Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Lääkäriliitto ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heikki Pärnänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Heikki Pärnänen johtaja, politiikkatoimiala +358 40 546 5316 heikki.parnanen@laakariliitto.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 26.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - hallituksen terveyspoliittinen jaos 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Linjaus on tarkoituksenmukainen. Lähipalveluksi tulee määritellä sellaiset palvelut, joita tarvitaan usein/säännöllisesti ja jotka koskevat väestöä laajasti. Terveydenhuollossa tällaisia palveluja ovat ns. perustason palvelut, kuten terveyskeskuksissa tuotettavat ennaltaehkäisevät palvelut (neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) sekä sairaanhoidolliset palvelut (lääkärin, hammaslääkärin ja hoitajien sairausvastaanotot). Nykyisestäänkin keskitettäviä palveluja ovat tyypillisesti erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys, synnytystoiminta ja osa elektiivistä kirurgiaa. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lain tarkoitus (1 ) on hyvä ja kunnianhimoinen, mutta lakiesityksen mukaisilla rakenteilla ( 2. luku) ja hallinnollisilla määräyksillä (3. luku) tavoitteita ei ole saavutettavissa.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Ehdottomasti tulisi. Lakiesityksen tavoitteena lienee järjestämisvastuun kehittäminen sälyttämällä se nykyisiä kuntia suuremmille ja osaavammille toimijoille, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen. Perustason alueiden sisällyttäminen esitykseen raunioittaa näiden tavoitteiden toteutumisen, estää perusterveydenhuollon kehittämisen palvelujärjestelmämme kivijalkana ja uhkaa entisestäänkin pirstaloida maamme kohtuullisesti toimivan erikoissairaanhoidon järjestelmän. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Käytännössä lakiesitys johtaisi manner-suomen 20 sairaanhoitopiiristä kahden pienimmän (Itä-Savo ja Länsi-Pohja) lakkauttamiseen ja kahden keskikokoisen (Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso) hajottamiseen. Lopputulos ei siis muuttuisi määrällisesti, eikä toiminnallisesti, koska Lapin ja Etelä-Savon alueella erikoissairaanhoidon integraatio paranisi, mutta vastaavasti Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen osalta se pirstoutuisi. Lääkäriliiton mielestä sosiaali- ja terveysalueiden yleiseksi edellytykseksi tulisi määritellä ensisijaisesti nykyisiin sairaanhoitopiireihin (tai maakuntiin) pohjaava rakenne siten, että alue kykenee vastaamaan myös erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisesta päivystyksestä synnytyspäivystys mukaan lukien. Vain näin voidaan toteuttaa erikoissairaanhoidon tasolla riittävää järjestämisen integraatiota. Käytännössä em. johtaisi ainakin mainittujen kahden nykyisen sairaanhoitopiirin integroimiseen, arviolta 17 18 sote-alueen muodostumiseen manner-suomen alueella. Jatkossa järjestämisvastuuta on edelleenkin keskistettävä siten, että manner-suomessa on viisi alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjää nykyisiin erityisvastuualueisiin pohjautuen.
13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Perustason alueita ei tule järjesteälmässä ollenkaan sallia. Niiden luominen rikkoo koko tavoitellun järjestämisintegraation. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestämisvastuu kokonaisuudessaan vain sote-alueille tässä vaiheessa. Jatkossa järjestämisvastuuta on edelleenkin keskistettävä siten, että manner-suomessa on viisi alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjää nykyisiin erityisvastuualueisiin pohjautuen. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
- Pykälässä kirjatut erityisvastuualueen tehtävät ovat keskeisiä järjestämiseen liittyviä funktioita: tarpeen arviointi; resurssien varaaminen; toiminnan ja palvelutuotannon koordinointi; tietojärjestelmien yhteensovittaminen; valmiusvarautuminen siis kokonaisuudessaan toiminnan ohjaaminen ja valvonta. Luontevaa olisi (viittaan edelliseen 12. kysymyksen vastaukseen), että järjestämisvastuu kokonaisuudessaan olisi erityisvastuualueilla, ja tähän pitää ainakin kehityksen seuraavassa vaiheessa päästä. Samalla järjestämisvastuu (ja siihen sisältyvä rahoitus) tulee aidosti erottaa tuottamisesta. Riippumatta erityisvastuualueiden asemasta ja tehtäväkokonaisuudesta uudistuksen eri vaiheissa Lääkäriliitto näkee kuitenkin erittäin tärkeäksi, että ne aidosti edustavat koko aluettaan. Erityisvastuualueet ovat keskenään erilaisia, laajoja maantieteellisiä alueita, eivätkä myöskään alueellisesti yhteneviä. Vaarana on, että päätöksenteko perustuu liian yksipuolisesti keskusalueen näkemykseen esimerkiksi reuna-alueen olosuhteiden riittämättömän tuntemuksen vuoksi. 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Luvussa 2 kuvattu rakenne on uudistuksen ensimmäistäkin vaihetta ajatellen mahdollista toteuttaa vain jättämällä perustason alueet pois lakiesityksestä. Jatkossa tulee pyrkiä lakiesityksen mukaisia sosiaali- ja terveysalueita vielä osaavampiin ja vahvempiin järjestäjiin erityisvastuualueiden pohjalta. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Vastuukuntamallia ei tule ollenkaan toteuttaa, koska se toteutuessaan johtaisi huomattavaan hallinnolliseen sekaannukseen. Lisäksi se on keskeinen syy lakiesityksen perustuslaillisiin ongelmiin, ja on epädemokraattinen hallintomalli. Sote-alueet tulee toteuttaa terveydenhuollossa koetellulla kuntayhtymämallilla. Kun sote-alueiden rahoitus perustuu tarvekorjattuun kapitaatioon, nykyiseen terveydenhuollon kuntayhtymämalliin liittyvät keskeiset ongelmat vältetään.
19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Ei missään tapauksessa. Erittäin sekava malli tässä on onnistuttu luomaan. Erityisesti taloudellista vastuuta koskevat säännökset (luku 5, rahoitus, 47 49, 51 ) mahdollistavat kaikki mahdolliset ja mahdottomat variaatiot esitetyssä äärimmäisen monimutkaisessa hallintorakenteessa. Lisäksi esityksellä luotavat hallinnolliset rakenteet tulevat tällaisenaan lukitsemaan myös tulevan rahoitusuudistuksen mahdottomaksi toteuttaa. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? mikään edellä olevista, koska - Kuntien yhteistoiminta tulee toteuttaa kuntayhtymämallilla.
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Jos vastoin kuin tässä lausunnossa olemme tuoneet esille myös vastuukuntamalli sisällytetään mahdolliseksi kuntien välisen yhteistoiminnan malliksi, sen toteuttaminen voisi olla mahdollista, mikäli alueen keskuskunnan asukasluku on yli puolet koko sote-alueen asukasluvusta, ja vähintään puolet alueen kunnista sekä vähintään 2/3 väestöstä on vastuukuntamallin kannalla. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? ota kantaa - Vastuukunnan hallintomallina tulee olla korkeintaan poikkeusmahdollisuus. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? ota kantaa - Vastuukunnan hallintomallina tulee olla korkeintaan poikkeusmahdollisuus. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Vastuukunnan hallintomallina tulee olla korkeintaan poikkeusmahdollisuus. Mahdollisessa vastuukuntamallissa HE:n 26-27 :n mukainen hyväksymismenettely on tarkoituksenmukainen.
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Kysymyksessä on perinteinen kuntayhtymähallintomalli, kuitenkin ilman äänivaltaleikkuria. Hallintomalli on tarkoituksenmukainen. Viittaan kuitenkin myös kysymysten 12 13 perusteluihin. Erityisvastuualueen roolia tulisi vahvistaa ja vähintäänkin jatkossa pyrkiä erva-tasoiseen sote-järjestämiseen. Samalla järjestäminen ja tuottaminen on erotettava aidosti toisistaan. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Lääkäriliiton näkemyksen mukaan niissä hallintoelimissä, jotka päättävät yliopistosairaalaan toiminnasta, tulee olla mukana yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan edustus. Esitetyn uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa tämä tarkoittaa yliopistosairaalat sisältäviä sote-alueita ja niiden yhtymähallituksia. Erva-kuntayhtymien rooli tulisi jatkossa nähdä järjestämisvastuullisina toimijoina. Niiden yhtymähallituksessa tulee olla vahva ammatillinen osaaminen järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Viittaan kysymyksen 24 perusteluihin. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan tulisi edetä kohti erva-tasoista sote-järjestämisvastuuta. Käsittelyssä olevassa lakiesityksessä hahmotellaan välimuotoinen ratkaisu, joka on mahdollinen askel tavoitesuuntaan edellyttäen, että perustason alueita ei sisällytetä lopulliseen lakiesitykseen. Erva-tason koordinaation osalta tämä esitys ei pääosin oleellisesti poikkea Terveydenhuoltolain mukaisesta sopimuksenvaraisesta koordinaatiosta. Esityksen 39 mukainen suora päätösvalta yli alueiden/vastuukuntien on välttämätöntä, mutta yksi esimerkki niistä hallinnollisista himmeleistä, mitä esitykseen sisältyy kolmen tason (perustason alue, sote-alue, erva) järjestämisvastuineen. Tarkoituksenmukaisempaa olisi keskittää järjestämisvastuu suoraan ja kokonaisuudessaan erityisvastuualueen kuntayhtymälle. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Positiivista on, että erityisvastuualueen hallintomalliksi esitetään kuntayhtymämallia. Negatiivista on, että ervan rooli jää liikaa koordinoivaksi, mikä on pakottanut 39 :n erityismääräykseen. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen tason yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja val-vonta tulee olla sosiaali- ja terveysministeriöllä ja sen alaisilla keskusvirastoilla. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Esityksen rahoitusta koskevat säännökset (luku 5, 47 49, 51 ) mahdollistavat kaikki mahdolliset ja mahdottomat variaatiot esitetyssä äärimmäisen monimutkaisessa hallintorakenteessa. Lisäksi esityksellä luotavat hallinnolliset rakenteet tulevat tällaisenaan lukitsemaan myös tulevan rahoitusuudistuksen mahdottomaksi toteuttaa.
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Esityksen rahoitusta koskevat säännökset (luku 5, 47 49, 51 ) mahdollistavat kaikki mahdolliset ja mahdottomat variaatiot esitetyssä äärimmäisen monimutkaisessa hallintorakenteessa. Lisäksi esityksellä luotavat hallinnolliset rakenteet tulevat tällaisenaan lukitsemaan myös tulevan rahoitusuudistuksen mahdottomaksi toteuttaa. Erityinen ongelma on mahdollisten perustason alueiden järjestämisvastuulla olevien palvelujen kustannusten jako kuntien kesken (perusoletuksena kapitaatio), yhdistettynä ko. pykälän 3 mom mukaiseen sote-alueen järjestämisvastuulla olevien palvelujen kustannusjaon perusmalliin (oletuksena kapitaation ja käyttömaksujen yhdistelmä). 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Esityksen rahoitusta koskevat säännökset (luku 5, 47 49, 51 ) mahdollistavat kaikki mahdolliset ja mahdottomat variaatiot esitetyssä äärimmäisen monimutkaisessa hallintorakenteessa. Lisäksi esityksellä luotavat hallinnolliset rakenteet tulevat tällaisenaan lukitsemaan myös tulevan rahoitusuudistuksen mahdottomaksi toteuttaa.
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Esityksen rahoitusta koskevat säännökset (luku 5, 47 49, 51 ) mahdollistavat kaikki mahdolliset ja mahdottomat variaatiot esitetyssä äärimmäisen monimutkaisessa hallintorakenteessa. Tästä seuraa varsinainen hulabaloo. Lisäksi esityksellä luotavat hallinnolliset rakenteet tulevat tällaisenaan lukitsemaan myös tulevan rahoitusuudistuksen mahdottomaksi toteuttaa. Selkeintä olisi todeta kustannusvastuun perustuvan tarvekorjattuun kapitaatioon, jonka kunnat suorittaisivat palvelujen järjestämiseksi ja rahoittamiseksi ainoalle järjestämisvastuiselle toimijalle (erityisvastuualueen kuntayhtymä). Tällöin myös 51 mukainen erva-alueen ulkopuolisen kunnan asukkaan kustannusten laskuttamisen tarve suoriteperusteisesti jäisi huomattavan vähäiseksi esitettyyn kolmitasoisen järjestäjän malliin nähden. Tuotanto tulisi eriyttää järjestämisvastuusta. Tuottajalle maksettava korvaus voisi perustua osin kapitaatioon (esim. päivystysvarautuminen, perustason palvelut), osin suoriteperusteisiin korvauksiin (erikoissairaanhoidon elektiiviset toimenpiteet). 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? ota kantaa 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Lakiesityksen 74 :n määräykset järjestämisvastuisen toimijan vastuusta henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ovat tärkeitä jo potilasturvallisuudenkin takia, ja vastaavat voimassa olevan lainsäädännön määräyksiä. Pykälä on erityisen tärkeä siksi, että valitettavasti kustannuspaineissa henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ei terveydenhuollossa tälläkään hetkellä toteudu kattavasti. Lääkäriliitto haluaa korostaa lääkärien terveydenhuollon korkeimmin koulutettuna ammattiryhmänä erityistä ja jatkuvaa täydennyskoulutuksen tarvetta. Miniminä voidaan pitää 2 viikon mittaista toimintayksikön ulkopuolista koulutusta vuodessa. Pykälässä ehdotetaan asetuksenantovaltuudesta STM:lle. Lääkäriliitto näkee erittäin tärkeäksi tulla kuulluksi asiassa asetusta valmisteltaessa. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Väestökriteerit ensisijaisena kriteerinä eivät ole ollenkaan perusteltuja. Perustason alueita ei tule muodostaa, ja sote-alueiden tulisi muotoutua ensisijaisesti nykyisten maakuntien pohjalle kuitenkin niin, että niiden tulee kyetä minimissäänkin vastaamaan vähintään oman alueensa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisesta päivystyksestä synnytystoiminta mukaan lukien. Jatkossa järjestäjien kokoa ja osaamista tulee kasvattaa laajemman alueellisen järjestäjän mallilla. Erva-alueet ovat luontevia järjestämisvastuullisia toimijoita.
41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Lähtökohtaisesti terveydenhuollon uudistus tulisi pyrkiä toteuttamaan viivytyksettä. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys vaatii kuitenkin Lääkäriliiton mielestä edellä esitettyjä muutoksia. Mikäli lopullinen esitys on esittämiemme näkemysten mukainen, HE-luonnoksessa oleva aikataulu on mahdollinen, vaikkakin haasteellinen jo ajatellen lopullisen HE:n eduskunnan käsiteltäväksi saamista. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Uudellamaallakaan ei tarvita perustason alueita. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Perustason alueita ei tarvita, joten säädös on tarpeeton.
44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? ota kantaa - Emme ota kantaa henkilöstön asemaa koskevaan ehdotukseen. Sitä vastoin haluamme todeta, että tämä toimeenpanolain pykälä antaa ymmärtää, että järjestäjä (vastuukunta) on samalla myös tuottaja, koska tuotantoyksiköiden henkilöstö siirtyy järjestäjän palvelukseen. Tältä osin pykälä on selvässä ristiriidassa varsinaisen järjestämislain kanssa, jossa säädetään nimenomaan järjestämisestä. Järjestämislain 12 :ssä todetaan kunnallisten järjestämisvastuullisten toimijoiden palvelujen eri tuottamisvaihtoehdot vastaavalla tavalla kuin voimassa olevassa lainsäädännössä. Lisäksi mainitun pykälän toisen momentin ensimmäisestä virkkeestä selvästikin puuttuu yksi sana, sanojen koskevat toteutetaan välistä. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Nykyisten terveydenhuollon kuntayhtymien (erityisesti sairaanhoitopiirit) omaisuuden jääminen kuntayhtymien hallintaan on esitetyssä mallissa ymmärrettävä mutta kokonaisuudessaan epätarkoituksenmukainen esitys. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lakiesitystä tulisi korjata kuitenkin siten, että sote-alueiden ainoa tai vähintäänkin ensisijainen hallintomalli olisi kuntayhtymä. Alueiden tulisi rakentua nykyisten sairaanhoitopiirien/maakuntien pohjalle. Käytännössä tällöin suurin osa nykyisistä sairaanhoitopiirien kuntayhtymistä säilyisi ennallaan, kun esittämiemme kriteerien mukaisia uusia sote-kuntayhtymiä tulisi olemaan oletettavasti 17 18. Tällöin merkittäviä omaisuusjärjestelyjä ei tarvittaisi muuta kuin erityishuoltopiirien kuntayhtymien osalta, joiden omaisuus tulisi siirtää uusille sote-kuntayhtymille. Kuntien ja nykyisten perusterveydenhuollon kuntayhtymien terveyskeskusten kiinteistöt ja muu omaisuus voisivat jäädä kuntien ja olemassa olevien kuntayhtymien omistukseen. Näiden toimijoiden tulee voida jatkaa perusterveydenhuollon palveluntuottajina sote-alueella. Erillisten pelkästään kiinteistöjä omistavien ja hallinnoivien kuntayhtymien jääminen ei ole tarkoituksenmukaista, vallankaan kun ei uudistuksella tässä vaiheessa olla aidosti erottamassa järjestäjää ja tuottajaa. Uudistuksen seuraavassa vaiheessa erityisvastuualueiden ollessa aidosti järjestämisvastuullisia toimijoita, sote-kuntayhtymät voivat joko kuntayhtymämuotoisina tai paremminkin kuntien omistamina osakeyhtiöinä jäädä tuottajiksi samalla tapaa kuin kunnat ja pth-kuntayhtymät jäävät perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa.
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Terveydenhuoltojärjestelmämme uudistus tulee toteuttaa viivytyksettä. Kerralla tuskin päästäneen lopulliseen ratkaisuun, sen tämän ja edellisen hallituskauden valmistelu on selkeästi osoittanut. Tavoitteena uudistuksella tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon kattava integraatio järjestämisen tasolla ja järjestämisosaamisen vahvistaminen tasa-arvoisen hoidon saatavuuden ja terveyspalvelujärjestelmän kustannusvaikuttavan toiminnan turvaamiseksi. Tässä vaiheessa tulee toteuttaa uudistuksen ensimmäinen vaihe, joka sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamisen sote-aluetasolla. Perustason alueet rikkovat tämän integraation, eikä niitä missään tapauksessa tule toteuttaa. Sote-alueiden muodostamisen kriteerien tulee olla ensisijaisesti toiminnallisia, ei väestömäärään pohjaavia (kyky vastata myös alueensa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä, mukaan lukien synnytystoiminta). Uudistuksen seuraavassa vaiheessa, yhdistettynä terveydenhuollon rahoitusuudistukseen, tulee järjestämisosaamista edelleen kehittää muodostamalla erityisvastuualueiden pohjalta alueelliset järjestäjä-rahoittajat. Tässä vaiheessa järjestäminen ja tuottaminen tulee erottaa toisistaan. Nyt perustettavat sote-kuntayhtymät voivat jatkaa tuottajina joko kuntayhtymäpohjalta tai kuntien omistamina osakeyhtiöinä, samoin kuin kuntien tai kuntayhtymien terveyskeskukset. Lääkäriliitto kannattaa siis uudistuksen portaittaista eteenpäinviemistä ja järjestämislakiesityksen antamista esittämässään korjatussa muodossa eduskunnalle viivytyksettä.