Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen 2010/0374 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Hankkeen yleistavoitteena on uudistaa EKT-95 siten, että kansantalouden tilinpito Euroopan unionissa vastaa uutta taloudellista toimintaympäristöä, menetelmätutkimuksen uudistuksia ja käyttäjien tarpeita. Siksi on tärkeää asettaa käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EKT 2010). Uudistetun EKT:n olisi oltava tarkoituksenmukainen menetelmäohjeistus, jonka avulla tuotetaan korkealaatuisia kansantalouden tilinpidon tietoja tärkeiden EU:n politiikkojen täytäntöönpanon tueksi. Uudistuksen yhteydessä on myös tilaisuus parantaa EKT-95:n standardeja ja räätälöidä ne EU:ssa esiintyviä eri käyttötarkoituksia varten. EKT on EU:ssa olennainen väline, sillä sitä käytetään merkittäviin hallinnollisiin tarkoituksiin (esimerkiksi omat varat, liiallisia alijäämiä koskeva menettely, rakennerahastot) sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamisen ja lähentymisen analysointiin. Jotta saavutettaisiin Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa asetetut tavoitteet ja erityisesti talous- ja rahaliiton tavoitteet, EKT tarjoaa EU:n toimielimille, valtioille sekä taloudellisille ja sosiaalisille toimijoille yhdenmukaistettuja ja luotettavia tilastoja päätöksenteon pohjaksi. EKT:n uudistamista on edeltänyt kansainvälisen kansantalouden tilinpitojärjestelmän (SNA 1993) uudistaminen. Uutta käsikirjaa oli työstämässä viisi kansainvälistä järjestöä (IMF, OECD, YK:n tilasto-osasto, Maailmanpankki ja Eurostat), ja uusi SNA (SNA 2008) julkaistiin vuonna 2009. EKT on pitkälti johdonmukainen suhteessa SNA-järjestelmään, kun verrataan määritelmiä, tilinpitosääntöjä ja luokituksia. EKT eroaa kuitenkin SNA:sta tietyiltä osin, varsinkin esitysmuotonsa puolesta, joka on mukautettu Euroopan unionin käyttötarkoituksiin. Käyttötarkoitusten vuoksi tarvitaan itse asiassa tarkempia määritelmiä, luokituksia ja tilinpitosääntöjä. Toisin kuin SNA, EKT perustuu asetukseen sekä pakolliseen tietojen lähettämisohjelmaan. Asetuksen sisältämät sitovat säännöt varmistavat vertailukelpoisuuden EU:n tasolla. 2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EKT:n uudistuksesta on keskusteltu useissa ryhmissä: On perustettu kansantalouden tilinpidon johtajista koostuva ohjausryhmä, joka tukee kansantalouden tilinpidon johtajien ryhmää sen tehtävissä, joita ovat strateginen ohjaus hankkeen onnistumisen tueksi; neuvojen antaminen eri hankevaiheissa; FI 2 FI

tärkeistä menetelmäkysymyksistä päättäminen. Kansantalouden tilinpidon työryhmän asiantuntemus yleensäkin ja rahoitustilinpidon työryhmän asiantuntemus erityisillä aihealueilla ovat tärkeitä tekijöitä EKT-95:n uudistamista käsittelevän hankkeen onnistumisen kannalta. Kokouksissa käydyt ja kirjallisten kuulemisten avulla tapahtuneet tiiviit keskustelut olivat tarpeen hankkeen teknisen laadun takaamiseksi. Kansantalouden tilinpidon työryhmän rinnalle on perustettu EKT-95-uudistusryhmä. Sen toimintamuotona ovat kansantalouden tilinpidon työryhmän ja rahoitustilinpidon työryhmän yhteiset kokoukset, joissa tarkastellaan molempien työryhmien kannalta olennaisia kysymyksiä. Konsistenssikysymyksiä käsittelevä EKP:n ja Eurostatin tekninen ryhmä on tarkastellut rahoitusvarojen ja muiden kuin rahoitusvarojen lohkoihin liittyvää EKT:n johdonmukaistamista. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealla on raportoitu säännöllisesti uudistusprosessin jokaisessa vaiheessa. Raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa on informoitu säännöllisesti. Muihin pääosastoihin, varsinkin talouden ja rahoituksen pääosastoon ja budjettipääosastoon, on oltu yhteydessä säännöllisesti. Eurostat järjesti syyskuussa 2009 Brysselissä seminaarin, jonka aiheena oli kansantalouden tilinpito. Seminaariin osallistui käyttäjiä ja sidosryhmiä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Jos EKT jätettäisiin uudistamatta, kansantalouden tilinpidon ja kokonaissuureiden vertailukelpoisuus heikkenisi. Vertailukelpoisuus heikkenisi ensinnäkin jäsenvaltioiden välillä, sillä uudistus tarjoaa myös tilaisuuden antaa uusia menettelysääntöjä viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana ilmaantuneista kysymyksistä. Toisaalta myös kansainvälinen vertailukelpoisuus heikkenisi, sillä SNA on uudistettu äskettäin. EKT:n olisi jatkossakin oltava jäsenvaltioiden talouden rakenteisiin mukautettu SNA:n versio, jossa noudatetaan mahdollisimman tarkasti SNA:n rakennetta, niin että Euroopan unionin tiedot ovat vertailukelpoisia tärkeimpien kansainvälisten kumppanien laatimien tietojen kanssa. Tilastoja käsittelevässä talous- ja rahoituskomitean alakomiteassa on keskusteltu analyysistä, joka koskee uudistetun EKT:n käyttöönoton vaikutuksia kansantalouden tilinpidon tärkeimpiin kokonaissuureisiin. Varsinainen periaatekeskustelu käydään talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa marraskuussa 2010. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Asetuksen tavoitteena on EKT:n muuttaminen siten, että uudistetaan menetelmä yhteisten standardien, määritelmien, luokitusten ja tilinpitosääntöjen osalta sekä tarkistetaan ohjelmaa, joka koskee kyseisen menetelmän mukaisesti laadittujen tilien ja taulukoiden lähettämistä EU:n tarkoituksia varten. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla on Euroopan tilastojen oikeusperusta. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä FI 3 FI

noudattaen unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Mainitussa 338 artiklassa asetetaan Euroopan tilastojen tuottamiseen liittyvät vaatimukset, joiden mukaan tilastojen laatimisessa on noudatettava puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta. Ehdotus on sekä toissijaisuus- että suhteellisuusperiaatteen mukainen. Toissijaisuusperiaatteen osalta voidaan todeta, että ehdotuksen tavoitteet eivät kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan eikä niitä voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Jäsenvaltiot eivät voi täyttää keskeisiä laatunäkökohtia riittävässä määrin, jos käytettävissä ei ole selvää EU:n kehikkoa eli EU:n lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan kansantalouden tilinpidossa noudatettava yhteinen menetelmä sekä lähettämisohjelma. Tämä seikka korostuu kansantalouden tilinpidon alalla, sillä siinä käytetään kokonaissuureita moniin tarkoituksiin alueellisella ja kansallisella tasolla sekä EU:n tasolla (esimerkiksi omat varat, liiallisia alijäämiä koskeva menettely ja rakennerahastot). Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla unionin säädöksen avulla, sillä vain komissio voi koordinoida tarvittavaa kansantalouden tilinpidon menetelmien ja tilastotietojen yhdenmukaistamista EU:n tasolla. Toisaalta jäsenvaltiot voivat järjestää tietojen keräämisen ja kansantalouden tilinpitoa koskevien vertailukelpoisten tilastojen laatimisen. Euroopan unioni voi tämän vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen osalta voidaan todeta, että tässä asetuksessa säädetään vain sen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen. Siinä ei säädetä erikseen kansantalouden tilinpidon tietojen keruujärjestelyistä jäsenvaltioissa vaan ainoastaan määritellään toimitettavat tiedot, jotta varmistetaan yhdenmukainen rakenne ja aikataulu. Ehdotettu EKT 2010:tä koskeva sääntelytapa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus. Asetus on suositeltavampi, koska siinä sama säädös säädetään koko Euroopan unioniin, eikä jäsenvaltioille jätetä mahdollisuutta soveltaa säännöksiä epätäydellisesti tai valikoidusti. Asetus on lisäksi suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, että sitä ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. 5. LISÄTIEDOT Ehdotettavassa säädöksessä on kyse Euroopan talousalueeseen liittyvästä asiasta. Sen vuoksi säädös olisi ulotettava koskemaan koko Euroopan talousaluetta. FI 4 FI

2010/0374 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 1, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 2, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 3, sekä katsovat seuraavaa: (1) Jäsenvaltioiden kansantalouksien sekä talous- ja rahaliiton, jäljempänä EMU, seurantaan tarvitaan kunkin jäsenvaltion tai alueen taloudellisen tilanteen rakennetta ja kehitystä koskevia vertailukelpoisia, ajanmukaisia ja luotettavia tietoja. (2) Komission olisi osallistuttava jäsenvaltioiden kansantalouksien ja EMUn seurantaan, ja sen olisi erityisesti tiedotettava neuvostolle säännöllisesti jäsenvaltioiden edistymisestä EMUn yhteydessä asetettujen jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä. (3) Unionin kansalaiset tarvitsevat talouden tilinpitoa perusvälineeksi jäsenvaltion tai alueen taloudellisen tilanteen arvioimista varten. Vertailukelpoisuuden vuoksi tällaiset tilinpidot olisi laadittava yhtenäisten ja yksiselitteisten periaatteiden mukaisesti. (4) Komission olisi käytettävä kansantalouden tilinpidon kokonaissuureita unionin hallinnollisissa laskelmissa ja erityisesti talousarviolaskelmissa. (5) Vuonna 1970 julkaistiin hallinnollinen asiakirja Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT, joka kattoi tämän asetuksen alueen ja joka oli Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston yksin ja omalla vastuullaan laatima. Tämä asiakirja oli 1 2 3 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. FI 5 FI

tulos Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston useiden vuosien työstä yhdessä jäsenvaltioiden kansallisten tilastointilaitosten kanssa sellaisen kansantalouden tilinpitojärjestelmän laatimiseksi, joka soveltuisi yhteisön talous- ja sosiaalipolitiikan tarpeisiin. Järjestelmä oli yhteisön versio Yhdistyneiden Kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmästä, jota oli siihen saakka käytetty yhteisössä. Vuonna 1979 julkaistiin toinen painos alkuperäistekstin ajanmukaistamiseksi 4. (6) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2223/96 5 vahvistettiin unionin talous-, sosiaali- ja aluepolitiikan tarpeisiin soveltuva kansantalouden tilinpitojärjestelmä. Se on pitkälti johdonmukainen suhteessa Yhdistyneiden Kansakuntien tilastokomission helmikuussa 1993 hyväksymään kansainväliseen kansantalouden tilinpitojärjestelmään, jäljempänä SNA 1993, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikkien Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden tulosten vertailukelpoisuus maailmanlaajuisesti. (7) SNA 1993 -järjestelmää päivitettiin, kun Yhdistyneiden Kansakuntien tilastokomissio hyväksyi helmikuussa 2009 uuden kansantalouden tilinpitojärjestelmän, jäljempänä SNA 2008, jonka tavoitteena on mukauttaa kansantalouden tilinpitoa siten, että siinä otetaan paremmin huomioon uusi taloudellinen toimintaympäristö, menetelmätutkimuksen edistyminen ja käyttäjien tarpeet. (8) Tapahtuneen kehityksen huomioon ottaminen edellyttää asetuksella (EY) N:o 2223/96 perustetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, jäljempänä EKT-95, uudistamista siten, että kyseinen järjestelmä on jäsenvaltioiden talouden rakenteisiin mukautettu SNA 2008:n versio, niin että unionin tiedot ovat vertailukelpoisia unionin tärkeimpien kansainvälisten kumppanien laatimien tietojen kanssa. (9) Ympäristö- ja sosiaalitilinpidossa olisi kiinnitettävä huomiota komission 20 päivänä elokuuta 2009 antamaan BKT ja muut indikaattorit Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa -tiedonantoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6. Siksi voidaan tarvita uusia menetelmätutkimuksia ja tietojen testauksia. (10) Tällä asetuksella perustettava uudistettu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä, jäljempänä EKT 2010, sisältää menetelmän ja lähettämisohjelman (jossa määritetään ne tilit ja taulukot, jotka kaikkien jäsenvaltioiden on toimitettava säädetyissä määräajoissa). Komission olisi asetettava kyseiset tilit ja taulukot määräpäivinä käyttäjien saataville erityisesti taloudellisen lähentymisen seurantaa varten ja jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviin yhteensovittamisen varmistamiseksi. (11) EKT 2010 korvaa asteittain kaikki muut järjestelmät, ja se muodostaa yhteisten standardien, määritelmien, luokitusten ja tilinpitosääntöjen muodostaman viitekehyksen, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden tilien laatimiseen unionin tarpeisiin ja jonka avulla on mahdollista saavuttaa tuloksia, jotka ovat vertailukelpoisia jäsenvaltioiden välillä. 4 5 6 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT. Toinen painos. Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto. Luxemburg, 1979. EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1. KOM(2009) 433 lopullinen. FI 6 FI

(12) Yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 7 mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle toimittamissa tilastoissa, jotka on jaoteltu alueellisten yksiköiden mukaan, on käytettävä NUTS-luokitusta. Jotta laadittaisiin vertailukelpoisia aluetilastoja, alueelliset yksiköt olisi näin ollen määriteltävä NUTS-luokituksen mukaisesti. (13) On perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella lähemmin välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) käsittelyä kansantalouden tilinpidossa. Työryhmän havainnot huomioon ottaen voi olla tarpeen muuttaa välillisten rahoituspalvelujen laskenta- ja kohdentamismenetelmää antamalla delegoitu säädös ennen vuoden 2012 loppua, jotta saadaan luotettavampia tuloksia. (14) Tutkimus- ja kehittämismenot ovat luonteeltaan investointeja, ja ne olisi sen vuoksi kirjattava kiinteän pääoman muodostuksena. Kiinteän pääoman muodostuksena kirjattavien tietojen muoto on kuitenkin määritettävä antamalla delegoitu säädös, kun tietojen luotettavuudesta on saatu riittävä varmuus, joka perustuu kehitettävien lisätaulukoiden avulla tehtyyn testaukseen. (15) Selvityksiä ja kehitystyötä on jatkettava, etenkin BKT:een ja muihin indikaattoreihin sekä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien kysymysten osalta, ja tuolloin on pyrittävä kehittämään kattavampi lähestymistapa hyvinvoinnin ja edistyksen mittaamista varten, jotta voidaan tukea älykkään, kestävän ja osallistavan talouden edistämistä. Selvitysten ja kehitystyön avulla on mahdollista parantaa tietojen saatavuutta, siirtoa ja laatua sekä menetelmiä ja valmistautua siten tulevaan kehitykseen. (16) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteiden muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. (17) Tämän asetuksen täytäntöönpano saattaa vaatia huomattavia mukautuksia kansallisiin tilastojärjestelmiin, ja sen vuoksi komissio voi myöntää jäsenvaltioille poikkeuksia. (18) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 8 mukaisesti. (19) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) laatimista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. 7 8 EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1. EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. FI 7 FI

(20) Euroopan tilastoja koskevalla 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 9 perustettua, Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu. (21) Marraskuun 13 päivänä 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/856/EY 10 perustettua raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa sekä markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1287/2003 ( BKTL-asetus ) 11 perustettua BKTL-komiteaa on kuultu, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde 1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 2010, jäljempänä EKT 2010. 2. EKT 2010:ssä vahvistetaan a) menetelmä (liite A), joka koskee yhteisiä standardeja, määritelmiä, luokituksia ja tilinpitosääntöjä ja jota on käytettävä tilien ja taulukoiden laatimiseen vertailukelpoisin perustein Euroopan unionin tarpeisiin ja 3 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisten tulosten laatimiseen; b) ohjelma (liite B), jossa esitetään määräajat, joihin mennessä jäsenvaltioiden on siirrettävä komissiolle (Eurostatille) a alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laadittavat tilit ja taulukot. 3. Tätä asetusta sovelletaan 5 ja 12 artikla huomioon ottaen kaikkiin unionin säädöksiin, joissa viitataan EKT:hen tai sen määritelmiin. 4. Tämä asetus ei velvoita jäsenvaltioita laatimaan omiin tarpeisiinsa tarkoitettuja tilejä EKT 2010:n mukaisesti. 2 artikla Menetelmä 1. Tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu EKT 2010:n laatimisessa käytettävä menetelmä esitetään liitteessä A. 2. Komissio voi hyväksyä EKT 2010:n menetelmää koskevat muutokset, jotka on tarkoitettu sen sisällön täsmentämiseen ja parantamiseen, antamalla delegoituja säädöksiä 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti sillä edellytyksellä, ettei niillä muuteta 9 10 11 EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164. EUVL L 332, 30.11.2006, s. 21. EUVL L 181, 19.7.2003, s. 1. FI 8 FI

peruskäsitteitä, ettei niiden täytäntöönpano edellytä lisävaroja ja ettei niiden soveltaminen aiheuta omien varojen kasvua. 3. Jos EKT 2010:n tilinpitosääntöjen asianmukaisesta soveltamisesta on epäselvyyttä, asianomaisen jäsenvaltion on pyydettävä selvitys komissiolta (Eurostatilta). Komissio (Eurostat) tutkii asian viipymättä ja ilmoittaa pyydettyä selvitystä koskevasta päätöksestään asianomaiselle jäsenvaltiolle. 4. Jäsenvaltioiden on suoritettava välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) laskenta ja kohdentaminen kansantalouden tilinpidossa liitteessä A selostetun menetelmän mukaisesti. Komissio voi ennen vuoden 2012 loppua säätää välillisten rahoituspalvelujen laskenta- ja kohdentamismenetelmästä antamalla delegoituja säädöksiä 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti. 5. Jäsenvaltioiden on kirjattava tutkimus- ja kehittämismenot kiinteän pääoman muodostuksena. Komissio voi 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti antaa delegoituja säädöksiä kiinteän pääoman muodostuksena kirjattavien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi. Näissä delegoiduissa säädöksissä on määritettävä kyseisten tietojen muoto. 3 artikla Tietojen siirto komissiolle 1. Jäsenvaltioiden on siirrettävä komissiolle (Eurostatille) liitteessä B esitetyt tilit ja taulukot kullekin taulukolle säädetyssä määräajassa. Komissio antaa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 6 artiklan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten soveltamisesta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2018 sen arvioimiseksi, ovatko poikkeukset edelleen perusteltuja. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä asetuksessa säädetyt tiedot ja metatiedot komissiolle (Eurostatille) komission (Eurostatin) ilmoittaman tiedonsiirtostandardin mukaisesti. Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti komission (Eurostatin) keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen. 3. Komissio antaa 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tai täydennetään liitteessä B esitettyjä taulukoita ja määräaikoja menetelmien, talouden ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi. Kyseiset säädökset perustuvat erityisesti komission suorittamaan arviointiin jäsenvaltioiden toimittamista vapaaehtoisista tutkimuksista tai lähettämistä tiedoista. Arvioinnissa komissio ottaa asianmukaisesti huomioon hyödyt tietojen saatavuudesta suhteessa niiden keruukustannuksiin ja vastausrasitteeseen. 4 artikla Laadun arviointi FI 9 FI

1. Tämän asetuksen soveltamiseksi toimitettaviin tietoihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä. 2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle (Eurostatille) selvitys 3 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen laadusta. 3. Sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä tietoihin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, laatuselvitysten yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, rakenne ja aikaväli määritellään 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 4. Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun. 5 artikla Voimaantulon ja ensimmäisen tietojensiirron ajankohta 1. EKT 2010:tä sovelletaan ensimmäisen kerran liitteen B mukaisesti laadittuihin, syyskuussa 2014 lähetettäviin tietoihin. 2. Tiedot toimitetaan komissiolle (Eurostatille) liitteessä B vahvistettujen määräaikojen mukaisesti. 3. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti, ennen EKT 2010:n mukaista ensimmäistä siirtoa, jäsenvaltiot toimittavat edelleen komissiolle (Eurostatille) EKT-95:n mukaisesti laaditut tilit ja taulukot. 4. Komissio tarkastaa yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa, että tätä asetusta sovelletaan ja antaa tarkastusten tulokset tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 12 19 artiklan soveltamista. 6 artikla Poikkeukset 1. Komissio voi 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen myöntää jäsenvaltioille 1 päivään tammikuuta 2020 saakka poikkeuksia tämän asetuksen soveltamisesta, jos tämän asetuksen soveltaminen edellyttää huomattavia mukautuksia kansalliseen tilastojärjestelmään. 2. Asianomaisen jäsenvaltion on tätä varten esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. 7 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 12 EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1. FI 10 FI

1. Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta lukien valta antaa 2 artiklan 2, 4 ja 5 kohdassa ja 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 8 artiklan mukaisesti. 2. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 8 ja 9 artiklassa säädettyjä ehtoja. 8 artikla Säädösvallan siirron peruuttaminen 1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 2 artiklan 2, 4 ja 5 kohdassa ja 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. 2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt. 3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 9 artikla Delegoitujen säädösten vastustaminen 1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella. 2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, delegoitu säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä. Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle aikomuksestaan olla vastustamatta säädöstä. FI 11 FI

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä. 10 artikla Komitea 1. Komissiota avustaa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 11 artikla Yhteistyö muiden komiteoiden kanssa 1. Komissio pyytää kaikista raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä tämän komitean lausunnon päätöksen 2006/856/EY 2 artiklan mukaisesti. 2. Komissio toimittaa asetuksella (EY, Euratom) N:o 1287/2003 perustetulle BKTLkomitealle kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. 12 artikla Siirtymäsäännökset 1. Poiketen siitä, mitä 1 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklassa säädetään, talousarviota ja omia varoja varten voimassa oleva asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/2003 1 artiklan 1 kohdan ja siihen viittaavien oikeussäädösten, erityisesti asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 13, mukainen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä on EKT-95 niin kauan kuin neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom 14 on voimassa. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, alv:oon perustuvan oman varan määrittämistä varten jäsenvaltiot voivat sellaisissa tapauksissa, joissa vaadittuja EKT-95:n mukaisia yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käyttää EKT 2010:een perustuvia tietoja niin kauan kuin päätös 2007/436/EY, Euratom on voimassa. 13 14 EYVL L 155, 7.6.1989, s. 9. EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17. FI 12 FI

13 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä [ ] päivänä [ ]kuuta [ ]. Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 13 FI