Liiketoimintaa elinympäristömme ehdoilla: BSAG:n raki-liiketoimintaekosysteemi Mathias Bergman, asiamies BSAG

Samankaltaiset tiedostot
Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Ravinteiden kierrätys kiertotaloudessa Mathias Bergman, asiamies BSAG

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Älykäs ja ekologinen

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen November

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Kuntien rooli vesitaloudessa

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

/ Miina Mäki

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Resurssiviisas Lapinjärvi

Itämeri pähkinänkuoressa

Suomen Itämeren alueen strategia

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Päätösseminaari. Kiertotalouden verkostoanalyysi BIOARVOLANTA- hankkeessa. Kari Tiilikkala. Kalajoki Luonnonvarakeskus

E 88/2015 Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

NUTRINFLOW. Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Osaamiskeskus pk-yrityksen yhteistyökumppanina

Itämeri -seminaari

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Lämpimästi tervetuloa!

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa. Endev Oy RAKI-Foorumi

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Sustainable intensification in agriculture

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Kiertotalous maataloudessa

Alustatalouden liiketoimintakärjet ja ekosysteemit. Markku Koponen

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Euroopan unionin Itämeri-strategian sisältö ja valmistelutilanne Toukokuu 2009 Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Transkriptio:

Liiketoimintaa elinympäristömme ehdoilla: BSAG:n raki-liiketoimintaekosysteemi 16.5.2017 Mathias Bergman, asiamies BSAG

BSAG Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö. Säätiö toimii koko Itämeren alueella. BSAG tekee rakentavaa, ratkaisukeskeistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Toiminta perustuu parhaaseen tutkimustietoon Keskittyy ravinteiden kierrätykseen, typpi (N) ja fosfori (P) sekä hiilen sitomiseen maaperään

BSAG ja järjestelmämuutos Baltic Sea Action Summit 02/2010 Suomen sitoumus: Suomi ravinnekierrätyksen mallimaaksi Ra-ki osaksi Suomen hallitusohjelmaa 05/2015 Ra-ki ilmiöksi markkinointitoimisto Taivaan kanssa 2012- Ra-ki osaksi EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaa 12/2015 Ra-ki pilotti Suomen ravinnevalumien estämiseksi: valmistelu ja esittely ministeriöille 12/2013 Ra-ki pilotin toteutus: TEKESliiketoimintaekosysteemi Ravinnekierrätyksen läpimurto Suomessa 04/2016 Ilmastonmuutoksen torjunta ja Suomen maaperäpolitiikka: hiilen sidonta maaperään, pellot kuntoon ja valumat kuriin 2016-16 May 2017

Itämeri Itämeri suurimmat ongelma-alueet ovat rehevöityminen, vaaralliset aineet, meriliikenteen riskit sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Merkittävä väheneminen ravinteiden valumisessa mereen elvyttäisi myös Itämeren tilaa, erityisesti paikallisesti esimerkiksi Saaristomeren alueella. Meren mittavan sisäisen kuormituksen vähentäminen on myös ratkaiseva. BSAG:n visio: Ravinteiden kierrättäminen on ainoa kestävä sekä taloudellisesti mahdollinen tapa estää ravinteiden valuminen Itämereen. Kuva: Rajavartiolaitos&Suomen ympäristökeskus

Keltainenmeri, Kiina Vuosittaisia leväkukintoja.keltainenmeri, Kiina Photograph: ChinaFotoPress/Getty Images Source: http://www.theguardian.com/environment/2013/jul/04/china-algal-bloom-yellow-sea-green

Meksikonlahti Mississippin valuma-alue ja Meksikonlahti. Kuollut merenpohja on merkitty keltaisella. Image by NOAA's Environmental Visualization Lab.

Mustameri kärsi laajoista hapettomista pohja-alueista, yli 40 000 neliömetriä. Neuvostoliiton romahdettua keinolannoitteiden käyttö samoin kuin laajamittainen karjankasvatus valumaalueella väheni huomattavasti. Mustameri Tuloksena oli merenpohjan elpyminen ja hapettomien pohja-alueiden häviäminen lähes kokonaan 5 vuodessa. Source: Ph.D. Laurence Mee, Marine Institute,University of Plymouth, UK Photo: SeaWiFS Project, NASA/Goddard Space Flight Center, and ORBIMAGE

Sitoumukset BSAG hakee sitoumuksia Itämeren hyväksi Sitoumus on teko tai prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti Itämeren ekologiseen tasapainoon. Hyvä sitoumus lähtee sitoutujan ydinosaamisesta ja hyödyttää myös antajaansa. www.bsag.fi

Kestävään maatalouteen ja ravinteiden kierrätykseen keskittyviä sitoumuksia, esim. Use of recycled nutrients at biological waste water treatment plants by 2030 UPM Campaign to reduce hazardous substances entering the Baltic Sea from house holds Vesilaitosyhdistys Education of farmers in sustainable farming methods, incl. nutrient cycling Pro Agria Developing nutrient recycling processes and education methods The College of Landbased studies in Tuorla Promoting sustainable agriculture together with contract farmers Altia Nitrogen management and precision farming Yara Fazer develops it's operations for the benefit of the ecological balance of the Baltic Sea. Fazer Enhanced agricultural nutrient load reduction with new combined treatment Vapo Oy Clean Waters Sustainable farming K-maatalous and K- maatalous Experimental Farm Sustainable production of high quality Malt in the Baltic Sea region Viking Malt Enhanced nutrient recycling by advanced manure utilization in biogas processes BioGTS Reducing nutrient leaching to the Baltic Sea by improving nutrient use efficiency Hankkija Environmental friendly barley farming and greener brewery production Sinebrychoff Punkalaidun - a nutrient recycling municipality Punkalaidun municipality 12

HELCOM, 2013 Fosfori- ja typpivuodot ihmisen järjestelmistä ekosysteemiin

BSAG haluaa ehkäistä ravinteiden kiertokulun vuodot PELTOVILJELY ENERGIAN TUOTTO KARJA-, SIKA- JA SIIPIKARJA- TUOTANTO Vuoto Vuoto JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT N & P TEOLLISUUS Vuoto Vuoto YRITYKSET KAUPPA- JA KESKUS-LIIKKEET KULUTTAJA

Kiertotalouden ajatusmalli Lineaarisessa talousmallissa hukataan merkittävä määrä arvokkaita resursseja, jotka voitaisiin kierrättää tai uudelleenkäyttää. Kiertotaloudessa näin ei ole. Kiertotalouden ajatuksena on resurssien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääminen tuotantovaiheesta kulutukseen esimerkiksi siten, että toisen jäte on toisen resurssi. Neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähentämällä minimoidaan syntyvän jätteen määrä. Tarkoituksena on ylläpitää mahdollisimman pitkään valmistetun tuotteen tai materiaaliin arvo. Globaali väestönkasvu sekä muuttuvat kulutustottumukset tekevät kiertotalouteen siirtymisestä välttämätöntä.

EU:n kiertotaloussuunnitelman tavoitteita Komission tavoitteena on vähentää EU:n hiilidioksipäästöjä 450 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä, mikä on noin 10% nykyisistä CO 2 päästöistä. Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä vähennetään vuoteen 2030 mennessä enintään 10 prosenttiin kaikista jätteistä, ja tässä EP olisi halunnut asettaa vuoteen 2030 mennessä kaatopaikkakiellon. Elintarvikehävikin vähentäminen kehittämällä EU:n yhteiset menetelmät elintarvikejätteen mittaamiseen sekä indikaattoreiden määrittely, joilla saavutetaan kestävää kehitystä koskeva maailmanlaajuinen tavoite elintarvikkeiden hävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Lannoiteasetuksen uudistaminen orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitteiden tunnustamisen helpottamiseksi, jotta niille voidaan kehittää EU:n laajuiset markkinat -> ravinteiden (P & N) kierrätyksen edistäminen hyvää vauhtia menossa

Lanta on arvokas raaka-aine Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi kattamaan koko maan kasvien vuotuisen fosforitarpeen Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto Suomessa -ekosysteemin liiketoimintakärjet

Liiketoimintaekosysteemi ravinteiden kierrätyksestä BSAG koordinoi/johtaa TEKES-rahoitteista ravinteiden kierrätyksen liiketoimintaekosysteemia. Tavoitteena on luoda liiketoimintakärkiä, joilla on kansainvälinen markkinapotentiaali ja tarve, sekä näiden kehittymiseksi tarvittava eri toimijoiden muodostama liiketoimintaekosysteemi, jossa toimijat tuottavat lisäarvoa toisilleen ja asiakkailleen toimimalla yhdessä.

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto Liiketoimintaekosysteemin esittely

Ravinteiden kierrät yk s en lapimurto Ekosysteemin esittely Ekosysteemin toiminta Yhteistyöprojektit ja potentiaaliset kumppanit 50 muuta Ekosysteemin osallistujaa Membraanitekniikan toimittajat Maitotilat RecAlkaline Tekes Team Finland Kasvihuone X Tekes Valio Soilfood Luke Kalajoki Biokaasulaitoksen toimittaja X Ekonia Biohiilen tuottaja X BSAG:n vapaaeht oiset Robbes lilla trädgård Punkalai dun

Ravinteiden kierrät yk s en lapimurto Ekosysteemin esittely Ekosysteemin toiminta Yhteistyöprojektit ja potentiaaliset kumppanit 50 muuta Ekosysteemin osallistujaa Ecomation VTT BioGTS Ecomation Tekes VTT Resursikontti Team Finland HSY Soilfood Kärki hanke Tekes Luke Nokian vesi ECO3 pilottialue Ecolan Outotec Pajupojat Lannoiteteollisuus Outotec Kärki hanke

Meneillään olevat projektit UPM Valio Pajupojat Biocore Outotec Kalajoen kunta Rec Alkaline Punkalaidun Soilfood VTT S.T Ritvanen ja J Heilä HSY Ecomation Proagria Seurannassa olevat ekosysteemin aihiot Famifarm Apila Finnamyl Ahvenanmaa / Orkla Clewer aquaculture / RPK-hiili

Ravinteiden kierrät yk s en lapimurto Ekosysteemin esittely Ekosysteemin toiminta Mahdollistavat toiminnot Lainsäädäntöympäristön seuraaminen ja EU-vaikuttaminen (joukkovoimaa) Rahoitus, yksityiset ja julkiset mahdollisuudet Avoin viestintä ja brändien rakentaminen Viennin proaktiivinen käynnistäminen Verkostoituminen: ekosysteemitapaamiset pienemmällä ja isommalla porukalla, kansainväliset vieraat, täsmäiskut ulkomaille Viranomaisyhteistyö Digitalisaatio ja agroteknologia

Itämeri, ravinteiden kierrättäminen ja liiketoiminta Vielä nykytilanne: Ravinteita valuu vesitöihin ja mereen lannasta ja pelloilta; yhdyskunnilta Peltojen maaperä ei ole optimaalinen; ei pidätä ravinteita => sub-optimaaliset sadot Orgaanisia jäte- ja sivuvirtoja joissa paljon P ja N käyttämättä Lähitulevaisuudessa: Pellot kuntoon, vesitalous kuntoon Lannan ja muiden lähteiden ravinteet talteen Uusia lannoitetuotteita + näiden oikea/optimoitu käyttö Paremmat sadot Uutta liiketoimintaa, vaurautta; uutta potkua (digi) Ravinnevalumat minimoitu Itämeren ekologinen tila saatu tasapainoon