Tunnustuspalkinnot ja stipendit metsäalan osaajille 2 Koneellinen puunkorjuu on kansantalouden tukijalka Tutkimuksesta tukea 6 Ensimmäinen palkinto Piirosille
Koneellinen puunkorjuu on kansantalouden tukijalka Ponsse Oyj:n perustajan Einari Vidgrénin Säätiö on toiminut tänä vuonna kymmenen vuotta. Einarin itsensä perustama säätiö on vuosikymmenen aikana huomioinut tunnustuspalkinnoillaan koneellisen puunkorjuun kehitykseen merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Samalla säätiö on toteuttanut Einarin linjaamaa perustehtäväänsä korostanut metsäalalla tehtävän työn arvostusta. Säätiön palkitsemiset ovat nostaneet valtakunnallisesti metsäalan kiinnostavuutta ja ovat omalta osaltaan todistaneet, että metsäsektori on yhä edelleen kansantaloutemme vahva tukijalka. Palkintoraadin muodostaa säätiön hallitus, johon on koottu metsäalan huippuosaamista laidasta laitaan. Päähuomionosoituksena jaetaan vuosittain Einarin Palkinto pitkäaikaisesta työstä metsäkoneurakoitsijana. Tunnustuspalkintojen saajia säätiö ei ole halunnut rajata etukäteen. Esityksensä palkittavista ovat vuosittain jättäneet niin metsäyhtiöt kuin sahatkin. Huomionosoituksen voi saada yhtä hyvin yrittäjä kuin yrityskin, myös metsäalalla työskentelevä huoltoasentaja, konekuski tai joku muu metsäalan tunnettavuutta ja imagoa nostanut henkilö tai toimija. Einarin Palkinnon ohella säätiö on jakanut stipendejä metsäkonekoulujen opiskelijoille. Nuorten merkitys on säätiön palkittavien osalta aivan olennainen, jotta tulevaisuudessa alalle löytyy ammattitaitoisia tekijöitä. Myös tutkimus ja tiedotustoiminta ovat vuosien saatossa saaneet Einari Vidgrénin Säätiöltä lukuisia palkintoja. Päätökset palkittavista tehdään kentältä tulleiden esitysten huolellisen läpikäynnin jälkeen. Säätiö on toimintansa aikana jakanut palkintoina ja tunnustuksina kaikkiaan yli 870.000 euroa. Yhteydenottojen ja hakemusten määrä ovat ilahduttavasti kasvaneet säätiön koko historian ajan.tämä on osoitus säätiön tarpeellisuudesta ja siitä, että yhteistyö kentän ja säätiön välillä toimii hedelmällisesti. Tässä lehdessä esitellään säätiön toimintaa ja muutamia vuosien saatossa säätiöltä tunnustuksen saaneita. Kulunut vuosikymmen on ollut metsäalan ammattilaisille täynnä muutoksia - on ollut nousuja ja todella rajua laskua kuten elämässä yleensä. Säätiön perustajan, Einari Vidgrénin perusarvo oli uskoa suomalaiseen työhön, osaamiseen ja ahkeruuteen ja tätä kautta nostaa metsäsektorin arvoa suomalaisessa kansantaloudessa. Ympäristöä kunnioittaen ja ihmisten kekseliäisyyttä ennakkoluulottomasti hyödyntäen pystymme rakentamaan yhteistä hyvinvointia jatkossakin. Säätiön puolesta kannustan teitä miettimään, olisiko lähipiirissänne ihminen, organisaatio, yritys tai joku muu, jonka työ koneellisen puunkorjuun saralla olisi Einari Vidgrénin Säätiön palkinnon arvoinen. Aurinkoisin terveisin Vieremän kirkonkylän raitilta SISÄLTÖ Pääkirjoitus Koneellinen puunkorjuu on kansantalouden tukijalka Säätiö toimii Einarin hengessä Venäjän valiokuskit Tunnustuksia maailmalle Tutkimuksesta vauhtia savotoille Nuoret huomioon Oikealla alalla ollaan Ensimmäinen palkinto Piirosille Työtä riittää Harvennukset kiinnostavat Julkaisija Einari Vidgrénin Säätiö Toimittaja Visa Vilkuna Kannet Mainonnan Työmaa MPM Oy Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto AltAvanti Oy Paino Painotalo Seiska Oy 2 3 4 4 5 5 6 6 7 7 2 Juha Vidgrén Einari Vidgrénin Säätiön puheenjohtaja
Säätiö toimii Einarin hengessä Kuva: Kai Jäderholm Einari Vidgrén 1943-2010 Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrénin Säätiön. Sen tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettavuutta. Koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä on parannettava etenkin nuorten keskuudessa. Säätiö huomioi vuosittain alan tunnettavuutta ja imagoa nostaneita tahoja. Päähuomionosoituksena on "Einarin palkinto", joka myönnetään ansioituneelle metsäkoneyrittäjälle, metsäkoneyritykselle, kuljettajalle, huoltoasentajalle, huoltopalveluyritykselle tai muulle tiiviisti metsäkoneurakointiin liittyvälle taholle Suomessa. Säätiö tukee myös koneelliseen puunkorjuuseen liittyvää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä alaan liittyvää koulutusta ja opetusta. Säätiö voi palkita myös henkilöitä, jotka ovat ansioituneet koneelliseen puunkorjuuseen liittyvässä tiedottamisessa tai muuten merkittävästi edistäneet alan arvostusta. Säätiö myöntää vuosittain stipendejä myös metsäkonekoulujen oppilaille. Edesmennyt Einari Vidgrén totesi viime vuosituhannen loppupuolella, että suuret harppaukset puunkorjuussa ja kuljetuksessa on taidettu ottaa. Tulevaisuudessa keskitytään eri osa-alueiden ja keksintöjen yhteensovittamiseen. Tulevaisuuden konetekniikka kehittyy Einarin mukaan vain metsäsektorilla toimivien tahojen saumattomalla yhteistyöllä. 3
Einarin Kuljettajapalkinto Venäjän valiokuskit Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi vuonna 2014 myös kaksi venäläistä metsäkoneenkuljettajaa Einarin Kuljettajapalkinnolla. Palkitsemisperusteissa todettiin, että Anatolij Kondratiev Aunuksesta ja Andrei Dmitriev Pitkärannasta ovat osoittaneet erinomaista asennetta ja ammattitaitoa työtään kohtaan. Miesten yhteistyö ja kommunikointi metsäalan sidosryhmien kanssa on ollut esimerkillistä. Einarin Tunnustuspalkintoja Tunnustuksia maailmalle 4 Säätiö ei ole jäänyt Suomen rajojen sisälle, vaan toiminta on alusta alkaen ollut kansainvälistä. Puolan metsähallituksen Gidlen alueen Forest District Manager Jan Wisniewski on palkittu ansioistaan metsäalan ja koneellisen puunkorjuun kehittämisessä Puolassa. Jan Wisniewski on ollut aktiivisesti mukana tavaralajimenetelmään perustuvan puunkorjuun koulutuksen kehittämisessä. Jan Wisniewski on myös kotimaassaan saanut valtiovallan tunnustusta metsäalan kehittämisestä. Wisniewski on aktiivisesti mukana erilaisissa metsäalan valtion ja paikallisorganisaatioiden luottamustoimissa. Yhdysvaltalainen puunkorjuuyrittäjä Dennis Schoeneck, Enterprise Forest Products on saanut Einarin Tunnustuspalkinnon. Schoeneck on toiminut aktiivisesti vapaaehtoistyössä koululaisten metsä- ja metsänhoitoon liittyvän työn tiedon lisäämisessä. Hän on myös ollut ahkerasti mukana järjestämässä tapahtumia ja koulutuksia yksityisten metsänomistajien metsänhoitotiedon lisäämiseksi.
Einarin Tunnustuspalkinto Tutkimuksesta tukea Vuonna 2009 palkittu professori Antti Asikainen on toiminut pitkään metsä-, puunkorjuu- ja metsähoidon teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen parissa. Hän on osallistunut ansiokkaasti tutkimushankkeisiin, jotka ovat liittyneet aines- ja energiapuun korjuuteknologiaan ja logistiikkaan. Antti Asikainen on menestyksekkäästi keskittynyt kannattavan metsäenergiayrittämisen pääkohtiin sekä uusiin logistisiin ratkaisuihin teollisuuden puunhankinnan turvaamiseksi. Nuoret huomioon Suomen Metsämuseo Lusto sai Einarin Tunnustuspalkinnon vuonna 2014. Palkitsemisen peruste oli lasten ja nuorten metsäkoneiden käyttöön liittyvän oppimisympäristön kehittäminen. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus ihmisen ja metsän menneisyyden sekä tulevaisuuden kansainvälinen kohtauspaikka Punkaharjulla. Einari Vidgrénin säätiö palkitsee vuosittain metsäkonealan opiskelijoita opiskelijastipendeillä. Kuvassa yksi palkituista, virolainen Veiko Koiv. 5
Einarin Palkinto Oikealla alalla ollaan Tuula ja Eero Pyykkönen tietävät yritystoiminnan arjen vuosikymmenten saatossa. Pyykkösten mukaan yrittäjän on tehtävä pitkää päivää, kameleonttimaisella muuntautumiskyvyllä. On oltava siellä, missä on ansaintamahdollisuuksia. Asenne sekä yrittäjällä itsellään että työntekijällä on oltava kunnossa. Ensimmäisenä ei saa olla minä, vaan huomion kohteena on oltava yritys, joka tuo leivän itse kunkin pöytään. Yrityksen on pysyttävä pyörimässä, jotta korvaavien investointien lisäksi palkat ja muut juoksevat kulut saadaan maksetuksi. Uutta on uskallettava kokeilla, mutta asioihin ei saa jääräpäisesti ihastua. Perustan on aina oltava kannattavuus. Eero Pyykkönen Ky:n vetovastuu on siirtynyt Tuulan ja Eeron pojalle Marko Pyykköselle. Marko muistuttaa, että alan kehitystä on pakko seurata, jotta pysyy mukana kehityksessä. Yritys onkin rohkeasti kokeillut uusia asioita. Tärkeää yrittämisessä on Pyykkösten mukaan myös aito halu tehdä kulloinkin eteen tulevia töitä. Einarin Palkinto Ensimmäinen palkinto Piirosille 6 Ensimmäisen Einarin Palkinnon sai vuonna 2006 Piiroset Ky. Savon sydämessä Kuopiossa pääpaikkaa pitävä puunkorjuuseen ja lähikuljetukseen keskittynyt yritys antaa kahdeksan veljeksen lisäksi työtä mittavalle määrälle kuljettajia ja urakoitsijoita. Palkinnon saannin perusteena on veljesten saumaton yhteistyö yrittäjinä sekä yrityksen ennakkoluuloton, mutta hallittu kasvu. Yritys on myös panostanut henkilöstön kouluttamiseen ja työtapojen kehittämiseen. Yhtenä ansiona Piirosten palkitsemiselle on veljesten avoimuus ja halu kertoa kokemuksistaan. Metsäkoneiden kehittämisessä osaavien kuskien kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä parhaat koneet kehitetään yhteistyöllä.
Einarin Kuljettajapalkinto Työtä riittää Pohjois-Ruotsissa, Kalixissa, Norrbottenin läänissä asuva Emil Ruona on 19 ikävuodestaan huolimatta osaava metsäkoneen kuljettaja. Todistuksena tästä on Elmia Skog -näyttelyn yhteydessä voitettu nuorten mestaruus metsätraktorin käsittelyssä. Työ 6 Mörks Skogsmaskiner -yrityksessä on sopivan itsenäistä, mutta vastuullista. Työ on vaihtelevaa, ja kuormatraktori vaihtuu välillä harvesteriin. Näin toimien ammattitaito koko ketjun hallintaan pysyy terävänä. Yksinäistä työtä pimeässä metsässä Emil ei kavahda, sillä kännykkäyhteydet pelaavat. Aamuvirkulle nuorukaiselle aamukuudesta iltapäivä kahteen oleva vuoro on erittäin mieluisa. Kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen jaksaa vielä harrastaa muutakin, sählyä, jääkiekkoa ja kalastamista. Einarin Kuljettajapalkinto Harvennukset kiinnostavat Tuupovaaralainen Jukka Sissonen on ajanut metsäkonetta vuodesta 1979 alkaen. Takana on sekä moto- että ajokonekokemusta lähes kaikista merkeistä. Viime aikoina päätyöksi on tullut harvennusleimikoiden hakkaaminen. Koneen kuljettamiseen Jukka ei aikanaan saanut kuin lyhykäisen perehdytyksen. Vuosien saatossa metsäyhtiöt ovat kouluttaneet tekomiehiä tavan takaa tukin laatuasioissa, sillä raakkeja ei saisi tulla ensimmäistäkään. Melkoisen monipuolinen ja vaativa luonnonhoitokurssikin on Jukalla käytynä. Luonto on lähellä Jukan sydäntä, sillä harrastukset ovat perisuomalaisia eli metsästys ja kalastus. 7