Pekka Isoniemi Ohjelman joryn pj
Esityksen sisältö NASTA-tutkimusohjelman hallinto Kitkarengasosuudet Katupölyn muodostuminen Päällysteenpinnan kuluminen Terveysvaikutukset Liikenneturvallisuusvaikutukset Optimaalinen nasta- ja kitkarenkaiden suhde Ulkomaiden talvirengaspolitiikkaa Toimenpideohjelma
NASTA-tutkimusohjelma ja sen hallinto Kaksivuotinen 2011 2013 Budjetti 460 000 Tehtyjä tutkimuksia 20 kpl Johtoryhmä ja rahoitus: 10 virastoa Helsinki (, KSV, YMK) LVM, STM, YM LIVI, Trafi HSY Vantaa
NASTA-tutkimusohjelman pääteemat Ilmanlaatu ja terveys Liikenneturvallisuus Päällysten kuluminen ja kunnossapito Ruotsin ja Norjan käytännöt
Kitkarengasosuudet Norja Oslo 87 % Bergen, Stavanger, Trondheim 65-84% Maaseutu 50% Tromsø 15% Ruotsi Tukholma 34% Etelä-Ruotsi 51% Pohjois-Ruotsi 7% Helsinki, kantakaupunki 2011: 24% 2013: 21% Muu Helsinki 18% Koko maa 12% Maan autokoulut 50% Pk-seudun taksit 40% Suomi: hidasta kasvua, 1992 kitkoja 4,5%
Mistä katupölyä syntyy
Tienpinnan kuluma sitä suurempi mitä suurempi ajonopeus Esim. Kuusisaarentieltä (50 km/h) irtoaa talven aikana 1090 kg asfalttia kilometrillä
Katupölyn terveysvaikutukset Katupöly, läpimitta < 10 µm (PM10) Kaupunki-ilmanlaadussa pienhiukkaset (PM 0-2,5 µm) on yleisesti arvioitu merkittävimmäksi vakavia terveyshaittoja aiheuttavaksi ympäristötekijäksi Suomessa Nastarenkaiden aiheuttama katupäällysteiden kuluminen näkyy erityisesti karkeiden hengitettävien hiukkasten (2,5-10 µm) pitoisuuden nousuna Katupölyssä monia haitalliseksi arvioituja ainesosia erityisesti bakteeriperäiset yhdisteet katupölyhiukkasten pinnoilla aiheuttavat tulehduksia mm. kiviainesmineraalit päällysteen kulumisesta ja hiekoitus-sepelistä, metallit ja hiili ja -kuidut jarrujen, kytkinten, nastojen, renkaiden ja bitumin kulumisesta
katupölyn terveysvaikutukset Uusimmat kansainväliset epidemiologiset tutkimukset: karkeiden hiukkasten korkeat päivittäiset pitoisuudet yhteydessä myös vakaviin haittoihin (lisääntyneet sairaalakäynnit, kuolemat) terveyshaittoja havaittu pääkaupunkiseudulla tehdyissä tutkimuksissa (THL) vaikutukset sydän- että hengityselinsairaudet pahentuneet altistumisen seurauksena, kasvanut tulehdusriski Vakavat haitat herättävät huomiota, mutta lievempiä katupölyn haittoja ei pitäisi unohtaa varsinkin hengityselinoireita raportoitu, mutta tutkimuksia tarvitaan katupölyn vaikutuksista lääkkeiden käyttöön ja työstä/koulusta poissaoloihin
katupölyn terveysvaikutukset Tutkimuksessa havaittiin talvella 10 µg/m 3 lisäyksen karkeiden hiukkasten pitoisuudessa olevan yhteydessä korrelaatio noin 3 % lisäykseen sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksista aiheutuneisiin sairaalakäynteihin Nykytiedon perusteella katupöly on yhteydessä myös vakaviin terveyshaittoihin, ei vain ärsytysoireisiin, jotka nekin rajoittavat monien elämää erityisesti keväisin
Talvirengas -skenaarioiden liikenneturvallisuusvaikutukset Valikoituneisuus: kitkarengaskuljettajat keskimäärin kokeneempia ajajia Oppiminen: kuljettajien mukaan kitkat ovat opettaneet heille ennakoivaa ajoa ja keliolosuhteiden havainnointia liikenneturvallisuustutkijoiden mukaan riskiryhmät eivät opi nopeasti Helsingin keskustan kitkarengasosuuksienkehitysskenaariot: Nykytila (kitkoja 20-25%) Nastojen vähentämiskampanjat (kitkoja 50 %) Nastojen käyttörajoitukset / nastamaksut (kitkoja 75 %) Kitkarenkailla ajettaisiin eniten kantakaupungissa, jossa nopeudet ovat alhaisia. Mutta kitkarenkaiden käyttö laajenisi muuallekin Suomeen, jossa liukkaudentorjuntaa ei olisi tehostettu. Onnettomuusriskiarvioiden taustalla on monenlaisia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Riski syntyy heikoimman kelin yllättävästä tilanteesta, vaikka pääsääntöisesti asiat sujuisivat nykyisellään tai osin paremminkin. Asiantuntijapaneelin onnettomuusriskiarvioissa oli huomattavia eroja -> keskiarvo
Optimaalinen kitka/nastarengasjakauma Tienpinnan kiillottumisen kannalta Jos nasta- ja kitkarengasosuuksien suhde 50/50 - ei merkittävää muutosta kitkassa Jos kitkarengasosuus yli 75-80% - tulee liukkaudentorjuntaa lisätä
Ulkomaat 1950- ja 60-lukujen kokeilujen jälkeen nastarenkaat kiellettyjä Manner- Euroopassa USA:ssa kielletty mm. Michiganin ja Illinoisin osavaltioissa Japanissa nastat kiellettiin 1990-luvun alussa Neuvostoliitossa oli vai kesärenkaat, Venäjällä ei 1992 jälkeen nastarajoituksia Norjassa talvirengaspolitiikka osa ympäristöpolitiikkaa Nastamaksut suurimmissa kaupungeissa, toteutettu yhdessä Norjan valtion tiehallinnon kanssa, korvamerkittyjä Mahdollistajana kansallisen ja kaupunkien ympäristöhallinnon ja tienpitäjien samanmielisyys Kansallinen kolmivuotinen kitka-tutkimusohjelma toteutettiin 1990-luvun puolessa välissä, sen aikana kitkarenkaiden osuus nousi Oslossa 20 % 50 %:iin Liikenneturvallisuus on jatkuvasti parantunut ei huonontunut
ulkomaat Ruotsissa ympäristömyönteisyys vahvasti mukana talvirengaskeskustelussa myös markkinointikeinona, esim. Stockholm Taxin yli 1000 autoa käyttävät kaikki kitkarenkaita suurimmissa kaupungeissa katukohtaisia nastakieltoja, kohdennettu katukuiluihin myös vahvaa nastarajoitusten vastustusta Trafikverket muutti 2011 syksyllä kantaa ja suosittaa nyt taajamaliikenteessä kitkarenkaita ajonvakautuksella varustettuihin autoihin eli kaikkiin uudehkoihin autoihin.
Lähtökohta jatkotoimenpiteille
Vastauksena Hgin kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto laativat vuonna 2013 yhdessä kaupunginhallitukselle esityksen jatkotoimenpiteiksi Nastatutkimusohjelman perusteella. Lähtötilanne, kitkarenkaiden osuus 20 % Lyhyen tähtäimen tavoite v. 2020 kitkarenkaiden osuus 50% Pitkän tähtäimen tavoite v. 2030 kitkarenkaiden osuus 2030 75 %.
Toimenpideohjelma poliittiseen päätöksentekoon Toimenpidetyypit, esimerkkejä (, KSV, ja YMK pohtivat keväällä - syksyllä 2013) 1. Yleinen kampanjointi Esimerkiksi: Julkisen keskustelun synnyttäminen aiheista: terveys, ajotapa, todelliset kokemukset, varikkokäynti, henkilöstökoulutus, liukkaan kelin ajokoulutus, rengasteollisuuden omavalvonta (tienpinnan kuluttavuuden mittaukset) 2. Katupölyn vähentämiskeinoja pääkaupunkiseudulla Esimerkiksi: Käyttöaika, katukohtainen nastarengaskielto, alueellinen haittamaksu, nastavero, kitkoihin vaihtamisen rahallinen tuki, kitkojen pysäköintiedut, julkiset hankinnat, Helsingin kaupungin oma esimerkki 3. Katujen talvihoidon ja kelitiedon hallinnan kehitta minen Esimerkiksi: Hiekoituksen ja suolauksen ajoitus, polanteiden karhennus, kadun pinnan sulanapitojärjestelmät, kaupunkiolojen reaaliaikaisen ja alueellisen kelitiedon kehittäminen 4. Toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi Esimerkiksi: Ilmanlaatu ja sen terveysvaikutukset, muuttuvien talvirengasosuuksien suhde liikenneturvallisuuteen, vaikutukset katujen talvihoitoon ja kustannuksiin, nasta- ja kitkarengasosuuksien jatkuva laskenta, vaikutukset yleiseen mielipiteeseen
Liikenneturvallisuudesta tinkimättä Välittömästi tarjolla olevia keinoja: siirtymävaiheen kampanja - nastoitta ajamisen perusteet ja neuvot koulutustuki ennakoivampaan ajamiseen. liukkauden torjunta - jäisten ajoteiden ja kiillottuneen polanteen karhentaminen, toimenpiteiden ajallinen ja alueellinen kohdentaminen, tiedotustuki kuljettajille - paikallinen kelivaroitus, varoituspalvelu liukkauden syntyessä, reaaliaikaiset neuvot ajon aikana Ajan ja asennemuutosten myötä tarjolle tulevia keinoja: talvirajoitukset taajamiin älyliikenteen tuomat ratkaisut liikenneympäristöön automaattiset varoitusviestit autosta autoon kitkan alentumisen tunnistavat älyrenkaat, joissa nastat tulevat esiin tarvittaessa etätyön salliminen/ määrääminen kelivaroitusten yhteydessä
NASTA-tutkimusohjelman tutkijat ja konsultit 1. Aalto-yliopiston yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos (optimaalinen kitka- ja nastarenkaiden suhde, talvirengaslaskennat, tienpinnan kuluminen) 2. Finnmap Infra (Oslon nastamaksut) 3. COWI (Oslon nastamaksut) 4. Innomikko Oy (talvirengasjakauman muutosten liikenneturvallisuusvaikutukset) 5. J Lahti Interaction T:mi (viestinnän tuki) 6. Lectus Ky (koordinointi, taksien talvirengasvalinnat) 7. Metropolia ammattikorkeakoulu (ilmanlaatu / katupöly) 8. Nordic Envicon Oy (ilmanlaatu / katupöly) 9. Ramboll Oy (Liikenneturvallisuus / talvirengasskenaariot) 10. SITO Oy (Liikenneturvallisuus / autoilijoiden talvirengaskokemukset) 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (ilman epäpuhtauksille altistuminen) 12. Turun yliopisto (liikenneturvallisuus / Kitka- ja nastarenkailla ajavien osuuksia ja kokemuksia 13. Valmixa Oy (Liikenneturvallisuus) 14. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) (liikenneturvallisuus)
Loppuraportti Osaraportit Kirjallisuutta Medialinkkejä www.nasta.fi