SISÄLLYSLUETTELO LYHYESTI 3 HALLINTO 4 Säätiön tarkoitus 4 Yleishallinto 4 Säätiön hallitus 4 Työvaliokunta 4 Kirkkomuseon henkilökunta 4 TILAHALLINTO 4 TALOUS 5 2 KIRKKOMUSEON TOIMINTA 5 Kokoelmat 5 Konservointi 6 Tieteellinen tutkimus 6 Näyttelytoiminta 6 Asiakaspalvelu ja kulttuurikasvatus 6 Yhteistyösuhteet 7
LYHYESTI Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö vastaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperinnön tallentamisesta, säilyttämisestä, e- silläpidosta, tutkimisesta ja tulkitsemisesta. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA viestii vuosituhantisesta bysanttilaisesta traditiosta ja ortodoksisesta elämäntavasta. Toimintavuonna 2016 säätiön toimintakulut olivat 432.000. Henkilöstökulujen osuus varsinaisen toiminnan kuluista oli 203.000, kiinteistömenot sekä korot ja poistot 145.000 ja muut kulut 84.000. Näyttely-, tutkimus ja kuvapalvelutoiminnalla säätiö kattoi toimintakuluja, ja varainhankinnan tuotot olivat 102.000. Toimintaa rahoitettiin myös yleisavustuksilla. Tilikauden tulos oli 11.000 euroa alijäämäinen. Toimintavuonna säätiö solmi Kuopion kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen vuosiksi 2016 2018. Säätiö jätti opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksensa valtakunnalliseksi erikoismuseoksi nimeämisestä. Kirkkomuseon palveluksessa oli kolme vakituista työntekijää ja yksi määräaikainen. Asiakaspalvelu hoidettiin tuntiperusteisesti. RIISAn kokoelmanäyttely Pyhyyden portailla tarjoaa asiakkaille kulttuurikokemuksen, jossa vuosituhantinen bysanttilainen traditio ja karjalais-ortodoksinen kulttuuriperintö kohtaavat ortodoksisuuden elämäntapana ja osana kirkkovuoden kulkua. Toimintavuonna RIISAssa vieraili lähes 8 000 asiakasta 31:stä eri kansallisuudesta. Näyttelytila Ravennassa järjestettiin neljä vaihtuvaa näyttelyä. RIISAn historian ensimmäinen kansainvälinen yhteistyönäyttely Faces of Christ esitteli katolista nykytaidetta ympäri maailmaa. RIISA on elämyksellinen oppimisympäristö, ja kirkkomuseo oli mukana lapsille, nuorille ja ikääntyneille suunnatuissa kulttuuri- ja taidekasvatushankkeissa. RIISAn lainattavat kulttuurikasvatusmateriaalit olivat asiakkaiden käytössä. Toimintavuonna RIISA verkottui kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kanssa. Säätiön hallussa ja omistuksessa olevia kokoelmia luetteloitiin Kokoelmanhallintaohjelma Kosmokseen. Toimintavuonna säätiö vastaanotti 26 lahjoitusta ja 102 talletusta. RIISAn kokoelmien yhteyteen perustettiin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry. -nimeä kantava kokoelma. Kokoelma sai toimintavuonna ensimmäiset lahjoitukset. Teresa Töntsi Museonjohtaja, asiamies 3
HALLINTO Säätiön tarkoitus Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö vastaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperinnön tallentamisesta, säilyttämisestä, e- silläpidosta, tutkimisesta ja tulkitsemisesta. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA viestii vuosituhantisesta bysanttilaisesta traditiosta ja ortodoksisesta elämäntavasta. Työvaliokunta Säätiön työvaliokuntaan kuuluivat professori Heikki Hanka, puheterapeutti Johanna Heikkilä, museonjohtaja Merja Heiskanen, toimitusjohtaja Leo Houtsonen, pääjohtaja Juhani Kostet, dosentti Kari Kotkavaara ja johtaja Susanna Pettersson. Työvaliokunta ei kokoontunut toimintavuonna. Yleishallinto RIISAn päätoimintoja ovat näyttely- tutkimusja kuvapalvelutoiminta, kokoelmienhallinta sekä asiakaspalvelu ja kulttuurikasvatus. Kirkkomuseon kokoelmia tuodaan aktiivisesti esille erilaisissa tutkimuksissa, julkaisuissa ja artikkeleissa. Tiedotuksen kanavina toimivat sähköiset mediat. Säätiön hallitus Säätiön toiminnasta vastaa ja sitä edustaa hallitus. Hallitus päättää kirkkomuseon strategisista linjauksista, ohjaa ja valvoo hankkeiden ja projektien etenemistä sekä säätiön taloudellista tilaa. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi toimi Suomen Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen ja varapuheenjohtajana museonjohtaja Merja Heiskanen. Hallituksen jäseninä olivat lisäksi opetusneuvos Pentti Belinskij, dosentti Kari Kotkavaara, toimitusjohtaja Leo Houtsonen ja yrittäjä Pekka Viljakainen. KTM Markku Rönkkö irtisanoutui hallituksesta toukokuussa. Säätiön asiamiehenä toimi museonjohtaja Teresa Töntsi. Hallitus piti vuoden aikana kuusi kokousta. Hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkiota, eikä säätiö antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville. Kirkkomuseon henkilökunta Kirkkomuseon johtajana ja säätiön asiamiehenä toimi FM Teresa Töntsi. Kirkkomuseon vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat lisäksi museoassistentti AMK Marketta Penttinen ja tekstiilikonservaattori Leena Säppi. FM Henna Hietainen työskenteli amanuenssin määräaikaisessa työsuhteessa vastuualueinaan kokoelmienhallinta ja näyttelyt. Kirkkomuseon asiakaspalvelusta vastasi FM Elena Koljonen. Asiakaspalvelutehtävissä työskentelivät tuntiperusteisesti myös Anni Koskinen, Anni Kovalainen, Joonas, Lauri ja Miro Laitinen, Otto Laukkarinen, Ilona Lipatova ja Tarja Svensk. Tarvittavat museomestaripalvelut ostettiin tuntityönä. TILAHALLINTO Kirkkomuseon toimitilat sijaitsevat kirkon keskustalossa Kuopiossa. Asiakaspalvelutilat, arkkipiispan kotikirkko, konservointilaboratorio ja Monitoimitila Mosaiikki ovat yhteisiä kirkon kanssa. 4
TALOUS Säätiön toimintakulut olivat 432.000. Henkilöstökulujen osuus varsinaisen toiminnan kuluista oli 203.000, kiinteistömenot sekä korot ja poistot 145.000 ja muut kulut 84.000. Näyttely-, tutkimus ja kuvapalvelutoiminnalla säätiö kattoi toimintakuluja, ja varainhankinnan tuotot olivat 102.000. Toimintaa rahoitettiin myös yleisavustuksilla. Tilikauden tulos oli 11.000 euroa alijäämäinen. Säätiön ja kirkon solmiman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kirkko tukee säätiötä vuosittain. Vuonna 2016 avustus oli 261.000 euroa. Säätiö sai toimintavuonna myös vuoden 2017 avustusta ennakkoon 20.000 euroa. Toimintavuonna säätiö solmi Kuopion kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen vuosiksi 2016 2018. Säätiö jätti opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksensa valtakunnalliseksi erikoismuseoksi nimeämisestä. Ministeriön myöntämä valtionosuus oli yksi laskennallinen henkilötyövuosi. Säätiön kirjanpito, palkanlaskenta ja maksuliikenne hoidettiin ostopalveluna kirkon taloustoimistossa. Säätiön tilintarkastajana toimi HT Liisa Kuopusjärvi. KIRKKOMUSEON TOIMINTA Kokoelmat Säätiön hallussa ja omistuksessa olevat kokoelmat ovat kansallista kulttuuriperintöä. Ne koostuvat Laatokan Valamon luostarin Muinaismuistokokoelman sekä Karjalasta ja Petsamosta evakuoitujen luostareiden ja seurakuntien aineistosta, yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksista, talletuksista ja kokoelmaostoista. Kokoelmiin kuuluu mm. ikoneita, sakraaliesineitä, tekstiilejä, käsikirjoituksia, vanhoja käsikirjoja ja keisareiden luostareille tekemiä lahjoituksia. Kokoelmien vanhimmat esineet ajoittuvat 1100-luvulle. Säätiön hallussa ja omistuksessa olevia kokoelmia luetteloitiin Kokoelmanhallintaohjelma Kosmokseen. Vuoden lopussa Kosmoksessa oli yhteensä 8 210 luetteloitua objektia (2015; 5 882). Säätiö otti vastaan 26 lahjoitusta ja 102 talletusta. Valamon luostarille luetteloitiin, dokumentointivalokuvattiin ja rullattiin yhteensä 224 käspaikkaa. Työhön käytettiin yhteensä kolme henkilötyökuukautta. Kirkkomuseon kokoelmakuvia julkaistiin tutkimuksissa, artikkeleissa, julkaisuissa ja sähköisessä mediassa. Toimintavuonna kokoelmanhallinnassa aloitettiin ortodoksisten pyhäkköjen, tapahtumien sekä arjen ja juhlien dokumentointi. Henkilökunta jalkautui mm. Karjala-päivään Suomen Asutusmuseolle Alapitkälle dokumentoimaan karjalaisia leikkejä ja ruokakulttuuria. RIISAn kokoelmien yhteyteen perustettiin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry. -nimeä kantava kokoelma. Kokoelma täydentyi yhdeksällä esineellä. 5
Konservointi Säätiön hallussa ja omistuksessa olevien kokoelmien puhdistus ja konservointi suoritetaan ostopalveluna Valamon konservointilaitoksella ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Toimintavuonna sakraaliesineitä puhdistettiin viipurilaisesta hopeasepäntyöstä kertovaan julkaisuun. Tekstiilikonservaattori antoi asiantuntija-apua ortodoksisille seurakunnille ja arkkipiispan pukuvarastolle. Tieteellinen tutkimus Kirkkomuseossa tehtävä tieteellinen tutkimus palvelee ensisijaisesti näyttelytoimintaa. Tutkimuksia julkaistaan kirkkomuseon julkaisusarjassa ja ortodoksisesta kulttuuriperinnöstä kertovissa teoksissa. Kirkkomuseon arkistot ovat tutkijoiden käytössä. Henkilökunta teki toimeksiannosta selvityksiä, avusti tutkijoita ja antoi lausuntoja ikoneista, sakraalisesineistä ja tekstiileistä. Toimintavuonna kokoelmanäyttelystä julkaistiin Pyhyyden portailla -näyttelyjulkaisu ja ekumeeninen värityskirja Mielenrauhaa kirkkotaiteesta viimeisteltiin. RIISAn sähköinen esite - Museo, jolla on sielu - otettiin käyttöön. Museonjohtaja kuului Ikonimaalari-julkaisun toimituskuntaan. Julkaisun Päivänvaloon-sarja valottaa kirkkomuseon kokoelmien kauneutta, harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Näyttelytoiminta RIISAn kokoelmanäyttely tarjoaa asiakkaille kulttuurikokemuksen, jossa vuosituhantinen bysanttilainen traditio ja karjalais-ortodoksinen kulttuuriperintö kohtaavat ortodoksisuuden elämäntapana ja osana kirkkovuoden kulkua. Toimintavuoden aikana RIISAssa vieraili lähes 8 000 asiakasta 31:stä eri kansallisuudesta. Näyttelytila Ravennassa järjestettiin neljä vaihtuvaa näyttelyä, ja teossijoitukset olivat myös osa kokoelmanäyttelyä: Kätketyt ajatukset, Tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan kirjontateoksia - 23.1. Faces of Christ Katolista nykytaidetta 10.2. 18.6. Arjen pauloissa Koltanmaalla 28.6. 10.8. Neulalla maalatut Kirjontaa kullalla ja silkillä 16.8. 17.12. Loppuvuodesta RIISAssa keskityttiin vuoden 2017 näyttelyihin. Vuosi 2017 on kirkkomuseon historian 60. juhlavuosi. Erikoisnäyttelyillään kirkkomuseo juhlistaa myös 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Kirkkomuseo verkottui kulttuuritoimijoiden kanssa ja palveli asiakkaita mm. yhteistyönäyttelyin. Säätiön hallussa olevia kokoelmia oli esillä Keski-Suomen museon Kudotut, kullalla kirjaillut ortodoksiset kirkkotekstiilit - näyttelyssä. Asiakaspalvelu ja kulttuurikasvatus RIISA on elämyksellinen oppimisympäristö, ja kirkkomuseon kulttuurikasvatustyön tarkoituksena on tarjota lähestymistapoja ortodoksiseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Toimintavuonna Mosaiikissa järjestettiin erilaisia työpajoja ja lainattavat opetusmateriaalit olivat käytössä lasten, nuorten ja ikääntyneiden kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnoissa. Kirkkomuseo oli mukana Kuopion kaupungin lasten ja nuorten sekä vanhustyön kulttuurija taidekasvatustoiminnassa. 6
Yhteistyösuhteet Kirkkomuseo verkottui kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kanssa. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry. jatkoi varainkeruuta ja järjesti mm. ystävänpäivän seminaarin, konsertin sekä ystäväillan. KANSI: Toimintavuonna 2016 RIISAn kuvakokoelmiin dokumentoitiin mm. pyhäkköjä ja tapahtumia. Alapitkän Karjala-päivässä isä Martti Hänninen pyhitti syksyn sadon. Kuva: RIISA / Henna Hietainen. 7