!"#2 TAMMIKUU 2014 AINUTLAATUINEN VERKKOSIVUSTO
KANSIAIHE AINUTLAATUINEN VERKKOSIVUSTO!"#2 TASS A NUMEROSSA 7 TARKKAILEMME MAAILMAA 8 HAASTATTELU Mikrobiologi kertoo uskostaan 10 APUA PERHEILLE Miten kesta a vertaispainetta? 12 RAAMATUN NAK OKANTA Luominen 14 MAITA JA KANSOJA Katsaus Italiaan 16 SUUNNITTELUN TULOS? Ham ah akin sitkea salaisuus LUE Raamattua (valittavissa noin 50 kielta) ja Raamattuun perustuvaa aineistoa (yli 500 kielta). KATSO viittomakielist a aineistoa (l ahes 70 viittomakielt a). SELAA sivustoa (valittavissa satoja kieli a). KUUNTELE kuunnelmia, joissa kuvaillaan jannitt avi a Raamatun tapahtumia. LUE eloisasti kuvitettuja Raamatun kertomuksia. KATSO raamattuaiheisia videoita, jotka auttavat kohtaamaan elam an haasteita. LATAA kirjoja, lehtiartikkeleita ja a anitiedostoja ilmaiseksi. HAE tietoa monista eri aiheista Vartiotornin VERKKOKIRJASTOSTA (yli 100 kielt a). Vol. 95, No. 1 / Monthly / FINNISH Kutakin numeroa painetaan 44748 000 kappaletta 99 kielella Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aon Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. Awake! (ISSN 0005-237X) is published monthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483. Heratk a a!-lehden (ISSN 0784-2740) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Awake!, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. 2014 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Finland, 2013 Haluaisitko lisa atietoatai ilmaisen raamattukurssin? Kay verkkosivustolla www.jw.org/fi tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista. SUOMESSA: Jehovan todistajat, PL 68, 01301 Vantaa RUOTSISSA: Jehovas vittnen, PO Box 340, DK-4300 Holbæk, Denmark Osoitteet muissa maissa: www.jw.org/fi/ota-yhteytta
Haluaisin, etta perheemme olisi onnellinen. Viime aikoina vaimollani ja minulla on ollut vaikeaa. Ongelmat lisa antyiv at erityisesti sen jalkeen kun saimme lapsia. Hyvat neuvot olisivat tarpeen. PARISKUNNILLE MITA RAAMATTU SANOO? Viisaudella huonekunta rakennetaan, ja tarkkanak oisyydell a se lujaksi perustetaan. (Sananlaskut 24:3.) KAYT ANN OLLIST A AINEISTOA SIVUSTOLLAMME Pariskunnat & vanhemmat -osiossa kasitell a an esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksia: Miten selvita ensimmaisest a avioliittovuodesta? Miten tulla toimeen appivanhempien kanssa? Miten kasvattaa lapsia? Miten lopettaa riitely? Miten selviyty a rahavaikeuksista? (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > PARISKUNNAT & VANHEMMAT) Kirjassa Perheonnen salaisuus tarkastellaan monia perhe-elam a an liittyvia aiheita aina avioliittoon valmistautumisesta iakk aist a vanhemmista huolehtimiseen. (Kirja on saatavilla my os verkko-osoitteessa www.jw.org/fi. Ks. JULKAISUT > KIRJAT & KIRJASET) Heratk a a! Tammikuu 2014 3
Lapset ovat minulle kaikki kaikessa. Kun he kasvavat aikuisiksi, toivoisin voivani olla heista ylpea. VANHEMMILLE MITA RAAMATTU SANOO? Valmenna poika tiensa suuntaan, niin han ei vanhetessaankaan silta poikkea. (Sananlaskut 22:6.) KAYT ANN OLLIST A AINEISTOA SIVUSTOLLAMME Lapset -osiossa on kuvitettuja Raamatun kertomuksia, kuvatehtavi a, videoita ja runoja, joiden avulla voit opettaa lapsiasi tottelemaan olemaan huomaavainen tulemaan toimeen toisten kanssa kiittam a an. (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > LAPSET) Kauniisti kuvitetut kirjat Kirjani Raamatun kertomuksista ja Opimme Suurelta Opettajalta on tarkoitettu luettaviksi yhdessa lasten kanssa. (Kirjat ovat saatavilla my os verkko-osoitteessa www.jw.org/fi. Ks. JULKAISUT > KIRJAT & KIRJASET)
Kaipaisin ehdotuksia siita, miten selvita ongelmista, jotka liittyvat esimerkiksi kouluun, vanhempiin, ystaviin ja vastakkaiseen sukupuoleen. En ole ena a lapsi, joten en halua saarnoja. NUORILLE MITA RAAMATTU SANOO? Nauti nuoruutesi paivist a! (Saarnaaja 11:9, Kirkkoraamattu 1992.) KAYT ANN OLLIST A AINEISTOA SIVUSTOLLAMME Nuoret -osiossa on kirjoituksia ja videoita, joista voi olla apua jos olet yksinainen jos sinulla on ongelmia koulussa jos olet rikkonut kodin sa ant oj a jos sinua kiusataan tai ahdistellaan seksuaalisesti. (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > NUORET) Kirjan Nuoret kysyvat kayt ann ollisi a vastauksia 1. ja 2. osassa kasitell a an 77: a a usein kysyttya tarke a a kysymysta. (Kirjat ovat saatavilla my os verkko-osoitteessa www.jw.org/fi. Ks. JULKAISUT > KIRJAT & KIRJASET) Heratk a a! Tammikuu 2014 5
NIILLE JOTKA HALUAVAT YMMART A A RAAMATTUA MITA RAAMATTU SANOO? Koko Raamattu on Jumalan henkeyttam a ja hyodyllinen opettamiseen. (2. Timoteukselle 3:16.) HYODYLLIST A AINEISTOA SIVUSTOLLAMME Uuden maailman ka ann os on tarkka ja helppolukuinen raamatunka ann os. (Ks. JULKAISUT > RAAMATTU) Osiossa Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin on ytimekkait a vastauksia monenlaisiin kysymyksiin, kuten Onko Jumala syypa a ihmisten karsimyksiin? ja Mita kuolemassa tapahtuu? (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN) Tayt a sivulla Tilaa ilmainen raamattukurssi oleva lomake, niin jarjest amme sopivan henkilon tutkimaan Raamattua kanssasi. (Napsauta etusivun Tilaa raamattukurssi -linkkia.) Lakkasin lukemasta Raamattua, koska en ymmart anyt sita. Mutta kun aloin tutkia sita kirjan Mita Raamattu todella opettaa? avulla, hamm astyin, kuinka helppotajuinen ja selva se on. (Christina.) Haluaisin ymmarta a Raamattua. Miten pa asen alkuun? ONKO SINULLA KYSYMYKSIA JEHOVAN TODISTAJISTA? Usein kysyttya -osiossa vastataan joihinkin tavallisimpiin Jehovan todistajia koskeviin kysymyksiin, esimerkiksi Miksi kaytte niiden luona, joilla on jo oma uskonto? ja Miten toimintanne rahoitetaan? (Ks. TIETOA MEISTA > USEIN KYSYTTYA) Noin 700 000 ihmista kay paivitt ain jw.org-sivustolla. Oletko sina jo tutustunut tuohon sivustoon?
TARKKAILEMME MAAILMAA SAHARAN ETELAPUOLINEN AFRIKKA Alle viisivuotiaista lapsista vain 38 prosentilla on syntymatodistus, sanotaan Saharan etelapuolista Afrikkaa koskevassa Unicefin raportissa. Unicefin Ita- ja Etela-Afrikan apulaisaluejohtajan Elke Wischin mukaan joillain alueilla tuossa osassa Afrikkaa syntyman rekisteroiminen on kuitenkin valtt am at ont a, jotta lapset saisivat terveydenhoitopalveluita ja koulutusta ja jotta orvot voisivat peria vanhempansa. BRASILIA Brasiliassa tapettiin vuosina 1980 2010 la- hes 800 000 ihmista tuliaseilla. Uhreista yli 450 000 oli 15 29-vuotiaita. Eras viimeaikaisia rikoksia koskenut tutkimus osoittaa, etta tappoihin ovat usein syyna perheriidat, mustasukkaisuus tai naapurusten tai autoilijoiden valiset yhteenotot. ITALIA Era an tutkimuksen mukaan italialaisnuorten yleisin pelonaihe on nettikiusaaminen. Sita sanoo pelka av ans a 72 prosenttia 12 17-vuotiaista. Heidan ma ar ans a on suurempi kuin niiden ma ar a, jotka pelka av at huumeita (55 prosenttia), seksuaalista ahdistelua aikuisen taholta (44 prosenttia) tai sukupuolitaudin saamista (24 prosenttia). JAPANI The Japan Times -lehden mukaan nuoret aikuiset kieltaytyv at yha useammin ottamasta vastaan ylennysta tyopaikalla. Neljakym- menta prosenttia harmitte- lee moraalin puutetta ja eparehellisyyden yleisyytta. Monet tyontekij at eivat tunne voivansa esitta a vapaasti mielipiteita an esimiehille. Aiemmat sukupolvet olivat uskollisia tyonantajilleen, kun taas nuorista tyonteki- joist a 60 prosenttia pysyy nykya an tyopaikassaan vain siihen saakka, kun ilmaantuu jotain parempaa. Heratk a a! Tammikuu 2014 7
HAASTATTELU FENG-LING YANG Mikrobiologi kertoo uskostaan Feng-Ling Yang toimii vanhempana tutkijana Taipein tutkimusakatemiassa Taiwanissa. Hanen tutkimuksiaan on julkaistu tiedelehdissa. Aiemmin han uskoi evoluutioteoriaan, mutta hanen kasityksens a on muuttunut. Heratk a a!-lehti kysyi hanen tyost a an ja uskostaan. kemian lait. Kaikessa elollisessa ja elottomassa valtavasta maailmankaikkeudesta pienen pieniin mikrobeihin on jonkinlainen rakenne, jota sa atelev at lait. Halusin ymmart a a noita lakeja. Kertoisitko taustastasi. Vanhempani olivat hyvin koy- hia, eika äiti ollut oppinut lu- kemaan. Kasvatimme sikoja ja viljelimme vihanneksia tulvaalttiilla alueella lahell a Taipeita. Vanhempani opettivat minua arvostamaan kovaa tyot a ja auttamaan toisia. Oliko perheesi uskonnollinen? Perheemme harjoitti taolaisuutta. Uhrasimme taivaan jumalalle, mutta emme tienneet hanest a mita an. Mietin usein, miksi on niin paljon kar- simysta ja miksi ihmiset ovat itsekkait a. Luin taolaisuutta ja buddhalaisuutta kasittelevi a kirjoja seka Idan ja Lannen historiaa. Kavin jopa joissakin kirkoissa. En kuitenkaan saanut vastauksia kysymyksiini. Miksi opiskelit luonnontieteit a? Pidin matematiikasta, ja minua kiehtoivat luonnon rakenteita hallitsevat fysiikan ja Miksi uskoit evoluutioteoriaan? Minulle ei opetettu vastakkaisia nakemyksi a. Peruskoulusta yliopistoon saakka evoluutio oli ainoa selitys, jonka kuulin. Sita paitsi biotieteiden tutkijana minun odotettiin hyvaksy- van evoluutio. Miksi aloit lukea Raamattua? Muutin vuonna 1996 Saksaan jatkaakseni siella opintojani. Seuraavana vuonna tapasin Simone-nimisen naisen,
Mietin, miten noista proteiinikoneista saattoi tulla niin toimivia. joka oli Jehovan todistaja. Han tarjoutui naytt am a an minulle Raamatusta vastauksia kysymyksiini. Uteliaisuuteni hera- si, kun han selitti Raamatun kertovan, mika on elam an tarkoitus. Otin tavakseni nousta aamuisin puoli viidelta ja lukea Raamattua puoli tuntia. Sitten lahdin kavelylenkille mietiskelema an. Seuraavana vuonna luin Raamatun lapi. Olin hamm astynyt sen ennustusten tarkkuudesta, ja vahi- tellen vakuutuin siita, etta Raamattu on laht oisin Jumalalta. Millaisia ajatuksia sinulla oli elam an alkuperast a? Samoihin aikoihin kun 1990- luvun loppupuolella rupesin pohdiskelemaan nait a asioita vakavasti, molekyylibiologeille alkoi valjeta, etta elam an kemia on paljon monimutkaisempaa kuin oli aiemmin uskottu. Tiedemiehet olivat toki pitka an tienneet, etta elavien solujen proteiinit ovat kemiallisesti kaikkein monimutkaisimpia molekyyleja, joita on olemassa. Tuolloin heille kuitenkin selvisi, etta kokonaiset proteiinijoukot ovat jarjest aytyneet hienoiksi koneiksi, joissa on liikkuvia osia. Yksi molekyylikone voi koostua yli 50 proteiinista. Yksinkertaisinkin solu tarvitsee joukon erilaisia koneita esimerkiksi tuottamaan energiaa, kopioimaan informaatiota ja valvomaan aineiden siirtymista solukalvojen lapi. Mihin tulokseen tulit? Mietin, miten noista proteiinikoneista saattoi tulla niin toimivia. Se etta solukemia osoittautui yllatt av an monimutkaiseksi, sai useat tiedemiehet pohtimaan samaa asiaa. Muuan Yhdysvalloissa toimiva biokemian professori julkaisi kirjan, jossa han totesi, etta elavien solujen molekyylikoneet ovat niin monimutkaisia, etteivat ne ole voineet muodostua sattumalta. Olin samaa mielta. Elam a on pakostakin luotu. Miksi sinusta tuli Jehovan todistaja? Minuun teki vaikutuksen se, etta vaikka Simonella oli terveysongelmia, han tuli joka viikko yli 50 kilometrin pa ast a opettamaan minulle Raamattua. Sain tieta a, etta natsi- Saksassa Jehovan todistajia suljettiin keskitysleireille poliittisen puolueettomuutensa vuoksi. Heidan rohkeutensa kosketti minua. Todistajien rakkaus Jumalaan heratti minussa halun olla samanlainen kuin he. Onko usko Jumalaan hyodytt anyt sinua? Kollegani sanovat, etta olen nykya an onnellisempi. Tunsin ennen huonommuutta koyh an taustani vuoksi, enka siksi kertonut kenelleka an, missa kasvoin, enka puhunut koskaan vanhemmistani. Olen kuitenkin oppinut Raamatusta, etta Jumala ei ole kiinnostunut ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta. Jeesuskin kasvoi perheessa, joka oli ehka yhta koyh a kuin minun perheeni. Nykya an huolehdin vanhemmistani ja esittelen heidat mielellani ystavilleni. Biotieteiden tutkijana minun odotettiin hyvaksyv an evoluutio. Heratk a a! Tammikuu 2014 9
APUA PERHEILLE NUORET Miten kesta a vertaispainetta? HAASTE Minua pidettiin ylaasteella sosiaalisena hylkion a. Se tuntui pahalta. Kun sitten siirryin lukioon, muutin ulkoasuanija asennettani enka mitenka an parempaan suuntaan. Halusin niin epatoivoisesti saada ystavi a, etta annoin periksi vertaispaineelle, jotta koulukaverini pitaisiv at minusta. (Jennifer, 16.) Kohtaatko sina vertaispainetta? Jos kohtaat, tam a kirjoitusauttaa sinua kestam a an sita. Jotkin nimet on muutettu. MITA SINUN OLISI HYVA TIETA A? Vertaispaine voi saada hyvan ihmisen tekema an pahoja asioita. Huono seura turmelee hyodylliset tavat. (1. Korinttilaisille 15:33.) Vaikka tieta a, etta jokin asia on va arin, niin kun on tuossa tilanteessa, tunteet saavat vallan ja sita haluaa miellytta a toisia! (Dana.) Painetta eivat aiheuta ainoastaan toiset. Kun tahdon tehda sita, mika on oikein, niin minussa on sita, mika on pahaa. (Roomalaisille 7:21.) Paine, jota tunnen, tulee usein minusta itsestani. Todellisuudessa mina itse haluan niita asioita, joista kaverit puhuvat ja jotka he saavat tuntumaan jannitt avilt a. (Diana.) Vertaispaineen kestamisest a voi olla ylpea. S ailytt ak a a hyv a omatunto. (1. Pietarin kirje 3:16.) Yhteen aikaan minun oli tosi vaikea vastustaa vertaispainetta, mutta nykya an en pelka a olla erilainen ja pidan kiinni pa at oksist ani. Mika an ei tunnu paremmalta kuin kayd a illalla nukkumaan hyvall a omallatunnolla. (Carla.) % Kun annat periksi vertaispaineelle, sinusta tulee kuin tahdoton robotti, koska suostut toisten ohjailtavaksi. Kannattaako toisille antaa sellaista valtaa? (Roomalaisille 6:16.) r Lis a a apua perheille osoitteessa www.jw.org/fi
MITA VOIT TEHDA? Kun tunnet painetta toimia va arin, kokeile seuraavaa: Mieti seurauksia. Kysy itseltasi: Mita jos annan periksi vertaispaineelle? Mita vanhempani ajattelisivat minusta, kun he saisivat tieta a siita? Mita itse ajattelisin itsestani? (Raamatun periaate: Galatalaisille 6:7.) Vanhemmillani on tapana kysya minulta esimerkiksi, mita minulle voisi tapahtua, jos antaisin periksi. He auttavat nakem a an, etta vertaispaine voi saada minut ajautumaan va ar alle tielle. (Olivia.) Vahvista vakaumustasi. Mieti, miksi jokin toimintatapa on vahingollinen, joko sinulle tai toisille. (Raamatun periaate: Heprealaisille 5:14.) Pienena sanoin vain ei tai vastasin jotain lyhyesti, mutta nyt osaan perustella, miksi teen tai en tee jotain. Minulla on varma kasitys siita, mika on oikein ja mika va a- rin. Vastaus on minun eika kenenka an muun. (Anita.) Pohdi identiteettiasi. Mieti, millainen ihminen haluat olla. Ajattele sitten, millaista vertaispainetta parhaillaan kohtaat ja mita tuo ihminen tekisi sinun tilanteessasi. (Raamatun periaate: 2. Korinttilaisille 13:5.) Olen tyytyvainen siihen, kuka olen, joten en kanna suurta huolta siita, mita muut minusta ajattelevat. Sita paitsi useimmat ihmiset viihtyvat kanssani, kun olen oma itseni. (Alicia.) Katso nykyhetkea pidemmalle. Jos kayt koulua, saattaa olla, etta muutaman vuoden tai kuukauden kuluttua et ena a ole edes tekemisissa niiden kanssa, joihin nyt yritat tehda vaikutuksen. Katsoin vanhaa luokkakuvaa enka edes muistanut joidenkin luokkakavereiden nimia. Mutta kun olin koulussa, heidan mielipiteensa oli minulle tarke ampi kuin omasta vakaumuksestani kiinni pitaminen. Miten typera a! (Dawn, nyt 22.) Valmistaudu. Raamatussa sanotaan: [Tietak a a] kuinka teidan pita a kullekinvastata. (Kolossalaisille 4:6.) Vanhempani auttavat sisartani ja minua kuvittelemaan mahdollisia eteen tulevia tilanteita. Sitten harjoittelemme niita, niin etta osaisimme toimia tosipaikan tullen oikein. (Christine.) AVAINRAAMATUNKOHTIA Mita ihminen kylva a, sita han myos niitta a. (Galatalaisille 6:7.) Kypsien ihmisten havaintokyky on kayt oss a valmentunut erottamaan seka oikean etta va ar an. (Heprealaisille 5:14.) Tarkistakaa jatkuvasti, mit a itse olette. (2. Korinttilaisille 13:5.) JESSICA Se, mita ajattelee itsesta an, vaikuttaa tosi paljon siihen, miten suhtautuu vertaispaineeseen. Silloin kun on itseluottamusta, ei valit a, mita muut ajattelevat ja akki a vertaispaineella ei olekaan ena a merkitysta. KAYLEY Jos on heikko itsetunto, toisten joukkoon voi haluta sulautua vain siksi, etta itselle tulisi hyva olo. Jos taas on sinut itsensa kanssa, on helpompi olla valitt am att a vertaispaineesta, koska tajuaa, mista siina on kyse. Heratk a a! Tammikuu 2014 11
RAAMATUN N AK OKANTA LUOMINEN LUOMINEN Loiko Jumala maan vain kuudessa 24-tuntisessa paiv ass a, kuten jotkut kreationistit sanovat? Alussa Jumala loi taivaat ja maan. (1. Mooseksen kirja 1:1) MITA RAAMATTU SANOO? Jumala loi maapallon ja koko maailmankaikkeuden hamassa muinaisuudessa alussa, kuten 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssa sanotaan. Nykytiede on samaa mielta siita, etta maailmankaikkeudella on alku. Era an tuoreen tieteellisen arvion mukaan maailmankaikkeus on lahes 14 miljardia vuotta vanha. Raamatussa kerrotaan kuudesta luomispaiv ast a. Niiden ei kuitenkaan sanota olevan 24 tunninpituisia. (1. Mooseksen kirja 1: 31.) Sanalla paiv a viitataan Raamatussa erimittaisiin ajanjaksoihin. Esimerkiksi koko luomiskautta sanotaan paiv aksi jona Jehova Jumala teki maan ja taivaan (1. Mooseksen kirja 2:4). Luomispaiv at kestivat ilmeisesti tuhansia vuosia (Psalmit 90:4). MIKSI ASIALLA ON MERKITYSTA? Kreationistien virheelliset nakemykset voivat saada jonkun hylka am a an Raamatun tay- sin. Toisaalta jos Raamatussa oleva luomiskertomus on luotetta- va, niin voit varmasti hyoty a myos sen valtavasta ma ar ast a kayt ann ollist a viisautta (Sananlaskut 3:21). r Lis a a vastauksia raamatullisiin kysymyksiin osoitteessa www.jw.org/fi
K ayttik o Jumala evoluutiota luodessaan el am a a maan p a alle? MITA RAAMATTU SANOO? Jumala ei luonut aluksi jotain yksinkertaista elam anmuotoa ja antanut sen sitten kehittya monimutkaisemmiksi elam anmuodoiksi. Han loi monimutkaisten kasvien ja elainten peruslajit, jotka lisa antyiv at lajiensa mukaan (1. Mooseksen kirja 1:11, 21, 24). Tam an lisa antymisprosessin ansiosta, joka jatkuu edelleen, maa on taynn a samoja laje- ja, jotka Jumala alun perin loi (Psalmit 89:11). Raamatussa ei sanota tarkasti, kuinka paljon lajin sisall a voi tapahtua muuntelua, esimerkiksi elainten risteytyessa ja sopeutuessa ymparist o on. Jotkut pitav at tallaista sopeutumista era anlaisena evoluutiona, mutta se ei saa aikaan uusia lajeja. Nyky- tutkimukset osoittavat, etta kasvien ja elainten peruslajit ovat muuttuneet vain vah an pitkien ajanjaksojen kuluessa. MIKSI ASIALLA ON MERKITYSTA? Se mita Raamattu kertoo peruslajeista, on sopusoinnussa tieteen kanssa, mika lisa a luottamusta koko Raamattuun, muun muassa sen historialliseen sisalt o on ja ennustuksiin. Sanaa laji kaytet a an Raamatun luomiskertomuksessa paljon laajemmassa merkityksessa kuin luonnontieteissa. Jumala sanoi edelleen: Tuottakoon maa elavi a sieluja lajiensa mukaan. (1. Mooseksen kirja 1:24) Mist a maailmankaikkeuden aine on per aisin? MITA RAAMATTU SANOO? Jumala on rajattoman energian lah- de (Job 37:23). Tam a on merkittav a tieto, silla tiedemiehet ovat saaneet selville, etta energiaa voidaan muuttaa aineeksi. Raamatun mukaan suunnaton dynaaminen energia, josta maailmankaikkeus on syntynyt, on laht oisin Jumalasta (Jesaja 40:26). Han on luvannut pita a ylla luomakuntaa voimallaan. Raamatussa sanotaan auringosta, kuusta ja tahdist a: Han pita a ne paikoillaan ikuisesti. (Psalmit 148:3 6.) MIKSI ASIALLA ON MERKITYSTA? Tahtitieteilij a Allan Sandage on sanonut: Tiede ei kykene vastaamaan kaikkein syvallisim- piin kysymyksiin. Heti kun kysyta an, miksi jotain on olemassa sen sijaan etta ei olisi mita an, siirryta an tieteen rajojen ulkopuolelle. Sen lisaksi, etta Raamatussa kerrotaan luomisesta tavalla, joka on sopusoinnussa tieteen kanssa, siina vastataan kysymyksiin, joihin tiede ei kykene vastaamaan, kuten siihen, miksi Jumala loi maan ja ihmisen. Aiheesta lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 3; julk. Jehovan todistajat. Kirja on saatavilla myos verkko-osoitteessa www.jw.org/fi. Mina olen omin kasin jannitt anyt taivaat. (Jesaja 45:12) Heratk a a! Tammikuu 2014 13
MAITA JA KANSOJA ITALIA Katsaus Italiaan Dolomiitit Venetsia ITALIA ROOMA Amalfin rannikko Sisilia I TALIA on vastakohtien maa. Siella on pitkia hiekkarantoja ja rosoisia vuorijonoja. Etelass a kesat ovat paahtavan kuumia ja pohjoisessa talvet purevan kylmia. Italia on myos tuliperainen maa, mutta aktiivisia tulivuoria on vain muutama, esimerkiksi Stromboli ja Etna. Italia on Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Sinne ovat jatt aneet jalkens a monet kansat, kuten arabit, bysanttilaiset, foinikialaiset, kreikkalaiset ja normannit. Maassa on runsain ma arin historiallisia ja taideaarteita. Ikivanhat roomalaiset ja kreikkalaiset rauniot seka barokki- ja renessanssityylia edustava arkkitehtuuri ovat monien kaupunkien ylpeydenaihe. Kunnia maalauksista, marmoripatsaista ja suihkulah- teista kuuluu muun muassa sellaisille taiteilijoille kuin Bernini, Michelangelo ja Rafael. Ruoalla on keskeinen osa jokapaiv aisess a elam assa, ja monet tavat liittyvat laheisesti paikalliseen ruokakulttuuriin. Aluksi tarjoillaan usein pastaa, minka jalkeen on lihaa tai kalaa vihannesten kera. Oliivi-
Pasta on olennainen osa italialaista ruokakulttuuria. Liane Riß/age fotostock Turisteja kuljetetaan gondoleilla Venetsian kanavissa. Jylh at Dolomiitit Koillis-Italiassa % Amalfin rannikko oljya kaytet a an paljon, koska maassa tuotetaan sita suuret ma ar at. Tunnettuja italialaisia ruokalajeja ovat pizza ja risotto. Italialaiset ovat lamminhenkisi a, vieraanvaraisia ja seurallisia. Keskustelutaitoa pideta an suuressa arvossa, ja ihmisten nahd a ankin usein keskustelevan toistensa kanssa vilkkaasti toreilla ja teilla. Useimmat italialaiset ovat katolilaisia, mutta vain harvat kayv at sa ann ollisesti kirkossa. Kirkon vaikutuksen sanotaan heikentyneen viime vuosikymmenina, kun julkinen mielipide on ka antynyt aborttia ja avioeroa koskevaa perinteista nakemyst a vastaan. Jehovan todistajien tyo menestyy Italiassa hyvin. Heidat tunnetaan siita, etta he opettavat ihmisille Raamattua ja elav at sen normien mukaan. Maassa on yli 3 000 Jehovan todistajien seurakuntaa, ja monet niista tekevat tyot a vieraskielisten tavoittamiseksi. Vierailla kielilla annettavan raamatullisen opetuksen tarve on ilmeinen, silla esimerkiksi vuosina 2001 2011 ulkomaalaisten ma ar a Italiassa kolminkertaistui. Asukkaita: 61 miljoonaa Pa akaupunki: Rooma Ilmasto: Etelass a valimerenilmasto, jolle ovat ominaisia leudot talvet ja pitkat, lampim at kesat; pohjoisessa alppi-ilmasto, jolle ovat ominaisia kylmat talvet Maa: Suureksi osaksi vuoristoa; rantaviivaa lahes 7 500 kilometria TIESITKO? Vaikka Vatikaani sijaitsee Roomassa, se on ollut itsenainen valtio vuodesta 1929 lahtien, ja siksi italialaiset pitav at sita vieraana maana. Heratk a a! Tammikuu 2014 15
SUUNNITTELUN TULOS? Ham ah akin sitkea salaisuus Parasteatoda tepidariorum -h am ah akki Lujasti kiinnittyv a a seitti a Heikosti kiinnittyv a a seitti a A MERIKASSA elava Parasteatoda tepidariorum -ham ah akki tekee seittia, joka voi kiinnittya lujasti seina an mutta toisaalta irrota helposti maasta ja toimia siten kuin laukeava ansa napaten kavelev an saaliin. Miten tam a ham ah akki tekee seittiinsa seka lujia etta heikko- ja kiinnikkeita, joissa molemmissa on samanlaista liimaa? Mieti: Ham ah akki kiinnitta a kutomansa verkon seina an, kattoon tai muuhun samankaltaiseen pintaan siten, etta se kutoo tiukasti kiinnittyvia tartuntalevyja, jotka ovat niin lujia, etta ne kestav at lentav an saaliin torm ayksen. Yhdysvalloissa Ohiossa toimivan Akronin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin havainneet, etta maahan kiinnitettyjen tartuntalevyjen rakenne on taysin erilainen. Niissa on paljon vahemm an kiinnityskohtia, jasen ansiosta verkko irtoaa helposti ja nykaisee maassa liikkuvan saaliin mukaansa. Akronin yliopiston tiedotteessa sanotaan, etta tam an hamm astytt av an luonnonihmeen oivaltaneet tutkijat kehittelevat synteettisia kiinnitysaineita, jotka jaljittelev at Parasteatoda tepidariorum -ham ah akin nerokkaasti tekemia kiinnikkeita. He toivovat voivansa valmistaa kiinnitysaineita, joita voitaisiin kaytt a a seka tavallisiin laastareihin etta luunmurtumien hoitoon. Mita ajattelet? Onko ham ah akin kyky tehda kiinnikkeita, joista toiset ovat lujia ja toiset heikkoja mutta joiden liima on samanlaista, evoluution vai suunnittelun tulosta? H am ah akki: Premaphotos/Alamy; pikkukuvat: Adapted by permission from Macmillan Publishers Ltd: NATURE COMMUNICATIONS, Cobweb-weaving spiders produce different attachment discs for locomotion and prey capture, 2012 n o Tam a lehti ja aiempia numeroita ladattavissa ilmaiseksi p Raamattu verkossa noin 50 kielella K ay osoitteessa www.jw.org/fi tai lue koodi g14 01-FI 130930