Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1
Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut. Electricity Solutions and Distribution - divisioona vastaa Fortumin sähkönvähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kolmesta liiketoimintaalueesta: Distribution, Electricity Sales & Marketing ja New Business. Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. 2
Vesivoima Vesivoimalaitosten hyvä käytettävyys, joustavuus ja tuotannon optimointi. Ruotsin 211 vesivoimalaitosta tuottavat keskimäärin 14,1 TWh ja Suomen 50 vesivoimalaitosta 6,4 TWh sähköä vuodessa. 23 Syyskuu 2010
Vesivoimakapasiteetti* 31.12.2009 Joki Laitokset MW* Ångermanälven 3 57 Indalsälven 10 615 Ljungan 4 103 Ljusnan 27 768 Dalälven 45 933 Klarälven 25 357 Byälven 22 56 Norsälven 12 124 Gullspångsälven 32 120 Muut joet 31 28 Ruotsi 211 3 161* Kemijoki 16 654 Oulujoki 11 540 Vuoksi 2 240 Muut joet 21 71 Suomi 50 1 505* Indalsälven Ljungan Ljusnan Dalälven Klarälven Byälven Norsälven Gullspångsälven Ångermanälven Kemijoki Oulujoki Vuoksi Kokonaistuotanto 4 666* 24 4 * Sähköntuotantokapasiteetti viittaa Fortumin osuuteen kokonaan ja osittain omistetuista voimalaitoksista. Syyskuu 2010
Paimionjoen vesivoimalaitosten käyttö Virtaama m 3 /s 25 Käyttö tapahtuu Fortumin vesivoimavalvomosta Muhokselta Ajo on pakkosäätöä tulovirtaaman ja lupaehtojen puitteissa Tyypillisesti muutama tunti keskellä päivää toistensa ajoon ketjutettuina Käyttötunteja vuodessa on nelisentuhatta Ohijuoksutuksia on vuosittain 20 15 16 % 10 5 53 % 0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Virtaaman pysyvyys, JUVA (päiväarvoista 8.4.2008-9.12.2010) 5
Paimionjoen vesivoimalaitosten käyttö Juoksutuksen pysyvyyden muutos Juvan voimalaitoksen kohdalla. Vertailu vuosien 1957 ja 2008-2010 välillä 25 20 15 16% 10 5 0 0% 53% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Virtaam anpysyvyys,juva(päiväarvoista8.4.2008-9.12.2010) 6 80% 90% 100%
Paimionjoen voimalaitokset Askala Alin laitos, Paimionselältä 10 km ylävirtaan Valmistui 1935, vuodesta1988 lähtien useita peruskorjauksia - turpiini ja generaattori kunnostettu - uusi automatiikka - iso patoluukku vanhojen viereen - uusi puinen vedentuloputki, vanha purettu Padotus ulottuu Juntolaan Käyttövirtaamat 5-10 m 3 /s Tyypillinen yläveden vuorokausivaihtelu 1 m ja säädön vaikutus välittömässä alavedessä noin 2 m Padotussääntö (VTMK 13.4.1938) Vesipinta saadaan pitää enintään korkeudessa 30,50 m ja sitä saadaan vapaasti vaihdella sen ja 29,00 m välillä Qr = 10 m 3 /s (1 kone) Putouskorkeus = 14 m Teho = 1,1 MW Energia = 4,6 GWh Allastilavuus 240 000 m 3 Virtaamat m 3 /s NQ 0,25 MNQ 0,6 MQ 11 MHQ 88 HQ 240 7
Paimionjoen voimalaitokset Askalan tulovesiputken uusinta 1999 8
Paimionjoen voimalaitokset Juntola Askalasta 4 km ylävirtaan Valmistui 1920, uusittu 1963, 1970 Alavesi Askalan yläveden tasossa Padotus vaikuttaa ylävirrassa nelisen kilometriä Käyttövirtaamat 4-12 m 3 /s Vedenkorkeusvaihtelu noin metrin sekä ylä- että alavedessä Lupaehdot LSVEO 7.7.1977 Padotusrajat ehdolliset NN+ NN+28,25 29,60 m Juoksutuksen oltava vähintään 0,1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona tai tulovirtaaman suuruinen Qr = 14,8 m 3 /s (1 kone) Putouskorkeus = 14 m Teho = 1,5 MW Energia = 6,0 GWh Allastilavuus 280 000 m 3 Virtaamat m 3 /s NQ 0,25 MNQ 0,6 MQ 11 MHQ 88 HQ 240 9
Paimionjoen voimalaitokset Juva Juntolasta 9 km ylävirtaan Valmistui 1916, uusittu 1944 Padotus vaikuttaa noin 11 km Käyttövirtaamat 2-12,5 m 3 /s Vedenkorkeusvaihtelu noin 0,5 m ylävedessä ja alavedessä 0,2 m 3 km matkalla Padotus- ja juoksutus (LSVEO 26.3.1964) Padotus 99,10 99,60 m Juoksutus aina vähintään 0,1 m 3 /s tai tulovirtaaman suuruinen Juoksutettava 0,1 m 3 /s enemmän kuin Turun kaupungin Savijokeen johtama vesimäärä (max 1,0 m 3 /s) Qr = 12 m 3 /s + 1,85 m 3 /s (2 konetta) Putouskorkeus = 14 m Teho = 1,3 MW Energia = 5,0 GWh Allastilavuus 175 000 m 3 Virtaamat m 3 /s MNQ 0,2 MQ 7,2 MHQ 78 10
Paimionjoen voimalaitokset Juva, alkuperäinen sijoitussuunnitelma 11
Voimatalous ja säännöstelymuutokset Paimionjoella Tasaisempi virtaama vähentäisi ohijuoksutusta ja lisäisi käyttötunteja Valuma-alueen järvisyys 1,6 % ( Painiosta alkavan järviketju latvoilla) Voimataloushyödyn merkittävä muutos ei liene mahdollista nykyisillä varastoaltailla ja muu vesistön käyttö huomioon ottaen Tiedossa ei ole ristiriitoja laitosten käytön ja muun vesistön käytön välillä Oleellista myös jatkossa on hyvä tiedonkulku järvien säännöstelijän ja voimalaitosten käyttäjän välillä 12