Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Samankaltaiset tiedostot
NordFuel uusi, moderni biojalostamo Haapavedelle Timo Strengell

Millä Tampere lämpiää?

Energiaa ja elinvoimaa

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Energiaa ja elinvoimaa

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Keski-Suomen energiatase 2014

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Keski-Suomen energiatase 2016

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Energiatuki Kati Veijonen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Energiapoliittisia linjauksia

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Fortumin Energiakatsaus

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Lapin energiastrategia

Riikinvoiman ajankohtaiset

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Vaskiluodon Voiman bioenergian

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

BIOENERGIAHANKE

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Bioenergian tukimekanismit

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energian tuotanto ja käyttö

Liikenteen biopolttoaineet

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Jyväskylän energiatase 2014

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Transkriptio:

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus 15.9.2017

Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön omistavat 28 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta energiayhtiötä. Kanteleen Voiman tytäryhtiöitä ovat tuulivoimayhtiöt Puhuri (100%) ja Vetelin Tuulivoima Oy (60%) T-sarja Kanteleen Voima P-sarja Haapaveden voimalaitos Puhuri Oy 33 MW tuulivoimaa Vetelin Tuulivoima Oy

Haapaveden voimalaitos Turvetta ja puupolttoaineita käyttävä lauhdevoimalaitos Suunnittelu: Imatran Voima Oy IVO International Ltd Kaupallinen käyttö: 31.12.1989 Lämpöteho: 390 MW Sähköteho: 155 MW Vuosittainen sähköntuotanto: 1 000 GWh Polttoaineet: Jyrsinturve Hake Sahanpuru Tuki- ja varapolttoaine: Öljy Siirtynyt Kanteleen Voima Oy:n omistukseen 01.12.2006 Tehoreservissä 7/2015 - Hyvin huollettu Teknistä käyttöikää vielä puolet jäljellä

Omat suot Biojalostamo tulee siirtämään polttoainelajitelmaa vahvasti puuhun. Turvetta kuitenkin tarvitaan: - Sähkömarkkinan huipputehoille sekä - hieman puun kanssa sekoituspolttoaineena Tuotannossa 900 ha 450 GWh/a Luvitettu / KHO 400 ha 200 GWh/a Luvituksessa 500 ha 250 GWh/a Tuotannossa 2020 1300 ha 650 GWh/a (pa)

Miksi biojalostamo? Lauhdesähkölaitoksesta teollisuuden CHP-laitokseksi Biojalostamosta saadaan voimalaitokselle peruskuormaa Liikenteen nestemäisille biopolttoaineille tarvetta Uusiutuvan energian linjaukset EU:ssa ja varsinkin Suomen velvoitteet ohjaavat tähän suuntaan Haapavesi erinomainen paikka jalostamolle, Kaukana muista raaka-aineen käyttäjistä Puuta alueella riittää Voimalaitoksen hyväkuntoisen olemassa olevan infran hyödyntäminen Olemassaoleva kattila ja turbiini, teknisestä käyttöiästä puolet jäljellä Voimalaitoksen perusinfra Kantaverkkoliittymä Polttoaineen käsittely Haapakenttä - biopolttoaineterminaali

Biojalostamon YVA Ympäristövaikutusten arvioinnissa esiin nousivat: + työllisyysvaikutukset, vaikutus aluetalouteen + fossiilisten päästöjen väheneminen + edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - liikenne - melu- ja pölypäästöt - vesistö- ja virkistysvaikutus (lämpökuorma) Asukaskyselyn tulokset positiiviset 79% vastaajista toivottaa jalostamon tervetulleeksi Puoltavia seikkoja + yleiskuva myönteinen, jalostamo toivotetaan tervetulleeksi + valmis infra + hyvä raaka-aineen saatavuus + työllistäminen Haittoja - vaikutus vesistöön, jäätilanteeseen - liikennehuolet: tiet huonoja nykyisellään, kevyen liikenteen väyliä puuttuu

Laitoksen työllistävyys 600 Henkilötyövuodet 500 400 300 200 100 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Työllisyysvaikutukset, käyttö Voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito Ulkoistettu palvelutuotanto Voimalaitos vuonna 2010 Voimalaitos tehoreservissä 2015 Biojalostamona ja voimalaitoksena 2021 2040 40 20 30 10 3 10 Turvetuotanto 200 17 100 Bioraaka-aine ja polttoainetuotanto 50 0 200 Biojalostamo 0 0 20 YHTEENSÄ 300 40 360

Esisuunnittelun ja YVA:n perusteella suunnitellaan bioetanolin tuotantoa Puoltavia seikkoja: Helpoin/tehokkain integraatio nykyisen voimalaitoksen kanssa Suurimmat synergiaedut (mm. sivutuotteiden osalta) Lopputuotemarkkinat uskottavat Raaka-aineena puu Metsäraaka-aineet merkittävässä roolissa, lisäksi sahateollisuuden sivutuotteita Hankinta-alue täysympyrä, hankintasäde arviolta n. 150km Kokonaismäärä noin 700 tkm3 eli 1,4 TWh. Ruoka- ja viljelypohjaiset raaka-aineen jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 10 tn märkää puuta eli 11k-m3 antaa tonnin etanolia.

Etanoliprosessi

Etanoliprosessi

Hankkeen pääajurit PUOLESTA Synergiaedut voimalaitoksen kanssa parantavat kannattavuutta Markkinat ovat Euroopan laajuiset, EU:n regulaatio päättää tarpeesta Raaka-aineen saatavuus hyvä Vakaa omistajakunta Hankkeen aikataulu (startti 2020) ja elinkaari (20 v) sopivat Haapavedelle ja etanolimarkkinaan HAASTEET Poliittinen epävarmuus LULUCF ja RED II EU:n energiapolitiikka Suomen metsäpolitiikka Merkittävät investointikustannukset Voimalaitoksen uudistaminen (IED) Biojalostamo Biokaasulaitos & jätevedenkäsittely

Aikataulu ja askeleet Investoinnin valmistelu Projektin esiselvitykset Teknologia ja partnerit Investointipäätös Rakennusvaihe Startti Kaupallinen käyttö 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Luvitus YVA alkoi YVA valmis, ymp.lupa Ympäristölupa saatu Rakennuslupa yms. Käyttövaiheen luvat

Voimalaitos + biojalostamo vuoteen 2040 saakka (Maa)liikenne kulkee kohti sähköistymistä Seuraavien vuosikymmenien aikana tarvitaan siirtymävaiheen polttoaineita, etanolia Säätövoimalaitosta tarvitaan sähkömarkkinalla Maakunta tarvitsee työtä