Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti CENELECin ja CENin yhteinen vuosikokous kesäkuussa Thessalonikissa...3 Lisääntyvää yhteistyötä ja nopeaa edistymistä CENELEC TC 79 Maltalla...6 VAKIOPALSTAT Ajankohtaista standardeista: Signaalien tunnuksille uudistettu standardi SFS-EN 61175...7 Standardinmukaiset piirrosmerkit 2,5 A:n pistorasioille...8 SFS 6000 lausunnolle... 10 SFS-käsikirjat Uusi käsikirja 174-1 teknisestä dokumentoinnista... 11 Automaatioalan käsikirjat... 11 Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit... 12 Nimityksiä... 13 Kuulumisia... 14 Standardoinnin huipputapahtuma Tampereella 8.11.2006... 15 Tekninen dokumentointi, symbolit ja piirrosmerkit nyt ajankohtaisia www.sesko.fi
Toimitusjohtajalta KOKOUKSET Kansainvälistä tunnustusta n matka-avustuksille Sinikka Hieta-Wilkman n tasajakoperiaatteella toimiva matkaavustusjärjestelmä on valittu yhdeksi hyväksi eurooppalaiseksi käytännöksi 30 muun ohella. Yhteensä arivioituja käytäntöjä oli peräti 361. Hollantilaisen tutkimuslaitoksen edustaja Koos van Elk esitteli standardoinnin hyviä käytäntöjä koskevaa tutkimusta EU-komission direktiivin 98/34 kokouksessa Brysselissä kesäkuussa. Eri maiden standardointielimien käytännöistä valittiin 31 sellaista, joiden arvioitiin esimerkillisesti kannustavan PK-yrityksiä mukaan toimintaan. Tutkimus on tehty eurooppalaisten yliopistojen yhteistyönä hollantilaisen EIM-tutkimuslaitoksen johdolla. Mukana oli instanssseja 33 maasta ja vastauksia saatiin 340. Vastauksista tunnistettiin 361 mitattavaa käytäntöä, joista 110 seuloitui ensi vaiheessa tarkempaan tarkasteluun. Lopulliselle listalle karsiutui 31 hyvää käytäntöä, joista yksi on n matka-avustuskäytäntö. Valittuja mallikäytäntöjä esitellään syksyllä 2006 Amsterdamissa järjestettävässä seminaarissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö kanavoi SFS:n kautta lle vuosittain matka-avustuksiin tarkoitetun määrärahan, jonka jakaa tasajakoperiaatteella kansainvälisiin kokouksiin osallistuville asiantuntijoille. Komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoilla on mahdollisuus hakea sta matka-avustusta, kun kyseessä on osallistuminen eurooppalaisiin (CENELEC) tai kansainvälisiin (IEC) teknisen standardoinnin kokouksiin. Avustusta myönnetään tällä hetkellä enintään 500 Eurooppaan suuntautuviin matkoihin ja enintään 1 000 Euroopan ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin. Matkarahaa voidaan myöntää vain yhdelle kokoukseen osallistuvalle. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on kokouksen jälkeen lle toimitettu kokousraportti. Standardeilla menestystä liiketoimintaan SFS järjestää keskiviikkona 8.11.2006 yhdessä 14 toimialayhteisönsä kanssa standardoinnin huipputapahtuman FORUM 2206 Tampereella. Kilpailukyvystä, verkostoitumisen hyödyistä, standardien merkityksestä eurooppalaisessa kehityksessä sekä innovaatioista standardointiin liittyen puhuvat elinkeinoelämän huippuasiantuntijat eri aloilta. Tilaisuuden avaa ylijohtaja Paula Nyberg kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Elinkeinoelämän keskusliittoon siirtyvä Timo Kekkonen luennoi aiheesta Säilyykö yrityksesi kilpailukyky muutoksessa?. On suunnaton etu yrityksen omassa toiminnassa, jos tuntee alansa standardit ja niiden taustat. Tampereen tapahtuma on erinomainen kontaktifoorumi. Kunkin toimialan asiantuntijat ovat paikalla esittelemässä toimintaansa. on myös mukana ja toivomme, että tilaisuuteen osallistuu kokeneiden asiantuntijoiden lisäksi paljon sellaisia sähköalan vaikuttajia, jotka eivät vielä ole mukana standardoinnissa. Tervetuloa Tampereelle! Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN 0783-2729 JULKAISIJA: ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) 696 391, faksi (09) 677 059, www.sesko.fi TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto Tinni Karakorpi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:, (09) 696 3970, sähköposti info@sesko.fi, vuosikerta 42 Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Painopaikka: Valopaino Oy THESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKI Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti Standardit avain markkinoille pääsyyn modernissa taloudessa oli teemana Thessalonikissa Kreikassa pidetyssä CENELECin ja CENin yhteisessä vuosikokouksessa kesäkuussa 2006. Suurten talouksien maiden: Brasilian, Kiinan, Egyptin, Intian, Japanin ja USA:n edustajat kertoivat, mikä taloudellinen merkitys standardoinnilla on heidän maissaan. Standardit ovat näissä maissa lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, mutta monissa maissa on myös pakollisia turvallisuutta ja terveyttä koskevia standardeja. Brasiliassa yhteensopivuusongelmia Brasilian teknisen standardointijärjestön (ABNT) edustaja Carlos Santos Amorim kertoi, että Brasilia on parhaillaan suuressa murroksessa, kun käynnissä on muutos maatalousvaltaisesta maasta teollisuuteen suuntautuvaksi yhteiskunnaksi. Brasilia tuottaa tavaroita useille markkinoille, kuten USA:han ja Eurooppaan. Eri markkinat vaativat erilaista teknologiaa, mikä aiheuttaa yhteensopivuusongelmia. Standardit ovat Brasiliassa yleensä vapaaehtoisia, mutta mm. lapsiturvallisuuteen ja polkupyöriin liittyvät standardit ovat pakollisia ja edellyttävät sertifiointia. Standardiehdotukset ovat Brasiliassa saatavissa internetissä, joten kaikki halukkaat voivat vapaasti kopioida ehdotuksia verkosta. Lopulliset standardit eivät kuitenkaan ole verkossa saataavilla. ABNT:n yhteydessä toimii 58 teknistä komiteaa ja standardeja on noin 10 000. CENELECin puheenjohtaja Uldrich Spindler painotti puheessaan Thessalonikissa jokaisen jäsenmaan aktiivista panosta standardointityöhön komiteoissa ja työryhmissä. Vastuu standardien valmistelusta on tähän mennessä jakaantunut epätasaisesti jäsenten kesken. Sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnissa on kuitenkin onnistuttu hyvin, sillä vakavien sähkötapaturmien määrä on Euroopassa jatkuvasti laskenut.
THESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKI CENELECin 46. yleiskokous pidettiin kesäkuussa Thessalonikissa Kreikassa. Kuvassa järjestön nykyinen puheenjohtajisto. Henkilöt vasemmalta: rahastonhoitaja Olivier Gourlay (FR), pääjohtaja Elena Santiago (CENELEC), puheenjohtaja Ulrich Spindler (DE) sekä kolme varanpuheenjohtajaa; Tore Tornvold (NO), Aldo Bolza (IT) ja David Start (GB) Kiinan suurin kauppakumppani EU Kiinan standardointijärjestön (SAC) edustaja Su Zhongmin esitteli vuonna 1989 voimaan tulleen standardointilain, joka määrittelee mitä, ja miten Kiinassa standardoidaan. Maassa on neljänlaisia standardeja: kansallisia, sektorikohtaisia, paikallisia ja yrityskohtaisia. Kansalliset standardit valmistelee kansallinen standardointielin ja sektoristandardit ministeriöt. Paikalliset viranomaiset valmistelevat paikallisstandardeja vain silloin, kun kansallisia standardeja ei joltain alueelta ole. Aikaisemmin kaikki standardit olivat pakollisia, mutta Kiinan liityttyä vuonna 2002 WTO/TBT-sopimukseen osa standardeista tuli vapaaehtoisiksi. Pakolliset standardit koskevat nykyisin yleensä turvallisuutta ja terveyttä. EU on Kiinan suurin kauppakumppani, mistä syystä monet EU-direktiivit vaikuttavat standardointiin myös Kiinassa. Tärkeimpiä direktiivejä ovat WEEE, RoHS ja ATEX-direktiivit sekä leikkikaludirektiivi ja pesukoneiden energiamerkintädirektiivi. Kiinassa on 273 teknistä komiteaa ja 378 alakomiteaa sekä kaikkiaan noin 20 000 standardia. Kiina on harmonisoinut 9500 kansainvälistä standardia. Egyptissä pakollisia ruokastandardeja Mahmoud Eisa Egyptin standardointijärjestöstä (EOS) kertoi, että noin 5 % kaikista standardeista on pakollisia ja ne liittyvät yleensä ruokaan. Egyptissä on 105 teknistä komiteaa ja siellä on julkaistu noin 7 000 standardia, joista lähes puolet on harmonisoitu ISO-, IEC- ja ETSI-standardien kanssa. Egyptissä on pitkät perinteet standardoinnissa, sillä olisihan esimerkiksi pyramideja ollut mahdotonta rakentaa ilman tiukkoja standardeja. Intiassa paikalliset olosuhteet määräävät standardien tason Intian standardointijärjestön (BIS) edustaja Svayn Prakash Sharma kertoi, että standardeilla on kehittyvissä maissa erilainen rooli kuin pitkälle teollistuneissa maissa ja tietoyhteiskunnissa. Vaatimukset riippuvat käytössä olevista teknologioista, sosioekonomisista tekijöistä ja ilmasto-olosuhteista. Kansainväliset standardit eivät aina sovi Intiaan, esimerkiksi juuri ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Yleensä standardit ovat vapaaehtoisia, mutta niihin voidaan viitata lainsäädännössä ja kaupallisissa asiakirjoissa. Intiassa turvallisuuden ja terveyden alueella on pakollisia standardeja. Pakollista sertifiointia edellytetään sementiltä, pakatulta juomavedeltä ja sähkölaitteilta. Intiassa on 301 teknistä komiteaa ja 125 alakomiteaa. Standardointiin osallistuvien asiantuntijoiden määrä on noin 12 000 henkilöä ja standardeja on lähes 18 000. Parisentuhatta standardia on harmonisoitu ja 1 300 standardia vastaavat kansainvälisiä esikuvia. Japanin lainsäädännössä viitataan standardeihin Japanin talous- ja teollisuusministeriöstä (METI) Akira Izumi kertoi, että Japanin standardointilaki edellyttää standardoimiskomiteaa (JIS), joka valmistelee Japanin standardit. Lähtökohtana on, että yksityinen sektori vastaa standardoinnista, mutta julkinen sektori tukee toimintaa. Japanissa noin 600 säädöksessä viitataan joko JIS-standardeihin tai kansainvälisiin standardeihin. USA:n hallitus suurin standardien käyttäjä Amerikan sähkölaitteiden valmistajien (NEMA) edustaja Frank Kizantides esitteli USA:n standardointijärjestelmää. Periaatteena on, että standardien on täytettävä markkinoiden ja muun yhteiskunnan vaatimukset. Standardit eivät saa muodostaa kaupan esteitä. Standardointi on Yhdysvalloissa hajautettua ja siitä vastaa noin 600 yksityistä yhdistystä. ANSI toimii maassa standardoinnin koordinaattorina. Standardointia rahoittaa yksityinen sektori. Tavoitteena on, että samasta asiasta ei tehtäisi ristiriitaisia standardeja, mutta aina se ei onnistu. Suurin standardien laatija ja käyttäjä on USA:n hallitus. Kaikkiaan standardeja on noin 100 000, joista 44 000 hallituksen laatimia. Sinikka Hieta-Wilkman kuvat CENELEC
KOKOUKSET AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Signaalien tunnuksille uudistettu standardi SFS-EN 61175 Lisääntyvää yhteistyötä ja nopeaa edistymistä CENELEC TC 79 kokous 2006-05-23/24, Malta Uusi otsikko EN 50131-sarjalle Komitea päätti äänestystuloksen mukaisesti muuttaa EN 50131-sarjan otsikkoa. Uusi otsikko Intrusion and hold-up systems kuvaakin paremmin toisen painoksen sisältöä, sillä murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmillä voi olla erilaiset vaatimukset turvaluokitus- ja ympäristöolosuhdetasosta riippuen. TC 79:n päätös merkitsee, että kaikki viitteet päästandardiin tulee päivittää julkaisujen seuraavissa painoksissa. Tämä vaikuttaa myös SK 79: n kansalliseen sanastoprojektiin. WG 7 ja WG 12 saivat kiitosta Kameravalvontajärjestelmien työryhmä WG 7 ja ilmoituksensiirtojärjestelmien työryhmä WG 5 saivat paljon kiitosta projektien nopeasta edistymisestä. WG 7:llä on työn alla ensimmäinen painos kameravalvontajärjestelmien järjestelmävaatimukset -standardista. Projekti on edennyt varsin nopeasti kuluvan vuoden aikana ja sen sisältö on herättänyt kiinnostusta useissa Euroopan maissa. WG 12 tuo pakettiverkkotekniikan ilmoituksensiirtostandardeihin ja samalla uudistetaan koko EN 50136-sarja vuoteen 2008 mennessä. Suomi on aktiivisesti mukana molemmissa työryhmissä. Uusi työryhmä WG 14 Komitea perusti uuden työryhmän WG 14, laatimaan standardia hälytys- ja valvontakeskuksille. Aloitteen työryhmästä tehnyt Hollanti nimeää projektille vetäjän. Projektin tausta löytyy EURALARMin ja CoESS yhteisestä projektista, jota on tarkoitus kehittää edelleen. CENin palonilmaisu- ja paloilmoitinkomitea TC 72 seuraa tätä projektia, koska se vaikuttanee tulevaisuudessa EN 54-sarjan standardeihin. TC 72 ja TC 79 yhteistyö Näiden komiteoiden yhteistyö lisääntyy. Esimerkiksi lähiaikoina julkaistavassa paloilmoitusten siirtoon liittyvässä standardissa EN 54-21 viitataan useassa vaatimuksessa EN 50136-sarjan standardeihin. Tämä merkitsee sitä, että TC 72:n kannattaa jatkossa aktiivisesti osallistua EN 50136-sarjan päivitystyöhön. Yhdistettyjen ja intergroitujen järjestelmien TS 50398 päätettiin uudistaa. Seuraavan version valmistelutyöhön osallistuvat myös TC 72:n paloilmoitinjärjestelmien asiantuntijat. Äänihälyttimille TS 50131-4 Kokouksessa äänestettiin ja hyväksyttiin tekninen spesifikaatio TS 50131-4, joka määrittelee murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmissä käytettävien hälytinlaitteiden (äänihälyttimet) ominaisuudet ja testit. Arto Sirviö ryhmäpäällikkö SK 79:n sihteeri Standardin SFS-EN 61175 Teollisuuden järjestelmät, asennukset ja laitteet sekä teollisuustuotteet. Signaalien tunnukset, tarkoitus on asettaa säännöt ja vaatimukset signaaleiden tunnuksille ja edelleen antaa suositukset signaalien esittämiselle käytännössä. Standardia sovelletaan myös tehon syöttöpiirien tunnuksissa. Suomi on ollut mukana IEC-komitean TC 3:n työryhmässä vaikuttamassa IEC 61175 toisen painoksen sisältöön. n komitea SK 3 on laatinut standardista suomenkielisen käännöksen, joka on julkaistu kansallisena standardina tunnuksella SFS-EN 61175. Uusi painos kumoaa ja korvaa vuonna1993 julkaistun painoksen. Sisältö on nyt jäsennelty selkeämmin ja esimerkkikuvia on nyt peräti 35. Edelliseen painokseen verrattuna standardin tekniseen sisältöön on tehty mm. seuraavat merkittävät muutokset: Signaalitunnuksen rakennetta on laajennettu ja määritetty paljon yksityiskohtaisemmin. Yksikkötunnus on korvattu termillä viitetunnus Termillä perussignaalinimi on nyt laajempi merkitys ja se on korvattu termillä signaalinimi. Standardissa on otettu käyttöön luokittelukoodit auttamaan signaalinimen ymmärtämistä. Uusi käsite signaalinimen määrittelyalue parantaa signaalinimen tunnistamista. Versiotunnus on korvattu termillä variantti. Standardin opastavassa liitteessä B selitetään ja kuvataan käsite signaali. Liitteissä kuvataan myös signaalin informaatiomalli sekä selitetään signaalinsiirtoon ja liitäntäketjuun liittyviä käsitteitä. Tunnusten yhdenmukaisuusluokat Standardissa määritellään kaksi yhdenmukaisuusluokkaa. Luokka 2 kuvaa täysin standardin mukaisten signaalitunnusten ominaisuudet ja luokka 1 sellaisten signaalitunnusten ominaisuudet, jotka eivät kaikkia standardin vaatimuksia täytä. Kuvassa ylempänä on esimerkki luokan 1 ja alempana luokan 2 signaalitunnuksesta. =M12 ;Start of Motor_Sect.1 =M12 ;A_ Mot_Flt :1(48V) =M12 =M12 Signaalilajit ja luokat Standardi luokittelee signaalit yhdeksään eri luokkaan, jotka voidaan edelleen lajitella joko ohjaussignaaleiksi tai raportoiviksi signaaleiksi oheisen taulukon mukaisesti. Signaaliluokkien kirjainkoodeja Standardissa SFS-EN 61175 on 88 sivua, ja sen hinta on 64,80 (ALV 0 %). Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh. (09) 149 9331, sähköposti: sales@sfs.fi 3 M 3 M K oodi L uokka L aji V iite s tandardin kohtaan A H ä lytys s igna a li R a portoiva s igna a li ks. 5. 3. 2 C K ä s ky, komento Ohjaussignaali ks. 5. 4. 1 E T a pa htuma s igna a li R a portoiva s igna a li ks. 5. 3. 2 I Ilmoitus s igna a li R a portoiva s igna a li ks. 5. 3. 1 L V a kiota s on s igna a li R a portoiva s igna a li ks. 5. 3. 4 M Mitta us s igna a lit R a portoiva s igna a li ks. 5. 3. 3 S As etus a rvo Ohjaussignaali ks. 5. 4. 2 X (n) L is ä luokka R a portoiva s igna a li Y (n) L is ä luokka Ohjaussignaali Arto Sirviö, Ryhmäpäällikkö, SK 3:n sihteeri
AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Standardinmukaiset piirrosmerkit 2,5 A:n pistorasioille Suomessa on otettu käyttöön kiinteisiin asennuksiin tarkoitettu standardin SFS 5610/A1 mukainen kaksinapainen 2,5 A:n pistorasia (suojausluokka II). Vastaava pistorasiatyyppi on käytössä myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tuote on uusi ja sähkösuunnittelijoille on ollut epäselvää mitä piirrosmerkkiä kyseiselle laitteelle tulee käyttää sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksissa. CENELECin jäsenmaat ovat sopineet teknisen lautakunnan kokouksessa (BT 124), että Euroopan alueella sähköteknisissä kaaviossa ja piirustuksissa käytetään standardin IEC 60617 mukaisia piirrosmerkkejä. Standardissa esitetään sähköteknisissä kaavioissa ja piirustuksissa tarvittavat piirrosmerkit (S00457-S00464) erityyppisille sähkövoimapistorasioille. Uudisrakennus vai vanha asennuskohde? Mikäli pistorasiakalusteessa ei ole suojakoskettimia, voidaan piirrosmerkkeinä käyttää IEC 60617:n merkkejä S00457-S00459. Uudisrakennuksissa suojakoskettimien puuttuminen tarkoittaa, että kyseessä on suojausluokan 2 laite ja vanhoissa asennuskohteissa koskettimien puuttuminen tarkoittaa suojausluokan 0 laitetta, joita ei enää saa asentaa uusissa asennuksissa. Sijaintipiirustuksissa piirrosmerkit esittävät tiettyä kohdetta (tuotetta) ja uuden standardin IEC 61082-1 ed. 2.0 kohdan 8.3 mukaisesti kohteeseen liittyvää teknistä lisätietoa voidaan antaa kohdetta esittävän piirrosmerkin läheisyydessä. Esimerkki: Jos kohde on kolmiosainen, 2,5 A:n pistorasialiittimiä sisältävä kaluste, voidaan piirrosmerkin S00459 läheisyyteen merkitä 2,5 A kohteeseen liittyväksi tarkentavaksi lisäinformaatioksi. Jos edellä olevan kaltainen lisämerkintä ei kuvaa kohdetta riittävän tarkasti, käytetään viitetunnusta. Piirrosmerkin valinta sijaintipiirustukseen Markkinoilla on kalusteita, joissa on liitäntä vain 2,5 A:n ns. europistotulpille sekä kalusteita, joissa on liitännät sekä normaalille suojakosketinpistotulpalle että liitännät 2,5 A:n europistotulpille. Molemmissa tapauksissa kaluste johdotetaan kolmella johtimella, kuten tavalliset SuKo-rasiat. Sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksessa molempien pistorasioiden johtimien lukumäärät ja tyypit merkitään, kuten tavallisissa SuKorasioissa. Sijaintipiirustuksissa kohteen kalus- tetta kuvaavan piirrosmerkin valinta ei aina ole täysin yksikäsitteistä. Jos kalusteessa on mukana suojakoskettimet, puoltaisi se SuKo-merkin eli S00460:n käyttöä. Toisaalta 2,5 A:n pistorasia on suojausluokan 2 laite, eikä laitteen toiminnan kannalta ole tarpeen kytkeä suojajohdinta. Onko silloin merkkien S00457-S00459 käyttö paikallaan vai tarvitaanko uusi piirrosmerkki? Tähän kysymykseen on etsitty vastausta n komiteassa SK 3. Kommentteja on pyydetty myös muista pohjoismaista. Toistaiseksi ei ole päätetty standardoida uutta piirrosmerkkiä IEC:n tietokantaan, koska sopiva merkki voidaan johtaa nykyisistä IEC 60617:n piirrosmerkeistä soveltamalla standardisarjan ISO/IEC 81714 sääntöjä ja IEC 61082-1:ssä esitettyjä periaatteita seuraavasti: Standardin mukainen johdettu piirrosmerkki Valitaan perusmerkiksi kolmiosaista voimapistorasiaa esittävä merkki S00459. Muutetaan yksi liitäntää kuvaava kaari murtoviivalla suojakosketinpistorasiaksi tai yhdistetään piirrosmerkit S00460 ja S00459 päällekkäin. Lopputuloksena on lisäviivalla täydennetty piirrosmerkki -E5 -E6 -E4 S00459 (kuva 2). Kuvan piirrosmerkin voidaan sanoa olevan standardin mukainen, koska se on johdettu kahdesta piirrosmerkistä, jotka on standardoitu IEC:n tietokantaan IEC 60617. Sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksessa pistorasian piirrosmerkkiin voidaan liittää IEC 61346- sarjan mukainen viitetunnus. Sähkösuunnittelija päättää suunnittelukohteessa käytettävät viitetunnukset. Jos viitetunnus annetaan esim. olohuoneen pistorasialle, voidaan sijaintipiirustuksesta viitata suunnitelman päädokumenttiin ja edelleen sitä kautta esim. IEC 62027:n mukaiseen osaluetteloon, jossa luetellaan sähkösuunnitelman asennuksessa tarvittavat komponentit. Viitetunnus kytkee yhteyden sijaintipiirustuksen ja osaluettelon välille. Pistorasian laitekohtaiset tekniset yksityiskohdat esitetään esim. laitevalmistajan dokumentaatiossa ja tarvittaessa sähkösuunnitelmassa voidaan viitata valmistajan dokumentaatioon. Arto Sirviö Ryhmäpäällikkö ry SK 3 yhteyshenkilö -X3 3 4 -E1 -E2 -E3 -X1 -X2 4 -Q1 -Q2 -Q3 Kuva 1. Standardipiirrosmerkki kolmiosaiselle pistorasialle, täydennettynä 2,5 A:n laitteen lisämerkinnällä. Kuva 2. Uusi standardin IEC 60617 mukainen piirrosmerkki pistorasialle, jossa on sekä Suko-liitäntä että 2,5 A:n euroliitäntä. Kuva 3. Esimerkki kohteen sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksesta. Kiinteistön huone (+A1).
AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA SFS-KÄSIKIRJAT Pienjänniteasennuksien SFS 6000 lausuntokierrokselle ssa valmistellaan standardisarjan SFS 6000 uutta versiota. Standardisarjan rakenne muutetaan selkeämmäksi ja standardeihin tulee merkittäviä teknisiä muutoksia. SFS 6000 perustuu IEC:n standardisarjaan IEC 60364 ja sen pohjalta laadittuihin CENELE- Cin harmonisointidokumentteihin HD 384. Nämä standardit ovat muuttuneet ja kehittyneet ja siten suuri osa SFS 6000:n esikuvina käytetyistä standardeista on vanhentunut. Standardisarjan osat 1-5 sisältävä ehdotus on lähdössä yleiselle lausunnolle. Uudistetun standardisarjan loppuosa, eli osat 6-8 lähetetään lausunnolle vuoden 2007 alussa. Uuden standardiehdotuksen on valmistellut n pienjännitesähköasennuskomitea SK 64 ja sen asettama erillinen työryhmä. Suomalainen standardisarja tarvitsee edelleenkin täydennyksiä sellaisista aihepiireistä, joita esikuvastandardit eivät käsittele. Ne keskitetään osaan 8, jossa ne ovat selkeästi erillään kansainvälisiin esikuviin perustuvista standardeista. Lausuntokierroksen jälkeen saadut kommentit käsitellään valmistelevassa työryhmässä ja SK 64 komiteassa ja lopulliset ehdotukset hyväksytään n hallituksessa ja SFS:ssä. Tavoitteena on julkaista uudistettu standardisarja vuoden 2007 aikana. Rakenne selkiytyy Sähköasennuksia koskevia IEC- ja CENELECstandardisarjoja on kehitetty vaiheittain yli 30 vuoden ajan. Siksi rakenne vaatii selkeyttämistä. Tulevassa versiossa nykyisen standardisarjan SFS 6000 useissa eri kohdissa esitetyt sähköiskulta suojaamista koskevat vaatimukset kerätään uuteen osaan 4-41. Standardeihin sisältyvät tekniset vaatimukset ovat kehittyneet. Sähköiskulta suojaus jakautuu nyt kolmeen osa-alueeseen: perussuojaukseen (aikaisemmin kosketussuojaus), joka suojaa sähköiskulta silloin kun laitteessa ei ole vikaa vikasuojaukseen (aikaisemmin kosketusjännitesuojaus), joka suojaa sähköiskulta silloin kun laitteessa on ensimmäinen vika lisäsuojaukseen, joka antaa lisäsuojausta määrätyissä olosuhteissa tai silloin kun käyttäjä on huolimaton. Suurin muutos koskee yleensä vikavirtasuojalla toteutetun lisäsuojauksen vaatimuksia. Uuden ehdotuksen mukaan kaikkien tavanomaiseen käyttöön tarkoitettujen, enintään 20 A:n pistorasioiden lisäsuojauksena pitää käyttää mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa. Tätä vaaditaan jo nykyään useissa Euroopan maissa. Suomi on suhtautunut tähän vaatimukseen varauksella, koska olemme pelänneet vikavirtasuojan virhelaukaisujen seurauksia esim. pakastimien syötöissä. Standardiin onkin lisätty teksti, jonka mukaan erityisesti määrättyä tarkoitusta, kuten esim. pakastimen syöttöä varten asennettu pistorasia voidaan jättää ilman vikavirtasuojausta. Tavanomaiset asuntojen ja vastaavien tilojen pistorasiat pitää kuitenkin suojata vikavirtasuojalla. Häiriösuojaukseen lukuisia tarkennuksia Perusteellisesti uudistetussa asennusten häiriösuojausta koskevassa osassa 4-44 on lukuisia muutoksia ja tarkennuksia. Ylijännitesuojausta käsitellään aikaisempaa huomattavasti perusteellisemmin. Seuraavassa vaiheessa lausunnolle tulevassa asennusten tarkastuksia käsittelevässä osassa 6 on runsaasti uutta. Käytännössä jokaiseen standardisarjan yli 30 standardista tulee sekä teknisiä että editoriaalisia muutoksia. Rinnakkaiskäsittely CENELEC on siirtynyt myös sähköasennuksia koskevissa standardeissa rinnakkaiskäsittelyyn ja CENELECin uusi julkaisusarja HD 60364 seuraa IECstandardien kehitystä lyhyellä viiveellä. IEC:n uusi rakenne on otettu jo käyttöön ainakin Ruotsissa (SS 436 40 00) ja Norjassa (NEK 400). Ehdotus SFS 6000:n uusiksi osiksi 1-5 lähetetään yleiselle lausunnolle elokuun 2006 aikana. Lausuntokierros on laaja ja siihen pyritään sisällyttämään kaikki olennaiset tahot. Ehdotuksia voi tilata n julkaisumyynnistä puh. (09) 6963970. Ehdotuksista peritään kopio- ja toimituskulut. Lisätietoja standardiehdotuksista saa sta Tapani Nurmelta, puh. (09)6963961, sähköposti tapani.nurmi@sesko.fi. Tapani Nurmi, tekninen johtaja, Automaatiokäsikirjat pian saatavana n teollisuusprosessien ohjauskomitea SK 65 on valmistellut kaksiosaisen automaatiokäsikirjan SFS-käsikirjoina. Niihin on koottu valikoima IEC:n standardeja, joista osa on käännetty suomeksi ja osa on alkuperäiskielellä englanniksi. SFS 175-1, Automaatio. Sanasto, dokumentointi ja toiminnallinen valvonta, käsittää sanasto- ja dokumentaatiostandardeja sekä toiminnalliseen turvallisuuteen liittyviä standardeja. SFS 175-2, Automaatio. Ohjelmointi ja teollisuusprosessien valvonta, puolestaan sisältää ohjelmointiin ja teollisuusprosessien valvontaan liittyviä standardeja. Käsikirjat ovat saatavilla syyskuussa 2006. Ne ovat tärkeä apuväline automaatiojärjestelmien suunnittelijoille, valmistajille ja käyttäjille. Kirjat toimivat käyttökelpoisina oppaina automaatiojärjestelmien standardeihin tutustujille sekä käsikirjoina ammattilaisille. n teollisuusprosessien ohjauskomitea SK 65 on kansallinen vastinkomitea IEC:n standardointikomitealle TC 65 Industrial-process measurement and control. IEC:n teknisen komitean TC 65 alakomiteoita ovat SC 65 A System aspects, SC 65B Devices and process analysis, SC 65C Industrial Networks ja SC 65E System engineering and Management. IEC TC/SC 65C on laatinut mm. kansainvälisen kenttäväylästandardin ja ylläpitää sitä. Kenttäväylästandardin jälkeen on standardoitu toimintolohkoja ja tiedonsiirtokäytäntöjä. Standardoinnin eräänä tavoitteena on saavuttaa ohjelmistotasolla yhteensopiva ja avoin tiedonsiirto. SFS-käsikirjassa 175-1 on 468 sivua, ja sen hinta on 129,00 (ALV 0%). SFS-käsikirjassa 175-2 on 514 sivua, ja sen hinta on 169,00 (ALV 0%). Käsikirjoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. puh. (09) 149 9331, sähköposti: sales@ sfs.fi Sinikka Hieta-Wilkman Uusi käsikirja tekniseen dokumentointiin SFS-Käsikirja 174-1 Tekninen dokumentointi osa 1: Informaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja dokumenttien hallinta on laadittu n ja SFS:n yhteistyönä. Käsikirja on sisällöltään standardikokoelma, joka sisältää otsikkoon liittyvät seuraavat standardit: SFS-EN 62023 Teknisen informaation ja dokumentaation jäsentely SFS-EN 61355 Teollisuuslaitosten, järjestelmien ja laitteiden dokumenttien luokittelu ja tunnistaminen SFS-EN 82045-1 Dokumenttien hallinta. Osa 1: Periaatteet ja menetelmät SFS-EN 82045-2 Dokumenttien hallinta. Osa 2: Metadataelementit ja informaation viitemalli Käsikirja 174-1 julkaistaan sekä perinteisenä painettuna käsikirjana että sähköisenä e-käsikirjana. Painetussa versiossa on mukana vain standardien suomenkieliset tekstit, lukuun ottamatta standardin SFS-EN 82045-2 liitteitä, joista osa on julkaistu sisällöstä johtuen vain englannin kielellä. Sähköisessä versiossa on mukana myös standardien englanninkieliset tekstit, jolloin se soveltuu käytettäväksi kansainvälisessä toimintaympäristössä. SFS-käsikirjan painetussa versiossa on 221 sivua, ja sen hinta on 59,00 (ALV 0%). Käsikirjan sähköisessä versiossa on 359 sivua, ja sen hinta on 79,00 (ALV 0%). Käsikirjan molempia versioita myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. puh. (09) 149 9331, sähköposti: sales@sfs.fi 10 11 Arto Sirviö, Ryhmäpäällikkö SK 3:n sihteeri
UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT NIMITYKSIÄ Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. www.sesko.fi/ajankohtaista/standardit/uudet SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: sales@sfs.fi, http://sales.sfs.fi www.sesko.fi/ajankohtaista/standardit/uudet IEC-standardit IEC-standardeja myy ry, PL 134, 00211 Helsinki, p. (09) 696 3970, faksi (09) 677 059, sähköposti: info@sesko.fi www.sesko.fi/ajankohtaista/standardit/uudet EN-standardit CENELEC-standardeja myy ry, PL 134, 00211 Helsinki, p. (09) 696 3970, faksi (09) 677 059, sähköposti: info@sesko.fi Kari Lång IEC:n Sector Board 4:n jäseneksi Kari Lång Nokialta on yksimielisesti valittu IEC:n Sector Board 4:n (SB4) jäseneksi. Kari Långin tehtäväalueena Nokialla ovat globaali standardointi, teollisuussuhteet ja teknologiaohjelmat. Hän seuraa IEC:n luottamustehtävässään SB 4:n jäsenenä Draka Finlandin teknologioista ja liiketoiminnoista vastannutta Markku T. Suvantoa, joka jäi eläkkeelle vuoden 2005 lopussa. SB4 (Infrastructure of Telecommunication Networks) vastaa televiestintäverkoista ja niihin liittyvistä laitteista ja on yksi IEC:n kolmesta Industry Sector Boardista. Muut ovat Electricity Transmission and Distribution ja Industrial Automation Systems. Sector Boardit toimivat IEC:n kansainvälistä standardointityötä valvovan neuvottelukunnan SMB:n (Standardization Management Board) alaisuudessa. SB 4:n puheenjohtajana toimii saksalainen Dr. Hans- Detlef R. Leppert ja sihteerinä Gabriel Barta IEC:n keskustoimistosta. Muut jäsenet tulevat Japanista (1), USA:sta (2), Ranskasta (2), Italiasta (1) ja Saksasta (1). SB 4 kokoontuu seuraavan kerran 28.9.2006 IEC:n yleiskokouksen yhteydessä Berliinissä. Kari Lång Nokialta on televiestintäverkkoja koskevan Sector Board 4:n (SB 4) uusi jäsen. SB 4 toimii IEC:n Standardization Management Boardin alaisuudessa ja on yksi kolmesta Industry Sector Boardista NIMITYKSIÄ CENELECin tuleva puheenjohtaja Sloveniasta IEC COUNCIL National Committees EXCECUTIVE COMMIT TEE (IEC Officers) COUNCIL BOARD Central Office ( The Executive) Management Advisory Committees CENELECin yleiskokouksessa Thessalonikissa kesäkuussa valittiin järjestön puheenjohtajaksi kaudeksi 2008 2010 slovenialainen Janez Bencina. Hän on syntynyt vuonna 1948 ja valmistunut sähköinsinööriksi Ljubljanan yliopiston teknisen tiedekunnan elektroniikkaosastolta. Bencina työskentelee IBM:n Keski-Euroopan sekä Keski- ja Itä-Afrikan alueiden johtajana. CENELECin varapuheenjohtajiksi valittiin kaudeksi 2007 2008 britti David Dossert, tsekki Otakar Kunc sekä islantilainen Gudrun Rögnvaldardottir. STANDARDIZATION MANAGEMENT BOARD Management of international Consensus Standards Work Technical Committees CONFORMITY ASSESSMENT BOARD Management of Certification Confirmity Assessment Systems Sinikka Hieta-Wilkman Technical Advisory Committees Industry Sector Boards 12 13
N TOIMISTON KUULUMISIA Liisa Piippo eläkkeelle 1.9.2006 n pitkäaikainen työntekijä Liisa Piippo jää eläkkeelle tämän vuoden syyskuun alusta lähtien. Vuosien saatossa Liisa on tullut tutuksi monille N komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille, sillä hänen kanssaan ovat asioineet kaikki kansainvälisessä standardointityössä mukana olevat. Liisa on työskennellyt ssa kaiken kaikkiaan yli 33 vuotta. Hän on toiminut pääasiassa toimitusjohtajan sihteerinä, mutta vuosikymmenien kuluessa ammattitaitoa on kertynyt mitä moninaisimmista tehtävistä. Liisa on mm. vastannut kansainvälisten kokousten järjestämisestä sekä IEC:n ja CENELECin asiakirjaliikenteestä kansainvälisten järjestöjen ja n asiantuntijoiden välillä yhtälailla painettujen kuin sähköistenkin dokumenttien aikakaudella. Liisa Piippo on palkittu ansioistaan työelämässä Keskuskauppakamarin ansiomerkillä. Muutoksia n henkilöstön tehtävissä Pirkko Taavitsainen on nimitetty 1.9.2006 alkaen n johdon ja toimiston assistentiksi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. toimitusjohtajaa avustavat ja toimiston kokousten sihteerin tehtävät, komiteakokousten matkaesitysten käsittely, IEC- ja CENELEC-dokumenttien käsittely sekä puhelinneuvonta. Viestintäpäällikkö Tinni Karakorven vastuualueeseen kuuluu n sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä markkinointiviestintä. Hän vastaa n asiakaslehden ja verkkosivujen suunnittelusta, ulkoasusta ja toimituksesta. Talous- ja asiakaspalvelupäällikkö Marva Metsänoja vastaa n taloushallinnosta ja asiakasrekistereistä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös kansainvälisten kokousten järjestelyt. Standardeilla menestystä liiketoimintaan FORUM 2006 8.11.2006 Standardoinnin huipputapahtuma. Hotelli Scandic Rosendahl, Tampere Kilpailukyky muutoksessa Verkostoituminen Innovaatiot ja standardointi Standardien merkitys eurooppalaisessa kehityksessä Tapahtuman pääaiheista kertomassa huippuluennoitsijat eri aloilta. Mahdollisuus tutustua eri toimialojen standardointiin kontaktitilaisuudessa. Tarkka ohjelma julkaistaan syyskuussa. OHJELMA 12.30-12.55 ILMOI KAHVI 12.55 TERVE 13.00 AVAUS 14.00 STANDA 15.00 MENEST 16.00 ESIMERK 17.00 KONTAKTI TARJOILU Järjestäjät: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry toimialayhteisöineen Sähköalan vaikuttaja! Suomalainen yritys, joka on n kautta mukana standardointityössä, on näköalapaikalla vaikuttamassa alansa kehitykseen ja voi tarjota asiakkailleen yleisesti hyväksyttyjä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. On suunnaton etu omassa toiminnassa, jos tuntee alansa standardit ja niiden taustat. Kun olet mukana, saat myös nämä edut: Käytössäsi ovat IEC:n CENELECin ja n tietolähteet Saat tukea kansainvälisten kokousosallistumisten kustannuksiin Saat alasi standardiehdotukset ja standardit ensimmäisenä käyttöösi. Tervetuloa Tampereelle kuulemaan lisää standardoinnin antamasta kilpailuedusta! Muoviteollisuus TEVASTA 14 YTL YLEINEN TEOLLISUUSLIIT- TO
M ry PL 134 Särkiniementie 3 00211 Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: www.sesko.fi IEC-standardit sähköisinä sta välittää IEC-standardeja sähköisesti pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IECstandardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Tilaukset puh. (09) 696 3970, faksi. (09) 677 059, sähköposti info@sesko.fi. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä sta info@sesko.fi. tai puhelimitse (09) 696 3970. Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? n komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät n verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta TILAUKSET puh. (09) 149 9331, sähköposti sales@sfs.fi. www.sfs.fi elok2006_tik