TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI 24.8.2017 Ennakkomateriaali
1. Kiasman taidepaja Kuva: Paula Lehtonen, 2015 Kiasman taidepajan on suunnitellut Pink Twins, joka on helsinkiläisten taitelija-muusikko-veljesten Juha (s. 1978) ja Vesa Vehviläisen (s. 1974) duo. Pink Twins on mukana Kiasman ARS17-näyttelyssä verkkoteoksellaan Infinity (2017). Taidepajan ohjaajina toimivat taiteilijoiden lisäksi Aalto ARTSin kuvataidekasvatuksen opiskelijoista koostuva projektiryhmä ja Kiasman henkilökunta. Pink Twins kertoo itsestään Olemme Vesa ja Jusu Vehviläinen, olemme veljeksiä, asumme Helsingissä ja työskentelemme kellarissa. Teemme musiikkia sähköisistä äänistä ja hälystä. Käytämme paljon erilaisia ääniä musiikin tekemiseen: sähköisten soitinten ääntä, kolinaa, vinkua, sihinää, surinaa ja huminaa. Kaikki äänet voivat olla kiinnostavia, ja erilaisten äänien yhdistely voi tuottaa yllättäviä lopputuloksia. Kaikki ihmiset osaavat myös tehdä ääniä, ja tarkkaavaista kuuntelua voi harjoitella. Tokaluokkalaisten taideretken äänitaidepajassa otamme kaikki koululaiset osaksi yhteistä ulkoilmakonserttia. Ennen taideretkeä haluamme esitellä musiikkiamme ja esittää muutaman kysymyksen äänistä. Kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, mutta niiden pohtiminen on tärkeää!
Kuva: Pink Twins / Parametronomicon ENNEN TAIDERETKEÄ 1. Tehkää kuiskauskuoro yhdessä Pink Twinsin musiikin kanssa: Kuunnelkaa musiikkinäyte, esimerkiksi tästä: https://soundcloud.com/pink-twins/sabotaros https://pinktwins.bandcamp.com/track/sabotaros Pink Twinsin musiikissa on paljon päällekkäisiä äänikerroksia ja useita samanaikaisia äänitapahtumia. Tehkää luokassa kuiskauskuoro. Jokainen voi tehdä ääntä kuiskaten omaan tahtiinsa. Ääni voi olla kuiskattua puhetta, sipinää, suhinaa tai kihinää, kunhan jokaisen tekemä ääni on melko hiljaista. Kysymyksiä: Miltä yhdessä toteutettu kuiskauskuoro kuulosti? Kuuntelitko muita kun kuiskasit omaa osuuttasi? 2. Tarkastelkaa kuvaa Möykkymetsästä ja sen asukkaista. Möykkymetsä on täynnä asukkaita, joista lähtee erikoisiä ääniä. Mitä möykyt tekevät? Miksi ne ovat äänekkäitä? Ovatko möykyt nälkäisiä? Onko möykyillä kavereita? Tehkää kuiskauskuoro niin, että olette itse Möykkymetsän asukkaita. Jos tuntuu, että kuiskaaminen ei riitä, voitte kuiskata kovempaa. Kun olette miettineet, miltä Möykkymetsän kuoro kuulostaa, olette valmiit osallistumaan taideretkelle!
Kuva: LPR-arkkitehdit Oy Taideretken aikana Valmistautukaa taideretken äänitaidepajaan tekemällä ennakkotehtävät. Pajan muoto on ulkona pidettävä äänitaidepaja, johon tokaluokkalaiset osallistuvat pitämällä itse ääntä. Paja järjestetään ulkona Musiikkitalon viherkannella. Äänitaidepajan kesto on n. 20 minuuttia. Lisäksi osallistujille on varattu aikaa eväiden syöntiin ja konserttiin siirtymiseen. Tervetuloa Möykkymetsään! Kiasman vieressä sijaitsevaa Möykkymetsää ei näe, mutta sen äänen kuulee. Möykkymetsään saapuvat lapset muuttuvat pieniksi möykkymetsän asukkaiksi. Aikuiset muuttuvat suuriksi möykyiksi. Möykkymetsän ääni on hieman erilainen kuin tavallisen metsän ääni. Kuuntele, mitä Möykkymetsässä tapahtuu, ja osallistu möykkyjen äänekkääseen elämään. Taideretken jälkeen Taideretken äänitaidepajoista videoidaan osuuksia, ja pajoista julkaistaan tiivis kooste taideretken jälkeen. Seuraa Kiasman YouTube-kanavaa! Kuva: Heikki Tuuli
Kuva: Heikki Tuuli 2. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Äänitaidepajasta jatketaan taideretken konserttiosuuteen Musiikkitalon Konserttisaliin. Helsingin kaupunginorkesteri, pohjoismaiden vanhin ammattisinfoniaorkesteri, tutustuttaa tokaluokkalaiset sinfoniaorkesterin äänimaailmaan suomalaisen musiikin sävelin. Konsertin johtaa ja juontaa kapellimestari Jan Söderblom. Uuno Klami (1900 1961) Kalevala-sarja op. 23, osa I Maan synty 7 15 Vironlahdella syntynyt Uuno Klami (1900-1961) oli suomalainen säveltäjä ja akateemikko. Sävellystyön ohella hän toimi myös musiikkikriitikkona sekä soiton ja musiikinteorian opettajana. Sävellystyössä Klamia innoitti luonto ja erityisesti meri, koska ne olivat merkittävä osa hänen elinympäristöään. Hänen tapoihinsa kuuluivatkin parituntiset aamukävelyt usein kauppatorilla tai meren äärellä, joiden aikana hän mietti ja keräsi ideoita musiikkiinsa. Uuno Klamin mukaan on nimetty sävellyskilpailu, josta on järjestetty myös erillinen sarja lapsille ja nuorille. Lisää Uuno Klamista: https://fi.wikipedia.org/wiki/uuno_klami
Einojuhani Rautavaara (1928 2016) Cantus Arcticus op. 61, konsertto linnuille ja orkesterille, osa I Suo 6 50 Sekä Suomessa että kansainvälisestikin paljon menestystä saavuttanut Einojuhani Rautavaara (1928-2016) oli tuottelias säveltäjä sekä opettaja, joka omisti elämänsä pitkälti sävellystyötä varten. Hän loi musiikkinsa avulla itsellensä oman maailman ja halusi rohkaista muitakin säveltäjiä toteuttamaan musiikissa juuri itseään. Rautavaara oli musikaalisesta suvusta, muun muassa hänen isänsä Eino Rautavaara oli oopperalaulaja. Säveltäjää kiehtoivat mystisyys ja myytit, jotka liittyivät perimätietoon sekä uskontoon. Rautavaaran tyyli oli varsin persoonallinen, hän yhdisteli orkesteriteoksiinsa hyvin epätyypillisiä elementtejä. Musiikin taustalla on kuultu niin linnun laulua kuin kirkonkellojen ääntä! Lisää Einojuhani Rautavaarasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/einojuhani_rautavaara Jean Sibelius (1865 1957) Karelia-sarja op. 11, osa III Alla marcia 4 30 Johan Julius Christian Jean Sibelius (1865-1957) on kansainvälisesti menestynein suomalainen säveltäjä. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen kansallisidentiteettiin on ollut merkittävä. Sibeliusta kutsuttiin lapsuudessa nimellä Janne. Myöhemmin Sibelius alkoi käyttää nimeä Jean, kun hän löysi setänsä Johan Sibeliuksen nimikortteja, joissa hänen nimensä oli kirjailtu ranskalaistyylisesti Jean. Sibelius käytti aistejaan hyväksi sävellystyössään. Hän jopa kerran poimi tulitikkuaskiin sammalta, jotta voisi haistella sitä myöhemmin päästäkseen takaisin metsän tunnelmaan ja sen äänimaisemiin. Lisää Jean Sibeliuksesta: http://www.sibelius.fi/suomi/index.html Tehtävä 1.: Maan synty Konsertin ensimmäisen teoksen musiikki kuvaa tilaa, jossa maailma syntyi. Tämä ennakkotehtävä on Ateneumin Kalevalan luokkakuva -materiaalista. Suosittelemme, että kuuntelette luovan työskentelyn taustalla 24.8. konsertissa kuultavaa Klamin Maan syntyä Kalevala-sarjasta. Säveltäjä Uuno Klami
Ekman, Robert Wilhelm: Ilmatar, 1860 Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Kuva: Helander, 1940-I.?, Museovirasto Kalevalan maailmansyntymyytissä Ilmatar laskeutuu veteen veden emoksi. Sotka munii veden emon polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Munat rikkoutuvat, ja niistä muodostuvat maa, taivas, aurinko, kuu ja pilvet. Veden emo itse luo mereen niemiä, syvänteitä, lahtia, luotoja ja kareja. Lopulta veden emo synnyttää Väinämöisen, joka nousee maalle ja jatkaa luomistyötä laittamalla Sampsa Pellervoisen kylvämään puita. Väinämöinen itse saa kotkalta tulen ja polttaa ensimmäisen kasken, johon hän kylvää ohraa. R. W. Ekmanin piirustukset ja maalaukset ovat kohtauksia kalevalaisen maailman luomisesta. Eri kulttuureissa on omat kansantarinansa maailman luomisesta. Niissä on paljon yhtymäkohtia toistensa kanssa. Löydät lisätietoa tehtävään Wikipedian Syntysanat- ja Alkumuna-sivuilta sekä Kalevalan luokkakuva -sivuston Sotkan muna, synnyt -osiosta: http://kalevalataidettakouluille.ateneum.fi/ Keksikää ja kuvittakaa joko yksin tai kolmen hengen ryhmissä omat versionne aiheesta Näin maailma syntyi. Tehkää kolmen kuvan sarja joko lyijykynätyönä tai vesiväreillä maalaten.
Tehtävä 2.: Cantus Arcticus Konsertin toisessa teoksessa soittimet matkivat lintujen ääniä. Rautavaara on halunnut käyttää sävellyksessään myös oikeiden lintujen ääntä, jotka hän on äänittänyt soilla Limingassa Oulun lähellä. Oppilaat voivat virittäytyä tehtävään kuuntelemalla välitunnilla lintujen ääniä. Sinfoniaorkesterin kapellimestarin nuottiin (partituuriin) on merkitty allekkain kaikkien soittimien osuudet (stemmat). Teoksen alussa lintuja matkivat huilu, oboe, klarinetti, trumpetti ja pasuuna. Löydät seuraavalta sivulta kuvakortit näistä puhallinsoittimista, joita voit hyödyntää tässä tehtävässä. Säveltäjä Einojuhani Rautavaara Kuva: Yle, 1970 Soittimista huilu, oboe ja klarinetti kuuluvat puupuhaltimien soitinperheeseen, trumpetti ja pasuuna vaskisoittimiin. Soitinten sijainnin sinfoniaorkesterissa löydät kaupunginorkesterin verkkomateriaalista: http://helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/orkesteri-pieni-kyla Kuunnelkaa alkua Cantus Arcticuksesta https://www.youtube.com/watch?v=to3yrzwlvqo ja seuratkaa samalla videolla näkyvää nuottikuvaa (0 00 3 00). Yrittäkää seurata/tunnistaa eri puhallinsoittimien ääniä. Mitä tai millaista lintua kukin puhallinsoitin mielestänne kuvaa? Mikä liike kuvastaisi tätä lintua?
Kuvat: Creative Commons Fl. = huilu (flute) Ob. = oboe (oboe) Cl. = klarinetti (clarinet) Tr. = trumpetti (trumpet) Trb. = pasuuna (trombone)
Tehtävä 3.: Alla marcia Konsertin kolmas ja viimeinen teos on Sibeliuksen, kansallissäveltäjämme kuvaelmamusiikkia. Yksi kuvaelman määritelmä on lyhyt näytelmä. Tässä tehtävässä oppilaat luovat musiikin innoittamana lyhyen kohtauksen. Työskentely voidaan aloittaa leikinomaisilla ilmaisuharjoituksilla, jotka luovat innostunutta ilmapiiriä. Kuunnelkaa Sibeliuksen Alla marcia. Pohtikaa millainen kohtaus voisi sopia tähän musiikkiin. Missä kohtaus tapahtuu? Keksikää kohtaukselle alku, keskikohta ja loppu. Jakakaa roolit ja esittäkää kohtaus musiikin soidessa taustalla. Jean Sibelius, 1940-1945, Järvenpää. Kuva: Santeri Levas, Digitoitu alkuperäisestä negatiivista, Suomen valokuvataiteen museo. Lisätietoja: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti ja ennakkotehtävät: Annika Kukkonen Yleisötyön tuottaja, Helsingin kaupunginorkesteri 040 158 2223 annika.kukkonen@hel.fi Kiasman taidepaja ja ennakkotehtävät:: Maria Saarikoski Tuottaja, Nykytaiteen museo Kiasma 040 537 4740 maria.saarikoski@kiasma.fi Taideretken tapahtumajärjestelyt & peruutukset yms.: Varpu Sipilä Tuotantoassistentti, Helsingin juhlaviikot 050 441 7312 varpu.sipila@helsinkifestival.fi