PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS Dnro: PRH 85/20/09

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS 31.12.2008 Dnro: PRH 85/20/09

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1 TOIMINTAKATSAUS...2 1.2 VAIKUTTAVUUS...4 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS...4 1.3.1 Toiminnallinen taloudellisuus...4 1.3.2 Toiminnan tuottavuus...4 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...6 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...9 1.4.1 Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet...9 1.4.2 Palvelukyky...10 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...12 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET...15 1.6.1 Rahoituksen rakenne...15 1.6.2 Talousarvion toteutuman analyysi...16 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...16 1.6.4 Tase...18 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...19 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET...21 1.9 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...21 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA...22 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...23 4. TASE...24 5. LIITETIEDOT...26 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...35

2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 TOIMINTAKATSAUS Kertomusvuonna Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) tulleiden hakemusten ja ilmoitusten määrä kasvoi yhteensä 7,4 %. Virasto saavutti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa tuottavuuden, taloudellisuuden ja asiakaspalvelun laadun suhteen asetetut tavoitteet. Työn tuottavuus nousi 3,0 % ja ylitti asetetun 2,0 % tavoitteen. Vuodesta 1988 PRH:n tuottavuus on noussut 137 %. Yksikkökustannukset laskivat 0,9 %, kun budjettiin kirjattu tavoite olisi sallinut enintään 5,3 % nousun. Asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palveluihin nousi edelliseen kyselyyn verraten ja oli keskimäärin 4,0 (asteikolla 1-5). PRH:n organisaatio muodostuu patentti- ja innovaatiolinjasta (PAI), tavaramerkki- ja mallilinjasta (TML), yritys- ja yhteisölinjasta (YYL), yhdistysasiain yksiköstä (YREK) sekä hallinnosta ja muista yksiköistä. Vuoden 2008 lopussa PRH:ssa työskenteli 507 henkilöä. Kertomusvuonna PRH:n kehittämisen strategisiksi painopisteiksi määriteltiin TTS:n yhteydessä prosessit, henkilöstöstrategia ja aluetoiminta. Viraston kehittämisessä pidetään yhteyttä sidosryhmiin etenkin johtokunnan sekä yritysasiain neuvottelukunnan, yhdistysasiain neuvottelukunnan ja PAIn ja TML:n kontaktitoimikuntien kautta. PAIn tehtäviin kuuluu patenttihakemuksissa olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen ja patenttien myöntäminen sekä hyödyllisyysmallien rekisteröiminen. Linja myös tarkastaa, että kansainväliset patenttihakemukset on muodollisesti laadittu oikein, ja vastaa Suomessa voimaansaatettavien eurooppapatenttien rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. Vuosi 2008 oli PRH:lle jo kolmastoista EPOn (European Patent Organization) jäsenenä. EPOn myöntämiä patentteja on saatettu voimaan maassamme yli 43 000. PRH:n toiminta kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena (ISA) ja kansainvälisenä patentoitavuuden esitutkimusviranomaisena (IPEA) on saavuttanut vakiintuneen aseman. Hyödyllisyysmallilaki uudistettiin 2008. Laki yhdenmukaistui patenttilain kanssa. Tavoitteena on näin entistä kilpailukykyisempi ja suositumpi suojamuoto patentin rinnalle. TML käsittelee kansallisia tavaramerkin rekisteröintihakemuksia sekä ratkaisee Madridin pöytäkirjan mukaisten, Suomeen kohdistettujen kansainvälisten tavaramerkkihakemusten rekisteröintien voimaantulon maassamme. Se käsittelee myös tavaramerkkien voimassaolon uudistamiset ja muut rekisterin pitoon liittyvät asiat sekä antaa tietoja rekisteristä, huolehtii neuvonnasta ja välittää Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon OHIMin (Office for the Harmonization in the Internal Market) tehdyt yhteisön tavaramerkkihakemukset. Linjalle kuuluvat myös suomalaiset mallien rekisteröintihakemukset sekä mallien rekisteröintien uudistukset ja muut rekisterinpitoon liittyvät asiat. Mallirekisteröintien määrä on vähentynyt EU:n yhteisömallin seurauksena jonkin verran. Kansallisten tavaramerkkihakemusten määrä kasvoi ja mallioikeushakemusten määrä pieneni jonkin verran. Linja lisäsi palveluiden markkinointia pk-yrityksille, jotka ovat strategisesti nousseet tärkeimmäksi asiakassegmentiksi.

YYL:n keskeisiä tehtäviä ovat kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen ja tilinpäätösasioiden julkistaminen ja näihin tehtäviin liittyvien ilmoitusten ratkaiseminen, joista useilla on oikeutta luova vaikutus. Lisäksi linja valvoo säätiöiden hallintoa ja päätösten laillisuutta yritysten ja säätiöiden perustamisissa ja niissä tapahtuvissa muutoksissa. Linjan tietojärjestelmien uudistamista koskeva NOVUS-hanke eteni. Vuoden 2009 alkupuollella kaikki järjestelmään liittyvät toiminnalliset määritykset saadaan valmiiksi. Tilinpäätösten yhteinen sähköinen vastaanotto verohallinnon kanssa käynnistyi syksyllä. Toiminta tehostui uuden menettelyn ansiosta merkittävästi, ja vaikutti keskeisesti hyvään tuloskehitykseen linjalla. YREK kehitti toimintojensa organisointia ja tehostamista aiemmin tehtyjen linjausten pohjalta. Sähköiset palvelut laajenivat entisestään. Näihin palveluihin kuuluva Sääntönikkari, joka auttaa yhdistyksen perustajaa laatimaan nopeasti yhdistyksen säännöt sähköisen hakemuksen laadinnan yhteydessä, sai kertomusvuonna Suomen laatuinnovaatiopalkinnon. Hallinto, kuten PRH kokonaisuudessaan varautui toimintaympäristön muutoksiin, jotka hallituksen ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ohella vaikuttavat viraston strategiaan. Strategian painopisteiden määrittelyssä otettiin huomioon myös Suomen laatupalkintokilpailussa 2007 saadun arviointiraportin palaute. Kertomusvuonna käynnistettiin hankkeet henkilöstöstrategian uudistamiseksi ja prosessien hallinnan parantamiseksi. Aluepalveluiden osalta odotetaan, miten maamme aluehallinto kokonaisuudessaan uudistetaan ALKU hankkeen myötä vuonna 2010. Tulosneuvottelut uudistuivat TEM:n hallinnonalan uuden konserniohjausmallin myötä. Henkilöstöhallinto ja taloushallinto jatkoivat valmisteluja, jotka merkitsevät eräiden toimintojensa ulkoistamista hallinnonalan yhteiseen palvelukeskukseen. Toiminnan kansainvälisyyden ansiosta patenttien, tavaramerkkien ja mallisuojien tuloista yli puolet saadaan ulkomaisilta asiakkailta. EU-asiat kuten ehdotus yhteisöpatentiksi ja yhteistyö WIPOn (World Intellectual Property Organization) olivat ja ovat jatkuvasti ajankohtaisia. EPOssa ovat olleet voimakkaasti esillä sen ja kansallisten patenttivirastojen keskinäiset suhteet. PRH on toiminut aktiivisesti OHIMin hallinnossa ja kehittämisessä. OHI- Missa päättyi pitkään valmisteltu strategiakeskustelu, jonka tuloksena sovittiin yhteistyön kehittämisestä OHIMin ja kansallisten virastojen välillä. 3

4 1.2 Vaikuttavuus 1.3 Toiminnallinen tehokkuus PRH mittaa toimintansa vaikuttavuutta muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyissä noin kolmen vuoden välein. Vuodelle 2008 oli asetettu tavoitteeksi 3,9 (asteikko 1-5). Vaikuttavuutta mittaavat kyselyn osiot ja tulokset ovat seuraavat: - PRH tarjoaa hyvät yhteydet kansainvälisiin patentti- ja tavaramerkkijärjestelmiin sekä alan tietopalveluihin, asiakkaiden vastausten keskiarvo oli 3,6 (2005: 3,7). - PRH edistää suomalaista innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä, vastausten keskiarvo oli 3,6 (2005: 3,7). PRH:n asiakasvaikuttavuus liittyy palvelukykyyn ja se käsitellään luvussa 1.4.2. Liitteestä 18 ilmenee tarkemmin PRH:n sähköisten palvelujen kehittyminen. 1.3.1 Toiminnallinen taloudellisuus 1.3.2 Toiminnan tuottavuus PRH:n toiminnan tuloksellisuutta mitataan tunnuslukujen avulla, joita koskevista tavoitteista sovitaan tulosohjausprosessissa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tulosyksiköille määritellään sisäisessä tulossopimuksessa. Tuloksellisuustavoitteet ja niiden toteutuminen esitetään tulosprismajaottelun mukaisesti. Toiminnan taloudellisuuden kehitystä mitataan tulosyksiköiden yksikkökustannusten muutosten painotetulla keskiarvolla. PRH:n keskimääräiset yksikkökustannukset laskivat viime vuonna 0,9 prosenttia (taulukko 1) pääasiassa hyvän tuottavuuskehityksen vuoksi. Vuodelle 2008 asetettu taloudellisuustavoite saavutettiin, sillä talousarviossa oli rajaksi asetettu, että yksikkökustannukset saisivat nousta enintään 5,3 prosenttia. Reaalisesti yksikkökustannukset laskivat 5,5 prosenttia. 2004 2005 2006 2007 2008 Nimellinen muutos -0,8-2,8 2,8-2,3-0,9 Budjetissa sallittu muutos 1,9 1,8 0,9 0,9 5,3 Reaalinen muutos -3,9-6,0 0,8-5,4-5,5 Taulukko 1. Yksikkökustannusten muutos edellisestä vuodesta keskimäärin, % Tuottavuusmittaus kohdistuu PRH:ssa työn tuottavuuteen. Koko PRH:n käsittelyprosessien tuottavuuskehitys on tulosyksiköiden tuottavuuden muutosten henkilötyövuosilla painotettu keskiarvo. Tukipalvelut eivät suoraan ole mukana tuottavuusseurannassa. Tukipalvelut vaikuttavat välillisesti tuottavuuteen. Esimerkiksi hyvällä neuvonnalla saadaan parempilaatuisia ilmoituksia ja hakemuksia, jotka taas ovat nopeampia käsitellä, mikä puolestaan lisää tuottavuutta.

Käsittelyprosessien työn tuottavuus kasvoi vuoden 2008 aikana keskimäärin 3,0 %, samalla ylittyi tulossopimuksen 2,0 %:n kasvutavoite. Viimeisen kolmen vuoden tuottavuuskehitykset tavoitteineen on esitetty tulosyksiköittäin taulukossa 2. 5 2006 2007 2008 Tot Tav Tot Tav Tot Tav Patenttiasiat 8,2 2,0 4,7 1,3-4,8 2,0 Hyödyllisyysmalliasiat 16,0 2,0-3,7 1,3 7,9 3,5 Tavaramerkkiasiat -6,4 2,0 14,2 2,5-7,6 2,0 Mallioikeusasiat -22,5 2,0 12,0 2,2-10,2 2,0 Kaupparekisteriasiat (ml tilinpäätösasiat - - - - 13,8 2,0 Yrityskiinnitysasiat -3,9 2,0 26,3 2,8 4,2 2,0 Säätiöasiat - - - - 27,2 2,0 Yhdistysasiat -2,9 2,0 9,3 2,7-1,7 2,0 Käsittelyprosessit yhteensä -1,5 2,0 7,7 2,0 3,0 2,0 Tot: Työn tuottavuuden (suoritteita henkilötyövuotta kohti) muutos edellisvuodesta. Tav: Viraston sisäisessä tulossopimuksessa asetetut yksikkökohtaiset tavoitteet. Taulukko 2. Työn tuottavuuden muutos ja PRH:n sisäisesti asettamat tulosyksikkökohtaiset tavoitteet (%) Patentin tuottavuuden alenemiseen vaikutti kansallisten hakemusten käsittelyn laatuvaatimusten tarkentuminen, tavaramerkeissä tuottavuuteen vaikutti resurssiongelmat. Tilinpäätösilmoitusten vastaanotto sähköisessä muodossa mahdollisti kaupparekisteriasioissa hyvän tuottavuuskehityksen. Järjestelmäuudistus edisti säätiöasioiden käsittelyä ja mahdollisti erinomaisen tuottavuuden muutoksen. Vuoden 2008 alusta tulosyksikköjaottelua tarkistettiin siten, että tilinpäätösasiat siirrettiin osaksi kaupparekisteriasioita ja säätiöasiat omaksi tulosyksiköksi. Tilinpäätösasiat ovat osa kaupparekisteriä, jonka myös vuonna 2007 uusittu maksuasetus vahvisti suoriteryhmien määrittelyissä. Säätiöasiat ovat oma rekisterinsä, minkä lisäksi säätiöasiat ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa, joten avoimuus keskeisten tulosmittarien (tuottavuus, käsittelyaika) on perusteltua. Vuodesta 1988 PRH:n tuottavuus on noussut 137 % (kuvio 1). Keskeisimmät syyt hyvään tuottavuuskehitykseen ovat olleet tulosohjaus, tulosmittaus, prosessien parantaminen sekä käsittelyjärjestelmien ja henkilöstön jatkuva kehittäminen.

6 PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet (1988 = 100) 240 220 200 % 180 160 140 120 Toteuma Tavoite 100 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 Kuvio 1. PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994, 1381/1995 ja 75/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (201/2007, muut. 696/2007, 1138/2007, 70/2008, 371/2008 ja 744/2008). Tilikauden aikana on tarkistettu patentin ja hyödyllisyysmallien maksuja. Tilikauden aikana on tehty myös esitykset tavaramerkkien, mallien ja säätiömaksujen tarkistamiseksi. Näiden osalta tarkistukset tulevat voimaan vuoden 2009 alusta. Tavaramerkkien ja mallien maksutarkistukset johtuvat EU-tutkimusten vapaaehtoistumisesta ja niistä saatavien maksujen huomattavasta vähenemisestä vuoden 2008 aikana; näin ollen maksujen korotuksilla kompensoidaan poisjääviä tutkimusmaksuja. Säätiömaksujen korotuksilla tavoitellaan ilmoitusten käsittelyn osalta kustannusvastaavuutta vuodesta 2009 alkaen, mikä voi olla vaikeaa säätiörekisterin asiamäärien vähyydestä ja tietojärjestelmäuudistuksesta johtuen. Säätiövalvonta aiheuttaa yritys- ja yhteisölinjalle kustannuksia, joiden kattamista käsitellään oikeusministeriön säätiölainsäädännön tarkistamista koskevassa hankkeessa. Tuotoista 93 % tulee PRH:ta koskevien maksulain ja -asetuksen perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista, 6 % tuotoista tulee liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista ja lisäksi muita tuottoja on noin 1 % kokonaistuotoista.

7 Budjettiin oli kirjattu ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vahvistettu julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi 91 %, liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoite oli 154 % ja alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi oli asetettu 23 %. Julkisoikeudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2006 2007 2008 2008 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 34 995 37 355 38 802 35 573 Muut tuotot 168 285 262 185 Erillistuotot yhteensä 35 163 37 640 39 064 35 758 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 525 397 500 513 Henkilöstökustannukset 15 133 16 473 17 849 15 373 Vuokrat 2 869 3 091 3 239 2 928 Palvelujen ostot 4 548 4 567 5 651 5 374 Pääomakustannukset 1 344 1 057 1 284 2 607 Muut erilliskustannukset 3-217 -491 441 Erilliskustannukset yhteensä 24 422 25 368 28 032 27 236 Käyttöjäämä 10 741 12 272 11 032 6 640 Tukitoimintojen kustannukset 9 222 9 677 9 519 9 102 Kustannukset yhteensä 33 644 35 045 37 551 39 204 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 1 519 2 595 1 513-3 446 Kustannusvastaavuus-% 105 107 104 91 Taulukko 3. Julkisoikeudellisien suoritteiden kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet ylittivät kustannusvastaavuustavoitteet hyvin. Julkisoikeudellisten suoritteiden kysyntä oli erinomaista tasoa. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke eteni tarkistettujen suunnitelmien mukaisesti, mutta keskeneräisistä osajärjestelmähankkeista ei vielä aiheutunut poistokustannuksia niin paljon kuin oli suunniteltu.

8 Alle omakustannusarvon hinnoitellut julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt, tuhatta euroa 2006 Toteutunut 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2008 Budj.tavoite Tuotot 702 703 707 675 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 702 703 707 675 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 37 13 49 Henkilöstökustannukset 1 399 1 527 1 556 1 412 Vuokrat 234 244 250 237 Palvelujen ostot 206 554 525 247 Pääomakustannukset 34 57 115 183 Muut erilliskustannukset -4-34 -56 18 Erilliskustannukset yhteensä 1 888 2 385 2 403 2 146 Käyttöjäämä - 1 186-1 682-1 695-1 489 Tukitoimintojen kustannukset 562 695 620 590 Kustannukset yhteensä 2 450 3 080 3 023 2 975 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) -1 748-2 377-2 316-2 300 Kustannusvastaavuus-% 29 23 23 23 Taulukko 4. Alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus Alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet ovat yhdistyksien, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden suoritteita. Niiden maksut voivat olla PRH:n suoritteista annetun lain ja TEMin antaman asetuksen nojalla alihinnoiteltuja yhteiskuntapoliittisista syistä. Laskelma sisältää myös säätiövalvonnan kustannukset. Liiketaloudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2006 2007 2008 2008 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 2 156 2 548 2 640 2 268 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 2 156 2 548 2 640 2 268 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 19 24 18 Henkilöstökustannukset 440 834 619 501 Vuokrat 90 149 127 94 Palvelujen ostot 146 275 234 206 Pääomakustannukset 46 65 59 111 Muut erilliskustannukset -6-18 -36 12 Erilliskustannukset yhteensä 735 1 324 1 027 942 Käyttöjäämä 1 421 1 224 1 613 952 Tukitoimintojen kustannukset 300 516 383 333 Kustannukset yhteensä 1 035 1 840 1 410 1 476 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 1 121 708 1 230 792 Kustannusvastaavuus-% 208 139 187 154 Taulukko 5. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Koko viraston tasolla liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden osalta päästiin 187 %:n kustannusvastaavuuteen.

9 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta PRH:n toiminnan laajuus käy ilmi taulukosta 6, jossa esitetään tilastot kertomusvuodelta sekä sitä edeltäviltä kahdelta vuodelta ydinpalveluihin liittyvistä päätöksistä sekä taulukosta 7, jossa on viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät kertomusvuotena sekä sitä edeltävinä kahtena vuotena. Kertomusvuonna PRH osallistui Suomen laatuinnovaatiokilpailuun. Sääntönikkari yhdistyksen sähköisen perustamispaketin ytimenä voitti julkisen sektorin sarjan. Patentti- ja innovaatiolinjalla kansallisten ja PCT-hakemusten käsittelyprosessit ovat ISO 9001 -sertifioituja. 1.4.1 Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet 2006 2007 2008 Muutos-% 2007/2008 Myönnetyt patentit 1 059 921 998 + 8,4 % Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset 2 385 2 204 2 324 + 5,4 % Kansainväliset patenttiasiat - käsitellyt PCT-hakemukset (PCT/RO) - tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA) 622 708 643-9,2 % - tehdyt patentoitavuuden esitutkimukset (PCT/IPEA) 55 135 158 + 17,0 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit (EPO) 6 469 5 478 5 245-4,3 % Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset 469 444 486 + 9,5 % Ratkaistut tavaramerkkihakemukset (kansalliset) 4 020 3 961 4 486 13,3 % Laajalti tunnetut tavaramerkit - käsitellyt hakemukset 1 24 Kansainväliset tavaramerkit: - käsitellyt Madrid-hakemukset (alkuperämaa Suomi) 258 257 282 + 9,7 % - ratkaistut Madrid-hakemukset (kohdemaa Suomi) 4 333 3 433 2 278-33,7 % - lähetetyt EU-tutkimusraportit 70 484 91 817 34 221-62,8 % Rekisteröidyt mallit 531 420 173-58,8 % Rekisteröidyt kaupparekisterin perusilmoitukset 29 126 32 689 33 228 + 1,6 % Käsitellyt kaupparekisterin muutosilmoitukset 72 605 78 151 85 972 + 10,0 % Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat 113 499 114 771 128 916 + 12,3 % Vahvistetut yrityskiinnitykset 6 206 6 775 6 778 + 0,0 % Säätiöasiat - rekisteröidyt uudet säätiöt 49 56 44-21,4 % - käsitellyt muutosilmoitukset 962 971 1 114 + 14,7 % - tarkastetut säätiöt 2 457 2 377 3 365 + 41,6 % Rekisteriin merkityt uudet yhdistykset 2 352 2 401 2 117-11,8 % Muutokset ja purkautumiset yhdistysrekisteriin (sisältää nimenkirjoittajamuutokset) 16 767 18 187 17 476-3,9 % Päätökset uskonnollisten yhdyskuntien asioissa (sisältää seurakunnat) 103 111 + 7,8 % Ratkaistut valitukset 163 177 166-6,2 % Taulukko 6. Tilastotietoja PRH:n päätöksistä

10 Vuonna 2008 keskeisimpien PRH:n käsittelyä vaativien asioiden yhteismäärä laski 9,1 %. Lasku johtuu pääasiassa EU-tavaramerkkihakemusten tutkimuspyyntöjen määrän vähenemisestä 63 %:lla järjestelmämuutoksen tehtyä ne vapaaehtoiseksi. Loppuunkäsiteltyjen asioiden määrä (taulukko 6) laski 9,8 % edellisvuodesta. 2006 2007 2008 Muutos-% 2007/2008 Suomeen myönnettyjä (kansallisia) patentteja 117 017 117 938 118 936 + 0,8 % - joista voimassaolevia 17 076 14 604 14 168-3,0 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit 32 476 37 954 43 199 + 13,8 % - joista voimassaolevia 26 269 29 918 32 859 + 9,8 % Patenttiasiamiesrekisterissä - asiamiestoimistoja 174 - asiamiehiä 336 Hyödyllisyysmallisuojia rekisterissä 7 347 7 737 8 168 + 5,6 % - joista voimassaolevia 3 183 3 038 3 085 + 1,5 % Tavaramerkkejä tavaramerkkirekisterissä 182 921 185 746 189 022 + 1,8 % - joista voimassaolevia 78 790 77 592 77 348-0,3 % Laajalti tunnetut luetteloon otetut tavaramerkit 1 20 Suomessa hyväksytyt tavaramerkkien kansainväliset rekisteröinnit 42 373 45 399 47 319 + 4,2 % - joista voimassaolevia 40 848 42 892 43 124 + 0,5 % Suomessa hyväksytyt mallirekisteröinnit 24 125 24 366 24 539 + 0,7 % - joista voimassaolevia 4 502 4 212 4 011-4,8 % Yrityksiä kaupparekisterissä 464 442 481 082 497 525 + 3,4 % Vahvistettuja yrityskiinnityksiä 124 887 131 662 138 440 + 5,1 % - joiden yhteispääoma (mrd euroa) 48,0 61,3 68,5 + 11,7 % Säätiöitä säätiörekisterissä 2 748 2 780 2 807 + 1,0 % Yhdistyksiä yhdistysrekisterissä 126 053 127 574 128 954 + 1,1 % Uskonnollisia yhdyskuntia rekisterissä (sisältää seurakunnat) 318 341 + 7,2 % Taulukko 7. PRH:n rekistereissä olevat yhteisöt ja teollisoikeudet 1.4.2 Palvelukyky Merkittäviä asiakaspalvelumuotoja ovat moninaiset tieto- ja neuvontapalvelut, joita on tarjolla PRH:n kotisivuilla, puhelimitse, sähköpostitse sekä Innotalossa Helsingissä. Viime vuosina lisääntyneet sähköiset tietopalvelut ovat lisänneet sähköistä asiointia ja vähentäneet paikan päällä asioivien määrää (liite 18). PatRek-asiakaspalvelupisteessä kävi viime vuonna noin 55 000 asiakasta. PatRekissa asiakkaat saavat kaikkien yksiköiden palvelut yhden luukun periaatteella. Myös viraston kirjasto, jonka kokoelmissa on yli 60 miljoonaa sähköistä patenttijulkaisua ja kattava teollisoikeudellinen kirja- ja aikakauslehtikokoelma, palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita. Patenttijulkaisut ovat asiakkaiden saatavilla maksutta myös PRH:n kotisivujen kautta. Kirjastossa kävi vuonna 2008 noin 1 200 ulkopuolista asiakasta.

11 TE-keskukset (15 kpl) ovat vuodesta 1999 toimineet aluepalvelukeskuksina PRH:n asioissa. Maistraatit toimivat yhteisöasioissa alueviranomaisina ja näiden lisäksi uusyrityskeskukset ja kauppakamarit antavat neuvontapalveluja. Käsittelyn nopeus toimii PRH:ssa yhtenä keskeisimpänä ulkoisen palvelutason ja siten myös asiakasvaikuttavuuden kuvaajana. Sitä mitataan avainsuoritteiden keskimääräisenä (mediaani) käsittelyaikana kirjaamisesta loppuunkäsitelty -vaiheeseen (taulukko 8). 2006 2007 2008 Patenttihakemukset (v) kotimaiset 2,9 2,7 2,8 Tavoite 2,7 2,8 2,6 Hyödyllisyysmallihakemukset (kk) 3,0 3,0 3,0 Tavoite 3,0 - - Tavaramerkkihakemukset (kk) kansalliset 6,5 5,1 6,3 Tavoite 6,0 6,0 4,5 Mallioikeushakemukset (kk) 9,7 8,4 7,8 Tavoite 9,5 - - Kaupparekisteri-ilmoitukset ml. tilinpäätökset 0,3 kk 4 työp 4 työp Tavoite 0,5 kk 5 työp 5 työp Yrityskiinnityshakemukset 0,3 kk 4 työp 7 työp Tavoite 0,5 kk 5 työp - Säätiöt; ilmoitukset ja hakemukset (työp) - - 5 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset Nimenkirjoittajamuutokset (pv) 3 5 1 - Perustamisilmoitukset (kk) 1,9 1,7 1,8 Tavoite 2,0 2,0 2,0 kaikki ilmoitukset (kk) 3,9 2,4 4,6 Valitukset (v) Patenttiasiat 1,3 1,6 2,1 Tavaramerkkiasiat 2,3 2,3 2,1 Mallioikeusasiat 1,5 0,8 1,0 Kaupparekisteriasiat 1,9 0,5 0,3 Hyödyllisyysmalliasiat 0,9 0,7 1,4 Yhdistysasiat 1,6 - - Säätiöasiat 1,3 - - Taulukko 8. Keskimääräiset käsittelyajat (mediaani) PRH arvioi tuloksellisuuttaan säännöllisesti myös asiakastyytyväisyyskyselyin. Asiakastyytyväisyys liittyy palvelujen laatuun ja mittaa myös palvelujen vaikuttavuutta. Kysely toteutetaan kolmen vuoden välein. Loppuvuodesta toteutetussa kyselyssä asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palvelutasoon oli 4,0 asteikolla 1-5 mitattuna. Tämä ylitti tulossopimuksessa asetetun 3,9 tavoitteen. Tulos on vertailukelpoinen edellisiin kyselyihin: vuonna 2005 asiakasarvio oli 4,0 ja vuonna 2002 vastaavasti 3,9. PatRek-asiakaspalvelu sai jälleen parhaan arvion, arvosana kyselyssä oli peräti 4,6. Vuonna 2005 arvio oli 4,5 ja vuonna 2002 vastaavasti 4,4. Asiakkaat kokivat myös PRH:n hinta-laatusuhteen parantuneen, arvio oli nyt 3,6 (vuonna 2005 arvosana oli 3,5).

12 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Patentti- ja rekisterihallituksessa työskenteli vuoden 2008 lopulla 505 henkilöä; henkilötyövuosia kertyi 485,4. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmittuun tulossopimukseen oli kirjattu tavoitteeksi 484 htv:ta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen tulee vähentämään lähivuosina suunnitelmallisesti ja vaiheittain henkilöstöä eräistä toiminnoista, mutta toisaalta kansainväliset sopimukset edellyttävät PCT-tehtävissä riittäviä henkilöstöresursseja. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli asetettu baro-työtyytyväisyyskyselyssä työilmapiirin ja yhteistyön osalta 3,9 (asteikko 1-5), tulokseksi saatiin varsinaisessa kyselyssä 3,7. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli myös kirjattu sairauspoissaolojen pieneneminen alle 8,5 päivän per henkilötyövuosi, toteuma oli 10,1 päivää. Osaamisen alueella tavoitteiksi oli kirjattu tyytyväisyys kehittymisen tukemiseen (asteikko 1 5) 3,7, koulutuspäivien lukumäärä/htv 5,0 ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 40,3. Tavoitteet oli asetettu varsin korkealle: henkilöstökyselyssä tyytyväisyys kehittymisen tukemiseen oli tasolla 3,4 ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 39,8 prosenttia. Sen sijaan koulutuspäivien lukumäärä ylitti tavoitteet hyvin, niitä kertyi 7,4 päivää/henkilötyövuosi. Työnantajakuvan tavoitteeksi oli asetettu 3,6 (asteikko 1-5) ja lähtövaihtuvuudelle, että lähtövaihtuvuusprosentti olisi alle 4 %. Työtyytyväisyyskyselyssä työnantajakuvaksi saatiin 3,4 ja lähtövaihtuvuus nousi 5,5 %:iin. Johtamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen osoittauti edelleen haasteelliseksi. Ministeriön välillä solmitussa sopimuksessa johtamiselle oli asetettu tavoite 3,7 (asteikolla 1-5), toteuma oli 3,6; tiedon kulun tavoite oli 3,6, toteuma oli 3,1; palautteen saannin 3,6, toteuma oli 3,4. Edelliseen vuoteen verrattuna myönteistä kehitystä oli kuitenkin tapahtunut. Määrätietoiseen kehittämistyöhön on kuulunut henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen. Henkilöstöstrategian laatiminen käynnistettiin kevätkaudella ja se perustuu pitkälti PRH:n henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä laadittuun arviointiin. Vuonna 2009 valmistuvaa henkilöstöstrategiaa on työstetty ja käsitelty kaikilla organisaatiotasoilla. Erillinen tasa-arvokysely osoitti jälleen selvää nousevaa trendiä lähes kaikilla osa-alueilla. Erityisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon koettiin toteutuneen PRH:ssa hyvin. Myös työtyytyväisyyskysely vahvisti saatua tulosta: Myönteisimmiksi PRH:ssa koettiin mahdollisuudet yhdistää työ- ja yksityiselämä (4,1) ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä (3,9) PRH:n tulosjohtamisjärjestelmään kuuluu tulospalkkio, jota maksetaan erikseen tuottavuuden, asiakastyytyväisyyden ja valikoidusti kehittämishankkeiden onnistuneisuuden perusteella. Palkkioiden perusteet täsmennetään kunkin vuoden osalta PRH:n sisäisessä tulossopimuksessa.

13 Tulosyksikön tuottavuuspalkkion saamisen perusteiksi vuodelle 2008 sovittiin työn tuottavuudelle asetetun tavoitteen, tuottavuuden kasvu + 2,0 % saavuttaminen. Jos yksikkö ylittää tavoitteen, sille maksetaan tuottavuuspalkkiota 1,0 % vuoden palkkasummasta. Mikäli tavoite ylittyy, palkkioprosenttia lisätään määrällä, joka saadaan jakamalla toteutuneen tuottavuuden ja tuottavuustavoitteen erotus kahdella. Tulosyksikön tuottavuuspalkkio voi olla enintään 4,0 % palkkasummasta. Yritys- ja yhteisölinjalla myös käsittelyaika ja tietopalvelutulojen kasvu vaikuttivat tuottavuuspalkkioon. Tuottavuus nousi virastotasolla 3,0 %. Tuotavuuspalkkiona maksettiin 252 831 euroa. Asiakastyytyväisyyspalkkioita maksettiin asiakaskyselyn tulosten perusteella yksikkökohtaisesti. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo 8,4 (arvosanaasteikolla 4-10) muutettiin kyselyn toteuttamistilanteessa 3,9:ksi asteikolla 1-5, jota yleisesti käytetään valtoinhallinnossa. Palkkiota maksettiin 1,0 % vuoden palkkasummasta, jos tavoite saavuttiin. Jokainen 0,1 lisäys kerrytti palkkiota 0,2 %:n verran. Maksimi oli 2,0 %. Koko viraston tasolla asiakastyytyväisyydeksi saatiin 4,0. Asiakastyytyväisyyspalkkiona maksettiin 109 680 euroa. Tämän lisäksi kehittämispalkkioita maksettiin valikoidusti projekteille, jotka saavuttivat asetetut tavoitteet aikataulussa pysyen. Kehittämispalkkion suuruus oli palkittavan yksikön tai ryhmän palkkasummasta laskien: 0,6 %, kun kyseessä oli hyvä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, 1,2 %, kun kyseessä oli käytännössä jo toteutunut kehittämishanke, jonka myönteiset vaikutukset alkavat näkyä tuottavuudessa, käsittelyajoissa, asiakastyytyväisyydessä tai muissa tuloksellisuusmittareissa, 1,8 %, kun kyseessä oli käytännössä jo toteutunut kehittämishanke, jonka tuloksellisuus voidaan todeta riippumattomalla mittarilla kuten tulokselle myönnetyllä sertifikaatilla, EFQM-pisteillä tai vastaavilla. Kehittämispalkkioina maksettiin 20 005 euroa.

14 Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut 2006 2007 2008 Henkilöstömäärä 499 507 505 Henkilöstömäärän muutos-% 3,5 1,6-0,4 Henkilötyövuodet 478,7 483,0 485,4 Keski-ikä 45,5 45,9 45,6 Ikäjakauma 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 - Koulutustaso, indeksiluku, naiset 4,4 4,5 4,5 Koulutustaso, indeksiluku, miehet 5,9 6,0 5,8 Vakinaiset, naiset, lkm 283 283 283 Vakinaiset, naiset, %-osuus 56,7 55,8 56 Vakinaiset, miehet, lkm 162 150 161 Vakinaiset, miehet, %-osuus 32,5 29,6 32 Määräaikaiset, naiset, lkm 43 40 47 Määräaikaiset, naiset, %-osuus 8,6 7,9 9,3 Määräaikaiset, miehet, lkm 11 34 26 Määräaikaiset, miehet, %-osuus 2,2 6,7 5,1 Kokoaikaiset, lkm 445 463 460 Kokoaikaiset, %-osuus 89,2 91,3 91,1 Osa-aikaiset, lkm 54 44 57 Osa-aikaiset, %-osuus 10,8 8,7 11,3 Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 22 033 909 * 25 565 653 Tehdyn työajan palkat, /vuosi 14 333 392 * 15 800 952 Tehdyn työajan palkat, %-osuus palkkasummasta 81,6 * 77,5 Välilliset työvoimakustannukset, /vuosi 7 700 517 * 9 764 701 Välilliset työvoimakustannukset, %-osuus 53,7 * 61,8 tehdyn työajan palkoista * Järjestelmämuutoksen vuoksi tietoja ei saatu. Taulukko 9. Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut 1 12 38 51 57 51 83 79 71 55 1 2 7 31 55 69 49 82 77 76 56 3 1 18 28 53 78 45 77 81 78 54 4 Osaaminen ja muu aineeton pääoma 2006 Toteutunut 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2008 Tavoite Koulutuspanostus, /htv 490 528 601 - Koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv 4,3 5,7 7,4 5,0 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, %-osuus 39,7 40,6 39,8 40,3 Taulukko 10. Osaaminen ja muu aineeton pääoma

15 Työhyvinvointi 2006 Toteutunut 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2008 Tavoite Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 3,4 3,5 3,5 - Johtaminen, asteikko 1-5 3,4 3,6 3,6 3,7 Tiedon kulku, asteikko 1-5 3,0 3,1 3,1 3,6 Palautteen saanti, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 3,6 Kehittymisen tuki, asteikko 1-5 3,3 3,4 3,4 3,7 Työilmapiiri ja yhteistyö, asteikko 1-5 3,7 3,9 3,7 3,9 Työolot, asteikko 1-5 3,8 3,9 3,8 - Työnantajakuva, asteikko 1-5 3,3 3,5 3,4 3,6 Lähtövaihtuvuus*, % henkilöstöstä 3,9 5,4 5,5 < 4,0 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, - % henkilöstöstä 0,8 0,8 0,2 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,9 9,5 10,1 < 8,5 Työterveyshuolto, euroa/htv 356 551 564 - Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen, euroa/htv 189 342 256 - * Sisältää myös päättyvät määräaikaiset virkasuhteet Taulukko 11. Työhyvinvointi 1.6 Tilinpäätösanalyysi ja johtopäätökset Tuloksellisuuden kuvaus osoittaa, että PRH saavutti hyvin kattavasti TEM:in kanssa vuodelle 2008 solmitussa tulossopimuksessa olleet toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisten yksiköiden tai linjojen toimintojen osalta tilanne vaihteli, mutta verrattuna useimpiin aikaisempiin vuosiin, suoriutuminen oli tasaisempaa. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke sitoo varoja eri tavalla hankkeen eri vaiheissa. Toimintavuonna keskityttiin osajärjestelmien toteuttamisen kilpailutuksiin, määrittelyiden tarkennuksiin ja ensimmäisen suuren osakokonaisuuden toteuttamiseen. Lisärahoitusta hankkeelle haettiin lisätalousarviosta. Hankkeen viimeiset vuodet ovat resursseja eniten sitovimmat vuodet. Henkisten voimavarojen alueella aloitettiin työ henkilöstöstrategian, henkilöstöpolitiikan ja henkilöstösuunnitelman laatimiseksi minkä rinnalla viestintä tulee olemaan jatkossakin selkeä kehittämisalue. Työtyytyväisyys parani lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla, vaikka korkealle asetettuja tavoitteita ei kaikin osin saavutettukaan. 1.6.1 Rahoituksen rakenne Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto. Toimintavuonna PRH:n menot ylittivät viraston saamat tulot. Viraston tulot olivat yhteensä 42 620 826,82 euroa ja menot 49 588 594,94 euroa. Alijäämä tuloista ja menoista laskien oli 6 967 768,12 euroa, kun ei oteta huomioon määrärahojen teknisiä siirtoja. Tämä katettiin budjettiin varatuilla määrärahoilla. Viraston normaalin kehysbudjetin suuruinen määräraha on tarkoitettu lähinnä yhdistyksiä ja uskonnollisia yhdyskuntia koskevia maksuja varten, jonka

suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon. Myöskään säätiörekisterin suoritteilta ei odoteta kustannusvastaavuutta. Talousarviovuonna budjettiin oli saatu myös lisää rahaa yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistusta varten. 16 1.6.2 Talousarvion toteutuman analyysi Nettobudjetoidut määrärahat Vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa PRH:lle myönnettiin 4 469 000 euron kolmevuotinen määräraha. Edelliseltä vuodelta 2007 oli siirtynyt käyttämätön määrärahaa yhteensä 1 270 000 euroa ja vuodelta 2006 oli siirtynyt 1 185 953,22 euroa. Valtion II lisätalousarviossa PRH sai 85 000 euroa uuden palkkausjärjestelmän siirtymävaiheen lyhentämistä varten ja valtion III lisätalousarviossa 4 265 000 euroa yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uudistamista varten. Vuonna 2008 oli siten käytettävissä yhteensä 11 274 953,22 euroa. Vuosien 2006 ja 2007 määrärahat kirjattiin käytetyiksi kokonaisuudessaan ja vuoden 2008 määrärahasta käytettiin 4 511 814,90 euroa. Määrärahasta siirrettiin 4 307 185,10 euroa käytettäväksi vuonna 2009. Budjetointitavoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Bruttobudjetoidut määrärahat Bruttobudjetoiduista tuloarviotileistä oli käytössä arvonlisäverojen tulotili. Vuoden aikana tilille kirjattiin liiketaloudellisten suoritteiden myynnin laskutuksen yhteydessä perittyjä arvonlisäveroja yht. 581 370,43 euroa. Hallinnonalan arvonlisäveromenojen tilille kirjattiin ostojen arvonlisäveroja yhteensä 4 569 060,59 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin tarkoitettua määrärahaa käytettiin 5 031,45 euroa työvoiman palkkaamiseen. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelman toiminnan tuotot olivat yhteensä 42,6miljoonaa euroa. Tuotot koostuivat varsinaisen toiminnan tuotoista 42,2 miljoonaa euroa, vähäisistä vuokrista ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista 0,4 miljoonaa euroa. Tuotot pienenivät edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa eli puoli prosenttia. Muihin tuottoihin sisältyi edellisenä vuonna kertaluonteisena eränä tuottavuuden edistämiseen tarkoitetun määrärahan laskutus yht. 1,8 milj. euroa, mitä osaltaan selittää tuottojen pienenemistä. Varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 prosenttia. Kuviosta 2 selviää tuottojen jakautuminen linjoittain.

17 Patentti- ja innovaatiolinja 16,7 milj. euroa Yritys- ja yhteistölinja 21,0 milj. euroa Tavaramerkki- ja mallilinja 4,1 milj. euroa Yhdistysrekisteri 0,6 milj. euroa Hallinto ja muut 0,2 milj. euroa Kuvio 2. Tuottojen jakautuminen linjoittain Toiminnan kokonaiskulut tuotto- ja kululaskelmalla kasvoivat kolme prosenttia ja olivat toimintavuoden aikana yhteensä 41,5 miljoonaa euroa (kuvio 3). Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä 24,6 miljoonaa euroa ja ne olivat 59 prosenttia kaikista kuluista. Omaan käyttöön tulevien itkehityshankkeiden osalta aktivoitiin henkilöstömenoja 1,0 miljoonaa euroa, joka näkyy tuotto- ja kululaskelmalla omana eränään. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin käytettiin 9,9 miljoonaa euroa ja vuokriin 5,4 miljoonaa euroa. Aktivoiduista käyttöomaisuusinvestoinneista kirjattiin vuoden aikana poistoja yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,9 milj. euroa Henkilöstökulut 23,6 milj. euroa; sisältää valmistuksen omaan käyttöön Vuokrat 5,4 milj. euroa Palvelujen ostot 9,9 milj. euroa Poistot 1,1 milj. euroa Muut kulut 0,6 milj. euroa Kuvio 3. Kulurakenne 2008 Kokonaiskulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu oli henkilöstökulujen osalta 1,5 miljoonaa euroa ja vuokrien osalta 0,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen nousun aiheutti palkkausjärjestelmän käyttöönoton aikaistaminen siten, että vuoden 2008 alusta alkaen maksettiin henkilökohtaiset palkanosuudet täysimääräisinä. Ulkopuolisia palveluja käytettiin 0,4 miljoonaa suuremmalla summalla verrattuna edellisvuotiseen. Muut kulut säilyivät ennallaan ja poistot pienenivät edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen aktivoinnit omiin ithankkeisiin (valmistus omaan käyttöön) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 miljoonaa euroa. Aineisiin tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,1 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jäämä I oli positiivinen 1,1 miljoonaa euroa.

18 Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista koostuivat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Ne olivat nettona yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Tilikauden kulujäämä oli negatiivinen 2,8 miljoonaa euroa. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma 31.12.2008 oli 18,0 miljoonaa euroa. Tase muodostuu lähinnä Patentti- ja rekisterihallituksen tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämis- ja rakentamiseristä ja tietojärjestelmiin liittyvistä it-laitteista. Taseen vastaavaa puolella aineettomat hyödykkeet muodostavat suurimman osan taseen kokonaisarvosta, yhteensä 16,5 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvo oli tutkimus- ja kehittämismenojen osalta yhteensä 0,9 miljoonaa euroa ja valmisohjelmistojen menojäännös 0,3 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös muut pitkävaikutteiset menot, jotka ovat lähinnä toimitilojen remonteista aiheutuneita aktivoituja kustannuksia sekä itse valmistettujen ja teetettyjen ohjelmien jäännösarvoja yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Muita aineettoman käyttöomaisuuden eriä olivat keskeneräiset kehittämishankkeet (yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen ja yhdistysrekisterin kehittäminen) yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat koneet ja laitteet 0,3 miljoonaa euroa, kalusteet sekä muut aineelliset hyödykkeet yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin vuoden aikana yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset sekä muut rahoitusvarat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Aineettomat hyödykkeet 16,5 milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,5 milj. euroa Rahoitusomaisuus 1,0 milj. euroa Kuvio 4. PRH:n omaisuuserät 2008 Taseen vastattavaa puolelle kuuluu valtion oma pääoma, yhteensä Patenttija rekisterihallituksen osalta 8,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset velat, yhteensä 9,9 miljoonaa euroa.

19 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi- ja vahvistuslausuma perustuu talousarvioasetuksen 69 :n säädöksiin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arvioinnin erityiskohteeksi valittiin henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen sisäisen valvonnan tilan arviointi. Valinnan taustalla on Patentti- ja rekisterihallituksen vuosien 2005, 2006 ja 2007 lausumissa todetut asiaa koskevat kehittämistarpeet ja vuosien 2006 ja 2007 lausumissa raportoidut asiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet. Muilta osin Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arvioinnissa on hyödynnetty vuosien 2007 ja 2006 lausumia varten tehtyjä johdon sisäisen valvonnan tilan arviointeja (EFQM-malli ja valtionhallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suosituksen arviointikehikko) sekä johdon tietämystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen arviointiin osallistui 42 henkilöä PRH:n johdosta ja henkilöstöstä. Arviointikehikkona käytettiin valtion työmarkkinalaitoksen HEKUMA-työryhmän valtiokonsernille tekemää henkilöstön kehittämisen tarkastuslistaa (Henkilöstön kehittämisen tarkastuslista, HRD TOP 15, HEKUMA-työryhmä, 22.11.2006, Valtion työmarkkinalaitos). HEKUMA-työryhmä on johtanut tarkastuslistassa vuosille 2008 ja 2012 konkretisoidut perus- ja tavoitetason tavoitteet valtionyhteisölle määrittelemistään yhteisistä henkilöstön kehittämisen tavoitteista: 1. Henkilöstön hankinta, kohdentaminen ja pysyttäminen palveluksessa on ammattimaista. 2. Osaamista kehitetään ja johdetaan suunnitelmallisesti. 3. Esimiestyö on kannustavaa ja valmentavaa. Näitä tavoitteita laatiessaan työryhmä on ottanut huomioon valtiokonsernin yhteiset linjaukset ja toimintaympäristön muutosten ennakoinnin. Henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen kohdistetun sisäisen valvonnan tilan arvioinnin perusteella Patentti- ja rekisterihallituksella on eniten kehitettävää viestinnän perustason ja tavoitetason tavoitteissa. Edellä mainittuun arviointiin perustuen voidaan todeta, että vuodelle 2008 määritellyistä perustason tavoitteista on kunnossa 53 % ja 47 %:ssa on eriasteista kehitettävää. Vuodelle 2012 määritellyistä tavoitetason tavoitteista on kunnossa 40 %. Patentti- ja rekisterihallitus hyödyntää arvioinnin tuloksia vuonna 2008 aloitetussa henkilöstöstrategiatyössä, joka valmistuu vuonna 2009. Työssä määritellään viraston yhteinen henkilöstövisio, siitä johdetut näkökulmat ja strategiset tavoitteet, mittarit sekä keinot. Viraston riskienhallintaa toteutettiin vuonna 2008 osana määräaikaissuunnittelua (strategiasuunnittelu, TTS, TAE, tilinpäätös). PRH:n riskejä hallitaan PRH-tasolla, linjatasolla ja suurimmissa hankkeissa, kuten yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähankkeessa ja tietoturva-asioissa. Näiden lisäksi virastossa käynnistettiin turvallisuusasioiden riskikartoitus.

Patentti- ja rekisterihallituksen vuoden 2007 tilinpäätöksen sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumassa ilmoitetuille kehittämistarpeille on tehty seuraavia toimenpiteitä: - Viraston visio todettiin ajantasaiseksi johdon strategiakokouksessa. Samassa kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin viraston uudistettu ICTstrategia, jossa korostettiin sähköisen asioinnin edelleen kehittämistä, perustietojärjestelmien uudistamisen jatkamista, yhteisten ICT:n pohjautuvien toimintatapojen kehittämistä ja kustannustehokkuutta. ICTstrategian tekemisessä hyödynnettiin virastossa tehdyn sähköisen asioinnin kehittämishankkeen tuloksia eprh. - Suomen laatupalkintokilpailun 2007 tuloksena saadun arvioinnin perusteella viraston toimintaprosessien edelleen kehittämiseksi järjestettiin viraston johdolle ja esimiehille sekä asiantuntijoille prosessijohtamiskoulutusta vuoden 2008 aikana Toimintaprosessien kehittäminen ja siihen liittyvä koulutus jatkuvat vuonna 2009. - Viraston johdon strategiakokouksessa Patentti- ja rekisterihallituksen kotimaan palveluverkoston hallinnan ja ohjauksen kehittäminen asemoitiin aluehallinnon uudistamisen yhteyteen (ALKU-hanke). Arvioinnin johtopäätöksenä voidaan sanoa, että viraston sisäisessä valvonnassa ja siihen liittyvässä riskienhallinnassa on kehitettävää. Eniten kehitettävää on hankintatoimen ohjeistuksessa ja hankintatoimen organisointiin liittyvissä asioissa. Viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on huolehtia siitä, että kunnossa olevat asiat pysyvät kunnossa ja kehittämistä vaativia asioita saadaan kuntoon lyhyemmän ja pitkän aikajänteen tavoitteellisella työllä. Viraston johdon sisäisen valvonnan lausuma koskee viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle talousarvioasetuksen 69 :ssä säädettyjä tavoitteita talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta, johtamisesta ja ulkoisen ohjauksen edellyttämistä oikeista ja riittävistä tiedoista viraston taloudesta ja toiminnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen sisäisen valvonnan menettelyt ovat sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden asianmukaiset lukuun ottamatta hankintatoimen ohjeistuksessa ja organisoinnissa ilmenneitä eräitä puutteita. Taloudellisten tietojen luotettavuutta varmistavassa sisäisessä valvonnassa ei ole puutteita. Normeja on noudatettu. Toiminta virheiden ja väärinkäytöksien estämiseksi on ollut asiallista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on tunnistettu seuraavat pääasialliset kehittämiskohteet: - hankintatoimen ohjeistuksen ajan tasalle saattaminen ja sen organisoinnin kehittäminen, - viraston toimintaprosessien kehittämistyön jatkaminen, - henkilöstöstrategiatyön jatkaminen ja - viraston viestintään liittyvien keskeisten asioiden kehittäminen koko viraston kattavaksi kokonaisuudeksi. 20

21 1.8 Arviointien tulokset Tilivuoden aikana ei PRH:n toiminnasta ole tehty kansainvälisiä tai kotimaisia arviointeja. PRH osallistui hankki vuonna 2007 objektiivisen ulkopuolisen arvion toimintansa laadusta osallistumalla Suomen laatupalkintokilpailuun (SLP 2007). SLP:n palauteraportissa PRH:lle osoitettiin 103 vahvuutta ja 72 parantamisaluetta. PRH:n johtoryhmä on priorisoinut parantamisalueisiin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen mukaan TEM teettää PRH:n toiminnasta arvioinnin vuonna 2009. 1.9 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole havaittu väärinkäytöksiä tai rikoksia eikä esitutkinnassa tai oikeuskäsittelyssä ole näitä koskevia asioita.

22 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja Nimi Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 (TA + Tilinpäätös 2008 Vertailu tilinpäätös Toteuma % tilijaottelun numero LTA:t ) talousarvio 11.04.01 Arvonlisävero 544 215,41 581 370,43 581 370,43 0,00 100 12.39.04 Menorästien ja siirrettyjen 241 612,43 - - 0,00 100 määrärahojen peruutukset Tuloarviotilit yhteensä 785 827,84 581 370,43 581 370,43 0,00 100 Pääluokan, Nimi ja määrärahalaji momentin ja tilijaottelun numero 28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32.01.29 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32.10.29 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32.30.01 Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 32.30.21 Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 32.80.51.2.1 Palkkaukset (kiinteä määräraha) Tilinpäätös 2007 389 725,78 3 016 725,67 Talousarvio 2008 (TA+LTA:t) Talousarvion käyttö vuonna 2008 Määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2008 Vertailu talousarvio - tilinpäätös 4 569 060,59 4 569 060,59 4 569 060,59 0,00 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä Käyttö vuonna vuosilta siirtyneet vuonna 2008 2008 Siirretty seuraavalle vuodelle 8 819 000,00 4 511 814,90 4 307 185,10 8 819 000,00 0,00 8 819 000,00 4 511 814,90 4 307 185,10-2 395 132,19 2 455 953,22 2 455 953,22 2 455 953,22 0,00 5 031,45 5 031,45 5 031,45 0,00 Määrärahatilit yhteensä 1 011 319,26 13 393 092,04 9 085 906,94 4 307 185,10 13 393 092,04 0,00 2 455 953,22 11 274 953,22 6 967 768,12 4 307 185,10 Talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole valtuuksia.

23 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT 1.1.2008 31.12.2008 1.1.2007-31.12.2007 Maksullisen toiminnan tuotot 42 216 356,50 40 730 919,13 Vuokrat ja käyttökorvaukset 16 882,60 15 175,67 Muut toiminnan tuotot 386 424,33 42 619 666,43 2 103 918,52 42 850 013,32 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 965 123,55 1 093 911,87 Henkilöstökulut 24 610 614,50 23 076 725,05 Vuokrat 5 361 928,82 5 180 903,75 Palvelujen ostot 9 878 635,46 9 447 223,93 Muut kulut 616 928,33 650 486,47 Valmistus omaan käyttöön - 1 037 354,82-691 235,32 Poistot 1 078 521,38 1 331 916,84 Sisäiset kulut 225,00-41 474 622,22 0,00-40 089 932,59 JÄÄMÄ I 1 145 044,21 2 760 080,73 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot 4,41 69,56 Rahoituskulut -762,90-758,49-83,57-14,01 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 1 155,98 0,60 Satunnaiset kulut - 1 670,62-514,64-1 671,90-1 671,30 JÄÄMÄ II 1 143 771,08 2 758 395,42 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 581 370,43 544 215,41 Suoritetut arvonlisäverot - 4 569 060,59-3 987 690,16-3 406 451,45-2 862 236,04 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ - 2 843 919,08-103 840,62

24 4. TASE VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tutkimus- ja kehittämismenot 911 226,72 1 377 627,40 Aineettomat oikeudet 272 535,36 169 302,76 Muut pitkävaikutteiset menot 2 729 720,00 1 902 977,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12 556 930,69 16 470 412,77 4 472 479,59 7 922 387,71 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 358 504,91 597 318,03 Kalusteet 11 169,93 25 329,16 Muut aineelliset hyödykkeet 138 393,85 508 068,69 138 393,85 761 041,04 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 84,09 84,09 84,09 84,09 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 16 978 565,55 8 683 512,84 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 647 298,74 516 043,80 Siirtosaamiset 293 695,65 72 505,20 Muut lyhytaikaiset saamiset 57 792,43 998 786,82 77 307,52 665 856,52 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 4 722,80 7 676,90 Tiliviraston tulotilit 10,00 4 732,80 60,00 7 736,90 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 1 003 519,62 673 593,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 982 085,17 9 357 106,26

25 VASTATTAVAA 31.12.2008 31.12.2007 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 3 376 200,48 3 376 200,48 Edellisten tilikausien pääoman muutos - 3 697 308,68-4 233 260,02 Pääoman siirrot 11 248 960,07 639 791,96 Tilikauden kulujäämä - 2 843 919,08 8 083 932,79-103 840,62-321 108,20 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 620,00 580,00 Saadut ennakot 297 224,20 458 195,33 Ostovelat 2 878 453,02 2 358 365,03 Tilivirastojen väliset tilitykset 492 101,88 466 099,08 Edelleen tilitettävät erät 2 407 465,80 2 751 580,99 Siirtovelat 3 821 876,09 3 643 394,03 Muut lyhytaikaiset velat 411,39 9 898 152,38 0,00 9 678 214,46 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 898 152,38 9 678 214,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 982 085,17 9 357 106,26

26 5. LIITETIEDOT Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1. Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto, jonka nettobudjetoituina maksullisen toiminnan tuloina budjetissa ovat patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot maksuperusteisesti ja säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot suoriteperusteisesti. Kirjanpito ja tilinpäätös on laadittu budjetinlaadintamenettelyä vastaavasti. Menettelyissä ei ole tapahtunut tilikauden aikana muutoksia ja laskelmat ovat vertailukelpoisia. 2. Ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaa vuodenvaihteen valuuttakurssia. Valuutta kurssi 31.12.2008 GBP 0,95250 SEK 10,8700 USD 1,3917 Ulkomaanrahan määräisiä saamisia ei ollut vuoden vaihteessa. 3. Käyttöomaisuuteen on aktivoitu tietojärjestelmähankkeisiin kulunutta työaikaa sosiaalikuluineen niiden hankinnan ja valmistuksen osalta. Käyttöomaisuuden poistoissa on noudatettu viraston laatimaa poisto-ohjelmaa. Vuoden 2008 alusta on muutettu omaisuusryhmän itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat poistoaikaa kahdeksaksi vuodeksi 4. Aikaisempiin vuosiin ei kohdistu merkittäviä tuotto- tai kulueriä eikä virheiden korjauksia. 5. Tilinpäätöstiedot ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. 6. Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.