Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2009 Versio 1.1H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi

2 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT Kilpailujen ja heittäjien määrä laskee MM-kilpailut Kinnulassa Suomen maajoukkueen esiintyminen MM-kisoissa Yksi maailmancupin osakilpailu Suomessa SM-kilpailut ja Suomi-cup Paikalliscupit Vuoden 2010 SM-kisat TUOTEKEHITTELY Heittourheilun erikoissaapas PALVELUT Tulokset tilastoon suoraan kentältä KANSAINVÄLISYYS IBTA Saapasmatkoja kuuteen eri maahan MEDIA, TIEDOTUS JA JULKAISUT Saappaanheittäjien Talo lajin näyteikkuna Suomen saappaanheittoliiton vuosikirja JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS Heittäjämäärät laskivat Naisten osuus lisääntyy Luokkaheittäjien osuus kasvoi Autonrenkaanheitto SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO Suomen saappaanheittoliiton hallitus Muut liiton toimihenkilöt Online-työryhmä... 8

3 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 1 KILPAILUT 1.1 Kilpailujen ja heittäjien määrä laskee Järjestettyjen kilpailujen ja heittäjien määrä putosi vuonna Kilpailujen keskimääräinen osallistujamäärä kuitenkin nousi, mikä kertoo kilpailujen tason paranemisesta. Kilpailut Kilpailuja Heittäjiä Osallistumisia Keskimäärin osallistumisia / kilpailu Keskimäärin heittäjiä / kilpailu Keskimäärin osallistumisia / kilpailija 5,0 5,7 5,0 5,5 Osallistuneita seuroja Taulukko 1. Kilpailu- ja heittäjämäärien kehitys 1.2 MM-kilpailut Kinnulassa Vuoden 2009 MM-kilpailut pidettiin kesäkuussa. Kilpailut olivat MM-historian kahdeksannettoista. Suomalaisheittäjät voittivat yleisen sarjan yksilö- ja joukkuekisat. Tapahtumaan osallistui heittäjiä kuudesta eri maasta (Suomi, Saksa, Viro, Ruotsi, Italia ja Venäjä). Yhteensä osallistujia oli 190. Yleisten sarjojen lisäksi MM-mitaleista kamppailtiin nuorten ja veteraanien sarjoissa sekä kolmihenkisin mies- ja naisjoukkuein. MM-mitaleille ylti viisi osanottajamaata. Saappaanheiton MM-kilpailuita on pidetty vuodesta 1992 lähtien ja Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n (1997) perustamisesta lähtien ne ovat kiertäneet IBTA:n jäsenmaissa vuorovuosin. Vuoden 2010 kilpailut pidetään Krakovassa Puolassa. 1.3 Suomen maajoukkueen esiintyminen MM-kisoissa Kinnulan MM-kilpailussa käytiin kolmatta kertaa erillinen maajoukkuekilpailu viisihenkisin joukkuein (kaksi naista ja kolme miestä). Kuudesta maajoukkueesta (Saksa, Viro, Ruotsi, Italia, Venäjä ja Suomi) kultaa otti Suomi, hopeaa Viro ja pronssia Ruotsi. Suomen maajoukkueen Kinnulassa muodostivat Tuija Salonen, Tiia Koskelo, Tapio Hämäläinen, Pasi Kuusinen ja Risto Pekkanen. 1.4 Yksi maailmancupin osakilpailu Suomessa Saappaanheiton kuudesta World cup-osakilpailusta Suomen kiintiöön kuului yksi. Osakilpailuna oli vuoden 2009 MM-kisat, joita isännöi Kinnulan Kimmot. Loput viisi

4 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) osakilpailua heitettiin Ruotsissa, Virossa, Saksassa, Puolassa ja Venäjällä. Suomen liiton heittäjät voittivat yleisen sarjan yksilö- ja joukkuekisat. 1.5 SM-kilpailut ja Suomi-cup Suomen saappaanheittoliitto valvoi vuonna 2009 viidet suomenmestaruuskilpailut. Saappaanheiton, autonrenkaanheiton hallimestaruuskilpailut pidettiin Kuopio-hallissa helmikuussa. Näiden kisojen yhteydessä pidettiin myös saappaanheiton hallimestaruuskilpailut liikuntavammaisille. Saappaanheiton ulkokenttämestaruudet ratkottiin heinäkuussa Rautavaaralla. Autonrenkaanheiton SM-kilpailut pidettiin Kuopiossa syyskuussa. SM-kilpailuissa oli yleisten sarjojen lisäksi sarjat nuorille heittäjille, veteraaneille sekä kolmihenkisille nais- ja miesjoukkueille. Saappaanheitossa käytiin lisäksi kuusiosainen Suomi Cup, johon kuuluivat osakilpailut Ristiinassa, Harjavallassa, Kemijärvellä, Raahessa, Nivalassa ja Tuusulassa. 1.6 Paikalliscupit Maakunnallista heittoharrastusta ovat parhaiten vieneet eteenpäin useita osakilpailuja sisältävät paikalliscupit, joissa sarjoja on kaiken ikäisille ja eritasoisille. Maakunnallisia cupeja ovat vuonna 2009 olleet mm. Saapasseura Ronttosten järjestämä Etelä-Suomen kevät-cup ja syys-cup Jokelassa, savolaisseurojen järjestämä Savo-cup, Rannikon Skorpionien Saappaanheiton Rannikko Cup, Kivijärven Kivekkäiden järjestämä Kivijärven Saapas- ja Rengas-Cup, Pielaveden Sammon Pielavesi-cup, Rautavaaran Urheilijoiden Rautavaara-cup ja Ristiinan Urheilijoiden Ristiina-cup. 1.7 Vuoden 2010 SM-kisat Suomen saappaanheittoliiton hallitus myönsi vuoden 2010 saappaanheiton SMhallikilpailut Vantaalle. Saappaanheiton ulkokenttien SM-kisat liitto myönsi Kinnulaan. 2 TUOTEKEHITTELY 2.1 Heittourheilun erikoissaapas Kansainvälisen saappaanheittoliiton, Suomen liiton ja italialaisen saapasteollisuuden (Siili Safety, Safe Way ja Sad) yhteistyössä kehittämä Heittourheilun erikoissaappaan ensimmäinen versio tuli myyntiin huhtikuussa 2007 Ronttosten kevät-cupin yhteydessä. Ykkösversiossa oli välineen elastisuuteen ja helppoon tartuttavuuteen liittyviä puutteita, joita oli tarkoitus korjata huhtikuussa 2009 käyttöön otetussa kakkosversiossa. Markkinoille tulleessa vihreän saappaan elastisuudessa oli puutteita ja kehitystyö jatkuu. Tavoitteena on nykyisiä versioita kumisempi malli. Kilpakentille on saatu toimivampi versio lasten erikoissaappaasta. Vuonna 2009 Siili heittosaapasta välittivät Suomessa Ronttoset, SLU sekä yksi kauppaliike Pielavedellä. Myös projekti automaattimittaukseen siirtymisestä on yhä kehitysvaiheessa.

5 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 3 PALVELUT 3.1 Tulokset tilastoon suoraan kentältä Tulosten tallennus suoraan kentältä reaaliajassa toteutui kaikissa tärkeimmissä, sekä myös useissa pienemmissä kisoissa. Saappaanheittäjien talon Netti-TV:ssä kisoista oli monesti jo samana iltana katsottavissa videoita ja ensimmäinen suora lähetys kentältä internettiin päästiin toteuttamaan SM-hallikisoista Vantaalta helmikuussa KANSAINVÄLISYYS 4.1 IBTA Suomen saappaanheittoliitto on vuonna 1998 luodun Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n perustajajäsen ja sen rooli IBTA:n kehittämisessä on ollut keskeinen. IBTA:n toiminnassa oli vuonna 2009 mukana yhdeksän maata ja viimeisenä maana Uusi Seelanti oli ilmaissut halunsa liittymisestä. Suomen saappaanheittoliiton edustajina Kansainvälisen saappaanheittoliiton hallituksessa toimivat Jari Isokorpi (IBTA:n puheenjohtaja), Esa Kokkonen ja Marika Mäkinen. He muodostivat IBTA:n Suomen työryhmän. Suomen liiton edustajat osallistuivat IBTA:n vuosikokoukseen helmikuussa Viljandissa sekä kesäkuussa Kinnulassa. IBTA:n tärkeimmät tapahtumat ovat olleet vuorovuosin eri jäsenmaissa järjestettävät saappaanheiton MM-kilpailut sekä saappaanheiton World cup, joka kesällä 2009 kiersi kuudessa eri jäsenmaassa: Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Puolassa, Saksassa ja Suomessa. 4.2 Saapasmatkoja kuuteen eri maahan IBTA:n ja Suomen saappaanheittoliiton yhteistyönä toimiva Saapasmatkat järjesti vuonna 2009 kuuteen eri maahan: Venäjälle, Ruotsiin, Viroon, Puolaan, Saksaan ja Suomeen. Matkojen kohteina olivat Maailman-cupin kilpailut ja eri saapasyhteisöjen väliset kokoukset. Matkat järjestettiin omakustannusperiaatteella. 5 MEDIA, TIEDOTUS JA JULKAISUT 5.1 Saappaanheittäjien Talo lajin näyteikkuna Saappaanheittäjien Internet-palvelu Saappaanheittäjien talon suosion kasvu on jatkunut myös vuonna Laadunvalvontaan ja julkaisupolitiikkaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kansainvälistä tarjontaa on myös pyritty parantamaan, mutta siinä on vielä kehitettävää. Vuonna 2009 tuli paljon uudistuksia saappaanheittäjien Internet-palveluun: blogit, SaapasWiki ja Netti-TV. Blogi-palvelu aloitettiin , ja siihen on saatu monipuolisia kirjoittajia. Saappaanheittäjät ovat bloggaajina SLU-perheen aktiivisimpien joukossa. SaapasWiki perustettiin , mutta sitä ei ole saatu kunnolla vielä käynnistymään. Netti-TV avattiin Vuoden 2009 aikana lähetettiin nauhoituksia. Ensimmäinen suora lähetys lähetettiin vuoden 2010 SM-hallikisoista.

6 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 5.2 Suomen saappaanheittoliiton vuosikirja Suomen saappaanheittoliitto julkaisi kuvitetun Saappaanheittäjän vuosikirjan 2009, joka on jo liiton seitsemästoista yhteenveto edellisvuoden tapahtumista sisältäen myös kilpailukalenterin. Kirja sisältää aineistoa kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. 6 JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS 6.1 Heittäjämäärät laskivat Vuonna 2009 heittäjien määrä väheni, ja nuorten ja seniorisarjojen suhteellinen osuus kasvoi. Heittäjät % 2007 % 2006 % Alle 20-vuotiaita % % % % Yli 45-vuotiaita % % % % Aikuisia % % % % Heittäjiä yhteensä % % % % Taulukko 2. Ikärakenteen kehitys 6.2 Naisten osuus lisääntyy Oheisesta taulukosta löytyy viimeisen kolmen vuoden aikana sukupuolijakaumassa tapahtunut kehitys. Yhteismäärästä huomaa, että heittäjien kokonaismäärä on pudonnut kovapintaisen saappaan kaudella mutta se edelleen selkeästi ylittää vuoden 2006 tason. Liiton tavoitteena on paluu helpommin tartuttavaan kumisempaan saapasmateriaaliin. Sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Taulukko 3. Sukupuolijakauman kehitys. 6.3 Luokkaheittäjien osuus kasvoi Naisille luokkatuloksen tekeminen on edelleen vaikeampaa kuin miehille, mutta sekä miehissä, että naisissa luokkaheittäjien osuus kasvoi vuonna Naisista luokkatulokseen (yli 20 metriä) ylsi 37 prosenttia heittäjistä, kun taas miehistä luokkatuloksen (yli 30 metriä) heitti n. 58 prosenttia. Suurin heittäjäkato on siis tapahtunut harrastajaheittäjissä huippuheittäjien määrän pysyessä samoissa lukemissa.

7 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) Luokkaheittäjät Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Mestariluokka A-luokka B-luokka C-luokka Luokittelemattomat Yhteensä Yleisen sarjan heittäjät Luokkaheittäjät Luokkaheittäjiä % 49 % 45 % 47 % 55 % Taulukko 4. Luokkaheittäjien määrän kehitys 6.4 Autonrenkaanheitto Autonrenkaanheittäjät tulivat online-tilastoinnin piiriin vuonna Vuonna 2005 kilpailuja järjestettiin jo runsaasti, mutta niitä ei tilastoitu. Vuonna 2006 tilastointia tehtiin osittain ja vasta vuonna 2007 täydellisesti. Vuonna 2009 autonrenkaanheitto kisojen ja harrastajien määrä putosi. Tilasto osoittaa, että edelleen valtaosa heittäjistä harrastaa myös saappaanheittoa. Autonrenkaanheitto Kilpailuja Heittäjiä Myös saappaanheittäjiä Osallistumisia Taulukko 5. Tilastoidut autonrenkaan heittokilpailut ja heittäjät 7 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO 7.1 Suomen saappaanheittoliiton hallitus Suomen saappaanheittoliiton hallituksessa vuonna 2009 toimivat Esa Kokkonen, Helsinki (puheenjohtaja), Veli Pulliainen, Ristiina (varapuheenjohtaja), Jari Isokorpi, Riihimäki (toiminnanjohtaja), Mervi Koskelo, Rautavaara (nuorisovastaava),ristiina (valmennusjohtaja), Tauno Laitinen, Kuopio, Jukka Vesterinen, Leppävirta, Vesa Monola, Ristiina (sääntövastaava) ja Tuija Salonen, Nastola (sääntövastaava). Hallituksen varajäseninä Eeva Isokorpi, Riihimäki (nuorisovastaava) ja Tapio Hämäläinen, Ristiina. Hallitus kokoontui vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Hallituksen tilintarkastajina toimivat Mika Issakainen Heinävedeltä ja Jorma Venho Helsingistä. Varatilintarkastajana olivat Tuija Nuutinen Tuusulasta ja Marko Nironen Ristiinasta.

8 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 7.2 Muut liiton toimihenkilöt Liiton tilastopäällikkönä toimi Olli Rosenqvist Kokkolasta ja kirjanpitäjänä Pirjo Isokorpi Riihimäeltä. Liiton Internet-sivuista vastasi online-työryhmä. Liiton toimistotehtäviä hoidetaan SLU:n lajipalvelutoimistossapasilassa. Jari Isokorpi oli lajipalvelutoimiston johtoryhmän jäsen ja Suomen saappaanheittoliiton toiminnanjohtaja. Jaakko Juntunen teki liiton vuosikirjan. Liiton sääntövastaavina toimivat Tuija Salonen Nastolasta ja Vesa Monola Ristiinasta. 7.3 Online-työryhmä Online-työryhmässä olivat mukana tilastopäällikkö Olli Rosenqvist, puheenjohtaja Esa Kokkonen, toiminnanjohtaja Jari Isokorpi ja Pirjo Isokorpi Kauniskaari Oy:stä.