PÄÄTÖS Nro 60/08/1 Dnro PSY-2008-Y-135 Annettu julkipanon jälkeen 20.11.2008 1 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Malmin koelouhinta Hannukaisen valtausalueella, Kolari Northland Exploration Finland Oy Teknotie 14 16 A 11 96930 Napapiiri-Rovaniemi
2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 SUUNNITELTU TOIMINTA... 4 Toiminnan tarkoitus... 4 Kuvaus koetoiminnasta... 4 Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma... 5 Pintamaat... 5 Ylimäärämalmin välivarastointi... 5 Jälkihoitosuunnitelma... 6 Kuivatusvesien käsittely ja johtaminen... 6 Koetoiminnan ajoitus... 7 Muut toiminnot alueella... 7 YMPÄRISTÖ JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN... 7 Alueen luonto ja suojelualueet... 7 Alueen vesistöt... 8 Pohjavesi... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 TARKKAILU... 9 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 9 Ilmoituksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 10 Muistutukset... 11 Ilmoituksen tekijän kuuleminen... 12 Merkintä... 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 KOETOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 14 Määräykset haittojen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi... 14 Koetoiminnan lopettaminen... 15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset...15 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Päätösharkinnan perustelut... 15 Määräysten perustelut... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 SOVELLETTU SÄÄNNÖS... 17 KÄSITTELYMAKSU... 17 Ratkaisu... 17 Oikeusohje... 18 MUUTOKSENHAKU... 19
3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Northland Exploration Finland Oy on 5.9.2008 jättänyt ympäristölupavirastoon ilmoituksen ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmoituksen tekijä suunnittelee koelouhinnan suorittamista Hannukaisen vanhalla kaivosalueella. Malmia louhitaan rikastuskokeita varten enintään 2 000 tonnia. Suunniteltu louhinta-alue sijaitsee Kolarin kunnassa Hannukaisen kylän lähellä. Koetoiminta suoritetaan Northland Exploration Finland Oy:n valtausalueilla. ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoiminnan ympäristölupa-asiat. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 12.11.2007 antamallaan päätöksellä M 12/07 myöntänyt luvan Northland Exploration Finland Oy:lle Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämiselle vedestä ja vedenjohtamiselle Laurinojaan ja edelleen Äkäsjokeen. Päätös on voimassa 31.12.2010 saakka. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.11.2007 antanut Northland Exploration Finland Oy:lle päätöksen Nro 99/07/1, koskien Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämistä sekä koelouhinnan suorittamista louhoksilla. Ilmoituksen tekijä on luopunut edellä mainittujen lupien mukaisen koetoiminnan toteuttamisesta ja muuttanut suunnitelmia tämän ilmoituksen mukaisiksi.
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 2.10.2008 antanut Northland Exploration Finland Oy:lle päätöksen koskien veden johtamista Laurinojaan ja edelleen Äkäsjokeen. Ilmoituksen tekijällä on kaivoslain mukainen valtausoikeus koetoimintaalueeseen (Hannukainen 14, Valtaus nro 8126/14). Kyseisen valtauksen lisäksi alueella on 13 muuta ilmoituksen tekijän valtausta. Hannukaisen alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu 23.11.1999. Maakuntakaavan uudistus on vireillä. Keväällä 2008 esitetyssä luonnosversiossa Hannukaisen alue on merkitty kaivostoiminnan alueeksi (KT). 4 SUUNNITELTU TOIMINTA Toiminnan tarkoitus Malmin koelouhinta ja siihen liittyvät toimenpiteet tehdään alueella olevan rautamalmin hyödyntämisen selvittämiseksi. Päämääränä on saada louhittua kiviainesta, joka vastaa pitoisuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan malmion keskimääräistä malmia. Koetoiminnan tuloksien perusteella tehdään malmion hyödyntämisen kannattavuuslaskelmat. Kuvaus koetoiminnasta Uusi koelouhinta-alue sijaitsee vanhojen sivukivien ja pintamaiden läjitysalueiden länsireunalla, noin 100 m Kuervaaran louhosaltaalta pohjoiseen. Laurinojan louhosallas sijaitsee alueelta noin 350 m länteen. Koetoimintaan liittyvät työt käsittävät tarvittavan puuston kaatamisen, pintamaan poiston malmiesiintymän päältä sekä pintamaiden läjityksen, malminäytteen louhinnan, lastauksen, kuljetuksen, malmin välivarastoinnin sekä kuljetuksen koerikastettavaksi. Lisäksi koelouhoksesta pumpataan tarpeellinen määrä kuivanapitovesiä. Puusto kaadetaan ja pintamaa poistetaan noin 5 000 m 2 :n laajuiselta alueelta ja ajorampin kohdalta. Maanpoistoalueen reunat kaivetaan kaltevuuteen 1:1,5. Ajoramppi rakennetaan koelouhoksen länsipäähän kaltevuuteen 1:7. Lähinnä moreenista koostuvan pintamaan paksuus on 10 15 metriä. Pintamaat poistetaan siten, että kallion pinta tulee näkyviin 400 1 600 m 2 :n alueelta. Malmio ulottuu alueella kallion pintaan. Varsinainen räjäyttäen louhittava malminäyte irrotetaan kallion pinnasta pystysuorasti 4 m x 4 m kokoiselta alueelta 12 metrin syvyyteen. Louhittavan malminäytteen suuruus on 800 1 000 tonnia. Edustavan näytteen saamiseksi on kuitenkin mahdollista, että louhintaa jatketaan hieman syvemmälle tai sivusuunnassa, jolloin louhittava malmimäärä voi enimmillään olla noin 2 000 tonnia. Louhinnassa käytetään kaivostoiminnassa tavanomaisia räjähdysaineita. Kertalataus on noin 10 kg ja räjäytyksiä tehdään 20 25. Koelouhinnassa ei käytetä muita kemikaaleja. Noin 200 tonnin malmierä lähetetään rekka-autoilla ja edelleen laivalla Kanadaan koerikastukseen välittömästi louhinnan jälkeen. Loput välivarastoidaan Laurinojan louhoksen eteläpuolella olevalle tasaiselle murskeella ja soralla pohjustetulle alueelle.
Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle sekä sen välittömään läheisyyteen estetään räjäytysten aikana. Toiminta-alue merkitään työmaakyltein ja muilla tarvittavilla rakenteilla. 5 Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma Koelouhinnasta syntyy kahdenlaista läjitettävää ainesta: pintamaita ja ylimäärämalmia. Sivukiveä ei muodostu, koska malmio alkaa välittömästi kallion pinnasta pintamaiden alta. Alueelta kaadetaan vähäinen määrä puustoa, joka toimitetaan asianmukaisesti hyödynnettäväksi. Pintamaat Koetoiminta-alueen päältä poistetaan hiekkaista moreenia 75 000 100 000 m 3. Pintamaat läjitetään perustettavalle läjitysalueelle noin 200 metrin päähän koelouhoksesta luoteeseen, Laurinojan louhosaltaan itäreunalle. Läjitysalueen pinta-ala on alle kolme hehtaaria ja sen korkeudeksi tulee 3 5 m. Läjitysalue sijaitsee lähellä koelouhosta, jolloin kuljetusmatkat ovat lyhyet. Läjitysalueelta poistetaan puusto ja aluetta tasataan tarvittavissa määrin. Pintamaassa ei ylity haitallisten aineiden osalta pilaantuneen maan ohjearvot. Maa-aines on kaivannaisjäteasetuksen tarkoittamaa pilaantumatonta maa-ainesta. Nyt poistettavan pintamaan määrä on vähäinen verrattuna alueella jo olevaan miljoonien tonnien läjitysalueisiin. Pintamaiden läjityksen ei arvioida lisäävän kaivosalueen ympäristökuormitusta. Läjityksen ympäristövaikutukset ovat lähinnä maisemalliset. Ympäröivää maastoa on aikaisemman kaivostoiminnan aikana muokattu voimakkaasti, joten maisemavaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. Haitallisia ympäristövaikutuksia pohjavesiin ja maaperään ei arvioida syntyvän. Kaivannaisjätteen jätealuetta ei luokitella suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi jätealueeksi. Jätealueelle sijoitettavan maa-aineksen määrää ja laatua, alueen tilaa ja stabiliteettia sekä alueelta tulevaa kuormitusta seurataan ja tarkkaillaan onnettomuusvaarojen ja kuormituksen ehkäisemiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Jätealueesta ei aiheudu myöskään muuta merkittävää onnettomuusvaaraa. Läjitys tehdään siten, että läjitettyjä maamassoja voidaan myöhemmin kaivostoiminnan aloittamisvaiheessa hyödyntää kaivosalueen rakenteissa tai koelouhoksen louhostäyttöön ja maisemointiin. Ylimäärämalmin välivarastointi Malmia välivarastoidaan noin 1 800 tonnia eli 350 400 m 3 Laurinojan louhoksen eteläpuolella. Varastointialueen pinta-ala on noin 50 aaria. Louhittavan rautamalmin tiheys on noin 5 tonnia/m 3, keskimääräinen rikkipitoisuuden noin 3,7 % ja kuparipitoisuus 0,16 %. Malmi on korkeasta sulfidipitoisuudesta johtuen haponmuodostuspotentiaalia omaava. Malmia varastoidaan alueella niin kauan kuin koerikastukseen lähetetyn malmin rikastuskokeet on onnistuneesti tehty, mutta enintään vuoden ajan. Tämän jälkeen malmi siirretään varastointialueelta koelouhoksen reunoille. Sijoitus koelouhoksen reunoilla kestää enintään kolme vuotta koelouhinnan lopettamisesta.
Välivarastointialueen pohjana on noin kahden metrin kerros mursketta ja soraa. Alueelta muodostuu valumavesiä noin 1 500 m 3 vuodessa. Pääosa vesistä muodostuu keväällä ja mahdollisesti seuraavan kesän ja syksyn aikana, mikäli malmia ei ole jo siirretty louhokseen. Varastointialueen ympärille kaivetaan ympärysojat, joilla kerätään alueelta tulevat valumavedet. Valumavedet johdetaan suoalueelle muodostuneeseen selkeytysaltaaseen, johon myös koelouhoksen kuivatusvedet johdetaan. 6 Jälkihoitosuunnitelma Jälkihoitotyöt ja alueen saattaminen yleisen turvallisuuden edellyttämälle tasolle tehdään välittömästi koelouhinnan loputtua. Koelouhoksen ympärille jätetään työnaikainen aita turvallisuussyistä kunnes uusi turva-aita on saatu tehtyä louhoksen ympärille. Koelouhoksen ja ajorampin reunat muotoillaan siten, ettei niistä aiheudu sortumavaaraa tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Muita muotoilu- ja sulkemistoimia ei tehdä. Koelouhinnan päätyttyä koelouhoksen annetaan täyttyä vedellä. Louhosvesiä ei pääse ympäristöön ylivuotona, eikä vesien käsittely täten ole tarpeen. Malmin välivarastointialue tullaan palauttamaan siihen tilaan, jossa se oli ennen malmin varastoinnin alkua. Malmia ei tässä vaiheessa ole tarkoitus palauttaa louhoksessa olevan kuilun pohjalle, johon kertyy vesiä, vaan louhoksen reunoille vesirajan yläpuolelle. Malmia varastoidaan koelouhoksen reunoilla niin kauan, kun on kulunut kolme vuotta koelouhinnan lopettamisesta. Mikäli kaivostoiminta aloitetaan, tullaan pintamaat hyödyntämään kaivosalueen infrastruktuurin rakentamisessa ja louhoksen reunoilla varastoitu ylimäärämalmi toimitetaan hyödynnettäväksi rikastusprosessiin. Varsinainen louhoksen jälkihoito ja ennallistaminen tehdään, mikäli kaivostoimintaa ei aloiteta. Yhtiö maisemoi koelouhoksen kolmen vuoden kuluttua koelouhinnan päättymisestä. Louhos peitetään ja maisemoidaan alueen pohjavedenpinnan tason ja koelouhokseen kertyneen vedenpinnan tason yläpuolelle. Poistettuja ja läjitettyjä pintamaita käytetään sekä louhostäyttöön että koelouhoksen maisemointiin mm. reunojen verhoilemisessa ja tasaamisessa. Ylimäärämalmi sekä pintamaita sijoitetaan louhokseen ja kuiluun siten, että alueesta tulee geoteknisesti vakaa ja maisemaan sopiva. Samalla louhoksen täytöstä ja maisemoinnista jäljelle jäävä osa pintamaiden läjitysalueesta muotoillaan maisemaan sopivaksi ja sinne istutetaan puustoa. Louhoksen maisemointi tehdään siten, ettei louhokseen kertynyt vesi pääse ylivuotona virtaamaan vesistöön. Maisemoinnin tilaa ja stabiliteettia, sekä alueelta tulevaa kuormitusta seurataan ja tarkkaillaan onnettomuusvaarojen ja kuormituksen ehkäisemiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Kuivatusvesien käsittely ja johtaminen Koelouhosta pidetään kuivana noin 6 viikkoa kestävän louhinnan ajan. Louhinnan aikaisen pumppausvirtaaman on arvioitu olevan alle 10 l/s ja pumpattavan kokonaisvesimäärän enintään 22 000 m 3. Käytännössä määrä tulee todennäköisesti olemaan selvästi pienempi. Pumppuna käytetään sähkökäyttöistä pumppua, johon saadaan tarvittava energia aggregaatista. Aggregaatin tarvitsema polttoainesäiliö varustetaan kaksoispohjalla tai muulla vastaavan suojatason antavalla rakenteella.
Kuivatusvesi on johdetaan Laurinojan kautta Äkäsjokeen rajajokikomission myöntämän luvan mukaisen vesienkäsittelyjärjestelmän kautta. Kuivatuspumppauksen purkuputki johdetaan suoalueelle, joka on aikaisemman kaivostoiminnan aikana tiepenkereellä padottu kahteen osaan. Purkukohtaan on rakennettu kivipesärakenne, jonka kautta pumpattava vesi johdetaan. Vesi puretaan kivipesään siten, että tapahtuu mahdollisimman voimakas veden pisaroituminen ja ilmastuminen. Tiepenkereen rajoittama suon osa on muodostunut selkeytysaltaaksi. Valumavedet virtaavat ylivuotona altaan itäreunasta alemmalle suoalueelle. Pengertä tullaan ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa vahvistamaan. Tiepenkereen alapuolinen suoalue on lähes muuttamaton ja toimii selkeytysaltaasta ylivuotavalle louhosvedelle pintavalutuskenttänä. Suoalueelta vesi kulkeutuu Laurinojan sivuhaaraan ja edelleen Laurinojaan ja Äkäsjokeen. Mahdollinen hapettuva rauta saostuu ja jää kivipesään, laskeutusaltaaseen tai pintavalutuskentälle. 7 Koetoiminnan ajoitus Koelouhinta on suunniteltu tehtäväksi syksyn 2008 aikana ja sen arvioidaan kaikkiaan kestävän 6 viikkoa. Lisäksi tarpeellisten jälkihoitotöiden arvioidaan kestävän 4 6 viikkoa. Muut toiminnot alueella Suunnitellun koelouhoksen alueella on maanomistajan kiviainesvarasto, joka tullaan siirtämään maanomistajan osoittamaan paikkaan ennen pintamaiden poiston aloittamista. Materiaalia ei läjitetä yhdessä pintamaiden kanssa. Olemassa olevat kulkuyhteydet säilyvät myös koelouhinnan aikana ja sen jälkeen. Alueelle rakennetaan tarpeen vaatiessa korvaavat tieyhteydet ja työn suorittamiseen tarvittavat uudet tieyhteydet. Ilmoituksen tekijä sopii alueiden maanomistajien kanssa alueiden käytöstä ja korvauksesta ja tiedottaa toiminnan aloittamisesta ja tarkemmasta aikataulusta sekä muista mahdollisista asioista alueen maanomistajille, lähialueen asukkaille ja poronhoitajille saatuaan tarvittavat viranomaispäätökset sekä varmistuksen urakoitsijoiden aikatauluista. YMPÄRISTÖ JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN Alueen luonto ja suojelualueet Koelouhosalueen ympäristö on vanhaa kaivostoiminta-aluetta. Kaivosalueen ympärillä oleva alue on pääasiassa metsätalousmaata. Muoniojokeen laskeva Äkäsjoki virtaa kaivosalueen eteläpuolitse noin kilometrin päässä. Äkäsjoki kuuluu Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue -nimiseen Natura 2000 -verkoston alueeseen (FI 130 1912, 32 000 ha). Natura-alue on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin luontotyyppeistä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (100% pinta-alasta) ja luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy
saukko. Muuta tietolomakkeessa ilmoitettua lajistoa ovat harjus, lohi, meritaimen, nahkiainen, siika, kellukeiholehti ja vesisara. Koelouhinnasta ja kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu sellaisia Tornionjoen-Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, että koelouhinnasta olisi tarpeen tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointi. Koetoiminnasta ei arvioida aiheutuvan muutakaan merkittävää haittaa kasvillisuudelle tai eläimistölle. Koelouhoksen ympärille tehdään koelouhintatöiden aikainen aita sekä pysyvä aita jälkeenpäin, etteivät eläimet pääse alueelle. 8 Alueen vesistöt Koetoiminta-alue sijaitsee Laurinojan valuma-alueella. Alueen vedet valuvat Äkäsjoen kautta Muonionjokeen. Lähialueen vesistöjen valuma-alueet ja keskivirtaama-arviot vuosien 1995 2006 keskivaluman perusteella on esitetty seuraavassa taulukossa. Vesistö Valuma-alue km 2 Keskivirtaama m 3 /s 67.342 Hannukaisen a 67.345 Kuerjoen a 67.352 Äkäsjärven alue (bif., arvio) 67.351 Äkäslompolon alue 67.353 Kaupinojan va 40 162 56 105 30 0,45 1,82 0,63 1,18 0,34 Yht. 395 4,42 Laurinojan valuma-alue on 8,7 km 2. Keskimääräisellä valumalla 11,1 l/s km 2 arvioituna sen keskivirtaama on 97 l/s. Vedenlaatutietojen mukaan Laurinojan happitilanne on vaihdellut heikon ja hyvän välillä. Veden ph on ollut neutraali ja alkaliniteetti hyvä tai erinomainen. Ravinnepitoisuudet ovat olleet karujen vesien tasoa. Veden laatu on ollut yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Äkäsjoen suulla vedenlaatu on ollut yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Kesän keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut lievästi rehevien vesien tasoa, mutta typpeä kesälläkin vedessä on ollut melko vähän. Äkäsjoen ekologinen tila on hyvä. Äkäsjoki on yksi Torniojoen meritaimenkannan tärkeimmistä lisääntymisalueista. Lisäksi joella ja sen sivu-uomilla on paikallisia purotaimenkantoja. Koelouhoksen vähäisestä kuivatusveden määrästä ei käsiteltyinä arvioida aiheutuvan merkittävää vesistökuormitusta tai haitallisia vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun, vesieliöstölle tai kalastolle, eikä toiminnan arvoida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia kalastukseen tai vesistön muuhun käyttöön. Pohjavesi Louhosalueella sijaitsevat pienet Kivivuopionvaaran (12273124) ja Kuervaaran (12273123) III -luokan pohjavesialueet. Alueella ei ole yhdyskunti-
en vedenhankintaan tarkoitettuja pohjavedenottamoja. Alueen pohjavettä käyttää muutama lähitalo. Pohjavedenpinta laskee koelouhosta ympäröivillä alueilla kuivatuspumppauksen aikana, mutta palautuu aiemmalle tasolle pumppauksen loputtua. Pohjavesiin ei ole arvioitu aiheutuvan haitallisia vaikutuksia. Kuivatuspumppauksen vaikutusten ei arvioida yltävän Kuervaaran pohjavesialueelle. 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Äkäsjoen tuntumassa oleva Hannukaisen kylä sijaitsee 1,5 km:n päässä koetoiminta-alueesta. Lähimmät asuin- ja loma-asuntorakennukset sijaitsevat noin yhden kilometrin etäisyydellä. Koetoiminnan kohteena olevat louhokset ovat muodostuneet vuosina 1974 1988 Rautaruukki Oy:n ja vuosina 1992 1994 Outokumpu Oy:n kaivostoiminnan seurauksena. Räjäytykset aiheuttavat tilapäistä melua ja tärinää ja ne tehdään päivisin klo 7 22 välisenä aikana. Melu- ja tärinä vaikutusten arvioidaan jäävän vähäiseksi. Räjäytyksistä tiedotetaan maanomistajille, paikallisille asukkaille ja poronhoitajille ennakolta. Vaikutukset ilman laatuun ovat vähäiset ja muodostuvat liikenteen tavanomaisista pakokaasupäästöistä. Pölyämisen vähentämiseksi kulkuväyliä voidaan tarvittaessa kastella tai suolata sekä kuormat peittää. Maaperän poisto, koelouhinta ja kiven kuljetus lisäävät väliaikaisesti liikennettä vanhan kaivosalueen tiestöllä sekä hieman myös läheisellä Ylläksentiellä. TARKKAILU Ilmoitukseen on liitetty ympäristön tarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelmassa on kattava päästöjen ja ympäristön tilan tarkkailu, joka sisältää myös talojen talousvesikaivojen tarkkailun. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut ilmoituksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kolarin kunnassa 16.9. 30.9.2008 sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ilmoituksesta lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, ja Kolarin kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
10 Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Hannukaisen vanha kaivosalue, jossa koelouhinta on tarkoitus toteuttaa, on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan suljettu/jälkihoidettu vaillinaisesti ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon näkökulmasta. Kaivostoiminnan yhteydessä muodostuneista sivukivikasoista ja pintamaiden varastoalueista on ryhdytty ottamaan kivi- ja maa-aineksia, kun kaivospiirin alueet palautuivat maanomistajien käyttöön. Koelouhinta on tarkoitus toteuttaa kaivoslain mukaisten valtausoikeuksien nojalla. Kun alueen muuta maankäyttöä ei ole millään tavoin rajoitettu, voi alueella toimivien kesken syntyä intressiristiriitoja. Ympäristökeskus on katsonut, että ilmoituksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjaveteen eikä naapurustoon asti ulottuvaa häiritsevää melua tai tärinää. Myös ympäristön fyysiset muutokset jäävät verrattain vähäisiksi alueen nykytila huomioon ottaen. Ympäristölupaviraston aikaisempaan koetoimintailmoitukseen antaman päätöksen nro 99/07/1 määräyksien 1 6 ja 11 on katsottu soveltuvan nyt ilmoitettuun koetoimintaan. Toiminnanharjoittajalle on katsottu tarpeelliseksi asettaa velvoite selvittää koerikastuksessa syntyvän rikastushiekan ominaisuudet vähintään siinä laajuudessa kuin päätöksen nro 99/07/1 määräyksessä 6 on edellytetty. Selvitys läjitettävien pintamaiden puhtaudesta on katsottu tässä vaiheessa riittäväksi. Pintamaita voidaan pitää pilaantumattomina ja ne voidaan läjittää ilmoituksen mukaisesti. Suunnitelma sulfidipitoisen ylimäärämalmin tilapäiseksi varastoimiseksi ja sekä esitetyt toimenpiteet mahdollisesti muodostuvien happamien valumavesien käsittelemiseksi on katsottu riittäviksi. Niiden lisäksi varastointialueen ympäri kaivettaviin ojiin kertyvän veden ph:n ja raskasmetallipitoisuuksien tarkkailu on tarpeen ainakin kertaluonteisesti, jotta saadaan tietoa happamien valumavesien muodostumisen nopeudesta ja voimakkuudesta. Esitys jälkihoidon toteuttamiseksi on selkeä. Sen mukaisesti toimittaessa alue jää koetoiminnan jäljiltä hyvään kuntoon. Ilmoituksen liitteenä oleva koelouhinnan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma on monipuolinen ja kattava. Kuivanapitovesillä ei ole mainittavaa vaikutusta Äkäsjoen veden laatuun. Mahdolliset haitat Laurinojan veden käytölle ja eliöstölle jäävät kuitenkin ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vähäisiksi. 2. Kolarin rakennuslautakunta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa ilmoituksesta.
11 Muistutukset 3. AA ja BB (Niemi RN:o 20:24) Muistuttajat ovat todenneet vuokrakiinteistönsä sijaitsevan lähimpänä kaavailtua koelouhosta. Louhoksesta on arvioitu aiheutuvan merkittävää haittaa mm. pohjaveden ja pintaveden laadun heikkenemistä, meluhaittaa ja rakenteiden sekä tieyhteyksien vaurioitumisia. Louhoksesta pumpattava vesi ei tule suotautumaan suossa maan jäädyttyä, jolloin kiintoaines valuu Laurinojaan ja sitä tietä edelleen Äkäsjokeen. Muistuttajat ovat todenneet, että he ovat saaneet tietoa koetoiminnasta ainoastaan vuokranantajan kautta. Mikäli hanke kaikesta huolimatta käynnistetään, on koelouhinnan aikana ja sen jälkeen järjestettävä kiinteistöllä katselmus, jossa todetaan mahdollisesti aiheutuneet vauriot. Kaikki aiheutuneet vauriot on vaadittu täysimääräisesti korvattaviksi. 4. Oy Pro-Hydro Ab (Kuervaara RN:o 48:10) Oy Pro-Hydro Ab omistaa Kuervaaran tilan ja harjoittaa siellä maanrakennusliiketoimintaa Kuersoran aputoiminimellä. Liiketoiminta koostuu maaainesten ottamisesta ja käsittelystä, maarakennusurakoinnista ja maarakennusaineisten kuljettamisesta. Koko toiminnan perusta ovat Kuervaaran tilalla sijaitsevat raaka-ainevarannot. Kalliota on louhittuna liiketoiminnan tarpeisiin 4 000 000 tonnia, ja lisäksi alueella on soraa, hiekkaa ja maisemointikiveä vähintään 3 000 000 m 3. Kuervaaran tila kuuluu valtausalueisiin Hannukainen 11 ja 14. Valtausten perusteella Northlandilla on oikeus suorittaa valtausalueilla tutkimustyötä esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi kaivoslain 3 luvun säännösten mukaisesti. Kaivoslain mukaista valtausta ei saa suorittaa teollisuuslaitoksen alueella tai sen käyttämällä varasto- tai jätealueella. Kuervaaran tilalla sijaitsevaa maa-ainesten ottolaitosta on pidettävä tällaisena teollisuuslaitoksena. Sen olemassaolo ei kuitenkaan ollut kauppa- ja teollisuusministeriön tiedossa, kun ministeriö antoi Northlandille edellä mainitut valtauskirjat. Kaivoslain 22 :n 3 momentin mukaan kaivospiirin määräämisessä on noudatettava, mitä valtauksen esteistä 6 :ssä on säädetty. Koska mainitun teollisuuslaitoksen olemassaolo on nyt saatettu ministeriön tietoon, Kuervaaran tilaa ei muistuttajan käsityksen mukaan voida liittää kaivospiiriin, joka valtausten perusteella tulee mahdollisesti muodostettavaksi. Ilmoituksessa ei ole mainittu liiketoimintaa, jota muistuttaja Kuervaaran tilalla harjoittaa. Ilmoitus ei puutteellisten tietojensa vuoksi tarjoa riittäviä edellytyksiä asian arvioimiseen ympäristölupaviraston toimesta. Northland on nimennyt kirjoituksensa ympäristönsuojelulain 61 :n mukaiseksi ilmoitukseksi koeluonteisesta toiminnasta Hannukaisen alueella Kolarissa. Nyt ei kuitenkaan ole kysymyksessä sellainen koeluonteinen toiminta, jossa kokeiltaisiin jotain ympäristöä vähemmän kuormittavaa menettelyä, vaan sellainen toiminta, jonka tarkoituksena on selvittää kaivostoiminnan harjoittamisen edellytyksiä alueella. Asiassa ei siis voida soveltaa ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momenttia. Muistuttaja on katsonut, että toiminta vaatii ympäristölupaa. Lupahakemuksessa on asianmukaisesti selvitettävä koelouhinnan todelliset vaikutukset muistuttajan liiketoiminnan kannalta.
Ilmoituksesta ilmenevistä toimenpiteistä aiheutuu muistuttajalle haittaa ja vahinkoa ainakin seuraavasti: Northland aikoo koelouhinnan yhteydessä siirtää toiseen paikkaan Kuersoran murskeiden varastointialueen, josta se käyttää ilmaisua maanomistajan toimesta sijoitettu täytemateriaali. Tämä merkitsee sitä, että Kuersoralle aiheutuvat murskeen siirtokustannukset kasvavat. Puusto kaadetaan ja pintamaa poistetaan louhosalueelta. Myös puuston menetyksestä aiheutuu Kuersoralle vahinkoa. Ulkopuolisten pääsy ja liikennöinti toiminta-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä tullaan räjäytysten aikana estämään. Tämä merkitsee Kuersoran liiketoiminnan keskeytymistä täksi ajaksi. Koetoiminta-alueelta poistetaan pintamaita, jotka läjitetään perustettavalle pintamaiden läjitysalueelle noin 200 metrin päähän koelouhoksesta lounaaseen. Tämä merkitsee sitä, että alle jäävän hyvälaatuisen kiviainesmateriaalin hyödyntäminen Kuersoran liiketoiminnassa estyy. 12 Muistuttaja on katsonut, että pintamaiden läjitysaluetta ei tule missään tapauksessa sijoittaa aiottuun paikkaan. Soveliaampi paikka läjitysalueelle on aiotun paikan pohjoispuolella ja Laurinojan louhosaltaan itäpuolella. Northlandilla ei ole oikeutta sijoittaa läjitysaluetta aikomaansa paikkaan, koska kaivoslain 12 :n 2 momentin mukaan tutkimustyön edellyttämät toimenpiteet on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa. Oy Pro-Hydro Ab on ensisijaisesti vaatinut, että ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 64 :n nojalla kieltää Northlandin aikoman toiminnan ja osoittaa Northlandin hakemaan ympäristölupaa. Toissijaisesti ympäristölupaviraston on päätöksessään määrättävä, että läjitysalue siirretään edellä mainittuun paikkaan. 5. Rautaruukki Oyj, Hannukainen III, RN:o 48:1 Muistuttaja on pitänyt mahdollisen uuden kaivostoiminnan aloittamista hyvänä asiana. Hakijalla on tarkoitus läjittää koelouhinnan kiviaineksia muistuttajan kiinteistölle. Muistutuksessa on vaadittu, että koelouhinnan hakija sopii yhtiön kanssa järjestelyistä, joilla taataan koelouhinnan kiviainesten varastoinnin kestoajaksi korkeintaan vuosi ja että hakija takaa sen, että koelouhinnasta ei aiheudu mitään haittaa omistamallemme alueelle. Ilmoituksen tekijän kuuleminen Northland Exploration Finland Oy on 31.10.2008 antanut vastineen lausunnoista ja muistutuksista. 1. Lapin ympäristökeskuksen lausunto Northland Exploration Finland Oy on ilmoittanut lisäävänsä esitettyyn tarkkailuun malmin välivarastointialueen ympärille tehtävään ojaan kertyvän veden laadun tarkkailun kertaluonteisesti sulanmaan aikana. Näytteestä tehdään alkuaineanalyysit ja muut analyysit, jotka on tarkkailuohjelmassa Yhtiöllä ei ole ollut muutoin huomauttamista lausunnosta.
13 3. AA ja BB Kuivatusveden johtaminen on käsitelty suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission kanssa ja lupa kuivatusveden johtamiselle on saatu 2.10.2008. AA:n ja BB:n kiinteistöllä tehdään katselmus ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan päätyttyä sen toteamiseksi, onko toiminnasta aiheutunut vaurioita kiinteistölle. Koelouhinnan aikana suoritetaan melu- ja tärinämittaukset tarkkailuohjelman mukaisesti lähialueella. Lähialueella sijaitsevien neljän kotitalouden kaivoille on laadittu tarkkailuohjelma. AA:n ja BB:n kaivo liitetään em. tarkkailuohjelmaan, jonka mukaisesti tehdään vedenpinnan korkeuden mittaus ja veden laadun määritys. Yhtiö säilyttää olemassa olevat kulkuyhteydet myös koelouhinnan aikana ja sen jälkeen. Koelouhinnan räjäytyksissä käytettävät räjähdysainemäärät ovat pieniä, eikä haitallisia vaikutuksia noin 800 metrin päässä olevan kiinteistön rakenteisiin voi pitää ennalta arvioiden todennäköisenä. 4. Oy Pro-Hydro Ab Mikäli maanomistajalle aiheutetaan pysyvää vahinkoa tai haittaa, tullaan aiheutetut haitat kaivoslain 15 :n 1 momentin mukaisesti korvaamaan. Mahdollinen vakuuden asettaminen käsitellään kaivoslain 15 :n 3 momentin mukaisesti. Varsinaiset korvaukset suoritetaan siinä vaiheessa, kun mahdollisten haittojen ja vahinkojen määrä on tiedossa. Oy Pro-Hydro Ab on muistutuksessaan esittänyt arvionsa Kuersoran liiketoimintaan aiheutuvista haitoista ja ne huomioidaan haittoja ja vahinkoja koskevassa kaivoslain mukaisessa käsittelyssä. Hakija on tarkentanut, että ilmoituksessa mainittu turvallisuuteen liittyvä liikenteen pysäytys räjäytysten aikana tarkoittaa 5 10 minuuttia kestävää katkosta alueen liikenteessä kullakin räjäytyskerralla. Räjäytyksiä tehdään ilmoituksen mukaisesti enintään 20 25 kpl noin kahden viikon aikana, jolloin katkokset liikenteessä ovat hyvin lyhytkestoisia kerrallaan. Hakija tiedottaa toiminnan aloittamisesta ja mm. räjäytysten aikataulusta alueen maanomistajille, lähialueen asukkaille ja poronhoitajille ilmoituksen mukaisesti. Hakija on uudelleen harkinnut pintamaiden läjitysalueen sijoitusta ja todennut maanomistajan esittämän paikan olevan soveliaampi pintamaiden läjitykselle kuin ilmoituksessa esitetty alue. Maanomistajan muistutuksen mukaisesti on kaivoslain 12 :n 2 momentin mukaisesti perusteltua muuttaa pintamaiden läjitysalueen sijoitusta. Ilmoituksessa esitettyä pintamaiden läjityspaikkaa on esitetty siirrettäväksi Laurinojan louhoksen itäpuolella olevalle alueelle. 5. Rautaruukki Oyj Koelouhinnassa louhittavaa kiviainesta varastoidaan ilmoituksen mukaisesti Rautaruukin omistamalla maa-alueella enintään vuoden ajan. Valumavesien pääsy maaperään estetään kaivamalla varastointialueen ympärille ojat, joihin vedet kerätään ja ne johdetaan selkeytysaltaaseen. Ympärysojan veden laatua tarkkaillaan kertaluonteisesti otettavalla näytteellä Lapin ympäristökeskuksen lausuntoon annetusta vastineesta ilmenevästi.
Varastointiajasta ja varastointiin liittyvistä muista asioista sovitaan yhtiöiden kesken ennen varastoinnin aloittamista. 14 Merkintä Vesien johtamista koskevaan vesitalous- ja mahdollisia pilaantumisvaikutuksia koskevaan asiaan sovelletaan Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 2.10.2008 antamallaan päätöksellään myöntänyt luvan kuivatusvesien johtamiseen Laurinojaan tässä ilmoituksessakin esitetyllä tavalla. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Northland Exploration Finland Oy voi suorittaa ilmoituksen mukaisen ja laajuisen koetoiminnan Hannukaisen alueella, sellaisena kuin se on osittain muutettu 4.11.2008 jätetyssä vastineessa. Koetoiminnassa on noudatettava jäljempänä annettuja määräyksiä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. KOETOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Määräykset haittojen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Koelouhinta ja siihen liittyvät muut työt on suoritettava enintään kahden kuukauden ajan kestävänä toimintana. 2. Räjäytyksiä saa tehdä klo 8.00 20.00 välisenä aikana. Räjäytykset on tehtävä pääsääntöisesti vaikutusalueen asukkaille ennalta ilmoitettuina aikoina. 3. Toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Räjähdysainejäämiä sisältävien jätteiden käsittelyssä on muutoin noudatettava räjähdysaineita koskevia säädöksiä. 4. Toiminnassa muodostuvien kaivannaisjätteiden jätehuollosta on huolehdittava toiminnalle laaditun jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. 5. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäris-
töön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 6. Koelouhosalue on merkittävä näkyvästi esim. kyltein ja aidoin tai muilla Lapin ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 7. Malmin koerikastuksessa muodostuvan rikastushiekan ja sivukiven neutraloitumispotentiaali, haponmuodostuskyky sekä haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuus on selvitettävä. 15 Koetoiminnan lopettaminen 8. Alueen jälkihoitotoimet on toteutettava esitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti kolmen vuoden kuluttua koetoiminnan lopettamisesta. Pintamaan läjitysalueen reunaluiskat on tehtävä enintään kaltevuuteen 1:3. 9. Tämän päätöksen mukaisen koetoiminnan suorittamisen jälkeen alueelta on poistettava jälkihoidon kannalta tarpeettomat rakenteet ja syntyneet jätteet sekä muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet tai esineet. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan 3.9.2008 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti, täydennettynä hakijan vastineessaan tekemillä lisäyksillä. Lapin ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. Tarkkailutulokset on raportoitava Lapin ympäristökeskukselle ja Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näytekerroittain heti tulosten valmistuttua, viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. 11. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Edellä mainituille viranomaisille on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä yhteenveto alueella tehdyistä toimista ja tarkkailun tuloksista. RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Ilmoituksen mukaisesti kyseessä on ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitettu koetoiminta, jossa selvitetään alueen malmion ominaisuuksia kaivostoiminnan käynnistämisen edellytysten selvittämiseksi. Toiminta on lyhytaikaista, eikä siitä aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Toteutettaessa koetoiminta ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja määräyksiä noudattaen se täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte-
lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnassa ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, jolle olisi asetettava ympäristönsuojelulain 42 3 momentissa tarkoitettu vakuus. Koetoiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden yleiselle tai yksityiselle edulle sellaisia päästöistä aiheutuvia haittoja, joiden estämiseksi toimintaa ei voisi sallia. 16 Määräysten perustelut Louhinta-aika on rajoitettu kahteen kuukauteen toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Räjäytysten aikarajoilla vähennetään lähialueen asukkaille melusta ja tärinästä mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Räjäytysten häiritsevyys on pienempi, jos haittaa kokevat tietävät räjäytysajat ennakolta. Töiden suunnittelu tuleekin toteuttaa niin, että räjäytykset tehdään tiettyinä vuorokaudenaikoina, joista tiedotetaan etukäteen esim. kirjein tai paikallislehdessä. Poikkeustapauksissa, jolloin esim. työturvallisuus edellyttää räjäytyksiä muulloin, voidaan räjäytykset tehdä muinakin kuin ennalta ilmoitettuina aikoina. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Toiminnalle on laadittu ympäristönsuojelulain 103a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jossa on esitetty miten kaivannaisjätteet käsitellään ja jätealueet rakennetaan ja maisemoidaan. Päätöksellä toiminnan harjoittaja on velvoitettu noudattamaan suunnitelmaa, eikä enempien määräysten antaminen kaivannaisjätteiden käsittelystä ole siten tarpeen. Häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita koskevalla määräyksellä pienennetään häiriöistä aiheutuvia riskejä ja varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilanteissa. Koelouhoksen merkintämääräyksellä vähennetään alueella liikkuville mahdollisesti aiheutuvia vaaratilanteita. Rikastushiekan ominaisuuksien selvittäminen on mahdollisen kaivoshankkeen kannalta keskeistä sen ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelussa. Tiedot ovat välttämättömiä myös mahdollisen tulevan ympäristölupahakemuksen käsittelyn kannalta. Jälkihoidon ja maisemoinnin toteuttaminen on esitetty jätehuoltosuunnitelmassa. Sitä noudattamalla ja annettavilla täydentävillä määräyksillä varmistetaan asian mukainen jälkihoito. Toiminnalle on laadittu kattava tarkkailuesitys, jota on täydennetty yhden kiinteistön kaivon ja malmin välivarastoalueen vesien tarkkailulla. Raportointimääräyksillä varmistetaan, että valvova viranomainen on selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöasioiden hoidosta ja koetoiminnan tuloksista. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon koetoimintaa koskevista määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.
17 3. AA ja BB Muistutuksessa vaaditut asiat on otettu päätöksestä ilmenevästi huomioon. Tällä päätöksellä ei ratkaista kuivatusvesien johtamista koskevaa asiaa. Se on ratkaistu suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätöksellä. Koetoiminnan toteuttaminen talviaikana ei olennaisesti heikennä esitetyn jätevesien käsittelymenetelmän toimintaa. Talviaikana pumpattavat vesimäärät jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin sulan maan aikana. Kiinteistön sijainti ja käytettävät räjähdysainemäärät huomioon ottaen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista tärinää, joka voisi vaurioittaa kiinteistön rakenteita. Kaivoslain 15 1 momentin nojalla valtausoikeuden haltija on velvollinen suorittamaan täyden korvauksen toiminnasta valtausalueella tai sen ulkopuolella aiheutuvista vahingosta tai haitasta. 4. Oy Pro-Hydro Ab Ympäristölupavirasto ei ole toimivaltainen viranomainen tutkimaan esitettyjä valtausoikeuden nojalla tapahtuvasta tutkimustyöstä maanomistajalle aiheutuvia vahinkoja. Ne käsitellään ja korvataan kaivoslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Ympäristönsuojeluasetuksessa luvanvaraiseksi lueteltu kaivostoiminta tarkoittaa kaivosoikeudennojalla tapahtuvaa kaivoskivennäisten hyödyntämistä. Asiassa on kyseessä on valtausoikeuden nojalla suoritettava lyhytkestoinen tutkimustoiminta. Toiminnasta ei aiheudu muutakaan sellaista pilaantumista, että se edellyttäisi ympäristölupaa. Koetoimintailmoituksesta annettavassa päätöksessä annetaan tarpeelliset määräykset pilaantumisen estämiseksi. Ilmoituksen tekijä on muistuttajan vaatimuksen perusteella muuttanut suunnitelmia siten, että pintamaiden läjitysalue sijoitetaan muistutuksessa esitetylle alueelle. 5. Rautaruukki Oyj Päätöksessä on annettu tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemisestä. Kaivoslain 15 1 momentin nojalla valtausoikeuden haltija on velvollinen suorittamaan täyden korvauksen toiminnasta valtausalueella tai sen ulkopuolella aiheutuvista vahingosta tai haitasta. SOVELLETTU SÄÄNNÖS Ympäristönsuojelulaki 64 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 1 080 euroa.
18 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (2006/1388)
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Simo Perkkiö Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 22.12.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.