Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Henkirikollisuus
Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha, tappo, surma, lapsensurma, pahoinpitelyrikos + kuolemantuottamus) 1992-2012 (vuoden 2012 tieto alustava) Lähde: Tilastokeskus 200 180 160 140 180 168 168 176 188 170 145 175 176 189 159 131 172 133 138 153 160 138 134 134 120 110 100 80 60 40 20 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Henkirikollisuustaso Suomessa alueittain: Henkirikoksia / 100 000 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, 2003-2011 2 2 3 3 4
Savonlinna 3,9 Tuusula 3,65 Rovaniemi 3,58 Lahti 3,41 Porvoo 3,37 Kotka 3,29 Nokia 3 Seinäjoki 2,9 Riihim äki 2,88 Henkirikollisuuden taso Jyväskylä Kangasala 2,86 2,82 (murhat, tapot, surmat) suurimmissa kaupunkimaisissa kunnissa 2002-2011 Lähde: Tilastokeskus Pori Tampere Imatra Rauma Vantaa Oulu Vaasa Helsinki Hämeenlinna 2,39 2,24 2,24 2,22 2,06 1,99 1,99 2,67 2,65 Joensuu 1,93 Järvenpää 1,85 K erava 1,84 Kajaani 1,83 Espoo 1,82 Turku 1,82 Kouvola 1,79 Raasepori 1,74 Ylöjärvi 1,74 Hyvinkää 1,58 Kokkola 1,55 Lappeenranta 1,54 Lohja 1,3 Kuopio 1,20 Mikkeli Salo 1,02 0,92 Henkirikoksia 100 000 asukasta kohti vuodessa Maarianhamina 0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5
Henkirikollisuuden rakenne Suomessa Lähde: OPTL/Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä (2003-2011, N=1091) Miesuhri - tekijänä tuttava/ystävä 47 Naisuhri - tekijänä parisuhdekumppani 18 Miesuhri - tekijä uhrille tuntematon 10 Naisuhri - tekijänä tuttava/ystävä 6 Lapsiuhri - tekijänä lapsen vanhempi 5 Miesuhri - tekijänä sukulainen Miesuhri - tekijänä parisuhdekumppani (nainen) 4 4 Naisuhri - tekijänä sukulainen 2 Naisuhri - tekijä uhrille tuntematon Miesuhri - tekijänä parisuhdekumppani (mies) Tieto puuttuu Juttu pimeä % 1 0,5 1 1,1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Miesten henkirikollisuustaso (tekijät) ikäryhmittäin 2003-2011 Rikoksia 100 000 ikäryhmän miestä kohti vuodessa Lähde: OPTL/ Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9,50 7,84 8,29 6,83 7,08 5,46 4,63 3,17 1,42 1,52 0,09 10-14 15-17 18-20 21-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-59 60- Ikäryhmä
Naisten henkirikollisuustaso (tekijät) ikäryhmittäin 2003-2011 Rikoksia 100 000 ikäryhmän naista kohti vuodessa Lähde: OPTL/ Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1,65 1,40 1,32 1,05 0,83 0,66 0,3 0,43 0 0 0,11 10-14 15-17 18-20 21-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-59 60- Ikäryhmä
Henkirikollisuuden perusrakenne on Suomessa vakaa Henkirikollisuuden ongelmaryhmän muodostavat keski-ikäiset työelämän ulkopuolella olevat alkoholisoituneet miehet ja naiset Työelämän ulkopuolella olevien työikäisten henkirikosriski (uhri/tekijä) monikymmenkertainen työelämässä oleviin nähden 85 %:ssa henkirikoksista tekohetkellä vähintään toinen osapuoli humalassa 74 %:ssa aikuisten välisissä henkirikoksissa vähintään toinen osapuoli päihteiden väärinkäyttäjä Rikokset tapahtuvat tyypillisesti yksityisasunnoissa ja niissä käytetään pääasiassa viranomaiskontrollin ulkopuolella olevia aseita (keittiöveitset) Ampuma-aseella henkirikoksista tehdään 18 % - aseet ovat yleensä laittomia
Väestöryhmien henkirikostaso vaihtelee huomattavasti sosioekonomisen aseman mukaan Työikäisten (15-64v) miesten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2003-2009 Uhreja/epäiltyjä 100 000 miestä kohti vuodessa 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Uhreja Epäiltyjä 0,9 0,6 0,9 0,6 2,6 3,6 Yrittäjät Toimihenkilöt Työntekijät Työttömät Eläkeläiset, opiskelijat ym. 33,6 45,8 5,8 6,1
Suomessa on pohjoismaisesti vertaillen runsaasti alkoholisidonnaista henkirikollisuutta Henkirikosten asukaslukuun suhteutettu keskitaso (vuosina 2003-2006) Suomessa ja Ruotsissa Henkirikoksia 100 000 asukasta kohti vuodessa 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1,95 0,45 Suomi 0,33 0,33 Ruotsi Alkoholisidonnaiset henkirikokset Muut henkirikokset
Muu vakava väkivalta (Henkirikoksen yritykset ja törkeät pahoinpitelyt)
Törkeiden pahoinpitelyiden ja henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset 1998-2012 (vuoden 2012 tieto alustava) Lähde: Tilastokeskus 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Poliisin tietoon tulleiden törkeiden pahoinpitelyiden ja henkirikoksen yritysten tekijöiden ikäjakaumat vuosina 2006-2011 Lähde: Tilastokeskus 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-14 18 22 26 30 34 38 42 46 50 54 58 62 66 70 74 78 Ikä
Erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten syrjäytyneitä Kahden väestöryhmän vertailu törkeän väkivallan tekijöinä ja uhreina (Lähde: OPTL/ Rikollisuuden riskitekijät) VÄKIVALLAN TEKIJÄNÄ Vähintään lukion käynyt työllinen 1 Törkeä pahoinpitely/ henkirikoksen yritys (OR= riskikerroin ) Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön 79 VÄKIVALLAN UHRINA Vähintään lukion käynyt työllinen 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön 39
Suurella osalla törkeän väkivallan tekijöistä on rikostaustaa Niiden törkeästä pahoinpitelystä tai henkirikoksen yrityksestä (2005-2007) epäiltyjen miesten osuudet, joilla aiempia rikostuomioita/ vertailuryhmänä muut miehet 20-29-vuotiaat epäillyt 30-39-vuotiaat epäillyt 40-49-vuotiaat epäillyt Vertailuryhmä: Muut 20-49-vuotiaat miehet Omaisuusrikos 66 % 68% 50% 4% Henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos 55 % 61 % 53 % 3 % Huumausainerikos 37 % 37 % 18 % 2 % Rattijuopumus 54 % 49 % 38 % 5 % Ehdoton vankeustuomio 24 % 37% 32% 1%
Törkeään väkivaltaan syyllistyvä henkilö on tyypillisesti Poika/mies Päihteiden ongelma- tai riskikäyttäjä Syyllistynyt aiemmin rikoksiin Koulutustasoltaan heikko Työelämästä syrjäytynyt
Kiitos! www.optula.om.fi venla.salmi@om.fi