Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa. Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Agenda2030. Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Marja Innanen Apulaispääsihteeri, Kestävän kehityksen toimikunta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Kohti kestävämpää Espoota

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

Kestävä kehitys megatrendien maailmassa

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö

1. oltava vision Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi mukaisia:

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Vapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona. Jätehuoltopäivät Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana Nuottanen

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme Pääsihteeri, ympäristöneuvos YTT Sauli Rouhinen Tampere 2.6.

Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpano Suomessa kansallinen yhteiskuntasitoumus välineenä

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Tästä sitoumuksessa on kysymys

Kestävän kehityksen strategia

Vapaaehtoiset sitoumukset sääntelyn rinnalla. Ympäristöpäivä Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kestävän kehityksen toimikunnan työohjelma

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Tausta-aineisto kaupunginhallitukselle

Suomi, jonka haluamme 2050 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus


Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

Elintarvikeala Henrik Österlund, Motiva Oy

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Kaupunginvaltuusto

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Hiilineutraali kiertotalous

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Vapaaehtoiset green deal sopimukset ja materiaalitehokkuussitoumus

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Kestävä kehitys tiedeyhteisön rooli Suomi, jonka haluamme 2050? Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Lataa Maailman tila Worldwatch-instituutti. Lataa

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - Miten pääsen mukaan? Webinaari Motiva Oy

Transkriptio:

Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Hyvä terveys, koulutus ja työllistyminen kaikille yhteiskunnan jäsenille. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta Kaikilla kansalaisilla on tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Lisää avoimuutta myös hallintoon. Työtä kestävästi Korkea työllisyysaste kaikille yhteiskunta-ryhmille ja mahdollisuus hyvään työhön. Lisää vihreää taloutta. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Entistä paremmat mahdollisuudet paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiselle. Lisää kohtaamispaikkoja. Hiilineutraali yhteiskunta Energiatehokkaiden, uusiutuvien ja monimuotoisten ratkaisujen myötä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Resurssiviisas talous Suomi yhteiskuntavastuullisen liiketoiminnan kärkimaaksi. Kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja kansallisesti ja globaalisti. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Luontoa kunnioittava päätöksenteko Järkevällä päätöksenteolla loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 11.11.2013 2

Sitoumus 2050-prosessin suuntaviivat Räjähtävä lähtö Ensimmäiset tulokset Matka jatkuu Ensimmäiset toimenpidesitoumukset Sitoumussovellus avattiin verkossa tammikuussa Ensimmäisten tulosten arviointi. Lisää toimenpidesitoumuksia. Aktiivista ja vaikuttavaa viestintää aiheesta, kansallisella ja kv-tasolla. Julkistamistilaisuus 12.3., jossa kerrottiin ensimmäisistä sitoutujista esimerkkeinä muille. Kevät 2014 Vuosi 2015 2015 KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 3

Muu hallinto: 4 Kansalaisjärjestö: 4 Ministeriö: 1 Elinkeinoelämä: 2 Kaupunki: 1 Yritys: 9 Maakunta: 1 Koulu: 1 Oppilaitos: 4 SITOUMUKSET ORGANISAATIOTYYPEITTÄIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 4

SITOUMUKSET PÄÄTAVOITTEITTAIN Luontoa kunn.: 2 Luonnon kanto: 4 Yhdenvert: 3 Vaikuttavien: 1 Työtä: 4 Resurssiviisas: 8 Kest. yhdk: 1 Hiilineutr: 5 KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 5

Toimikunnan jäsentahojen sitoutuminen Lokakuussa 2013 ympäristöministeriö teki oman sitoumuksensa ja haastoi muut ministeriöt Energiateollisuus ry, Sitra, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Kepa ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Marttaliitto ry tehneet myös sitoumuksen Vireillä sitoumusten rakentamista ministeriöissä ja ammattijärjestöissä, rima asetettu korkealle - edelläkävijöitä tarvitaan mahdollisimman pian! Toimikunnan jäsentahojen tulisi ottaa sitoumushaaste rohkeasti työn alle. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 6

Välitavoitteet? Toimikunnan evästys 3.12.2013: tarvitaan välitavoitteita matkalla vuoteen 2050 Kartoitus ministeriöittäin: lukemattomista strategioista huolimatta määrällisiä tavoitteita vuoteen 2020 tai 2030 on hyvin vähän Välitavoitteiden luonne - Määrällisiä tavoitteita: khk-päästöjen vähennys %, tonnia, uusiutuvien energialähteiden %-osuus,, aikatauluja, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen - Toimintatapojen muutos: jatkuva parantaminen, vähentäminen, lisääminen, vahvistaminen,, - Omat tavoitteet, EU-tavoitteet, kv-sopimukset KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 7

Välitavoitteiden asettaminen Ministeriöiden politiikka-alueittainen tavoitekartoitus jatkuu. Tähän tarvitaan resursseja ja koordinointia. Sihteeristö selvittää. Asiantuntijapaneelille apupyyntö. Millaisia välitavoitteita, ja miten niitä tulisi asettaa? Indikaattoripohjainen haarukointi tavoitteittain; lähtötaso, suunta ja hyvät tavoitetasot verrokkimaista. Edelläkävijöiden esimerkkien pohjalta (esim. HINKU-kuntien khk-päästövähennystavoitteiden monistaminen) Syksyn kokouksessa ehdotus ja suhteutus globaaleihin kestävän kehityksentavoitteisiin (SDG:t). Mahdollinen työpaja? KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 8

Tiedossa olevia merkkipaaluja Sekä kotimaassa että kansainvälisissä politiikkaprosesseissa tulossa merkittäviä päätöksiä liittyen tavoitteisiin. - Vuoteen 2050 ulottuva vähähiilisen tiekartan valmistuminen (TEM) - Globaalit kestävän kehityksen päätavoitteet (goals) ja niiden alatavoitteet (targets) Rio+20-prosessi: OWG co-chairs, 10th Session. Päätavoitteiden (goals) ja alatavoitteiden (targets) luonteesta: - SDGs, scope and purpose: should integrate the unifinished business of the MDGs ; pitää keskittyä Rio+20-päätösasiakirjan kestävän kehityksen prioriteetteihin; kolmen ulottuvuuden ja niiden keskinäisyhteyksien tasapainoinen huomioiminen; toimittavana kestävän kehityksen ajureina. (jatkuu ) KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 9

Kestävän kehityksen päätavoitteiden design Goal: ilmaisee kunnianhimoisen, erityisen ja toiminnallistettavan sitoumuksen. Ytimekäs ja helposti viestittävä. Toiveikas ilmaisee todellista pyrkimystä. Muutosjohteinen (transformational) Määrällisesti rajoitettu kokoelma. Luonteeltaan globaali ja yleisesti sovellettavissa kaikissa maissa ottaen huomioon eri kansalliset realiteetit, kehitystasot ja kunnioittaen kansallisia politiikkoja ja prioriteetteja. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 10

Alatavoitteiden (targets) design Target: Erityinen, mitattava tavoite, jonka saavuttaminen myötävaikuttaa yhden tai useamman tavoitteen (goal) saavuttamiseen. Toiveikas, kuitenkin saavutettavissa. Selvä yhteys alatavoitteen ja päätavoitteen välillä. Puhuteltava kaikkia oleellisia toimijatahoja. Kansallisesti merkityksellinen, sovellettavissa. Aikaan sidottu. Tieteelliseen tietoon perustuva. Säädettävissä; tieteen edistyessä ja ambitiotason noustessa KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 23.4.2014 11