Sivu 1/6 Akatemian etusivu > Ohjelmat ja yhteistyö > Akatemiaohjelmat > Ohjelmien uutiskirjeet > Uutiskirje 2/2013 Tässä uutiskirjeessä Pääkirjoitus Arktinen tutkimusohjelma valmistelussa Akatemia valmistelee tutkimusohjelmaa mineraalivarantojen aihealueelle Huipppuyksikköohjelmissa tapahtuu RELATE tutkimusta rajoista ja niiden ylityksistä Horisontti on jo lähellä Energiatutkijoiden temaattinen verkosto www.energyresearchers.fi on avattu Akatemian ylimääräisessä haussa 19.11. 18.12.2013 haettavana Loppuvuonna 2013 tapahtuu Pääkirjoitus Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi Heikki Mannila, Suomen Akatemian pääjohtaja Suomen Akatemian rooli tutkimuksen kilpailullisena rahoittajana on Suomen tiedejärjestelmässä keskeinen. Akatemian budjetti, noin 300 miljoonaa, on toisaalta pieni esimerkiksi yliopistojen suoraan budjettirahoitukseen (noin 1900 miljoonaa) verrattuna. Akatemian rahoituksen käyttöä pohdittaessa onkin aina tarpeen ottaa huomioon myös koulutus-, tiede- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuus. Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi julkistettiin syyskuun alussa. Arviointi totesi, että Akatemia toimii kustannustehokkaasti ja laadukkaasti ja antoi yleensä Akatemian toiminnasta hyvin positiivisen lausuman. Arvioinnin tuloksissa on myös arvokkaita suosituksia, joista monet koskettavat koko tiede- ja innovaatiojärjestelmää. Arvioinnin ehdotuksissa esitetään, että Akatemian tulisi laajentaa toimintaansa strategiseen rahoitukseen perinteisen responsiivisen toimintatavan ohella. Tällä arvioijat tarkoittavat laveamminkin strategista rahoitusta kuin vain vireillä olevan tutkimuslaitosten kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kysymys Akatemian temaattisista valinnoista ja niiden suhteesta yliopistojen strategioihin onkin koko tutkimusjärjestelmän kannalta erittäin merkittävä, ja tätä kysymystä on tarpeen pohtia tiedeyhteisön sisällä laajasti. Kysymys fokusoitumisen ja uusien avausten suhteesta on tieteen kannalta olennainen. Monessa suosituksessa peräänkuulutetaan Akatemialle suurempaa roolia tiedepoliittisessa ohjauksessa myös informaation kautta. Vuosittain käsiteltävät noin 4000 hakemusta antavat Akatemialle laajan näkymän Suomen tieteen tilaan, ja tämän tieto pitääkin saada entistä laajempaan käyttöön. Arvioijat ovat hyvin tyytyväisiä Akatemian sisäisiin toimintatapoihin ja prosesseihin. Tutkimusrahoituksen menettelyihin liittyviä suosituksia on kolme: tutkimusohjelmatoiminnan selkeämpi tavoiteasetanta, suuren riskin hankkeiden rahoituksen pohdinta ja kokonaiskustannusmallin käyttö. Nämä teemat eivät ole yllätyksiä: kaikki kolme ovat tiedepoliittisten keskustelujen vakioaiheita, mutta selkeästi aika on nyt sovelias niiden laveammalle pohdinnalle. Akatemian toiminnan arviointi toteaa kansainvälisestä toiminnasta sen, että kansainvälistymisstrategia tarvitaan, ja että se on laadittava kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Kansainvälistymisen moninainen rooli tiedepolitiikassa tuleekin arvioinnin tekstissä selkeästi esiin. Arviointi antaa Akatemian toiminnan kehittämiselle erinomaisen pohjan. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Akatemia järjestävät syksyn ja talven mittaan sarjan sidosryhmätilaisuuksia, joissa käsitellään arvioinnin suosituksia ja joiden pohjalta jatkotoimista päätetään. Tiedeyhteisön palaute onkin jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Arktinen tutkimusohjelma valmistelussa
Sivu 2/6 Suomen Akatemiassa valmistellaan arktisen tutkimusohjelman käynnistämistä huhtikuussa 2014. Arktisten alueiden merkitys ja yleinen kiinnostus aluetta kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tähän on merkittävästi vaikuttanut etenkin ilmastonmuutos ja sen monet seuraukset pohjoisilla alueilla. Arktisen tutkimuksen tarve ja monipuolisen tiedon hyödyntämisen merkitys on kirjattu Suomen arktinen strategia 2013 asiakirjaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen edellyttää vankkaa monitieteistä tietopohjaa sekä riskien tunnistamista ja niiden ennakointia. Arktisella alueella tutkimuksella on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tutkimustietoa tarvitaan mm. aluesuunnitteluuun, kaavoitukseen, lupaprosesseihin, lainsäädäntöön, talouteen ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä päätöksentekoon eri tasoilla, jotta alueen muutosta ja muutoksen dynamiikkaa voidaan hallita kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti. Arktista tutkimusohjelmaa valmisteltaessa kuultiin ulkopuolisia asiantuntijoita eri organisaatioista. Lisäksi Suomen Akatemia järjesti lokakuussa 2013 tutkivan työpajan, johon kutsuttiin laajasti tutkijoita sekä sidosryhmien ja loppukäyttäjien edustajia keskustelemaan arktisen tutkimusohjelman tavoitteista ja teemoista sekä identifioimaan tärkeäksi katsottuja tietoaukkoja ja tutkimustarpeita. Työryhmäkeskustelujen teemat olivat: Hyvä elämä pohjoisessa; Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa; Pohjoinen ilmasto ja ympäristö; Rajat ylittävä arktinen politiikka. Suomen Akatemialle esitettiin valtion kolmannessa lisäbudjetissa lisäystä myöntövaltuuteen tavoitteena osaamisperusteisen kasvun tukeminen Suomessa. Akatemia toteuttaa joulukuussa 2013 mm. suunnatun haun, jonka aihealueena on Kestävä taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa. Suunnatussa haussa rahoitettavat tutkimushankkeet liitetään osaksi tulevaa arktista tutkimusohjelmaa. Arktinen tutkimusohjelma pyrkii valikoiden yhteistyöhön sellaisten muiden maiden tutkimusrahoittajien kanssa, jotka rahoittavat korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja joiden kanssa tutkimusyhteistyö arktisissa kysymyksissä on suomalaiselle tutkimukselle hyödyksi. NordForsk valmistelee yhteispohjoismaisen arktisen tutkimusohjelman (Responsible Development of the Arctic) käynnistämistä vuonna 2014. Suomen Akatemia osallistuu ohjelman valmisteluun. Lisätietoja ohjelmasta Akatemian verkkosivuilta sekä ohjelmapälliköiltä Tuula Aarnio ja Mikko Ylikangas. Suomen Akatemia valmistelee tutkimusohjelmaa mineraalivarantojen aihealueelle Maailman talous nojaa merkittävässä määrin mineraalivarantojen hyödyntämiseen. Suurien kehittyvien talouksien talouskasvu on johtanut metallien ja yleisemmin mineraalien kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Euroopassa varsinkin metallisten malmien potentiaaliset varannot sijaitsevat lähinnä Pohjois-Euroopassa, ja sen vuoksi Suomi yhdessä Ruotsin kanssa on erityisasemassa EU:n omien mineraalivarojen suhteen. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä useita kaivoksia ja malmitutkimus (etsintä, rikastus, kaivoksen elinkaaren hallinta) on erittäin vilkasta. Monissa teknisesti vaativissa sovelluksissa vain tietyllä metallilla tai metalliryhmillä on vaadittu, kriittinen funktionaalisuus. Esimerkki tällaisista metalleista on platinaryhmän metallit, jotka ovat erityisen tärkeitä katalyysireaktiossa, joiden sovellukset ovat keskeisessä roolissa kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa, elektroniikassa ja maataloudessa. Toinen esimerkki ovat harvinaiset maametallit, jotka ovat tärkeässä asemassa mm. tuuliturbiineissa, aurinkopaneeleissa, sähköautojen moottoreissa, Li-akuissa, LED:issä ja loisteaineissa. On uhka, että kriittisten metallien saanti muodostuu Euroopan ja Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua merkittävästi rajoittavaksi tekijäksi tulevaisuudessa.
Sivu 3/6 Akatemia valmistelee tutkimusohjelmaa mineraalivarantojen aihealueelle. Ohjelma käsittää kolme pääteema-aluetta: 1) primäärit mineraalivarannot, 2) materiaalitehokkuus ja kierrätys sekä 3) korvaavat materiaalit. Kaikkien ohjelman eri teema-alojen yhteisenä piirteenä on tieteellinen tutkimus, jossa korostuu monitieteisyys ja tieteidenvälisyys sekä systeemisyys. Ohjelman luominen aloitettiin syksyllä 2013 järjestettävällä suunnatulla haulla, jonka kautta rahoitettavat projektit alkavat vuonna 2014. Tämä suunnattu haku kohdistuu ohjelman ensimmäiselle pääteema-alueelle (primäärit mineraalivarannot) sisältäen seuraavat tai niihin läheisesti liittyvät teemat: maaperän tutkimus, sisältäen muun muassa malmien synnyn ja etsinnän tutkimuksen taloudellisen geologian tutkimus mineraalivarojen kestävän rikastamisen ja prosessoinnin tutkimus, sisältäen kemialliset, fysikaaliset sekä biokemialliset erotusmenetelmät sekä muun muassa materiaalien sivuvirtojen hyödyntämisnäkökulmat kaivostekniikan ja kestävän kaivostoiminnan tutkimus kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Vuonna 2014 järjestetään ohjelmahaku, jossa ohjelman kaksi muuta pääteema-aluetta, materiaalitehokkuus ja kierrätys ja korvaavat materiaalit, ovat keskiössä. Kevään 2014 aikana järjestetään työpaja, jossa tutkijakunta voi laajemmin vaikuttaa ohjelman tematiikkaan. Vuodesta 2015 alkaen näissä kahdessa haussa (suunnatussa ja ohjelmahaussa) rahoitettavat projektit muodostavat tutkimusohjelman rungon. Ohjelma käsittää täten vuodet 2014-2018. Lisätietoja ohjelmasta Akatemian verkkosivuilta sekä ohjelmapäällikkö Tommi Laitinen. Huippuyksikköohjelmissa tapahtuu Suomen Akatemian on valinnut kesäkuussa 2013 uudet tutkimuksen huippuyksiköt kaudelle 2014 2019. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 14 uutta yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä 12 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta. Pian käynnistyvän ja käynnissä olevien huippuyksikköohjelmien vuosiseminaari 2013 pidetään Akatemian tiloissa (Hakaniemenranta 6, 1. krs, Monitoimitila) tiistaina 12.11.2013. RELATE tutkimusta rajoista ja niiden ylityksistä Lännen ja idän välinen rautaesirippu katosi nopeasti 1990-luvun vaihteessa. Globalisaatio ja tietotekniikan kehitys näyttivät yhtä nopeasti kutistavan maapallon aika-tila suhteita. Rohkeimmat visionäärit katsoivat, että ihmiskunta siirtyy kohti rajatonta maailmaa. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001, vastaavat iskut Euroopassa, etnisten konfliktien yleistyminen monien maiden sisällä sekä lisääntyvä liikkuvuus (muuttoliike, pakolaiset) ovat nopeasti osoittaneet mainitut visiot tyhjiksi. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisessä tutkimuksessa raja onkin muodostunut nopeasti keskeiseksi avainkäsitteeksi. Oulun yliopiston maantieteen professori Anssi Paasin johtamassa Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikössä (RELATE) tutkijat kehittävät uusia lähestymistapoja liikkuvuuden, rajojen ja territorioiden rakentumisen tutkimiseen. Yksikön englanninkielinen nimi, Centre of Excellence in Research on the Relational and Territorial Politics of Bordering, Identities and Transnationalisation, tiivistää yhteen sekä huippuyksikön tutkijoiden oman että laajemman kansainvälisen teoriakeskustelun, jossa kiintopisteenä ovat territoriaalinen (aluekeskeinen) ja relationaalinen, vuorovaikutusta ja verkostoja, korostava ajattelu. Nämä ovat olleet jo jonkin aikaa yhteiskuntatutkimuksen keskiössä.
Sivu 4/6 Hankkeen akronyymi RELATE tarkoittaakin suomeksi osuvasti yhdistämistä, samastumista, toisiinsa vaikuttamista ja vuorovaikutuksessa olemista. Tämä teoreettisten horisonttien synteesi nimenomaan rajatutkimuksen yhteydessä on huippuyksikön tutkimusideoiden taustalla. Yksikön tutkimus pyrkii sekä haastamaan että kehittämään teoriaa ja empiiristä tutkimusta eteenpäin useasta suunnasta. Huippuyksikkörahoitus mahdollistaa uusien tohtoriopiskelijoiden ja post doc tutkijoiden palkkaamisen pitkäjänteiseen työhön. Hankkeessa on neljä teemakokonaisuutta: muuttuva valtiotila, spatiaalinen sosialisaatio/subjektifikaatio, rajojen ylitys sekä rajojen ja verkostojen globaali kontrolli. Yksittäiset tutkimusaiheet käsittelevät muun muassa valtiomuutoksen ja alueellisen suunnittelun suhdetta, koulutuksen ja vertaisyhteisöjen merkitystä kansallisessa ja transnationaalisessa sosialisaatiossa, matkailuilmiön suhdetta rajojen ylittämiseen sekä rajojen valvonnan muuttuvaa luonnetta globaalien virtojen kontrollissa. Huippuyksikköä koordinoidaan Oulun yliopiston maantieteen laitokselta käsin. Professori Anssi Paasi johtaa koko yksikköä ja on yhden teeman vastuullinen vetäjä. Oulussa toimii myös kaksi muuta huippuyksikön tutkimusryhmää, joiden vastuullisina vetäjinä toimivat professorit Sami Moisio ja Jarkko Saarinen. Huippuyksikön neljäs ryhmä toimii professori Jouni Häklin johdolla Tampereen yliopiston aluetieteessä. Uusi huippuyksikkö on kautta aikain ensimmäinen suomalaisessa maantieteessä. Huippuyksikköstatuksen saaminen alalle erittäin tiukan kansainvälisen arvioinnin perustalta on selkeä tunnustus sille, että maantiede on kehittynyt alan kansainvälistämiseen tähtäävän työn tuloksena vahvasti eteenpäin. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii kansainvälinen resurssihenkilöiden verkosto, johon kuuluu johtavia tutkijoita eri maista. He osallistuvat huippuyksikön toimintaan ja tukevat sekä yksikön että myös Suomen Akatemian asettamia kansainvälistymistavoitteita. Anssi Paasi, Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/maantiede/anssi_paasi Horisontti on jo lähellä Euroopan Unionin uusi tutkimuksen puiteohjelma Horisontti 2020 (Horizon 2020) käynnistyy vuoden 2014 alussa. Siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimusja innovointihankkeita vuosina 2014 2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Horisontti 2020 koostuu kolmesta osaalueesta: 1. Huipputason tiede, jonka tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä osaamista ja tukea eurooppalaisen tutkimusalueen muodostumista (European Research Area ERA). Tähän osioon kuuluvat mm ERC, Marie Sk odowska-curie liikkuvuusrahoitus sekä Infrastruktuurit. 2. Teollisuuden johtoasema, jonka tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Tässä osiossa valittuja teemoja ovat tieto- ja viestintäteknologia, nanoteknologia, kehittyneet materiaalit, bioteknologia, kehittyneet valmistus- ja prosessointimenetelmät ja avaruusteknologia. 3. Yhteiskunnalliset haasteet, joita ovat Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi, Euroopan biotalouden haasteet, Turvallinen, puhdas ha tehokas energia, Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, Eurooppa muuttuvassa maailmassa sekä Turvalliset yhteiskunnat. Nämä
Sivu 5/6 seitsemän valittua suurta haastetta noudattavat Eurooppa 2020 -strategian linjauksia (http://ec.europa.eu/europe2020/) Ensimmäiset haut avautuvat joulukuun alussa. http://www.tekes.eu/horisontti-2020/ http://ec.europa.eu/research/horizon2020/ Ajankohtaista Energiatutkijoiden temaattinen verkosto www.energyresearchers.fi on avattu! Ota omaksi ja tule mukaan kehittämään yhteistä keskustelu- ja työskentelyfoorumia. Akatemian ylimääräisessä haussa 19.11. 18.12.2013 haettavana Suomen Akatemialle on esitetty 20 miljoonan euron lisäystä vuoden 2013 myöntövaltuuteen valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Rahoituksen tavoitteena on osaamisperusteisen kasvun tukeminen Suomessa. Akatemia suuntaa tätä rahoitusta muun muassa kestävän taloudellisen toiminnan ja infrastruktuurin tutkimiseen arktisissa oloissa sekä primäärien mineraalivarantojen tutkimukseen. Tutustu hakuilmoitukseen! Primäärit mineraalivarannot Akatemiassa valmistellaan tutkimusohjelmaa primäärien mineraalivarantojen ja korvaavien materiaalien tutkimuksen aihealueelle. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä 2014 2015. Nyt avattavassa suunnatussa haussa rahoitettavat tutkimushankkeet on tarkoitus liittää valmisteltavaan tutkimusohjelmaan. Kestävä taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa, aiehaku Akatemiassa valmistellaan arktisen tutkimusohjelman käynnistämistä vuonna 2014. Nyt toteutettavassa suunnatussa haussa rahoitettavat tutkimushankkeet on tarkoitus liittää osaksi arktista tutkimusohjelmaa. Lisäksi avoinna on yhteisen eurooppalaisen ohjelmasuunnittelun hakuja. Sen avulla pyritään lisäämään tutkimusyhteistyötä ja kokoamaan yhteen kansallisia resursseja suurten Euroopan tai maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteistä ohjelmasuunnittelua voidaan käyttää laajoissa tutkimuskokonaisuuksissa, joita ei voida toteuttaa pelkästään kansallisen tason tutkimustyöllä. Loppuvuonna 2013 tapahtuu Laskennalliset tieteet (Lastu) tutkimusohjelman vuosiseminaari 4.12.2013 pidetään Suomen Akatemiassa. Seminaarin kansainväliset Keynote puhujat tulevat Yhdysvalloista. Aamupäivällä syvennytään ilmakehän kemiallisten reaktioiden laskennalliseen tutkimukseen ja iltapäivällä kuullaan biometrisen tunnistuksen tutkimushaasteista. Päivän aikana kuullaan myös runsaasti tuloksia Lastun ensimmäisen rahoitusvaiheen hankkeilta. Esitykset kuvaavat hyvin laskennallisen tieteen laajoja sovellusalueita, sillä niiden aiheina ovat mm. ilmastontutkimus, fuusioenergia ja solujen erilaistuminen. Seminaarin ohjelma löytyy osoitteesta www.aka.fi/lastu. Ohjelmoitavat materiaalit OMA -ohjelman vuosiseminaari yhdessä Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelman kanssa 11.12.2013. We will bring again together a bunch of fresh results from science and industry and a multidisciplinary group of experts which will make it THE EVENT in the field, lisätietoja ja ilmoittautuminen https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/functionalmaterialswinter.
Sivu 6/6 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS ohjelman päätösseminaari 3.- 4.12.2013 Seminaarissa mm ohjelman hankkeet esittelevät tutkimustuloksiaan, kuullaan juuri julkaistuista PISA-tuloksista sekä seurataan paneelikeskustelua tutkimuksen merkityksestä, politiikoista ja toisaalta mitä ovat lasten ja nuorten hyvän elämän rakennuspalikat. Seminaarin lopuksi julkistetaan Gaudeamuksen ja Akatemian yhteisesti julkaiseman tutkimusohjelman tutkijoiden kirjoituksista koostettu kirja Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Seminaari on tarkoitettu mm. tutkijoille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, päättäjille, median edustajille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisätietoja ohjelman www-sivuilta. Viimeksi muokattu 6.11.2013