi seudulla on jo lukuisia pienempiä yritysalueita. Useimmilla tonteilla on valmis kunnallistekniikka tai se on nopeasti rakennettavissa. Jutikkalaan mahtuu isompikin firma Valkeakosken eteläisen Helsinki Tampere-moottoritieliittymän molemmille puolille on nousemassa uusi Jutikkalan yritysalue, jonka yleiskaavoitus on jo aloitettu. Kaavallisesti alue valmistuu vuonna 2012. Jutikkalan tontit soveltuvat niin teollisuus-, palvelu-, varasto- kuin logistiikkatoimintoihinkin. Teollisuusalueen 500 hehtaarin yleiskaava-alueelle tulee 20 250 hehtaaria yritystontteja. Alue tarjoaa toimipaikan siis usealle suurelle toimijalle ja niitä palveleville pienemmille yrityksille, sillä tontit räätälöidään tarpeen mukaan. Saatavilla on jopa kymmenien hehtaarien kokoisia tontteja, Valkeakosken yritysasiamies Vesa Varho kertoo. Loistavien yhteyksien Yritys-Konho Akaan Yritys-Konhon 150 hehtaarin teollisuusalue sijaitsee 44 kilometriä Tampereelta Helsinkiin, lähellä valtateiden ja risteystä. Pääradan molemmille puolille levittäytyvälle alueelle on tulossa myös pistoraide Helsinki Tampere-radalta. Hyvien kulkuyhteyksiensä vuoksi alue soveltuu erinomaisesti muun muassa logistiikka-alan isommille yrityksille ja hieman raskaammalle teolli- suudelle. Toisaalta viihtyisät viheralueet ja alueelle kaavoitetut asuntokorttelit toivottavat tervetulleiksi myös pienempiä palvelualan yrityksiä, Akaan yritysasiamies Risto Rantala kuvailee. Myös Yritys-Konhossa on joustava tonttijako. Alueelta on saatavilla suuriakin tontteja, aina muutamasta hehtaarista kymmeneen hehtaariin saakka. Teollisuusalueen osayleiskaava on jo valmiina yli 100 hehtaarin alueelle. Tipurista valmista tonttia Akaan Tipurin yritysalue sijaitsee valtatie :n varrella, noin 45 km päässä Tampereesta. Erinomaisten yhteyksien Tipuri levittäytyy valtatien molemmille puolille. Länsipuolella on noin 100 hehtaarin alue hyväpohjaista tonttimaata. Itäpuolella on puolestaan 5,5 hehtaarin alue, jossa on kunnallistekniikkakin valmiina. Tarjolla olevien tonttien koot vaihtelevat hehtaarin molemmin puolin ja ovat hinnaltaan muutaman euron neliö. Alueella on jo tällä hetkellä muun muassa metalli- ja puualan yrityksiä. Kaikenlaiset yritykset toivotetaan tervetulleiksi, vakuuttaa Risto Rantala. Etelä-Pirkanmaan vetovoimaisuus ja elinkeinoelämä vaativat keskusväylien kehittämistä. Tampereen ja Helsingin välillä tie- ja rautatieyhteydet ovat jo hyvät, mutta myös Tampereen ja Turun väliset yhteydet olisi saatava kuntoon vientiteollisuuden ja matkailun takia. Viiden maakunnan ja viiden yliopistokaupungin läpi kulkeva Suomen tärkein poikittaisyhteys, Valtatie, kaipaa kehittämistä jotta tien sujuvuus saadaan vastaamaan kasvavia liikennemääriä. Turun satamayhteys on tärkeä meille sisäsuomalaisille sekä matkustaja- että tavaraliikenteen 20 281 Nuutajärvi Kortejärvi Rutajärvi Nuutajärvi Visio: Tampereen ja Turun välille moottoritie Urjala Kylmäkoski osalta. On suorastaan häpeä, että Turun ja Tampereen välillä ei vielä ole moottoritietä! Väylän kehittäminen pitäisi ehdottomasti saada mukaan hallituksen liikenneohjelmiin, Akaan yritysasiamies ja Pro Ysitie -yhdistyksen hallituksen jäsen Risto Rantala sanoo. Samalla myös Turun ja Akaan välinen rautatieyhteys pitäisi saada palvelemaan paremmin esimerkiksi työmatkalaisia sekä Akaan ja Turun sataman välistä matkustaja- ja tavaraliikennettä, Rantala muistuttaa. Viiala Jalanti 2847 E12 2 Toijala 04 Akaa Vanajavesi E12 10 1 1 Jutikkala 2 Yritys-Konho Tipuri Valkeakosken Tervasaaressa tilaa tarjolla! UPM-Kymmenen Tervasaaren tehdasalueella Valkeakoskella on rutkasti vuokratilaa yrityksille. Kaksikerroksisessa hallissa on vapaana noin 1500 neliötä kerrosta kohden. Tilat sopivat esimerkiksi raskaammalle teollisuudelle järeiden kattonostureidensa ansiosta.
Peatec tekee autonrenkaista polttoainetta Valkeakoskella on käynnistymässä tehdas, joka kierrättää kumiromun polttoaineeksi. Alkuvaiheessa Peatec käsittelee puolet koko Suomen vuosittaisesta rengasromusta ja työllistää 20 25 ihmistä. Avilonissa etsitään entistä vihreämpiä toimintatapoja Avilon Oy:ssä ympäristöaspekti on vahvasti mukana kaikessa, suunniteltiinpa sitten investointeja tai prosessimuutoksia. Yrityksessä halutaan edetä askel kerrallaan ekologisempaan tuotantoon ja lopputuotteeseen. Palonkestävää viskoosia valmistavan Avilon Oy:n toimiala on ympäristönäkökulmasta tarkoin säädelty, ja käytännössä erilaiset ympäristösäädökset sanelevat rajat kaikelle yrityksen toiminnalle. Peatecin johtaja Pekka Marjomaa kertoo pyrolyysitekniikan kehityksen kärjen siirtyneen Venäjältä Kaukoitään viime vuosina. Olemme tutkineet oikeastaan kaiken mitä maailmassa tällä sektorilla tapahtuu, Marjomaa kertoo. Raaka-aineeksi soveltuvat kaikenlaiset renkaat ja muu kumiromu. Peatecin bisnesidea on valmistaa nestemäistä polttoainetta kumiromusta. Raaka-aineena käytetään enimmäkseen autonrenkaita, mutta materiaaliksi sopivat muutkin kumituotteet kuten vaikkapa kuljetushihnat ja kumisaappaat. Lopputuloksena syntyy raskasta polttoöljyä, jota voi käyttää pääasiassa lämmitykseen. Lämpöenergiatasoltaan polttoöljy on dieselöljyn luokkaa, kertoo Peatecin johtaja Pekka Marjomaa. Peatec on vuokrannut Valkeakoskelta UPM:n entisen puunkuorimalaitoksen tuotantopaikaksi. Aluksi yritys testaa tuotantoa koelaitoksessa yksinkertaistetulla teollisella prosessilla. Varsinaisen tuotantolaitoksen on tarkoitus olla käynnissä vuoden 2012 kesällä. Tehdas pystyy käsittelemään 20 000 tonnia kumia vuodessa, mikä on suunnilleen puolet Suomessa syntyvästä rengasromun määrästä. Päästötön prosessi Toimintaa säätelee ympäristölupa, jonka saaminen on pitkällinen ja tarkka prosessi. Marjomaa ei kuitenkaan ole huolissaan luvan saamisen suhteen. Pyrolyysitekniikka, jota käsittelyssä käytetään, on lähes päästötön prosessi. Ainoat päästöt syntyvät kaasusta, jota poltetaan. Kaasun palaminen puolestaan on puhtainta polttotekniikkaa, mitä on. Jätevettä ei synny: vesi kiertää suljetussa järjestelmässä, eikä sitä poistu ulos lainkaan. Ainoa mahdollinen ympäristöhaitta on renkaiden käsittelyssä syntyvä melu, Marjomaa selittää. Valkeakoskelle 25 uutta työpaikkaa Pilottivaiheeseen saatiin rahoitusta Tekesiltä. Edellytykset tuotannolle ovat hyvät: tekniikka on olemassa ja raaka-ainetta on saatavilla. Vastaavia laitoksia on olemassa Kaukoidässä, mutta länsimaihin ne ovat vasta rantautumassa. Tekesissä suorastaan ihmeteltiin, kuinka vastaavaa ei ole keksitty aiemmin, naurahtaa Marjomaa. Marjomaa uskoo, että parin vuoden sisällä kumista energiaa jalostavia tehtaita alkaa nousta myös muualle Eurooppaan. Ensimmäisessä teollisessa vaiheessa Peatec tulee työllistämään suoraan 20 25 henkeä. Välillisiä työpaikkoja tehdas tuottaa arviolta kymmenkunta. Kun tuotanto on päässyt täyteen vauhtiin, Peatec voi suunnitella seuraavia askeleita. Ajatuksena on laajentaa kapasiteettia niin, että yritys voi käsitellä vaikka kaikki Suomen kierrätysrenkaat yhdessä laitoksessa. Seuraavassa vaiheessa yritys voi siirtyä muihin raaka-aineisiin. Esimerkiksi muovit on mahdollista käsitellä samalla tavalla. Lisäksi katsomme mahdollisuuksia toimia naapurimaissa, Marjomaa suunnittelee. Jätteenkäsittely on yhteistyötä Tehtaan toimiva jätehuolto on ympäristön kannalta merkittävä kysymys. Valkeakosken tehdas tuottaa monenlaista jätettä yhdyskuntajätteestä aina ongelmajätteisiin asti. Kierrätämme parhaamme mukaan, mutta osa jätteestä täytyy käsitellä muualla, Avilonin laatu- ja ympäristöpäällikkö Terhi Slag kertoo. Ekokem hoitaa Avilonin jätteenkäsittelyn keskitetyllä sopimuksella. Toimivat ja läheiset kumppanuussuhteet ovat Slagin mukaan tärkeitä jo resurssienkin takia. Terhi Slagin mukaan Avilonin henkilöstö on hyvin perillä ympäristöasioista. Useimmat työntekijöistämme olivat aikanaan töissä jo Kuitu Finland Oy:ssä ja Säteri Oy:ssä, ja silloin työntekijöitä koulutettiin kerran vuodessa turvallisuusja ympäristöasioissa. Kun toimintamme vakiintuu, aiomme ehdottomasti jatkaa vuosittain järjestettäviä koulutuksia. Lisäkoulutustakin annamme tietysti tilanteen mukaan, Slag vakuuttaa. Kaatopaikan sulkemisen haasteet Avilonin tämän hetken merkittävimpiin ympäristöhankkeisiin kuuluu vanhan teollisen kaatopaikan sulkeminen. Kaatopaikan vanha osa suljetaan ja käyttöön otetaan laajennettu uusi osa. Sulkemistyö aloitettiin jo Kuitu Finland Oy:n aikana, mutta konkurssi katkaisi hankkeen hetkeksi. Hanke on rahallisesti mittava ja kaatopaikka vie tällä hetkellä merkittävän osan yrityksen ympäristörahoista. Hankkeen myötä jätealueelta suotautuvien vesien määrä vähenee samalla kun kaatopaikalle tehdään pitävä peittorakenne, Terhi Slag kertoo. Urakoitsijana kaatopaikan sulkemisessa toimii Ekokem-Palvelu Oy. Työn tekemisessä on noudatettava hyvin tarkkoja määräyksiä. Myös ulkopuolinen laaduntarkkailija ja viranomaiset seuraavat, että sulkeminen tehdään sääntöjen mukaisesti. Eroon rikkihiilestä ja hajusta Avilon kaavailee rikkihiilettömän viskoosituotannon aloittamista. Rikkihiiletön tuotanto vähentäisi sekä ilman että jäteveden ympäristökuormitusta. Käytännössä tuotannosta ei syntyisi haisevia rikkiyhdisteitä ja jäteveden rikkipitoisuus vähenisi. Projekti on merkittävä myös työ- ja laitosturvallisuuden kannalta. Rikkihiiletön tuotanto parantaisi huomattavasti työturvallisuutta, sillä rikkihiili on erittäin helposti haihtuva ja syttyvä neste, joka vaatii tarkkuutta laitteilta ja käsittelyiltä. Rikkihiiletön prosessi olisi taloudellisestikin järkevämpi ratkaisu, Slag huomauttaa. Rikkihiilettömän prosessin kehitystyö on alkuvaiheessa. Tuotantoon päästäneen muutaman vuoden kuluttua. Teknologialiiketoiminta käynnistyi lisenssimarkkinoilla Avilon toi toukokuussa markkinoille lisenssejä kehittämäänsä kustannustehokkaaseen teknologiaan, joka mahdollista paperisellun käytön viskoosikuidun sekä sellupohjaisten kalvojen valmistuksessa. Tähän asti näiden tuotteiden pääraaka-aineena on käytetty huomattavasti kalliimpaa liukosellua. Uuden teknologian patentointi on jo käynnissä. Viskoosikuidun valmistajat ja selluntuottajat ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta innovaatiota kohtaan. Käymme parhaillamme neuvotteluja lisenssien myynnistä, kertoo toimitusjohtaja Heikki Hassi. 4 5
Takomalle uudet tilat Akaasta Voimasiirtokomponenttien valmistukseen, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja komponentteihin sekä vaativaan koneistuspalveluun erikoistunut Takoma Oyj on muuttanut kesän aikana hydrauliikkatuotantonsa Tampereelta Akaaseen. Muuton taustalla oli Takoman tarve uusille teollisuustiloille, joissa tuotantoa voisi kasvattaa ja tehostaa. Uutta hallia etsittiin useasta Pirkanmaan kunnasta. Sijainti oli yritykselle a ja o, sillä Takoma halusi säilyttää entisen, ammattitaitoisen työvoimansa. Tarvitsimme hyvän kokonaispaketin: juuri meidän tarpeisiimme sopivat tuotantotilat mahdollisimman lähellä olemassa olevaa tehdasta. Harkitsimme täysin uusienkin tilojen rakentamista, Takoman toimitusjohtaja Kimmo Korhonen kertoo. SISU-hankkeen projektijohtaja Mikko Seppälän avustuksella Akaasta löytyivät kuitenkin Glastonin tytäryhtiö Tamglassin entiset tuotantotilat, jotka osoittautuivat Takomalle sopiviksi. Tilat siirtyvät Takomalle niin sanottuna lunastushallikonseptina. Käytännössä Tamglassin ja Akaan kaupungin tekemä yritystilasopimus siirtyy sellaisenaan Takoman ja Akaan kaupungin väliseksi. Emme olleet alun perin suunnitelleet lunastushalliratkaisua, mutta Akaan kaupungin hinnoittelu ohjasi meidät tähän päätökseen, Korhonen kertoo. Korhonen kehuu yhteistyötä Akaan kanssa sujuvaksi ja suoraviivaiseksi. Muutto oli tehtaalle haastava, sillä toiminnan täytyi jatkua keskeytyksettä. Emme voineet jättää asiakastilauksia tekemättä muuton takia, Korhonen huomauttaa. Lunastussopimus ja investointiavustus rohkaisevat sijoittumaan Lunastussopimuksessa kaupunki sitoutuu rakentamaan tai rakennuttamaan yritykselle sopivat toimitilat ja yritys sitoutuu lunastamaan ne tietyn ajan kuluessa itselleen. Lunastusajalta yritys maksaa korollista ja etukäteen sovittua lunastusvuokraa. Järjestely on ollut käytössä Akaassa ja Valkeakoskella. Päätökset yritystilasopimuksista tehdään aina tapauskohtaisesti. Jos yritys rakennuttaa toimitilansa itse, se voi saada projektiin investointiavustusta jopa 20 %. Takoman tuotantotiloihin Akaaseen saatiin muuton yhteydessä myös uusi monitoimisorvi, joka täysin automatisoituna mahdollistaa aiempaakin vaativammat työstöt. Kun yrityksesi etsii uut ta osoitetta, SISU-miehet luotsaavat perille SISU-hankkeen projektijohtaja Mikko Seppälä ja projektipäällikkö Jaakko Leinonen ovat valmiina auttamaan yrityksiä sijoittumaan Etelä-Pirkanmaalle. Tervetuloa tutustumaan Etelä-Pirkanmaan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja keskustelemaan kanssamme, kuinka seutu voisi palvella sinun yritystäsi. Viime vuonna Valkeakoskella startannut SISU (Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle) -hanke on laajentunut nyt myös Akaaseen. Akaan SISU-hankkeen projektipäällikkönä aloitti kesäkuun alussa tekniikan lisensiaatti, kauppatieteiden maisteri Jaakko Leinonen. Leinonen on työskennellyt aiemmin muun muassa kiinteistöpääomarahastoyhtiössä kehityspäällikkönä, Pöyry CM:n markkinointi- ja kehityspäällikkönä sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn sijoitusja rahoitussektorin johtavana asiantuntijana. Akaassa asuvalle ja vaikuttavalle Leinoselle tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä töitä oman kotiseudun hyväksi ja päästä vaikuttamaan seudun menestykseen. Tavoitteenani on saada Akaaseen 150 uutta työpaikkaa seuraavan kahden vuoden aikana, Leinonen selventää. Leinonen ja projektijohtaja Mikko Seppälä markkinoivat SISU-hankkeen aikana Etelä-Pirkanmaan logistista vyöhykettä, joka koostuu Jutikkalan, Yritys- Konhon ja Tipurin yritysalueista. He uskovat henkilökohtaiseen myyntityöhön. Käytännössä lähdemme kiertämään yrityksiä ja markkinoimaan seutua. Luvassa on siis paljon matkustamista ja lukuisia henkilökohtaisia tapaamisia eri yritysten edustajien kanssa, Leinonen kertoo. Viialan vaneritehdas uusiokäytössä Liki satavuotias Viialan vaneritehdas elää uutta elämää vuokrattavana yritystilana. Monitoimiyrittäjä Mauno Huhtala on vuokrannut UPM:n omistaman tehdasalueen kymmeneksi vuodeksi ja jälleenvuokraa tiloja eteenpäin. Tehtaalla on tällä hetkellä 10 15 vuokralaista, pääasiassa isoja teollisuusyrityksiä. Hyvä sijainti moottoritien kupeessa on houkutellut tiloihin paikallisten firmojen lisäksi valtakunnallisia yrityksiä. Tiloja vuokraavat myös muutamat käsityöläisyritykset. Tiloihin on mahdollisuudet perustaa vaikkapa käsityöläiskortteli, Mauno Huhtala vinkkaa. Vuokrattavaa tilaa on tällä hetkellä vapaana 5000 7000 m 2. Yhteensä vaneritehtaassa on 0 000 m 2 vuokrattavaa sisätilaa ja ulkona 11 hehtaaria lisää. Tiloja saneerataan sitä mukaa kun on tarve. Saneeraus hoituu sopimuskohtaisesti. Joskus me teemme sen, joskus vuokralainen hoitaa sen itse, Huhtala sanoo. Tehtaasta vuokrataan lähinnä kylmiä tiloja ja tarjolla on jonkin verran myös tilapäisvuokrausta varastohotellin tapaan. Hallitilaa voi jakaa pienempiin osiin ja siihen voi tarvittaessa rakentaa häkkivaraston tyyppistä säilytystilaa, Huhtala kertoo. Yhteistyö UPM:n kanssa on Huhtalan mukaan toiminut reilusti. Asioista on puhuttu avoimesti ja myös ongelmat on tuotu esiin. Olen todella tyytyväinen yhteistyöhön, Huhtala kehuu. Alueella on paljon rantaa ja hyvät veneenlaskupaikat Vanajavedelle. Huhtala etsiikin kumppania telakkatoiminnalle. Kaipaan tähän yhtä hullua yrittäjää kuin minä, Huhtala naurahtaa. Mauno Huhtala innostui vuokrausmahdollisuudesta sen tultua eteen. Alun perin olin kiinnostunut tehtaan ostamisesta. Neuvotteluissa UPM:n kanssa eteen tuli kuitenkin vuokrausmahdollisuus, joka kiinnosti. Olihan tämä iso haaste ja riskikin, mutta kannattava, sanoo Huhtala. 6 7
8 Visio: Waltikasta huippu-urheilun tukikohta Hotelli Waltikassa Valkeakoskella puhaltavat uudet tuulet. Hotelli on muun muassa käynnistänyt yhteistyön urheiluryhmien kanssa. Tänä kesänä hotelli Waltikan palveluita käytti venäläinen huippujääkiekkojoukkue. Joukkue treenasi Valkeakosken jäähallilla ja kuntosaleilla. Hotellissa he käyttivät tenniskenttää sekä neuvotteluhuonetta taktiikkapalavereihin. Urheilun lisäksi venäläiset vieraat olivat erityisen kiinnostuneita virkistyskalastusmahdollisuudesta, kertoo hotellinjohtaja Markku Paltiala. Waltikka käy jo nyt neuvotteluja ensi kesää varten eri urheiluryhmien kanssa. Myös tilojen laajennus on suunnitteilla. Hotellilla on intressiä laajentaa, mutta ensin tarvitaan kaavamuutos, jonka jälkeen voidaan lähteä hankkimaan tarvittavia yhteistyökumppaneita. Reaalisesti toteutusaika on 5 10 vuotta, Paltiala arvioi. Mikäli laajennus toteutuu, se rakennetaan osin Mallasveden päälle. Sijaintia järven rannalla hyödynnetään myös rakentamalla uudet laiturit, joihin hotellin vesillä liikkuvat asiakkaat voivat rantautua. Etelä-Pirkanmaan yritysten kirjoon tuo oman värinsä Toika Ky, joka on maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu kangaspuiden ja kudontavälineiden valmistaja. Pitkän historian omaava perheyritys on tuonut käsityöperinteen onnistuneesti tietokoneaikakauteen. Kangaspuiden markkinana koko maailma Yli satavuotiaalla Toikalla on vientiä erityisesti Yhdysvalloissa ja Länsi-Eurooppassa, mutta myös Itä-Eurooppa, Lähi-itä ja Japani vetävät. Viennin osuus yrityksen myynnistä on jo 60 %. Japanin markkinat ovat siitä erityiset, että siellä pärjätäkseen tuotteiden laadun on oltava erityisen hyvää. Yhdysvallat on puolestaan kuin näyteikkuna maailmalle ja esimerkiksi lehtimainokset amerikkalaisissa lehdissä heijastuvat markkinointiin muualla maailmassa, Toikan toimitusjohtaja Jukka Yrjölä analysoi. Ulkomaiden markkinoinnissa messunäkyvyys on tärkeä, samoin kuin henkilökohtaiset suhteet maahantuojiin. Ala on hyvin verkostoitunutta: tyytyväinen käyttäjä on paras mainos, Yrjölä toteaa. Maineemme on hyvä ja yritystämme pidetään korkealaatuisena. Meillä onkin hyvä henkilökunta, jolla on paljon osaamista, Yrjölä kehuu. Suomessa Toika markkinoi olemalla esillä käsityömessuilla, lehti-ilmoituksilla ja lähestymällä asiakkaitaan suoramarkkinoinnin keinoin. Myös yrityksen julkaisema Loimien lomassa -lehti luo tunnettuutta alan harrastajien keskuudessa. Kotisivut ovat tärkeät ja käytämme myös sosiaalista mediaa kuten Facebookia ja blogeja markkinoinnissa, Yrjölä sanoo. Suomessa alan pahin kilpailija on käytetty tavara. Esimerkiksi jotkin oppilaitokset ovat vähentäneet kudontalinjojaan ja myyneet pois kangaspuunsa. Laitteet, jotka myimme sinne aikoinaan, tulevat nyt markkinoilla käytettyinä vastaan, Yrjölä kertoo. Ulkomailla Toikalla on joitakin isoja kilpailevia yrityksiä erityisesti Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Tietokoneohjatut kangaspuut kiinnostavat Menestyvästä liiketoiminnasta huolimatta Toika ei aio levätä laakereillaan, vaan yrityksessä kehitetään uutta liiketoimintaa aktiivisesti. Yritys on onnistu- neesti yhdistänyt informaatioteknologian kudontavälineisiin. Toikan tietokoneohjatut kangaspuut ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti Yhdysvalloissa. Tietokone poistaa kudonnasta tylsiä rutiinivaiheita. Kaikki näkyvä kankaassa on kuitenkin käsintehtyä, joten lopputuote on käsityötä, Yrjölä toteaa. Toika on myös aloittanut kalusteiden sopimusvalmistuksen kudontatuotteiden valmistamisen rinnalla. Tarkoitus on jakaa riskiä sekä hakea tasapainoa myös materiaalin käytössä, Yrjölä kertoo. Nyt voimme hyödyntää raaka-ainemateriaalina käyttämäämme koivua koko tuotantokaaressa sahauksesta alkaen. Se, mitä jää lopulta jäljelle, käytetään kiinteistöjen lämmitykseen. Akaan vanhin on nähnyt hyvät ja huonot ajat Toikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen. Yritystoiminta alkoi vuonna 188, jolloin Gustaf Pihlgren hankki ensimmäisen koneen kutomakaiteiden valmistamiseen. Siitä pitäen yritys on ollut saman suvun omistuksessa. Vuonna 120 Toika muutti Pohjanmaalta Toijalaan ja nykyisin Toika on Akaan vanhimpia toimivia yrityksiä. Historian saatossa yritys on kokenut niin nousuja kuin laskujakin. Erityisen suotuisaa aikaa oli 150- luku, jälleenrakennuksen aika, jolloin myytiin kaikki mitä vain saatiin tehtyä. Markkinointia ei tarvittu, Yrjölä kertoo. Myymälässämme Akaan Haittilantiellä on kudonnan ja käsityön harrastajille runsas valikoima erityyppisiä lankoja, vinkkaa Jukka Yrjölä. Talkoot: Nuutajärven kartanosta hyvinvointikeskus Nuutajärven kartanossa Urjalassa tarjotaan parin vuoden kuluttua hyvinvointipalveluita. Kartanoon on muuttamassa Luontaissairaala Elämänlähde, joka yhdistää koululääketiedettä vaihtoehtohoitoihin. Tähän saakka Elämänlähde on toiminut kiertävänä sairaalana. Huonoon kuntoon päässyttä kartanoa remontoidaan parhaillaan uuteen uskoon Museoviraston avustamana. Remonttia tehdään ammattirakentajien lisäksi talkoolaisten voimin. Talkoissa kantavana voimana ovat Luontaissairaala Elämänlähteen osuuskuntalaiset, mutta myös Nuutajärven asukkaat ovat innokkaasti mukana. Paikalliset asukkaat ovat innostuneet kartanon kunnostamisesta. Kartano on kyläläisille tärkeä ja toisaalta kunnostamisprojekti on mukava piristys kylän toimintaan, osuuskunta Elämänlähteen hallituksen jäsen Merja Oksanen kertoo. Arvokasta kartanorakennusta tullaan vuokraamaan myös muihin tarkoituksiin kuten hääjuhlia varten.
Kasvu yrittäjyyteen -hankkeen satoa korjataan. Koulut ovat lähteneet yrittäjyyskasvatukseen innolla mukaan. Toimivat työkalut yrittäjyyskasvatukseen Uusyritysneuvonnalla hyviä tuloksia VASKEn hallinnoimassa hankkeessa on etsitty tapoja tuoda yrittäjyyden mahdollisuuksia esille nuoria kiinnostavalla tavalla yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun saakka. Yli kolmivuotisen taipaleen aikana on kokeiltu noin 70 erilaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia. Osa kokeiluista on osoittautunut erinomaisiksi, osa on hylätty matkan varrella. Hy- 10 viksi todettujen toimintamallien pohjalta on laadittu useita koulu- ja opetusalakohtaisia yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia. Tavoite on, että koulut ottavat yrittäjyyskasvatuksen osaksi perustoimintaansa. Valmiudet siihen ovat hyvät, sillä opettajat ovat sitoutuneet yrittäjyyskasvatukseen ja ovat kehittäneet sitä hienosti, sanoo projektipäällikkö Katriina Huvi. Roppakaupalla materiaalia opetuksen tueksi Hanke on tuottanut monipuolista oppimateriaalia, kuten Aineopintojen yrityspalat materiaalikansion, KenkäBisnes lautapelin ja ammattiopistoihin tarkoitetun Yritystietouden peruspaketin. Olemme juuri julkaisseet 200-sivuisen teoksen, johon on koottu tiedot hankkeessa kehitetyistä yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden opettamisen toimintamalleista, oppimateriaaleista ja koulujen yrittäjyyden opetusohjelmista, Huvi kertoo. Kaikki materiaalit ovat opettajien saatavilla Kasvu yrittäjyyteen -verkkosivuilla. Verkkosivua täydennetään oppimateriaalilla, opetussuunnitelmilla ja toimintamallien kuvauksilla. Campus: työelämä ja opiskelu kohtaavat Campuksen oppilaitosten välinen yhteistyö monipuolistaa opiskelijoiden opintokokonaisuuksia ja kannustaa samalla nuoria yrittäjämäiseen toimintatapaan. Campus nostaa työelämälähtöisen projektioppimisen osaksi lukion, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun opintoja ja tukee näin alueen työ- ja elinkeinoelämää. Opiskelijat voivat muun muassa osallistua yritysten kehittämishankkeisiin, jolloin he pääsevät testaamaan osaamistaan aidossa ympäristössä. Lisäksi opiskelijoille luodaan mahdollisuus myös omien yritysten perustamiselle, kertoo Campuksella käynnistyvän TRIMOLA-hankkeen koordinaattori Johanna Siuro. Yrityksille Campus tarjoaa monipuolisia palveluita, kuten vuokratiloja campuksen alueelta sekä monipuolisia lisä- ja täydennyskoulutusvaihtoehtoja. Koulutustarjontaa yli oppilaitosrajojen Campuksella opiskellaan yli oppilaitosrajojen. Tarkoituksena on luoda valmiita tutkintokokonaisuuksia, jotka rakentuvat eri oppilaitosten opinnoista. Jatkossa esimerkiksi lukiolaiset voivat suorittaa myös ammattiopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja. Tämä tulee lyhentämään merkittävästi valmistumisaikoja, kun osan kolmannen asteen opinnoista voi suorittaa jo toisella asteella, Valkeakosken Tietotien lukion rehtori Pasi Syrjä kehuu. Vahvuutena monikulttuurisuus Syrjä kertoo, että Campuksen ehdoton vahvuus on kansainvälisyys. Campuksellamme on lähes 00 ulkomaalaista opiskelijaa jopa noin 40 eri maasta ja ammattikorkeakoulun opintotarjonnassa on runsaasti englanninkielisiä kursseja. Kansainvälisyys onkin resurssi, jonka haluamme hyödyntää jatkossa paremmin myös ammattiopiston ja lukion puolella. Lue lisää: www.vaske.fi/kasvuyrittajyyteen www.valkeakoskicampus.fi VASKEn Ensimetri-yritysneuvoja Jukka Huilla tuntee aloittavan yrittäjän maailman perin pohjin. Vuosina 2005 200 VASKEn uusyritysneuvontaa on käyttänyt 1202 asiakasta, joista 607 Uusyritysneuvontaa on saatavilla kaikissa perusti yrityksen. Työpaikkoja on syntynyt 825. VASKEn yrityspalvelupisteissä. Alkuaikoina asiakkaita oli noin 240 vuosittain, mutta viime vuosina määrä on noussut kolmeensataan. Ota yhteyttä! Tyypillinen uusiyritysneuvonnan asiakas on yksinyrittäjäehdokas, joka pohtii mahdollisuutta perustaa yritys töissä tai harrastuksessa kertyneen ammattitaidon pohjalle, Jukka Huilla kuvailee. Huilla tutki uusyritysneuvonnan tuloksia yrittäjyyden pro gradu -työssään Etelä-Pirkanmaan uusiyritysneuvonnan tuottavuustarkastelu 2005 200 julkisten rahoittajien näkökulmasta. Neuvojan luokse heti idean orastaessa Huillan mukaan asiakkaan on hyvä tulla käymään heti kun idea orastaa. Erityisesti TE-toimiston starttirahaa tai Finnveran rahoitusta hakevien kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä uusyritysneuvontaan, sillä uusyritysneuvonta toimii lausunnonantajana starttirahapäättäjille ja Finnveran pienrahoituspäättäjille. Noin puolet asiakkaistamme päätyy perustamaan yrityksen. Liiketoimintasuunnitelman kirkastuttua ja rahoituksen varmistuttua autamme yrityksen perustamismuodollisuuksissa. Sen jälkeen yrittäjä voi luontevasti siirtyä VASKEn yrityspalvelun asiakkaaksi, Huilla kertoo. Jukka Huillan lisäksi VASKEn kuntakohtaiset yritysasiamiehet palvelevat vuosittain n. 25 0 % Ensimetri-asiakkaista Etelä-Pirkanmaalla. 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Asiakkaiden kokonaistuotos Neuvonnalla vaikutettu tuotos Neuvonnalla ratkaisevasti vaikutettu tuotos Akaa tuotos / panos Kylmäkoski tuotos / panos Urjala tuotos / panos tuotos / panos EPM kunnat yhteensä tuotos / panos Valtio tuotos / panos Julkinen yhteensä tuotos / panos Etelä-Pirkanmaan uusyritysneuvonta on tuonut kunnille selvää hyötyä. Neuvonnan vaikutuksesta aiheutuneen tuotoksen mukaan kunnat ovat saaneet neuvontaan sijoittamansa rahat takaisin yli 0-kertaisesti. Tulokset selviävät Jukka Huillan yrittäjyyden pro gradu -työstä Etelä-Pirkanmaan uusiyritysneuvonnan tuottavuustarkastelu 2005 200 julkisten rahoittajien näkökulmasta. Hyvät yhteydet ja palvelut. Niistä on menestyvä seutu tehty, kansanedustaja Pauli Kiuru toteaa. Kasvava Etelä-Pirkanmaa on mahdollisuus Etelä-Pirkanmaa on oivallinen osoite monenlaiselle yritystoiminnalle. Itsekin yrittäjänä toiminut, Valkeakoskelta kotoisin oleva kansanedustaja Pauli Kiuru haluaa valaa yrittäjiin rohkeutta tehdä uusia avauksia ja kasvaa. Positiivinen väestökehitys erityisesti Akaassa ja Valkeakoskella avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti palvelualan yrityksille Etelä-Pirkanmaan vaikutuspiirissä Tampereen, Helsingin ja Turun ns. kasvukolmiossa on jopa,5 miljoonaa ihmistä. Seudun sijainti on ehdoton valtti. Akaassa suunnitellaan kaavoitettavan kerrostaloja Toijalan rautatieaseman ympäristöön, jolloin radan varresta on helppo lähteä töihin joko Tampereelle tai pääkaupungin suuntaan, Kiuru havainnollistaa. Seudun kunnat ovat notkeita reagoimaan uusien, seudulle etabloituvien yritysten tarpeisiin, Kiuru painottaa. VASKE ja SISU-hanke auttavat yritysten ja kuntien yhteistyössä. VASKEn ja SISUn välityksellä yrittäjät saavat asiat tiedoksi päättäjille. Pauli Kiuru on seurannut Etelä-Pirkanmaan yrityselämää aitiopaikalta työskennellessään Valkeakosken markkinointipäällikkönä. Yrittäjyyden edistäminen on yksi tärkeistä teemoista nyt kansanedustajan roolissa. Etelä-Pirkanmaalla ollaan tietysti ylpeitä omasta kansanedustajasta. 11
VASKE palvelee koko yrityksen elinkaaren ajan Yritysasiamies, Urjala ja Akaa Vesa Leppänen 040 5 606 Pienyritysneuvoja, Akaa, Urjala, Piritta Forstén 040 5 6081 Yritysasiamies, Akaa Risto Rantala 040 5 6086 Yritysasiamies, Vesa Varho 040 5 600 Ensimetriyritysneuvoja, Akaa, Urjala, Jukka Huilla 040 5 6082 Vapaat tontit ja toimitilat netissä! Haetko yrityksellesi kotia ja kasvutilaa? Onko sinulla yrityksille sopivia tiloja vuokrattavana tai myytävänä? Akaan, Urjalan ja Valkeakosken vapaat yritystontit ja toimitilat löytyvät nyt yhdestä paikasta. Etsiydy osoitteeseen www.vaske.fi ja tutustu maksuttomaan tontti- ja toimitilapörssiimme jo tänään. Lisätietoja saat alueiden yritysasiamiehiltä ja SISU-hankkeen asiantuntijoilta. Yritysasiamiesten sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@vaske.fi. SISU-hanke Projektijohtaja Mikko Seppälä 040 5 605 Projektipäällikkö Jaakko Leinonen 040 5 608 VALKEAKOSKI AKAA URJALA Tampere Turku Helsinki Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Tietotie 1, 760 p. (0) 561 102, fax (0) 561 810 Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Painatus: PunaMusta Oy Tampere 2011 www.vaske.fi