Lausuntopyyntö STM Vastausaika 12.3.2014 9:54:25 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Marjo Katajisto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Marjo Katajisto erityisasiantuntija +503653713 marjo.katajisto@jhl.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen?
Kyllä Saatavuuden ja laadun turvaamisen edellyttäessä palveluita voidaan keskittää. 5 :ssä säädetään myös, että palveluiden keskittäminen on mahdollista, jos niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen sitä edellyttävät. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ko. säännöstä on avattu, mutta huoleksi jää, ohjaako talous ja kustannustehokkuus ns. etäalueiden palveluiden keskittämistä taajamiin. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat (lisäysesitys) Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kunnan on osoitettava riittävät voimavarat sosiaali- ja terveyspalveluihin. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Ei Perustason alueiden rooli palveluiden järjestämisessä voi olla pitkien välimatkojen sote-alueilla merkittävä, jotta kansalaista palveluiden saatavuus ja saavutettavuus säilyy. Perustasolla mahdollisesti järjestettävät peruserikoissairaanhoidon palvelut voivat hyvin toteutuessaan tukea perustason vahvuutta ja palveluiden integraatiota. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä?
13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Joku muu, mikä Perustason alueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden määrittelyssä tulisi huomioida myös alueelliset erot, aluesairaaloiden osaaminen /palvelukapasiteetti sekä terveyskeskuksien resurssit. Lainsäädännön tasolla ei voida määritellä yhtenäisiä kriteereitä perustason alueen järjestämisvastuusta. Kuitenkin vastuukysymysten tulee olla selkeästi määritelty sosiaali- ja terveysministeriön myöntämässä luvassa. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Ei ota kantaa Aikaisemmin ervalla on ollut koordinaatiovastuu, nyt ohjausvastuu. Kansallinen ohjausvastuu on määritelty myös ministeriölle ja viidelle erityisvastuualueelle. Luoko se päällekkäistä hallintoa? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä 9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa (lisäesitys) Lähtökohtaisesti pykälän kirjaus hyvä, mutta sen tulisi ottaa huomioon peruskunnan sosiaali- ja terveystoimen yhteys kunnan muihin toimijoihin (varhaiskasvatus, opetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuorisotoimi, kaavoitus jne.) Perustason alueen ja sote-alueen tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä jäävät lakiluonnoksessa vähälle huomiolle. Aluetasolla terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pitäisi vahvistaa yhteistyövelvoitteella alueen muiden toimijoiden kanssa. 10 järjestämisvastuu (lisäesitys) Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi palveluiden järjestämisestä vastuussa olevan tahon on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. 16 Erityisvastuualueen tehtävät Varmistettava sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämispanosten kohdentamisesta palvelurakenteen kaikille tasoille. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
Ei mikään edellä olevista, koska Sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden hallinnon järjestämisessä myös kuntayhtymän tulisi olla tasavertainen mahdollisuus kuntien sitä halutessa 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Kyllä em. vastaus 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä
THL:n resurssit taattava lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Rahoitus: Sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien välisen kustannusten ajossa voitaisiin käyttää sekamallia: tietyt kustannukset voidaan kattaa kapitaatioperusteella ja osa palveluiden rahoituksesta tulee perustua käytön mukaisiin ja todellisiin kustannuksiin. Puhdas kapitaatiopohjainen rahoitus ei kannusta palveluiden kehittämiseen eikä ennaltaehkäisevään toimintaan. Koulutuskorvaus: Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että jatkossa on tarkoitus selvittää koulutuskorvausten käyttöönottoa myös sosiaalihuollon ja sosiaalityön yliopistokoulutuksesta sekä erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi selvitetään muiden kuin 5.luvussa mainittujen terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden koulutuksen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta. Uudistuksessa on sote-yhteistyön tiivistämisen ohella tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalihuollon palvelut, ja alan kaikki koulutustasot sekä tutkimuksen sekä kehittämisen toimijat saadaan verkotettua edistämään yhteisiä tavoitteita. Samalla kun sote-palveluita organisoidaan enemmän yhteen, tarvitaan toiminta-alueilla myös yhdenmukaiset tukirakenteet. Sosiaalihuollon tutkimuksen vahvistamiseksi tarvitaan sekä valtakunnallisesti vahvistettavaa että erityisvastuualueet kattavia tutkimusohjelmia sekä niiden alueilla kanavoitavaa rahoitusjärjestelmää. Nämä on mahdollista toteuttaa yhteistyössä terveydenhuollon lainsäädännössä vakiinnutetun järjestelmän kanssa kummankin vahvuusalueet tunnistaen. Palvelurakenneuudistuksessa tarvitaan vastaavat säädökset myös sosiaalihuollon tutkimuksen vakiinnuttamiseen. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskukset tulisi vakiinnuttaa osaksi koulutuksen ja tutkimuksen toimijoita. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Ei Asiakas- ja potilasrekisterinpito voitaisiin määrätä erva-alueiden tehtäväksi. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Ei perustelut kohdassa 45. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Ei Ei ole tarkoituksenmukaista synnyttää päällekkäistä hallintoa tilanteissa joissa omaisuuden hallintaa varten olevien kuntayhtymien jäsenkuntien joukko voi olla erilainen kuin sote-alueiden kuntien kokonpano. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Uudistus aiheuttaa myös palkkaharmonisointitarpeita. Katsomme, että pakkaharmonisointi tulisi toteuttaa lakisääteisesti viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua uudelleen organisoinnista. Sote-alan henkilöstön tehtävärakenteita tulee suunnitelmallisesti kehittää osana palvelurakenneuudistusta. Henkilöstölle tulee järjestää tarvittavaa täydennyskoulutusta.
47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. Uudistus edellyttää myös sote-henkilöstön keskinäisen työnjaon kokonaisvaltaista kehittämistä. Kuntien ja kuntayhtymien palkansaajat ovat olleet jo vuosia jatkuneen muutoksen kourissa. JHL edellyttää, että henkilöstön asema uudelleenjärjestelyissä kirjataan järjestämislakiin. Hallitusohjelman mukaan henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. Sote-uudistus esityksessä kuvatuin tavoin epäilemättä saa aikaan merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Hallinnolliset toimet palvelurakenteiden uudistamistyössä johtavat kymmenien tuhansien palkansaajien työnantajan vaihtumiseen. Mikäli henkilöstön asemaa ei turvata kuntarakennelain 29 :ää vastaavasti, joutuvat kunta-alan palkansaajat keskenään täysin erilaiseen asemaan riippuen siitä, ovatko he kuntajaon kautta syntyneen uuden kunnan palveluksessa vai sote-uudistuksen perusteissa esiteltyjen uusien työnantajien palveluksessa. JHL esittää, että henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta sote-uudistuksen yhteydessä tulee säätää vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa (478/2013 ). Yhteistoiminnan osalta korostamme, että henkilöstö tulee paikallisesti ja ylikunnallisesti ottaa alusta pitäen mukaan uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vain henkilöstön osallisuuden ja asiantuntemuksen hyödyntäminen johtaa toimiviin ja tehokkaisiin ratkaisuihin.