Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1
Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä; kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä; toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä; myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen; sekä suorittaa muut tiedepoliittiset asiantuntijatehtävät, joista valtioneuvoston asetuksella säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa. 2
OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan. Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina 2009 2012. (1) 3
OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan. Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina 2009 2012. (2) 4
OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan. Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina 2009 2012. (3) 5
Akatemia Keskeisin tieteellisen tutkimuksen rahoittajaorganisaatio Rahoitus perustuu ensi sijassa laatuun ja kilpailuun > 80 % tutkimusrahoituksesta yliopistoissa tehtävään tutkimukseen Merkittävin osa tutkimusrahoituksesta tutkijalähtöisiin tutkimushankkeisiin, lisäksi mm. tutkimusohjelmat ja tutkimuksen huippuyksiköt 6
Julkisen rahoituksen rahavirrat 2014 900 Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt 300 300 Suomen Akatemia 1850 120 270 30 60 Yliopistot Tutkimuslaitokset 540 Tekes 360 Yritykset 7
Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt 280+ 55 stn 277 Suomen Akatemia 1900 50 profi Yliopistot Tutkimuslaitokset 586 Tekes Yritykset 8
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus käyvin hinnoin tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden mukaan vuosina 2003 2014. Vuoden 2014 rahoitusvolyymi (milj. ) on ilmoitettu kuvassa. 9
Suomen Akatemian myöntämä kokonaisrahoitus toimikunni3ain vuosina 2008-2014 140,000,000 Kokonaisrahoitus toimikunni3ain 120,000,000 100,000,000 80,000,000 60,000,000 40,000,000 LT KY BY TT 20,000,000-2,008 2,009 2,010 2,011 2,012 2,013 2,014 Toimikun8en myöntämä rahoitus kokonaisuudessaan, kaikki rahoitusmuodot BY, bio8eteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta; KY, kulhuurin ja yhteiskuntatutkimuksen toimikunta; LT, luonnon8eteiden ja tekniikan toimikunta; TT, terveyden tutkimuksen toimikunta 10 ACADEMY OF FINLAND Tuula Tamminen, TT:n pj
TT-toimikunnan myöntämä rahoitus 2008-2013 Akatemiahankkeet Akatemiahankkeet läpimeno% 30,000,000 25,000,000 20,000,000 15,000,000 10,000,000 Akatemiahankkeet läpimeno% 5,000,000-37% 35% Akatemiahanke myönnetty 2,008 2,009 2,010 2,011 2,012 2,013 2,014 26% 27% 21% 19% 17% Tärkein rahoitusmuoto Vähintään dosentin tasoinen hakija Neljävuotiset hankkeet Läpimeno% 2008 Läpimeno% Läpimeno% Läpimeno% Läpimeno% Läpimeno% Läpimeno% 2009 2010 2011 2012 2013 2014 11 ACADEMY OF FINLAND Tuula Tamminen, TT:n pj
Tutkimus- EVO:n / VTR:n kehitys 1997-2015 Valtion tutkimusrahoituksen (EVO) kehitys (sairaalaindeksideflatoitu) 100 90 80 91 91 87 84 78 75 M 70 60 50 40 62 60 49 56 53 52 41 40 40 36 31 31 30 22 20 10 0 v1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 v2012 v2013 v2014 v2015 Vuosi * Ennen 2009 luvut ovat sairaalaindeksideflatoituja 12 ACADEMY OF FINLAND Tuula Tamminen, TT:n pj
Yliopistosairaaloiden saama julkinen tutkimusrahoitus Tutkimus- EVO / VTR ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitus Milj. 60 50 40 30 VTR yo- sairaalat SA yo- sairaaloille 20 10 0 v2004 v2005 v2006 v2007 v2008 v2009 v2010 v2011 v2012 v2013 v2014 v2015 13 ACADEMY OF FINLAND Tuula Tamminen, TT:n pj
Tutkimusrahoituspäätökset ( ) tutkimusaloittain 2014* Farmasia, farmakologia 2 405 982 0.8 % Biokemia, biofysiikka 2 768 073 0.9 % Biolääketieteet 11 231 788 3.6 % Kehitysbiologia ja fysiologia 1 392 595 0.4 % Kemia 13 432 791 4.3% Kliiniset lääketieteet 7 924 211 2.5 % Lääketieteellinen tekniikka 510 760 0.2 % Materiaalitiede ja tekniikka 8 275 486 2.6 % Nanotiede- ja tekniikka 7 699 550 2.5 % Neurotiede 8 424 053 2.7 % Perinnällisyystiede 2 128 085 0.7 % Solu- ja molekyylibiologia 11 533 088 3.7 % Systeemibiologia, bioinformatiikka 4 211 885 1.3 % 14 *Yhteensä 314 076 246
Tieteenalan julkaisuosuus yliopistoittain vuosina 2009 2012 Julkaisutiedot perustuvat ositettuun julkaisumäärään WoS:in mukaan 15
Yliopistojen tieteelliset julkaisut 2012-2013 16
Tieteenalat professorihenkilötyövuosien mukaan Tieteenalat professorihenkilötyövuosien mukaan* Liiketaloustiede 206 Kliiniset lääketieteet 188 Tietojen käsittely ja informaatiotieteet 153 Kasvatustieteet 132 Kielitieteet 114 Fysiikka 95 Biolääketieteet 92 Oikeustiede 88 Sähkö-,automtekn. ym, elektroniikka 83 Kemia 68 * 2012; yhteensä professorihenkilötyövuosia noin 2600 17
Yliopistoissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksi tieteenaloittain WoS:in mukaan. Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Vuosien 2009 2012 ositettu julkaisumäärä on ilmoitettu suluissa tieteenalan nimen jälkeen ja top 10 -indeksin arvo kuvassa. 18
Yhteenveto Terveyden tutkimus, mm. kliininen tutkimus, on ollut kansainvälisesti Suomen parhaimmistoa Resurssit (tutkimusrahoitus ja muut, erityisesti tutkijalääkärit) vähentyneet ja vähentymässä Kansainvälisesti kilpailu kiristyy, Suomi jäänyt jälkeen monista OECD-maista (tutkimusindikaattorit osin laskevia) 19 ACADEMY OF FINLAND
Keskeinen suositus: valintojen, poisvalintojen ja yhteistyön avulla kohti laadukkaampaa tutkimusta Yliopistojen tulee nopeasti profiloitua tutkimuksessaan keskeisille vahvuusalueilleen ja niistä kumpuaviin uusiin avauksiin. Tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, poisvalintoja ja pitkäjänteisiä panostuksia kunkin organisaation kannalta strategisiin alueisiin. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää nykyistä enemmän. 20
Tarkentavat suositukset Valinnat konkretisoituvat rekrytoinneissa: tarvitaan aktiivista ja avointa rekrytointia. Tarvitaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa ja käytössä on lisättävä strategisia valintoja ja yhteistyötä. Tutkimusjärjestelmän rahoituksen on vahvasti kannustettava valintojen tekemiseen. Tietoon pohjautuva suunnittelu ja päätöksenteko tulee nostaa uudelle tasolle tiedepolitiikassa. 21
Akatemian strategia 2015-2020 Kaikissa rahoitusmuodoissa painotetaan laatua ja vaikuttavuutta Tieteen uudistuminen tukeminen Tiedettä koskevan tiedon hyödyntäminen tiedepoliittisessa päätöksenteossa 22