Värinkestostandardeja Erja Parviainen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Värinkestostandardeja SFS-EN ISO 105-A01 Tekstiilit. Värinkestot. Osa A01: Testauksen yleiset SFS-EN 20105-A02 Tekstiilit. Värinkestot. Osa A02: Harmaa-asteikko värinmuutoksen arvostelemiseksi SFS-EN 20105-A03 Tekstiilit. Värinkestot. Osa A03: Harmaa-asteikko tahriutumisen arvostelemiseksi SFS-EN ISO 105-B01 Tekstiilit. Värinkestot. Osa B01: Värien valonkesto. Päivänvalo SFS-EN ISO 105-C06 Tekstiilit. Värinkestot. Osa C06: Värien pesunkesto koti- ja pesulapesussa SFS-EN ISO 105-E04 Tekstiilit. Värinkestot. Osa E04: Värien hienkesto SFS-EN ISO 105-X12 Tekstiilit. Värinkestot. Osa X12: Värien hankauksenkesto Värinkestot. Testauksen yleiset SFS-EN ISO 105-A01 Tekstiilien värinkestolla tarkoitetaan tuotteen värien kykyä kestää erilaisia aineita, joita käytetään valmistuksen tai käytön yhteydessä. Pääsääntöisesti kussakin menetelmässä selostetaan värinkeston määrittäminen vain yhden tekijän suhteen. Näyte käsitellään standardin mukaan yksinään, jos testataan värinmuutosta tai yhdessä testikankaan kanssa, jos testataan tahriutumista. Mahdollinen värinmuutos tai tahriutuminen arvostellaan värinkestoarvoina. 1
Värinkestot. Testauksen yleiset Menetelmästandardien jaottelu Johdanto Soveltamisala Velvoittavat viittaukset Periaate Laitteet ja reagenssit Näytteet Testausmenettely Testausseloste Värinkestot. Testauksen yleiset Testikankaat Yksikuitutestikankaat: palttinasidoksista, keskipainavaa kangasta, jossa ei saa olla kemiallisesti vahingoittuneita kuituja, viimeisteitä, häiritseviä kemikaaleja, väriaineita eikä kirkasteita. Monikuitutestikankaat: eri kuitulajit muodostavat vähintään 1,5 cm leveän raidan kankaaseen. Paksuus kaikissa raidoissa sama. Värinkestot. Testauksen yleiset Näyte on pieni pala tutkittavaa materiaalia Yhdistetty näyte on näyte, johon on yhdistetty testikangas tai kankaita, joiden tahriutumista testataan Vertailunäyte on näyte, jonka värinmuutos- ja tahrimisominaisuudet testissä tunnetaan 2
Värinkestot. Testauksen yleiset Värinkesto värinmuutoksen suhteen Testissä tapahtunut värinmuutos voi johtua muutoksesta värinvoimakkuudessa, sävyssä tai kirkkaudessa tai kaikissa näissä. Arvostelu perustuu kaikissa tapauksissa alkuperäisen näytteen ja käsitellyn näytteen väliseen näkyvään värieroon. Värieroa verrataan visuaalisesti harmaa-asteikkoihin. Värinkesto tahriutumisen suhteen Arvostelussa käytetään harmaa-asteikkoa kuten edellä. Värinkesto ei ole väriaineen ominaisuus, vaan tehdyn värjäyksen ominaisuus Harmaa-asteikko värinmuutoksen arvostelemiseksi SFS-EN 20105-A02 5-askelisen perusasteikon muodostaa viisi paria himmeitä harmaita värilevyjä Niiden tummuudet kuvaavat värinkestoarvoja 5, 4, 3, 2 ja 1 9-askelisessa on myös puolivälit kuvattu 4-5, 3-4, 2-3 ja 1-2 Harmaa-asteikko värinmuutoksen arvostelemiseksi Jokaisen väriparin ensimmäinen liuska on neutraalin harmaa 5 on paras, ei värieroa, molemmat liuskat ovat samaa harmaata Muissa pareissa toinen liuska on aina arvosana arvosanalta vaaleampi ja kuvaa kasvavaa kontrastia ja värieroa 3
Harmaa-asteikko tahriutumisen arvostelemiseksi SFS-EN 20105-A03 5-askelinen perusasteikko kuten värinmuutoksen arvostelussa 9-askelinen, kun myös väliarvosanat ovat mukana Jokaisen väriparin ensimmäinen liuska on valkoinen 5 on paras, molemmat liuskat ovat valkoisia Muissa pareissa toinen liuska on aina arvosana arvosanalta tummempi ja kuvaa kasvavaa kontrastia tai värieroa Värien valonkesto: päivänvalo SFS-EN ISO 105-B01 Testattava näyte valotetaan päivänvalolla määrätyissä olosuhteissa. Mukana on kahdeksan valonkestoiltaan erilaista sinistä villakangasliuskaa (siniasteikko) referenssinäytteinä. Värin valonkestotestauksen arvostelussa verrataan valotettuja näytteitä samanaikaisesti valotettuun siniasteikkoon. Värien valonkesto: päivänvalo Valotettuja materiaaliliuskoja 4
Värien pesunkesto koti- ja pesulapesussa SFS-EN ISO 105-C06 Testattava näyte kiinnitetään testikankaaseen tai testikankaisiin, pestään, huuhdellaan ja kuivataan. Pesulämpötila, pesuliuoksen alkalisuus, valkaisu ja hankausvaikutus ovat sellaiset, että tulokset saadaan suhteellisen lyhyessä ajassa. Mekaanista vaikutusta tehostavat alhainen liemisuhde ja liemeen lisätyt teräskuulat. Näytteen värinmuutos ja testikankaiden tahriutuminen arvostellaan harmaa-asteikkojen avulla. Värien pesunkesto koti- ja pesulapesussa Monikuitukangasrulla, testattava kangas kiinnitetty monikuitukankaaseen sekä harmaa-asteikko Värien hienkesto SFS-EN ISO 105-E04 Testattavan materiaalin ja testikankaiden muodostamia yhdistettyjä näytteitä käsitellään erikseen kahdessa erilaisessa histidiiniä sisältävässä liuoksessa. Ne valutetaan ja asetetaan määräsuuruiseen puristukseen kahden levyn väliin testauslaitteeseen. Näytteet ja testikankaat kuivataan erillään toisistaan. Näytteiden värinmuutos ja testikankaiden tahriutuminen arvostellaan harmaa-asteikkojen avulla. 5
Värien hankauksenkesto SFS-EN ISO 105-X12 Näytteitä hangataan erikseen kuivalla ja märällä hankauskankaalla sekä loimen että kuteen suunnassa. Märkähankauksessa puuvillainen hankauskangas kastellaan, ei tutkittava materiaali. Monivärisiä näytteitä testattaessa sijoitetaan koepalat niin, että kaikkia värejä hangataan testissä tai eri värialueet testataan erikseen. Värien hankauksenkesto Värien hankauksenkeston testauslaite Värien hankauksenkeston tulosten vertailu harmaaasteikkoon Lähteet SFS-KÄSIKIRJA 27-3 Tekstiilit. Osa 3 2001 Saville B P, Physical testing of textiles 1999 6