DEE Polttokennot ja vetyteknologia

Samankaltaiset tiedostot
DEE Polttokennot ja vetyteknologia

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

DEE Kryogeniikka

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

DEE Kryogeniikka

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

DEE-54030Kryogeniikka

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Puhtaat aineet ja seokset

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

DEE Kryogeniikka

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN


Clausiuksen epäyhtälö

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Reaktiosarjat

782630S Pintakemia I, 3 op

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa Heinikainen Olli

max +260 C / min -40 C EN Type B, PN 25 PN 16 ja PN 10, ANSI CLASS 150, GOST Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset.

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

6. Yhteenvetoa kurssista

ffiffi O, = aoo,'#...

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Transkriptio:

DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologia Vedyn varastointi 1

Paineistettu kaasu Ideaalikaasulaki pätee vedylle erittäin hyvin. Perinteiset teräs- ja alumiinipullot huonoja energiatiheydeltään (1-2.5 %) Uudet komposiittimateriaalit lupaavia (11.3 wt%). Suurien paineiden (700 bar) käyttöä tutkitaan. Voimalaitoskäytössä myös suuria matalapaineisia (~ 15 bar) säiliöitä. Maanalainen vedyn säilytys luolissa ja suolakerrostomissa. 2

Paineistettu kaasu W vol H RT P W grav H M H 2 3

Esimerkki Ison vetykaasupullon (50 l / 200 bar) energiasisältö on noin 27 kwh. Kuinka monta prosenttia tästä energiamäärästä joudutaan kuluttamaan kaasun paineistamiseen, kun prosessi oletetaan isotermiseksi? 4

Tilavuuden muutostyö W 1 2 =? W 2 p dv 12 1 5

Nesteytetty vety James Dewar Vedyn nesteytys 1898 Tyhjiöön asetettavat pulverit Pintojen hopeointi Kaasujen sekoitus (vety + typpi) 1902 Reinhold Burger ryhtyi Saksassa markkinoimaan pulloja nimellä Thermos 6 Laajentuminen ilmaan yhden atmosfäärin paineessa seoksesta, jossa on 10% typpeä vedyssä, sai aikaan paljon alhaisemman lämpötilan kuin mitä tähän mennessä on rekisteröity.

Nesteytetty vety 7

Esimerkki Arvioi, kuinka paljon vedyn nesteyttäminen kuluttaa vetykaasun energiasisällöstä, ~120 MJ/kg. W tot T0 dt H T0 Cp T T T s s vedylle ~ 6100 kj / kg T0 Cp dt H Ts vedylle ~ 6090 kj / kg Ideaalitilanteessa nesteytys kuluttaa n. 10 % kaasun energiasisällöstä, todellisuudessa n. 30 % 8

Vedyn nesteytys, Joule-Thomson sykli Vedyn (kuten muidenkin nestekaasujen) nesteytys perustuu kiertoprosesseihin, jossa työaineen annetaan vuoron perään puristua, laajentua sekä vaihtaa lämpöä ympäristönsä kanssa. Q.,T 0 JT orifice 0 d b b' c W. a e Compres sor Aftercooler Heat exchanger Evaporator Cycles12ca.cdr Q.,T c c 9

Isentalpinen laajeneminen Usein kylmälaitteiden jäähdytys perustuu isentalpiseen laajenemiseen inversiokäyrä Kaasu J T P H Inversiolämpötila (K) Happi 761 Argon 722 Typpi 622 Ilma 603 Neon 250 Vety 202 Helium 40 10

Esimerkki Miksi vedyn nesteytys, mikä perustuu isentalpiseen kaasun ei ole kovin tehokas? Tarkastele vetyä ideaalikaasuna. 11

Recap 12 du = T ds P dv dh = T ds + V dp dg = - S dt + V dp da = - S dt P dv T p T v p s v s p s T v v s T p s v p T s p v T

Isentrooppinen laajeneminen Isentropinen laajeneminen on termodynaamisesti tehokkaampaa kuin isentalpinen laajeneminen, koska kaasu tekee työtä laajetessaan. Prosessille voidaan määrittää Joule-Thomson kerrointa vastaava vakioentropian käyrä P-T avaruudessa. s T P S 13

Claude sykli W. 0 Compressor Q.,T 0 0 Aftercooler HX1 Steam engine W. e Expansion engine JT valve HX2 HX3 Claude Expansion Engine Air liquefaction (1902) 2.5 MPa Q.,T c c Evaporator Claude2c.cdr 14

Vedyn varastointi metallihydridiin Vety on korkean reaktiivisuuden omaava aine, joka voi muodostaa hydridejä tuhansien yhdisteiden kanssa. Usein PCT ominaisuudet ovat epäkäytännöllisiä. Pitäisi olla voimakkaasti hydroksoiva elementti (A) yhdistettynä heikosti hydroksoivaan elementtiin (B). 15

Metallihydridi Metalliseos reagoi vedyn kanssa muodostaen hydridin, jos vetykaasun paine on korkeampi kuin vastaava tasapainopaine. x M H2 M H x 2 Reaktion on eksoterminen (lämpöä vapauttava) ja reversiibeli) Vedyn purkautumisreaktio on on edelleen endoterminen (hydridiin tuotava reaktiolämpöä vastaava lämpömäärä) 16

Metallihydridi Metallihydridipartikkeli on aluksi täysin purettuna eli a- faasissa. Tämän jälkeen sitä aletaan hydratoida, jolloin ab faasimuutos alkaa tapahtua partikkelin pinnalta alkaen ja vetyatomit diffuntoituvat b-faasin läpi faasimuunnosrajapinnalle, kunnes hydridi on täysin muodostunut. Metallihydridiä purettaessa tapahtuu ba faasimuutos b-faasin ulkopinnalta lähtien ja vetyatomit diffuntoituvat a-faasin läpi partikkelin ulkopinnalle, jossa ne muuttuvat takaisin kaasumaiseksi vedyksi. 17

Metallihydridi 18

Metallihydridi a-faasin muodostuessa paineen kasvattaminen kasvattaa vedyn konsentraatiota vain vähän. a-faasin muodostuttua, paineen pieni lisääminen kasvattaa konsentraatiota huomattavasti eli b-faasi alkaa muodostua. b-faasin muodostuttua paineen kasvattaminen lisää vedyn konsentraatiota vain vähän. 19

20

Esimerkkejä metallihydrideistä AB 5 yhdisteet esimerkiksi LaNi 5 AB 2 yhdisteet A: Ti, Zr ; B: V, Cr AB yhdisteet TiFe Varastointikapasiteetti tyypillisesti 1.5 2.0 wt% 21

Esimerkki PEM -kennon tuottama virta on 1 A ja sen toiminta-ajaksi halutaan 100 tuntia. Jos polttokennon vaatima vety varastoidaan paineistettuna kaasuna 500 barin paineessa, mikä on vaadittu tilavuus? Jos vety varastoidaan metallihydridiin, jonka varastointikapasiteetti on 5 wt%, mikä on tällöin vaadittu tilavuus? Metallihydridin tiheys on 10 g/cm 3. Vedyn hapettumisen hyötysuhde on 80%. Vedyn H 2 moolimassa on 2.016 g/mol. 22

Hiilen nanorakenteet Nanotuubit (nanoputket) Grafiitin nanokuidut Fulleriinit Tulokset lupaavia, joskin ristiriitaisia 23

Nanoputket Putkilomaisia hiilen rakenteita. Varastointikapasiteetti STP:ssä 4.2 wt%, korkeassa lämpötilassa 7 wt%. Viimeiset tulokset viittaavat selvästi huonompiin kapasiteetteihin. 24

Nanokuidut 25 Grafiittilevyjä, joiden väliin vety varastoituu, tulokset hyvin ristiriitaisia

Fullereenit Häkkimäiset hiilifullereenit löydettiin 1985. Fullereeniin voi liittää muita kemiallisia ryhmiä tai sen sisään voi sijoittaa vieraan atomin. Fullereenista voi muotoilla sähköäjohtavia nanoputkia. Suurissa paineissa ja lämpötiloissa noin 6 wt%, huono syklauskestävyys. C 60 -fullereeni 26

Fullereeneista fulleraaneihin C 60 fullereenin käsittely vedyllä johtaisi pallomaiseen hiilivetyhäkkiin, C 60 H 60 fulleraaniin. Onko olemassa suotuisampia fulleraanirakenteita? Suuremmat ja rakenteellisesti joustavammat C 80 - ja C 180 fullereenit voidaan käsitellä vedyllä osittain sisäpuolelta, päädytään C 80 H 80 - ja C 180 H 180 fulleraaneihin. 27 C 60 H 60 -fulleraani

Asian vierestä tähtien pääsarja 28 Risto Mikkonen

Asian vierestä tähden evoluutio 29

Asian vierestä Auringon elinkaari 30

Aktiivihiili Vety voi absorpoitua huokoisen hiilen (aktiivihiili) pinnassa oleviin makroskooppisiin pooreihin. Vaatii kryogeenisia lämpötiloja. Vedyn varastointikapasiteetti 5.2 wt%. 31

Zeoliitit Zeoliitit ovat epäorgaanisia yhdisteitä, joissa läpi koko rakenteen kulkevia pooreja (0.3 1.0 nm). Poorit vedyn termisen koon luokkaa, jolloin vety voi jäädä ansaan. Vaatii korkean lämpötilan ja paineen, kapasiteetti 0.8 wt%. 32 Risto Mikkonen

Lasikuulat Lasi muutuu vetyä läpäiseväksi korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Voidaan varastoida vetyä, kapasiteetti 6 wt%. Vapauttaminen joko lämmittämällä tai rikkomalla kuulat. 33

Kemiallinen varastointi Useissa kemiallisissa yhdisteissä vetyä. Ongelmana uudelleen lataus. Metanoli, 8.9 wt%, helppo varastoida. Ammoniakki, 15.1 wt%, käyttö tuottaa typen oksideja. 34

Vedyn varastointi 35