PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

TAUSTA Vuoden 2008 finanssikriisi (Lehman Brothers, AIG jne.) -> vahva poliittinen tahtotila etenkin USA:ssa ja UK:ssa: Ei enää koskaan uutta tällaista kriisiä. Pääperiaatteet sovittiin G 20 -tasolla ja yksityiskohdat Baselin pankkivalvontakomiteassa viime vuonna (ns. Basel III). Komission säädösehdotus heinäkuussa 2011. Osa uudistuksista toteutettu jo viime vuonna ( CRD III ): pankkien palkitsemisjärjestelmien sääntely lainojen arvopaperistamista koskevat rajoitukset aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden (ns. trading-salkku) pääomavaatimusten kiristäminen Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 2

YLEISIÄ HAVAINTOJA TAUSTALÄHTÖKOHDISTA (1) Baselin suosituksen soveltamisala rajoittuu ylipäätään suuriin kansainvälisiin pankkeihin ( large internationally active banks). Baselin suositukset vastaavat ongelmiin, jotka syntyivät pääosin USA:n markkinoilla vaikka levisivätkin laajemmalle (subprime-tuotteet, Lehman Brothersin ja AIG:n konkurssi). Baselin tekstissä vahva anglo-amerikkalainen sävy. Keskeiset erot EU:n rahoitusmarkkinoiden / eurooppalaisen lainsäädännön ja muun maailman välillä: paikallispankkisektorin huomattava merkitys muuta maailmaa kehittyneempi finanssikonglomeraattien sääntely ja valvonta suhteellisen yhtenäinen lainsäädäntöperinne (UK:ta lukuun ottamatta) yhtiö- ja insolvenssioikeuden alalla. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 3

YLEISIÄ HAVAINTOJA TAUSTALÄHTÖKOHDISTA (2) Edellinen pankkisääntelyn kokonaisuudistus (Basel II) tuli voimaan vain vuosi ennen kriisiä eikä ollut ehtinyt vielä vaikuttaa, USA:ssa sitä ei edes sovellettu kuin muutamaan suurimpaan pankkiin. Miltä osin ongelmat ylipäätään johtuivat sääntelyn puutteista ja miltä osin amerikkalaisesta yritys- ja valvontakulttuurista? Basel III vastaa viimeistä edellisen pankkikriisin herättämiin kysymyksiin mutta ei uusimpaan eli valtionvelkakriisiin (esim. jäsenvaltioiden joukkovelkakirjat ehdotetaan pidettäväksi edelleen 0-riskiluokassa). Arviot ehdotuksen yksityiskohtaisista vaikutuksista poikkeavat eräiltä osin merkittävästi toisistaan, vaikutukset riippuvat joka tapauksessa finanssisektorin ja koko talouden yleisestä kehityksestä ja kohdentuvat eri tavoin erilaisiin liiketoimintamalleihin ja eri kansallisiin markkinoihin -> yleinen kokonaisarviointi vaikeaa. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 4

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAUSTANÄKÖKOHDISTA Sääntelyuudistus toki edistää finanssimarkkinoiden vakautta mutta perustuu ehkä sittenkin enemmän poliittisiin tarpeisiin (erityisesti USA:ssa ja UK:ssa) kuin etenkään eurooppalaisen sääntelyn ja valvonnan todistettuun epäonnistumiseen. Korostuu tarve tasapainottaa keskenään Suomen välilliset edut (globaali näkökulma) ja Suomelle (sekä pankkisektori että reaalitalous) koituvat välittömät haitat. Sääntelyn tarjoamat mahdollisuudet finanssimarkkinoiden vakauden turvaamisessa ovat kaiken kaikkiaan rajalliset, kun samalla täytyy kuitenkin huolehtia yhteiskunnan rahoituksenvälitysmekanismin toimivuudesta ja mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädännöllä ja valvonnalla yritysmaailman arvoihin ja motiiveihin ovat rajalliset. Silti kannattaa yrittää! Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 5

SÄÄDÖSEHDOTUKSEN KÄSITTELYPROSESSI Komission ehdotus 20.7.2011. Neuvostokäsittely alkoi 29.9. Yhteispäätösmenettely saatava valmiiksi kesällä 2012. Voimaan jo vuoden 2013 alusta lukien, paljon erilaisia siirtymäaikoja, kokonaan voimassa vasta 2019. Pääosin voimaan suoraan toimialaa sitovalla EU-asetuksella. Silti tarvitaan kansallista lainsäädäntöä, jonka pitäisi olla voimassa vuoden 2013 alusta lukien -> uusi laki luottolaitostoiminnasta. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 6

EHDOTUSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, DIREKTIIVI (1) I Yleistä Minimiharmonisointia. Sisältää lähinnä, kuten nykyisinkin, toimilupavaatimuksia ja toimilupien keskinäistä tunnustamista, luottolaitosten hallinnolle ja riskienhallinnalle asetettavia laadullisia vaatimuksia sekä valvontaviranomaisten toimintaa ja yhteistyötä koskevat säännökset. Riskien määrällistä rajoittamista koskevat vaatimukset siirretään uuteen erilliseen asetukseen. II Maksuvalmiuden valvonta Siirretään yksiselitteisesti kotivaltioviranomaisen tehtäväksi mutta sivukonttorin isäntävaltion tiedonsaantioikeuksia ja kriisivaltuuksia tehostetaan. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 7

EHDOTUSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, DIREKTIIVI (2) III Luottolaitosten hallinnon kehittäminen (corporate governance) Lisätään ylimmän johdon pätevyydelle ja toiminnalle asetettavia vaatimuksia. IV Sanktiojärjestelmä valvontaviranomaisille on annettava oikeus asettaa hallinnollinen seuraamusmaksu (luottolaitokselle max 10 % liikevaihdosta, yksityishenkilölle max 5 MEUR) V Vakavaraisuusvaatimusten päälle tulevat lisäpääomapuskurit yleinen lisäpääomapuskuri 2,5 % ja kansallisesti asetettava harkinnanvarainen lisäpuskuri 0-2,5 % suhdannevaikutusten tasoittamiseksi (ns. vastasyklinen puskuri) laiminlyönnin seuraamuksena voitonjakokielto minimiharmonisointia toisin kuin muut määrälliset rajoitukset Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 8

EHDOTUSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, ASETUS (1) I Yleistä Euroopan erityispiirteet otettu huomioon suhteellisen hyvin erityisesti paikallispankkien ja finanssikonglomeraattien osalta. Maksimiharmonisointi. Sovelletaan sekä luottolaitoksiin että sijoituspalveluyrityksiin. Komissiolle delegoitu oikeus asettaa makrovakauden kannalta tarpeellisia tiukempia vaatimuksia tarvittaessa. Euroopan pankkivalvontaviranomaisen tulee antaa vuoden 2013 alkuun mennessä noin 150 teknistä standardia asetuksen tarkemmasta soveltamisesta. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 9

EHDOTUSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, ASETUS (2) II Vakavaraisuusvaatimukset Osakepääoman osuutta koko vakavaraisuuspääomasta (osakepääoma + pääomalainat + huonompietuoikeuksiset velat) nostetaan merkittävästi (2 % --> 4,5 % riskipainotetusta taseesta). Osingonjaolle ja vakavaraisuuspääoman takaisinlunastamiselle asetetaan lisärajoituksia. Vähemmistöosuuksien lukemista konsernin vakavaraisuuspääomaan rajoitetaan. Pääomalainojen pakollinen konversio osakkeiksi tappiotilanteissa. Euromaiden joukkovelkakirjalainoilla säilyy 0-riskipaino. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 10

EHDOTUSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, ASETUS (3) III Maksuvalmiusvaatimukset Lyhyen tähtäyksen maksuvalmiusvaatimus (liquidity coverage ratio): maksuvalmiuspuskuri, joka vastaa vähintään seuraavan 30 päivän aikana erääntyvien maksujen yhteismäärää. Pitkän tähtäyksen maksuvalmiusvaatimus (net stable funding ratio): koskee pankin pitempiaikaista (1 vuosi) taserakennetta, seurattaisiin toistaiseksi ainoastaan eisitovana seurantatunnuslukuna. Lyhyen tähtäyksen vaatimusten määrittely kesken -> komissiolle blankovaltuus määritellä vaatimus Euroopan pankkivalvontaviranomaisten ehdotuksen perusteella vuoteen 2015 mennessä. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 11

EHDOTUSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, ASETUS (4) IV Velkaantumisen rajoittaminen (leverage ratio) Yksinkertainen oman ja vieraan pääoman suhdetta kuvaava tunnusluku. Baselin mukaan osakepääoman pitää olla 3 % taseen loppusummasta. Toistaiseksi vain seurantatunnusluku, komissio tarkastelee uudelleen 2015. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 12

Lähtökohtaisesti myönteinen Ongelmia: SUOMEN KANTA (1) Talletuspankkien yhteenliittymälainsäädäntö olisi korvattava yksinomaan viranomaismääräyksillä, mikä ei perustuslainkaan kannalta ole mahdollista. Vaatimus maksaa kaikille osakkeille sama osinko ongelmallinen niille pankkiryhmille, joilla on etuosakkeita, samoin vaikeuttaisi osuuspankkien lisäosuuspääoman hankkimista. Sitovien maksuvalmiusvaatimusten vaikutukset vaikeasti arvioitavissa, kun sisältö jää viranomaismääräysten varaan. Sitovat maksuvalmiusvaatimukset saattavat vaarantaa nykyisten paikallispankkiryhmien toimintamallin, jossa keskusrahalaitos (Aktia) toimii keskuspankki- ja tukkumarkkinaosapuolena yhteisesti paikallispankkien puolesta. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 13

SUOMEN KANTA (2) Ehdotettu sanktiojärjestelmä ongelmallinen suhteessa rikosoikeuteen siltä osin kuin sanktiot koskevat myös yksityishenkilöitä (hallituksen yksittäiset jäsenet, työntekijät). Useita yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden kannalta epäjohdonmukaisia säännöksiä (vakavaraisuuspääoman määritelmä, ylimmän johdon vastuuta ja roolia koskevat säännökset), jotka sekoittavat kansallista lainsäädäntöä. Valtionlainojen 0-riskipainotuksen jatkaminen täysin epäjohdonmukaista nykyisessä markkinatilanteessa. Komission rooli pääasiallisena makrovakauden valvontaviranomaisena ongelmallinen, kun vastuu kriisien kustannuksista säilyy kuitenkin jäsenvaltioilla. Rahoitusmarkkinaosasto 5.10.2011 5.10.2011 14