SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/7 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2015 Isäntä-saappaan maailmanmestarit Heidi Korkalainen ja Harri Parviainen Södertäljessä 14.7.2014. Kuva: Eija Isaksson
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/7 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2015 PÄÄTAVOITTEET... 3 2. KILPAILUT... 3 Paikalliskilpailut... 3 Arvokilpailut... 4 Suomi-Cup... 4 3. VALMENNUS JA KOULUTUS... 4 Mestari- ja kisälliperiaate... 4 Epäviralliset sekä yleisökisat... 5 4. KANSAINVÄLISYYS... 5 5. JÄSENET... 5 Lapset ja nuoret... 5 Senioriheittourheilu... 5 Aikuisurheilu... 5 Kilpailumaksut... 6 6. TIEDOTUS JA MEDIA... 6 7. YHTEISTYÖ... 6 8. KILPAILUJEN VALVONTA... 6 9. PALKITSEMINEN... 7 10. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT... 7
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 3/7 1. VUODEN 2015 PÄÄTAVOITTEET Vuoden 2014 alusta käyttöön otettu Isäntä-saapas on tuonut riittävästi haasteita heittäjille, koska sen lento-ominaisuudet eivät suosi liian voiman käyttöä. Osoituksena heittovälineen kelpoisuudesta on MM-tulos 68,17, joka on kivijärveläisen Antti Ruusuvirran nimissä. Tarkoituksena on edelleen pyrkiä siihen, että mahdollisimman suuri osa heittäjistä olisi tyytyväisiä heittovälineisiin, joten välinekehitystä ei tule unohtaa jatkossakaan. Tarvittaneen kuitenkin vielä lisää harjoituksia Isäntä-saappaalla, että laajempi heittäjäkanta omaksuisi välineen kunnolla. Suomen Saappaanheittoliitto seuraa päärahoittajansa Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksia tukea harrastus- ja järjestötoimintaa. Näiden yhteenlaskettu osuus ministeriön tuesta on 75%. Kansainvälisyydelle on puolestaan varattu 25%. Linjaus kansainväliseen toimintaan on tehtävä lopullisesti vuoden 2015 aikana. Yhtenä toimintamallina olisi osallistua eri Euroopan maiden kansallisten liittojen järjestämiin vuotuisiin MM-kutsukilpailuihin. Ensimmäisiä mahdollisia yhteistoimintamaita olisivat Unkari, Ruotsi ja mahdollisesti myös Puola. Liiton tärkeimpänä periaatteena on kuitenkin tehdä lajista yhä enemmän urheilijamaista rentouden ja hauskuuden lisäksi. Liiton kisoihin voi osallistua eri-ikäisiä heittäjiä, ja kilpailuolot on luotava sellaisiksi, että kaikki voivat tuntea olonsa turvallisiksi kentällä kisojen aikaan ja välittömästi niiden päätyttyä. Suomessa järjestettävissä kisoissa on kirjoittamattomana sääntönä täydellinen päihteettömys, samoin jokainen suomalainen ulkomailla liittoa edustava sitoutuu urheilijamaiseen ja raittiiseen käytökseen edustaessaan Suomea. 2. KILPAILUT Paikalliskilpailut Vuonna 2015 kilpailujen pääpaino on paikallisissa ja maakunnallisissa kilpailuissa, jotta mahdollisimman paljon heittotapahtumia on lähellä harrastajia. Samalla liitto kannustaa uusia paikkakuntia tulemaan heittotoimintaan mukaan ja järjestämään tapahtumia eri-ikäisille lajin aloittajille ja harrastajille. Pitkän ajan tavoitteena on ulottaa heittourheilutapahtumien verkko koskemaan vielä kilpailukulttuurin ulkopuolella olevia Suomen kolkkia. Paikalliskilpailujen yhteydessä kannustetaan seuroja järjestämään myös epävirallisia kisoja kuten pudotuskisat ja muut vastaavat leikkimielisemmät tempaukset. Liiton määrällinen tavoite on, että se tilastoi ja valvoo n o i n 200 virallista kilpailua kauden 2015 aikana. Suomen Saappaanheittoliiton läheisiä yhteistyökumppaneita ovat saappaanheiton erikoisseurat ja perinteiset urheiluseurat. Myös yhteistyötä Suomen Perinneurheiluliiton kanssa pyritään lisäämään muun muassa haaste- ja yhteiskilpailujen muodossa.
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 4/7 Arvokilpailut Suomen Saappaanheittoliiton pääkisat vuonna 2015 ovat halli- ja ulkokenttien SM-kisat. Näiden päivämäärää ei vielä tätä toimintasuunnitelmaa tehdessä ollut määrätty. Suomen Saappaanheittoliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat osallistua kansainvälisellä tasolla minkä tahansa saappaanheittokisoja järjestävän liiton MM-kisoihin. Virallisiksi MM-kisoiksi katsotaan kuitenkin vain kunkin maan virallisen liiton järjestämät kisat, ja vain niissä heitetyt tulokset huomioidaan vuoden parhaita palkitessa. Suomen Saappaanheittoliitto ei tällä hetkellä ole IBTA ry:n jäsen. Tämän vuoksi kansainvälinen osallistuminen mm IBTA:n järjestämiin kisoihin on jokaisen heittäjän omassa harkinnassa. Maajoukkuetta, jos sellainen päätetään nimetä, tuetaan samalla periaatteella kuin aikaisempina vuosina. Suomi-Cup Suomi-Cup pidetään vuonna 2015 kuusiosaisena. Cupin joukkuekilpailu järjestetään sekajoukkuekilpailuna (kahden naisen ja kahden miehen muodostama joukkue). Lisäksi heitetään mies- ja naisjoukkueiden kisat. Uutuutena järjestetään miesten ja naisten 40+- ja 50+-vuotiaiden joukkuekisat sekä perustetaan niille omat kilpailusarjat. Kyseiset ikäsarjojen joukkuekisat olivat koekäytössä vuonna 2014 epävirallisina, eikä niiden voittajia palkittu. Osakilpailut myönnetään niin, että kisoja on tasapuolisesti Etelä- Suomessa, Itä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Osakilpailut ovat haettavissa maaliskuun 2015 loppuun mennessä. 3. VALMENNUS JA KOULUTUS Mestari- ja kisälliperiaate Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee, että lajin valmennuksessa kehitetään edelleen hyväksi havaittua mestari- ja kisälliperiaatetta niin, että mahdollisimman monella lajin harrastajalla on oma henkilökohtainen, saappaanheittotekniikkaan perehtynyt ja sen kehittymistä seuraava valmentaja tai kokenut saappaanheittäjä. Jokaisen omalle kehitykselle on kuitenkin annettava tilaa, ja annettava jokaisen oman tekniikan kehittyä jokaiselle sopivimmalla tavalla. Saappaanheitto on altis sääoloille, lisäksi lajissa sallitut useat heittoalustat (hiekka, tekonurmi, hiekkatekonurmi, tartan, asfaltti) tekevät sen, että heittäjältä vaaditaan leikkimielen lisäksi myös monipuolista sopeutumiskykyä vallitseviin kisaolosuhteisiin. Kokeneet saappaanheittäjät pystyvät antamaan monipuolisia vinkkejä eri tilanteisiin, siksi mahdollisimman monissa kisoissa kiertäminen antaa parhaan rutiinin heittäjälle.
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 5/7 Epäviralliset sekä yleisökisat Suomessa järjestetään runsaasti myös leikkimielistä epävirallista saappaanheittoa eri yhteyksissä. Nämä leikkimieliset tilaisuudet ovat askel kohti uuden hauskan urheilulajin löytämistä. Vielä paremmin laji avautuu yleisölle arvokisojen (SM-kisat, Suomi-Cup) yhteydessä pidettävillä yleisökisoilla, joissa jokainen voi käydä kokeilemassa saappaanheittoa mestareiden suorituksia virallisissa kilpailuissa seurattuaan. Liiton hallituksen jäsenet sekä jäsenseurojen edustajat pyrkivät toimintavuonna esittelemään lajia myös epävirallisissa tempauksissa sekä tekemään sitä muillakin tavoin tunnetuksi. 4. KANSAINVÄLISYYS Suomen Saappaanheittoliitto kannustaa jäseniään kansainväliseen vuorovaikutukseen ja aktiiviseen saapasmatkailuun esimerkiksi kahden maan välisin maajoukkuekisoin. Liitto pyrkii tekemään saappaanheittoa tunnetuksi myös Suomen maaperällä opastaessaan Suomeen tulevia saappaanheitosta kiinnostuneita ulkomaalaisia televisioryhmiä yms. mediatoimijoita. Saappaanheittoliitto kannustaa heittourheilun tunnetuksi tekemiseen tähtääviä kansainvälisiä tiedotus-, media- ja matkailuprojekteja, ja niistä raportoidaan liiton verkkosivustolla Sporttisaitissa. Kansainvälisiä yhteyksiä pyritään ylläpitämään ensisijaisesti Euroopan alueella myös käyttäen ystävyyskaupunki- yms. yhteyksiä. Myös yhteyksiä jo nyt kansainvälistä näkyvyyttä saaneisiin muihin järjestöihin ja tapahtumiin, kuten esimerkiksi eukonkanto, pyritään luomaan kykyjen mukaan. 5. JÄSENET Lapset ja nuoret Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee seuroilleen, että maakunnallisissa ja paikallisissa kilpailuissa lapsille ja nuorille ovat omat sarjat kahden neljän vuoden välein, ja tapahtumat muodostuvat, paitsi kilpailuiksi, myös lapsia ja nuoria heittoharrastukseen ohjaaviksi. Erityisesti lapsilla harrastuksen on oltava kannustavaa ja hauskaa. Ohjaaja- ja valmentajaverkostonsa kautta Suomen Saappaanheittoliitto tarjoaa resurssiensa mukaan asiantuntija-apua heittourheilusta kiinnostuneille yhteisöille, mm. urheiluseuroille ja kouluille. Senioriheittourheilu Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee seuroilleen, että seniorisarjat järjestetään viiden vuoden välein tasapuolisesti miehille ja naisille. Senioreita kannustetaan osallistumaan myös uusiin 40+ ja 55+ -joukkuekisoihin, jotka otetaan mukaan mm. Suomi-Cupin palkittaviksi sarjoiksi sekä miehillä että naisilla. Aikuisurheilu Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee seuroilleen, että maakunnallisissa ja paikallisissa kilpailuissa järjestetään harrastajasarja. Tavoitteena on, että jokaisessa seurassa on vähintään yksi ohjaaja, joka huolehtii
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 6/7 uusien heittäjien ohjauksesta. Harrastajasarjan lisäksi voidaan virallisen kilpailun ulkopuolella järjestää myös ns. yleisösarja, jossa lajiin pääsee tutustumaan harrastajasarjaakin leikkimielisemmin. Kilpailumaksut Suomen Saappaanheittoliitto pyrkii pitämään lisenssi- ja jäsenmaksunsa alhaisina, jotta taloudelliset tekijät eivät olisi heittourheilun harrastamisen este. Harrastaja- sekä lasten sarjojen maksut pyritään aina pitämään erityisen alhaisina. 6. TIEDOTUS JA MEDIA Suomen Saappaanheittoliiton toimintafilosofian mukaan tiedotus on tiimityötä, johon osallistuu nimettyjen vastuuhenkilöiden lisäksi koko hallitus. Seurojen ja liiton työnjako on sellainen, että lajin yleisestä tiedotuksesta vastaa Saappaanheittoliitto ja yksittäisten kilpailutapahtumien tiedottamisesta kilpailut järjestävä seura. Liitto suosittelee, että kilpailusta tiedotetaan vähintään paikalliselle medialle viimeistään kaksi päivää ennen kilpailua ja sen tapahtumista vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä. Liiton virallinen verkkosivu Sporttisaitissa on myös median tiedonlähde, ja sieltä löytyvät liiton tiedotusvastaavien yhteystiedot. Suomen Saappaanheittoliiton keskeinen tiedotuskanava on liiton verkkosivusto Sporttisaitti (http://suomensaappaanheittoliitto.sporttisaitti.com/). Sivustoa tullaan kehittämään toimintavuoden aikana entistäkin heittäjiä palvelevammaksi. Sporttisaitti on liiton kattojärjestö Valo ry:n suosittelema media, ja siirtyminen sen käyttöön oli myös Valo ry:n tahto. 7. YHTEISTYÖ Suomen Saappaanheittoliitto jatkaa yhteistyötä pienlajiliittojen, Valo ry:n, Suomen Antidopingtoimikunnan ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa suomalaisen urheilukulttuurin kehittämiseksi. Samalla Suomen Saappaanheittoliitto varautuu antamaan asiantuntija-apua myös muille heittourheilusta kiinnostuneille yhteisöille. Yhteistyö Suomen Perinneurheiluliiton kanssa elvytetään. Muiden liittojen kanssa tehdään yhteistyötä, kunhan niiden toiminta on demokraattisella pohjalla ja täyttää eettiset sekä muut urheilussa tärkeät reilun pelin periaatteet. 8. KILPAILUJEN VALVONTA Saappaanheittoliiton tavoitteena on 200 virallisen kilpailun valvominen ja tilastointi vuoden 2015 aikana. Virallisen kilpailun kriteerinä on se, että seura ilmoittaa kilpailut kansallisen liiton hallitukselle kaksi viikkoa ennen kilpailun järjestämisajankohtaa ja huolehtii siitä, että kilpailussa on kolmihenkinen jury, johon kuuluu kaksi liiton hyväksymää teknistä valvojaa.
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 7/7 9. PALKITSEMINEN Suomen Saappaanheittoliitto palkitsee vuoden 2015 lopulla henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat ansioituneet liiton toiminnan eri osa-alueilla. Palkitsemisessa huomioidaan niin ikä- kuin sukupuolijakauma. Hallitus päättää palkintosummasta sekä jaettavista palkintokategorioista sekä niiden määrästä. Vuoden parhaan nais- ja miesheittäjän valinta on kuitenkin pisteytetty alkaen vuodesta 2013 seuraavalla tavalla: Peruspisteytys tulee seuraavista arvokisoista seuraavin periaattein: MM-kilpailut 1. 10 pistettä 2. 7 pistettä 3. 5 pistettä SM-kilpailut 1. 7 pistettä 2. 5 pistettä 3. 3 pistettä SM-hallikisat 1. 7 pistettä 2. 5 pistettä 3. 3 pistettä Ylläolevien arvokisojen henkilökohtaisen naisten tai miesten yleisen sarjan voittaja (max 6 henkeä) saa lukea hyväkseen myös seuraavat lisäpisteet: Suomi-cupin sijoitus 1. 7 pistettä 2. 5 pistettä 3. 3 pistettä Liiton virallisen kisan yleisessä sarjassa tehty maailmanennätys ja jokainen kilpailuvuoden aikana tehty ennätyksen parannus: 7 pistettä. Yllämainitun pisteytyksen käyttöä jatketaan toimintavuonna 2015. Vuoden parhaiden valinnassa käytettävät MMkisat ovat MM-kilpailut järjestävän maan virallisen liiton järjestämät kisat. 10. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT Suomen Saappaanheittoliiton hallitus toimii toinen toistaan tukevalla tiimiperiaatteella ja roolittaa jäsenensä heidän kiinnostuksiaan ja taipumuksiaan vastaaviin tehtäviin liiton toimihenkilöinä sekä liittämään tiimiin hallituksen ulkopuolisia vastuuhenkilöitä ja toimijoita. Jokaisella hallituksen jäsenellä on tiedotusvastuu. Hallitus kokoontuu vuoden aikana tekemään päätöksiä tarpeen mukaan ja varautuu myös puhelin- ja sähköpostikokouksiin. Suomen Saappaanheittoliiton toimintaperiaate on, että asiat tuodaan kokouksiin hyvin valmisteltuina ja aikaa käytetään runsaasti vapaaseen keskusteluun ja ideointiin. Hallitus valmistelee ja kutsuu kokoon sääntömääräiset vuosikokoukset ja vuoden 2015 lopulla se järjestää jäsenyhdistystensä jäsenille pikkujoulun.