UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset Riikka Pastila Säteilyturvakeskus, Helsinki
Ultraviolettisäteily (UVsäteily) on silmille näkymätöntä sähkömagneettista säteilyä, joka jää aallonpituutensa mukaan luokiteltuna röntgensäteilyn ja näkyvän valon väliin Ultraviolettisäteily jaetaan kolmeen alalajiin: UV -A, -B ja -C -säteilyyn Maanpinnalle tulevasta säteilystä UV-A:n osuus 90-99 % ja UV-B:n osuus 1-10 %. UV-C-säteilyä ei pääse maanpinnalle ollenkaan
UVC 100-280 nm UVB 280-320 nm UVA 320-400 nm UVB: 280-320 nm absorboituu orvasketeen Marraskesi eli sarveiskerros polttaa ihoa karsinogeeninen Orvaskesi eli epidermis UVA: 320-400 nm absorboituu verinahkaan valovanhentaa ihoa Verinahka eli dermis polttaa ihoa 1000-kertaa heikommin kuin UVB karsinogeeninen
UV-säteilyn vaikutukset UV-säteilyn biologiset vaikutukset kohdistuvat silmiin ja ihoon Akuutteja haittoja: iholla auringonpolttama silmässä sarveiskalvon epiteelisolujen tulehdus (lumisokeus) Kroonisia haittoja: ihon valovanheneminen ja ihosyöpä silmässä sarveiskalvon rappeuma ja mykiön sameneminen UV-säteily heikentää myös immuunipuolustusta D-vitamiinin esiastetta (D 3 -vitamiinia, kolekalsiferolia) syntyy UV-säteiden vaikutuksesta iholla
Kuinka ihmiset reagoivat UV-säteilyyn? Ihotyyppi I: ei rusketu koskaan, palaa helposti, erittäin herkkä UV-säteilylle Ihotyyppi II: ruskettuu erittäin vähän, palaa helposti, erittäin herkkä UV-säteilylle Ihotyyppi III: ruskettuu vähitellen, palaa kohtalaisen helposti, herkkä UV-säteilylle Ihotyyppi IV: ruskettuu hyvin, palaa joskus, ei niin herkkä UV-säteilylle Suomalaisista 60 % kuuluu ihotyyppiin III, 30 % ihotyyppeihin I-II ja 10 % ihotyyppiin IV
Ruskettuminen Rusketus on ihon suojareaktio UV-säteilyn haittoja vastaan syntyä edeltää DNA-vaurio, joka käynnistää pigmentin (melaniinin) muodostumisen ihon herkkien rakenteiden suojaksi Melaniinia alkaa muodostua parin päivän kuluttua UVB-säteilylle altistumisen jälkeen (viivästynyt rusketus) rusketus kestää useista päivistä jopa kuukausiin Ruskettuminen voi tapahtua myös välittömästi kun ihossa olemassa oleva melaniini tummuu UVA-säteilyn vaikutuksesta (välitön rusketus) rusketus häviää nopeasti, yleensä tunnin kuluessa, mutta saattaa kestää päiviä Rusketusherkkyyteen ja rusketuksen kestoon vaikuttaa ihon perusväri, altistusaika ja UV-säteilyn voimakkuus
Valovanheneminen Ihon ennenaikaista vanhenemista: epätyypillistä elastiinia kertyy ihoon kollageeni hajoaa Iho rypistyy ja menettää kimmoisuutensa, paksunee Juonteet syvenevät Pigmenttihäiriöitä parkkiintunut nahka Ihon verisuonet laajenevat Valovaurio altistaa ihosyövälle
UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään Ihosyöpien synnyssä auringon UV-säteilyn osuudeksi on arvioitu 60-90% UVB (280-320 nm) vahingoittaa suoraan solun perintöainesta eli DNA:ta UVA (320-400 nm) vahingoittaa DNA:ta mm. happiradikaalien välityksellä Vuosittain ihosyöpä todetaan yli 8000 suomalaisella Tyvi- ja okasolusyöpien ilmaantuminen liittyy koko elämän aikana saatuun runsaaseen UV-sädekuormitukseen (v. 2005 6350 kpl ja 974 kpl) Ihon toistuvat palamiset varsinkin lapsuudessa lisäävät riskiä sairastua melanomaan (v. 2005 790 kpl)
Melanooman ilmaantuvuus Pohjoismaissa (naiset) Incidence/100000. 20 15 10 5 Females Denmark Iceland Sweden Finland Norway 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Year
Melanooman ilmaantuvuus Pohjoismaissa (miehet) 20 Males Incidence/100000. 15 10 5 Denmark Iceland Sweden Finland Norway 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Year
Melanoman riskitekijät Ihon palaminen lapsuusiällä Ihon toistuva palaminen Herkästi palava ihotyyppi (I ja II) Pisamataipumus Punertavat tai vaaleat hiukset Runsaasti (yli 150 kpl) pigmenttiluomia Aikaisempi melanoma tai lähisuvussa melanomaa Vain n. puolet melanomista kehittyy luomiin eli se voi syntyä suoraan luomettomaan ihoon
VARO melanomaa Väri - väri epätasainen ja luomi monivärinen (sininen, vaalea, punainen) Alue - suurempi kuin 6mm Reunat - epätarkkarajaisuus, suttuisuus ja polveilevuus Osat - epäsymmetrinen, puoliskoiksi jaetut osat eivät ole peilikuvia Väri Alue Reunat Muoto Suomen Ihotautilääkäriyhdistys Syöpäjärjestöt
Tyvi- ja okasolusyöpien ilmaantuvuus Pohjoismaissa (naiset) Incidence/100000. 25 20 15 10 Females Denmark Iceland Sweden Finland Norway 5 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Year
Tyvi- ja okasolusyöpien ilmaantuvuus Pohjoismaissa (miehet) 25 Males Incidence/100000. 20 15 10 Denmark Iceland Sweden Finland Norway 5 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Year
Iho ei pysty aistimaan UV-säteilyä ja ihon palamisen voi ehkäistä vain ennakoimalla UV-säteilylle altistutaan myös pilvisellä ja kylmällä, mutta aurinkoisella säällä Myös ruskettunut iho voi palaa Palamisoireet näkyvät iholla tuntien (6-24h) jälkeen altistuksesta Paras tapa suojautua on vaatteet ja varjo Aurinkorasvat täydentävät muita suojautumiskeinoja
Vaatteet tarjoavat parhaan suojan UV-säteilyä vastaan löyhästi ja ilmavasti laskeutuva vaate on paras useimmat kesävaatteet tarjoavat vähintään suojakertoimen 10-15 Vaatteet suojaavat tehokkaasti mutta eivät täydellisesti kangaslaatu eli huokoisuus (kudottu vs. neulottu) paksuus ja väri kankaan kosteus peseminen venytys
Aurinkosuojavoiteet Suojakerroin (SPF) kertoo suojan polttavia lähinnä UVB-säteitä vastaan, UVA-säteiltä voiteet suojaavat heikommin kuin UVB-säteiltä Yleinen harhaluulo on, että UV-säteily ei vaikuta ihoon ennen kuin suojakertoimen ilmoittama suoja-aika on ylitetty Salakavala riski on UVA-altistuksen lisääntyminen: Tehokas UVB-suoja estää ihon palamisen ja saattaa pitkittää oleskelua auringossa yli voiteiden UVA-suojatehon
Aurinkovoiteita tulee käyttää ihon säderasituksen vähentämiseksi eikä auringossa oleskelun pitkittämiseksi Aurinkorasvoja ei voi suositella ensisijaiseksi suojautumiskeinoksi, vaan ne täydentävät muita suojautumiskeinoja Aurinkosuojavoiteita ei suositella käytettäväksi 0-2-vuotiaille ollenkaan Vanhemmille lapsille suositellaan fysikaalisen suojan omaavia aurinkorasvoja Aurinkovoiteiden tarjoama suoja riippuu levitetyn rasvan määrästä iholla - Tutkimusten mukaan ihmiset levittävät jopa neljä kertaa vähemmän aurinkorasvaa kuin mitä käytetään suojakerrointa testattaessa
Lasten iho on aikuisten ihoa herkempi UV-säteilyn aiheuttamille haitoille ja ihon toistuva polttaminen lapsuuden tai nuoruuden aikana lisää riskiä sairastua melanoomaan eli tummasolusyöpään Aurinkorasvoja ei suositella käytettäväksi alle 2- vuotiailla ollenkaan, vaan lasten ensisijainen suojautumiskeino on varjossa oleskelu ja vaatteet
UV-indeksi Ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla Mitataan maailman laajuisesti samalla tavalla UV-indeksi 0-2 UV-säteilyn voimakkuus Heikko 3-5 Kohtalainen: suojautumistarve alkaa 6-7 Voimakas 8-10 Hyvin voimakas: varjo+ keskipäivän suojaus 11+ Äärimmäisen voimakas Suomessa UVI 3 toteutuu toukokuusta elokuuhun (talvella UVI 0) keskikesällä klo 10-17, pilvettömänä päivänä UVI 5-6 UVI 7: ihotyypin I omaava henkilö palaa 20 minuutissa
Iho ei pysty aistimaan UV-säteilyä ja palamisen voi ehkäistä vain ennakoimalla Palamisoireet näkyvät iholla tuntien (6-24h) jälkeen altistuksesta UV-säteilylle altistutaan myös pilvisellä säällä Paras tapa suojautua on vaatteet ja varjo Ruskettunut iho voi palaa Vesi vaimentaa huonosti UV-säteilyä uintisyvyydellä Lumi, hiekka ja vesi heijastavat UV-säteilyä
Ihon kosmeettinen ruskettaminen solariumissa Solariumien UV-säteilyä ei ole osoitettu vaarattomammaksi kuin auringon UV-säteilyä Solariumit tuottavat erittäin voimakasta UVA-säteilyä (UVI 12-24; Suomessa heinäkuussa UVI 6), joka tummentaa ihossa olevia pigmenttihiukkasia (välitön rusketus) Ihon pintasolukko ei kuitenkaan lisäänny kuten auringossa oleskeltaessa, joten solariumrusketuksen tarjoama suoja on paljon heikompi kuin auringossa hankitun rusketuksen tarjoama suoja Solariumin käyttö lisää UV-vuosiannosta ja täten saattaa lisätä riskiä sairastua ihosyöpään
Solariumien käyttötarkoitukset Jalarvo V., 2000 Suojaava ruskettaminen 36 % Kosmeettinen ruskettaminen 30 % Rentoutuminen 11 % Aknen omahoito 7 % Kivun lievitys 1 %
SOLARIUMIEN KÄYTTÖ SUOMESSA IKÄRYHMITTÄIN Sunbed users by age and gender Jalarvo V., 2000 Proportion of age-cohort 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Males Females 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 >75 Age cohort
Vuosittainen kokokeholle saatava UV-annos Suomessa Jalarvo V., 2000 Auringon UV-säteily ~12 kj Solariumin käyttö: keskimääräinen käyttäjä suurkuluttaja 2,6 kj 14 kj
Epidemiologinen näyttö kasvaa solariumien ja ihosyöpien ilmaantuvuuden välillä [1-3] Solariumien käytön arvioitu lisäävän 6 % melanomakuolleisuutta [4] 1) Young, A: Tanning devises Fast track to skin cancer? Pigment Cell Res, 17, 2-9,2004 2) Karagas M: Use of tanning devices and risk of basal cell and squamous cell skin cancers. J. National. Cancer Inst, 94, 224-226, 2002 3)Veierod M: A prospective study of pigmentation, sun exposure, and risk of cutaneous malignant melanoma in women. J Natl Cancer Inst, 95, 1530-1538, 2003 4) Diffey B. L. A quantitative estimate of melanoma mortality from ultraviolet A sunbed use in the U.K., Br J Dermatol 149: 578-581, 2003.
Solariumin käyttöä koskevat vaatimukset (STM:n asetus 294/2002) Välittömiä haittavaikutuksia kuten ihon punotusta ei saa esiintyä Solariumlaitteen säteilytehoa rajoitettu Vain UV-tyyppi 3 sallittu rusketuskäyttöön Vuodessa kertyvää UV-annosta rajoitettu Maksimimäärä noin 20 solariumkäyntiä vuodessa Ei alle 18-vuotiaita solariumiin
Solariumien käyttöpaikkatarkastukset STUK tekee noin 30 käyttöpaikkatarkastusta/vuosi pistokokeina Liian voimakkaita laitteita löydetään muutama vuodessa Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota STUKin ohjeistuksen selkeään esilläoloon ja opastetaan solariumyrittäjiä STUK tekee yhteistyötä kuntien terveystarkastajien kanssa