Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Saarijärven kaupunki, Lanneveden kylä, Leppälä RN:o 3:213 niminen kiin teis tö

Saarijärven kaupun ki Ympäristösihteeri Pl 13, 43101 Saarijärvi (014) 459 8309 Päätös maa-aineslupahakemuksesta Annettu julkipanon jälkeen Dnro 1 7.5.2015 Hakija ja osoite Erkki Oksanen, Lannevedentie 1459, 41270 Lannevesi Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Saarijärven kaupunki, Lanneveden kylä, Leppälä RN:o 3:213 niminen kiin teis tö Kiinteis tönhaltija Erkki Oksanen Hakemuksen vireilletulo Maa-aineslupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle 15.4.2014. Kaavoitus- ja lupatilanne ja muut maankäyttörajoitukset Suunniteltu ottoalue sijoittuu Lanneveden pohjavesialueelle (nro 09 72905, I luokka), joka on varattu Lanneveden ja Aution ve den han kintaa varten. Lanneveden varavedenottamo sijaitsee noin 50 m päässä ot ta mis alu een rajasta pohjoiseen. Vedenottamoa ei ole tarkoitus ottaa käyt töön, mutta se on käyttövalmis varavedenottamo. Ottamisalueella poh ja ve den virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Lanneveden poh jave si alu ees ta on tehty suojelusuunnitelma 25.11.1996. Luonnonolosuhteet Alue sijoittuu osittain Suomen Akatemian ja Keski-Suomen seu tu kaava lii ton 1977 määrittelemälle suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkit tä väl le alueelle: Kopanniemi ja Paskomäki 48.6. Suunnitellun ottoalueen kaakkoiskulma sijoittuu Keski-Suomen maakun ta kaa vas sa merkinnän ge/2- alueen kanssa päällekkäin. Suun ni telma kart to jen mukaan otto ei laajene edemmäs kaakkoiskulmasta. Ottamisalueelta on lyhimmillään noin 260 m Lannejoen etelärannassa ole vaan Kurttu-Manun luonnonsuojelualueeseen. Ottamisalueen ete läpuo lel la olevaan muinaisjäännösalueeseen on etäisyyttä puolestaan al le 20 metriä. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Saarijärven reitin ran ta osayleis kaa vaa lueel la merkinnällä M (Maa- ja metsätalousvaltainen alue). Alueelle on myönnetty Erkki Oksaselle maa-ainesten ottamislupa 25.8.2004. 1. Alueen kuvaus Alue kuuluu Lanneveden harjumuodostelmaan. Lannejoki jakaa har jumuo dos tel man Kirkoharjuun ja Paskomäestä Kopanniemeen kul kevaan harjun osaan. Kyseessä oleva maa-ainesten ottolupahakemus sijoit tuu juuri tälle jaksolle. Alueelta on otettu maa-aineksia Kyyräntien

mo lem mil ta puolilta kymmenien vuosien ajan. Kyyräntien ja Sum masjär ven välinen alue on maisemoitu ja osa Kyyräntien ja Paskomäen väli ses tä ottamisalueesta. 2. Pohjavesiolosuhteet Suunniteltu ottoalue sijoittuu Lanneveden pohjavesialueelle (nro 09 72905, I luokka), joka on varattu Lanneveden ja Aution ve den han kintaa varten. Lanneveden varavedenottamo sijaitsee noin 50 m päässä ot ta mis alu een rajasta luoteeseen. Kyyräntien Summasjärven puolla on Saa ri jär ven vesihuollon Kopanniemen pohjavedenottamo. Ko pan niemen suojelusuunnitelmassa ottamisalue sijoittuu ohjeelliselle kau kosuo ja vyö hyk keel le. 3. Ranta-alueet Ottamisalue ei sijoitu ranta-alueelle. Lähin vesistö Paskolampi sijaitsee kai vu alu een pohjoiskulmasta 180 metriä koilliseen. Toiminnan vaikutukset ympäristöön 1. Selvitys otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä Maalajina on pääasiassa hiekkaa. Ottamissuunnitelman mukaan alueen pinta-ala on 2,83 ha. Kaivualueen pinta-ala on 1,45 ha, jolta otetaan hiekkaa 10 vuoden aikana yhteensä 9000 m 3. Vuotuinen ot ta mismää rä on 900 m 3. Alin ottamistaso on 117,5. 2. Liikenteen järjestäminen Kulku alueelle tapahtuu olemassa olevien liittymien kautta Kyyrän yk sityis tiel le. 3. Ottamistoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ja niiden si joitus Kalustona käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavia kuormaus- ja kul je tus ka lus toa. 4. Polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. 5. Kartat Suunnitelman liitteenä on yleissilmäyskartta 1:80000, ympäristökartta 1:8000, nykytilannekartta 1:2000, lopputilannekartta 1:2000 ja leikkaus ku va kar tat 1:1500 / 1:750. 6. Maisemointisuunnitelma Ottamistoiminnan jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja ta soi te taan. Rinteet luiskataan kaltevuuteen 1:3. Alueen annetaan met sit tyä luontaisesti. 7. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyö dynnet tä väk si.

Ympäristönsuojelutoimet Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ei ilmoitettu. Häiriötilanteet Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ei ilmoitettu. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Ei ilmoitettu. Riskin arviointi Ei ilmoitettu. Tiedot toiminnan ja sen käytön tarkkailusta Käyttötarkkailu Ottamisalueelle korkeuspisteinä ovat kartassa näkyvät pyykkien ja poh ja ve si put kien päät, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. Kai vualu een rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkit rakennetaan luvan myön tä mi sen jälkeen. Raportointi Ottamismääristä ilmoitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla. Ha ke mus asia kir jat ovat olleet nähtävillä 24.3.- 22.4.2014 Saarijärven kau pun gin ympäristönsuojelutoimessa. Naapureita on kuultu eri tyis tiedok si an nol la. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lausunto pyydettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta. Keski-Suomen Mu seon, Keski-Suomen liiton ja Saarijärven vesihuolto oy:n antamat lau sun not viereiselle Liikennevirasto / Keski-Suomen ELY-keskukselle 21.1.2014 myönnetylle maa-ainesten ottamisluvalle, on otettu huo mioon. Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto/Keski-Suomen ELY-keskukselle on 24.1.2014 myönnet ty maa-ainesten ottolupa nyt haettavan lupa-alueen viereen. Tässä yh tey des sä on pyydetty Keski-Suomen museon ja Keski-Suomen liiton lau sun not. Nyt kyseessä olevan maa aineslupahakemuksen alue laaje nee ge-2 alueelle päin ja lisäksi alue sijaitsee lähempänä pyyn tikuop pia kuin viereinen lupa-alue.

Kunnan tulee harkita uusien lausuntojen pyytämistä Keski-Suomen mu seoi ta ja Keski-Suomen liitolta. Koska kyseessä on olemassa oleva ottoalue ja ottotoiminta tähtää alueen maisemointiin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö keskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena, lähinnä maisemoivaa, maa-ainek sen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Tällöin ot to toi minnas sa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: - Alin sallittu ottotaso tulee olla vähintään 6,0 m ylimmästä las ken nal lises ta pohjavesipinnan tasosta mitattuna eli N60+117,6 m. - Olemassa olevaa ottoaluetta tulee laajentaa ge/2-alueelle vain sen ver ran, kun se maisemoinnin ja riittävän luiskauksen tekemiseen on tar peel lis ta. Ottotoiminnassa ja maisemoinnissa tulee varmistua ettei pyyn ti kuopas toa vahingoiteta. - Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muutta vaa kaivua ei sallita. - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta otto ta soa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol mio puk kia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä sel västi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. - Alueen tuntumassa sijaitsevista havaintoputkista tulee havaita poh jave si pin nan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Ha vain to tu lok set ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Poh ja ve den pinnan korkeustiedot suositellaan toimitettavaksi sa manai kai ses ti ja samalla lomakkeella kuin tiedot otetuista maa-aineksista, jol loin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon poh ja ve si tie to jär jes telmään. Tällöin seurantatiedot ovat sähköisessä paik ka tie to jär jes telmäs sä niin luvanhaltijoiden kuin valvontaviranomaistenkin käy tet tä vissä. - Poltto-ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien va ras toin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia ko nei ta tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueel la kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asian mukai sil la tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tu lee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaa raa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava sii tä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä nou da tetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. -Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta jou tuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupun gin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimen pi tei siin vahingon leviämisen estämiseksi. - Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa- aines lu van hal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. -Luiskat muotoillaan kaltevuuteen suunnitelman mukaisesti 1:3, ei jyrkem mik si. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siis timi ses sä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tu lee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suo sitel tu varastointiaika enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humus ker ros ta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puh das ta humus ta. Alueelle istutetaan mäntyä tai koivua (2500 kpl/ha) niille osille, joil le ei luontaista taimettumista tapahdu. - Alueen jälkihoitovelvoite (mm. metsän istutus) kuuluu luvanhakijalle.

- Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Tör mäpääs ky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on li säksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ai nes ten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä mai se moin nissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ot ta misalu een jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sor tu ma vaa ran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rin tauk set suojattaisiin aitaamalla. - Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä vai heit tain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suo ri te tuk si, tulee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Vaiheit tai nen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuo den välein syksyisin, ensimmäinen kerran 30.9.2016 mennessä. Tar kas tuk ses sa tulee olla läsnä luvanhaltija sekä kunnan maa-ai nesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. Keski-Suomen Museo Arkeologinen kulttuuriperintö Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa maa-ai nes ha ke mussuun ni tel man mukaisiin toimenpiteisiin Lanneveden sora-alueella. Kes ki-suo men museo kuitenkin haluaa muistuttaa, että läheistä Muinais muis to lain (1963/295) suojelemaa pyyntikuopastoaluetta (Pas komä ki, Mj.rekisterin tunnus: 729010009) ei tule vahingoittaa millään muo toa maa-aineksen otossa tai alueen maisemoinnissa. Keski-Suomen liitto Pyydettynä lausuntona toteamme, että maa-ainesalue sijaitsee kaakkois osal taan pieneltä osin maakuntakaavan Arvokas harjualue (ge/2) Lan ne ve den kirkkoharju alueella. Nykytilaa koskevan kartan mukaan maa-ai nes ten ot to on vähäisessä määrin jo edennyt mainitulle ge/2-alu een kanssa päällekkäiselle osalle tai vaihtoehtoisesti maa kunta kaa va ra jaus on yleispiirteisenä piirretty siten, että se sattuu hieman jo olemassa olevalle ottoalueelle. Ottosuunnitelman mukaan maa-ainesten otto ei laajene nykyistä enem pää ge/2-alueelle. Toimenpiteillä viimeistellään ja maisemoidaan ar vok kaa seen harjualueeseen rajautuva ottoalue, jolloin lopputulos on to den nä köi ses ti maisemallisesti nykytilaa parempi. Maa-ainesotto ei saa heikentää ge/2-alueen arvoa eikä pohjaveden laatua ja tasoa. Kes ki-suo men liitolla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. Saarijärven Vesihuolto oy Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Lanneveden poh ja ve si alueel la ja pohjaveden muodostumisalueella. Lisäksi alue on kokonaan poh ja ve den lähisuoja-, kuten myös vedenottamon suoja-alueella. Lisäk si soranottoalueen välittömässä läheisyydessä on Lanneveden alueen varavedenottamo ja etäisyyttä Kopanniemen vedenottamolle on n. 800 m. Maa-ainesten ottosuositusten mukaan lähisuojavyöhykkeelle ei suo sitel la maa-ainestenottoa ollenkaan. Jos maa-ainesten otto sallitaan lä-

hi suo ja vyö hyk keel lä poikkeustapauksessa, on suojakerroksen paksuus oltava vähintään 6 m. Saarijärven Vesihuolto Oy esittää lausuntonaan, että alueella tulee vält tää maa-aineksen ottoa, ja alueen aikaisempien soran ot to alueiden maisemointi ja maannoskerroksen rakentaminen tulisi tehdä mahdol li sim man pian. Jos kuitenkin soran otolle lupa myönnetään, on alueen soran otossa nou da tet ta va vedenottamon ja pohjavesialueiden suojeluohjeiden vaatei ta, koska maa ainesten otolla ei saa vaarantaa pohjavettä. Maa-aines ten ottolupapäätöksessä tulee antaa riittävät pohjaveden suo jaustoi men pi tei tä koskevat määräykset toiminnalle kuin myös poik keus tilan tei ta varten, pohjaveden pilaantumisriskin minimoinniksi. Hakijan kuuleminen Lausunnot on otettu lupamääräyksissä huomioon, joten hakijaa ei ole kuul tu. Tiedot tehdyistä tarkastuksista Maastotarkastus 11.9.2014 Maa-aineslupaviranomaisen ratkaisu Saarijärven kaupungin maa-aineslupaviranomainen myöntää Erkki Oksa sel le maa-ainesten ottamisluvan Saarijärven kaupungin Lan ne veden kylässä sijaitsevalle Leppälä 3:213 tilalle. Ottamisalueen pinta-ala on 1,45 ha, kokonaisottomäärä on 9 000 m 3 ktr ja vuotuinen ot ta mismää rä on 900 m 3 ktr. Ottamisaika on 10 vuotta. Lupamääräykset 1. Ottamisalueen rajaus, kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto se kä ottamistoiminnan etenemissuunta Alin sallittu ottotaso tulee olla vähintään 6,0 m ylimmästä havaitusta poh ja ve si pin nan tasosta mitattuna eli N60+117,65 m. Ottotason alapuo li sia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sal li ta. 2. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3, ei jyrkemmiksi. Alue tulee muotoil la mahdollisimman luonnonmukaisiin maaston muotoihin. Alueen jäl ki ta sauk ses sa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyt tää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee va ras toida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää mai se moinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suositeltu va ras toin tiai ka enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humuskerrosta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puhdasta humusta. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Tör mäpääs ky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on li säksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ai nes ten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä mai se moin nis-

sa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ot ta misalu een jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sor tu ma vaa ran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rin tauk set tulee suojata aitaamalla. Erityisen tärkeää on, että maa-ainesten ottaminen ja alueen jäl ki hoi totoi men pi teet tehdään vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ot ta mi nen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi ta pahtua välittömästi. Muinaismuistolain (1963/295) suojelemaa pyyntikuopastoaluetta (Pasko mä ki, Mj.rekisterin tunnus: 729010009) ei tule vahingoittaa millään muo toa maa-aineksen otossa tai alueen maisemoinnissa. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuo den valein syksyisin, ensimmäinen kerran 30.9.2014 mennessä. Tar kas tuk ses sa tulee olla läsnä luvanhaltija sekä kunnan maa-ai nesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. 3. Puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen, uusiminen ja uu det is tut ta mi set ottamisen aikana ja sen jälkeen Alueelle istutetaan mäntyä tai koivua (2500 kpl/ha) niille osille, joille ei luon tais ta taimettumista tapahdu. 4. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestely erityisesti poh ja ve den suojelemiseksi Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varas toin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia ko nei ta tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueel la kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asian mukai sil la tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tu lee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaa raa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava sii tä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä nou da tetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 5. Aika, jonka kuluessa määräysten mukaiset toimenpiteet on suo ri tet ta va Luvan voimassaoloaikana. 6. Hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai ra joit ta misek si an ne tut määräykset Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta jou tuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupun gin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimen pi tei siin vahingon leviämisen estämiseksi. 7. Ottamistoiminnan tarkkailu Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ot tota soa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä. Myös ottamis- ja kai vu alu een rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista.

Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ai neslu van hal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. Luvanhaltijan tulee antaa vuosittain tiedot alueelta otetusta vuo tui sesta ottamismäärästä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 8. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte on käytetävä ottamisalueen suojarakenteisiin, jäl ki hoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyö dyn net tä väk si. 9. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava 5000 euron vakuus MAL 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Päätöksen voimassaolo Maa-aineslupaviranomaisen päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen an to päi väs tä lukien. Päätöksen täytäntöönpano Koska kyseessä on vanha ottamisalue ja alueella on jatkuvaa ot ta mistoi min taa, toiminta voi jatkua ennen kuin tämä lupa on lainvoimainen. Käsittelymaksu Tarkastus- ja valvontamaksun määrääminen 1. Tarkastusmaksu 400 euroa 2. Valvontamaksu 100 euroa 3. Kuulemis- ja kuulutuskustannukset 150 euroa Päätöksen perustelut 1. Luvan myöntämisen edellytykset Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen ottamissuunnitelma. Ot ta minen tai sen järjestely ei ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen ra joitus ten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lu pa määräys ten vaikutus. 2. Määräysten perusteleminen 1, 2 ja 3. Maa.aineslain mukaan ottamispaikat ja ainesten ottaminen on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja mai se ma ku vaan jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 5. Ottamislupa on määräaikainen, jonka aikana alueen maisemointi on myös tehtävä. 6. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

7. Määräys on annettu lupamääräysten valvonnan helpottamiseksi. 8. Määräys on annettu kaivannaisjätteen hyödyntämiseksi ja alueen lop pu ti lan teen parantamiseksi. 9 Vakuus on määrätty lupamääräysten suorittamiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 1, 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 Päätöksestä kuuluttaminen Maa-aineslupaviranomainen tiedottaa tästä päätökses tä julkisesti kuulut ta mal la Saa rijärven kaupungin ilmoitus taululla. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen 11.5.2015. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hal lin to-oi keu teen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13111 HÄMEENLINNA Ympäristösihteeri Kalle Laitinen Päätös Tiedoksi Hakijalle päätös maksua vastaan. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-suomen Museo Keski-Suomen liitto Saarijärven Vesihuolto Oy Ympäristölautakunta Liitteet Valitusoikeus Valitusoikeus on: - kunnan jäsenillä, asianosaisilla ja alueellisella ympäristökeskuksella - järjestöillä, jos kotipaikka on kunnassa tai sillä on kiinteistöperusteinen asianosaisuus ja järjestön toiminnan tarkoitus on ympäristön-, ter vey den- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valittamisen perusteet: - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä - lupaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa - päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen viimeistään kol men kym me nen päi vän kuluessa pää töksen anto päivästä. Päätös an ne taan julki pa non jäl keen, jolloin sen katso taan tulleen asianosai sen tie toon sil loin kun se on annettu. Vali tuskir jelmä on toi mi tet ta va en nen valitus ajan päät ty mistä. Jos vali tusajan viimei nen päi vä on itse näi syyspäivä, va pun päivä, joulu- tai ju han nusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjel mät toi mittaa en sim mäisenä sen jäl keisenä ar ki päi vä nä. Omalla vas tuul la valitusasia kirjat voi lä hettää postitse tai lä he tin väli tyk sellä. Pos tiin va lituskirjelmät on jätet tävä niin ajoissa, että ne ehti vät pe rille vali tus ajan viimeisenä päi vänä ennen vi raston auki oloajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan teh tä väk si - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laati jan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on al lekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkun ta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alku peräisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljen nöksenä sekä todistus sii tä päivästä, josta valitusaika on luettava. Lisäksi valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joi hin valittaja ve toaa vaatimuksensa tueksi, joll ei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.