MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA

Transkriptio

1 MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA

2 SISÄLLYSLUETTELO 7. TEKSTIILIEN VIIMEISTYS 7.1 Yleistä 7.2 Esikäsittely 7.3 Värittäminen Värjäysmenetelmät Väriaineet Painaminen 7.4 Välivaiheet ja jälkikäsittelyt Värin kiinnitys Pesu Veden poisto ja kuivaus Lämpökiinnitys 7.5 Viimeistyskäsittelyt Yleistä viimeistyksestä Mekaaninen viimeistys Märkäviimeistys

3 7. TEKSTIILIEN VIIMEISTYS

4 7.1 Yleistä 4

5 7.1 Yleistä Viimeistys - tarkoittaa toimenpiteitä tai prosesseja, joilla raakakankaasta tai neuleesta saadaan esteettisesti ja toiminnallisesti halutunlainen materiaali - viimeistyskäsittelyt voivat olla - mekaanisia (nukitus, hionta, kalanterointi tai fikseeraus) - kemiallisia (kutistumattomuus, rypistymättömyys, jne.) - ympäristönsuojeluasiat pitää ottaa huomioon ja löytää ympäristöystävällisempiä kemikaaleja ja menetelmiä 5

6 7.1 Yleistä Viimeistysvaiheiden jaottelu 1. Esikäsittely 2. Värittäminen -värjäys - painaminen 3. Viimeistys - Hoito-ominaisuuksien muuttaminen - Pinnan muuttaminen - Käyttöominaisuuksien muuttaminen 4. Pinnoitus 6

7 7.2 Esikäsittely 7

8 7.2 Esikäsittely Esikäsittely - valmistellaan materiaalit seuraavia vaiheita varten - poistetaan kaikki kehruun / kuidutuksen, kutomisen ja neulomisen yhteydessä käytetyt apuaineet ja epäpuhtaudet - täysin synteettisille tekstiilimateriaaleille ei tarvitse tehdä kaikkia esille otettavia esikäsittelyjä 8

9 7.2 Esikäsittely Liisterin poisto - poistetaan kudonnassa tarpeelliset loimen liistaus- ja esikäsittelyaineet - voi tapahtua yhdessä työvaiheessa pesun, keiton tai valkaisun yhteydessä Poltto - käytetään lähinnä puuvillalle - esiin pistävät kuitujen päät poltetaan pois - kankaaseen saadaan sileä pinta ja selkeä sidospinta - voidaan käyttää myös polyesterikuiduille vähentämään nyppyjen muodostumista 9

10 7.2 Esikäsittely Pesu - poistetaan kasvi- tai eläinkuidun kasvun ja valmistuksen yhteydessä syntyneitä epäpuhtauksia - lopputulokseen vaikuttavat aika, mekaniikka, lämpötila ja kemiallinen ympäristö Keitto - käytetään puuvillalle - keitetään paineen alaisena natronlipeässä 10

11 7.2 Esikäsittely Valkaisu - puhtaan valkoisten kankaiden aikaansaaminen - vaaleisiin värisävyihin tai painettaville kankaille tarpeellinen - luonnonkuiduista poistetaan niiden luonnollinen väri - joko erätoiminen (valkaisukone) TAI jatkuvatoiminen valkaisumenetelmä 11

12 7.2 Esikäsittely Merserointi - puuvillalankojen ja kankaiden käsittely kylmällä väkevällä natronlipeällä - tapahtuu materiaalien ollessa jännitettyinä Karbonointi - muutetaan villan selluloosaa sisältämät epäpuhtaudet rikkihappokäsittelyllä hydroselluloosaksi (poistettavissa sen jälkeen) 12

13 7.3 Värittäminen 13

14 7.3.1 Värjäysmenetelmät 14

15 7.3.1 Värjäysmenetelmät Värjäysmenetelmät - eräät synteettiset kuidut värjätään kuidun valmistuksen yhteydessä - yleensä taloudellisinta on jättää värin lisääminen niin myöhäiseen vaiheeseen kuin mahdollista - kankaalle saadaan ilmettä muillakin keinoin kuin värjäämällä, esim. kahden poikkileikkaukseltaan erilaisen kuidun yhdistelmästä 15

16 7.3.1 Värjäysmenetelmät Värjäysmenetelmät A. Värjäys panosprosessina - väriaineet tarttuvat väriliuoksessa rajattuun kangasmäärään - värin kiinnitys tapahtuu myöhemmässä vaiheessa - useita vaihtoehtoja: Jiggeri Haspeli Suihkuvärjäyskone eli jet 16

17 7.3.1 Värjäysmenetelmät Värjäysmenetelmät B. Jatkuva värjäysmenetelmä - kutsutaan myös foulardi- tai kastovärjäysmenetelmäksi - väriaineliuos ta dispersio siirtyy upotusaltaassa tekstiiliin ja puristetaan kumisten puristusvalssien läpi - puristusvalsseissa väriaine puristuu tasaisesti koko kankaan leveydelle - foulardi kuuluu kaikkiin jatkuvatoimisiin viimeistysprosesseihin (tasainen levittäminen) 17

18 7.3.1 Värjäysmenetelmät Värjäysmenetelmät C. Osittain jatkuva värjäysmenetelmä - väriliemi johdetaan jatkuvasti foulardissa kankaaseen - väriaine kehitetään tai kiinnitetään vaiheittain 18

19 7.3.2 Väriaineet 19

20 7.3.2 Väriaineet Väriaineista - hyvin pitkään tekstiilien värjäyksessä käytettiin luonnon mineraaleista, kasveista ja eläimistä saatavia väriaineita - vasta 1800-luvulla kehitettiin synteettiset väriaineet - nykyisin eräs tärkeä tekijä väriaineita valittaessa on niiden luonnon- ja ympäristönsuojeluasiat sekä ihon sietokyky - kaikki väriaineet eivät sovellu kaikille tekstiiliraaka-aineille 20

21 7.3.2 Väriaineet Värjäykseen liittyviä käsitteitä - värinkesto: kuvataan värin kykyä säilyä tekstiilissä sen valmistuksen ja käytön yhteydessä - hankauksenkesto: kuvaa värjäys- ja painovärien kestoa hangattaessa sekä märkänä että kuivana - pesunkesto: ilmoittaa onko väri pesunkestävä ja millä pesumenetelmillä - hienkesto: kuvaa kuinka vaatetus kestää hieneritystä 21

22 7.3.3 Painaminen 22

23 7.3.3 Painaminen Painaminen - tekstiilien paikallisesti rajoitettua värjäystä - painotapoja ja menetelmiä on useita, seuraavassa tärkeimmät A. Leimasinpaino - vanhin käytetty menetelmä - nykyään käytetään harvoin - väriaine levitetään leimasimen tai kaavion avulla tekstiilipinnalle - käytetään lähinnä askartelussa 23

24 7.3.3 Painaminen B. Syväpaino - myös nimitys tela- tai valssipaino - jatkuvatoiminen - voidaan painaa nopeudella noin 100 m minuutissa - suuritehoisilla koneilla voidaan painaa jopa 16 väriä - telapaino etuna terävät ääriviivat (etu pienissä kuvioissa) 24

25 7.3.3 Painaminen B. Syväpaino (jatkoa) - painokuvio kaiverrettu kuparitelaan - jokaiselle värille oma painotela - perinteisissä menetelmissä kaikki painotelat ovat saman painosylinterin ympärillä - uusimmissa painomenetelmissä kutakin painotelaa varten on oma puristuspyöränsä - painopasta siirretään syöttötelan avulla altaasta painotelalle - ylimääräinen painoväri poistetaan kaapimella 25

26 7.3.3 Painaminen Telapainon periaate 26

27 7.3.3 Painaminen C. Silkkipaino - silkki- eli filmipainomenetelmässä painokuvion värierottelu siirretään fototeknisin keinoin filmille - värittämättä jäävät kohdat peitetään, jotta väri ei puristu niiden läpi kankaaseen - kutakin väriä varten tarvitaan oma filminsä - tekniikalla voidaan valmistaa suuria mallikertoja 27

28 7.3.3 Painaminen Laakapaino - eräs silkkipainomenetelmä - painettava kangas on nidottu tai liimattu kuljetushihnalle - hihnan seisoessa painetaan kaikilla kaavioilla samanaikaisesti - tämän jälkeen kuljetushihna liikkuu kaavion verran eteenpäin Rotaatiopaino - kehitetty laakapainosta jatkuvatoimiseksi tuotantomenetelmäksi - painopasta pumpataan värisäiliöstä painokuvioihin ja painetaan rullalaakerin avulla kaavion aukkojen läpi kankaalle 28

29 7.3.3 Painaminen Laakapainon periaate 29

30 7.3.3 Painaminen Rotaatiopainon periaate 30

31 7.4 Välivaiheet ja jälkikäsittelyt 31

32 7.4.1 Värin kiinnitys 32

33 7.4.1 Värin kiinnitys Värin kiinnitys - kankaaseen lisätty väri kiinnitetään eli sidotaan pysyvästi kuituun - tapahtuu värjäyksen tai painamisen jälkeen - tapahtuu kostuttamalla ja lämmittämällä tuote nopeasti (väri pääsee tunkeutumaan kuidun sisään) 33

34 7.4.2 Pesu 34

35 7.4.2 Pesu Pesu - poistetaan esi- ja jälkikäsittelyissä mahdollisesti jääneet epäpuhtaudet, viimeistysaineet, liisterijäämät, jne. - värjäyksen jälkeen tapahtuvassa pesussa poistuvat kiinnittymätön väri ja painon apuaineet - suoritetaan koneellisesti - köytenäpesukone - leveänäpesukone - vedenkulutuksen vähentämiseksi samaa vettä kierrätetään useampaan kertaan 35

36 7.4.3 Veden poisto ja kuivaus 36

37 7.4.3 Veden poisto ja kuivaus Veden poisto ja kuivaus - linkoamalla, imulla tai puristamalla - vedenpoiston jälkeen tuotteeseen jäänyt kosteus kuivataan lämmöllä - kankaaseen aikaisemmissa käsittelyissä jääneet jännitykset poistetaan kankaan kulkiessa kuivausraamin läpi - lämmön talteenotto otettu käyttöön (energiakustannusten alentaminen, ympäristönsuojelulliset näkökohdat) 37

38 7.4.4 Lämpökiinnitys 38

39 7.4.4 Lämpökiinnitys Lämpökiinnitys - eli termofikseeraus - tekokuitujen tärkeimpiä viimeistysvaiheita - puretaan kankaan kuitujen sisäisiä jännityksiä - voidaan suorittaa esi- tai loppufikseerauksena - kankaasta saadaan muotonsa pitävä (ei kutistu eikä tarvitse silittää pesun jälkeen) 39

40 7.5 Viimeistyskäsittelyt 40

41 7.5.1 Yleistä viimeistyksestä 41

42 7.5.1 Yleistä viimeistyksestä Viimeistyksen tavoitteita - pinnan muuttaminen - nukitus, pinnan tiivistäminen, silittäminen, kohokuviointi, jne. - käyttöominaisuuksien parantaminen - lianhylkivyys, vedenhylkivyys, paloturvallisuus, repeytymättömyys, jne. - hoito-ominaisuuksien parantaminen - silittämättä siisti, kutistumattomuus, jne. 42

43 7.5.1 Yleistä viimeistyksestä Viimeistyskäsittelyjä ja niiden tarkoituksia MENETELMÄ Pingotus Nukitus Leikkaus Ratinointi Kalanterointi TYÖVAIHE JA TARKOITUS Käsittely raamissa (kankaasta taselevä ja relaksoitu) Pörröinen pinta, pehmeä tuntu ja paremmat lämmöneristävyysomin. Tasainen kuitunukka, esiin pistävien kuidunpäiden leikkaus Paikalliset kuviot (harjaaminen tai laippa) Kankaan sileytys tai tiivistäminen valsseilla KÄYTTÖALUE JA ESIMERKKEJÄ Kaikki kankaat Esim. kankaat: biiberi, duventine, finette, flanelli, molton Sametit, plyysit, nukatut tuotteet Tiiviit nukatut villatuotteet, ratiné Kudotut kankaat, linon, molski 43

44 7.5.1 Yleistä viimeistyksestä Viimeistyskäsittelyjä ja niiden tarkoituksia (jatkoa) MENETELMÄ Kutistaminen Kohokuviointi Hionta, smirgelöinti Pliseeraus Prässäys Dekantointi TYÖVAIHE JA TARKOITUS Tekstiilien kutistaminen ennakolta Plastisten kuvioiden painaminen Kankaan kevyt nukkaus hiontavalsseilla Pysyvien laskosten muodostaminen Kankaan sileytysmenetelmä Prässillä syntyneen kiilloin poistaminen, kutistuman esto KÄYTTÖALUE JA ESIMERKKEJÄ Selluloosasta valmistetut kankaat Kudotut tuotteet, kuten gaufré Kudotus kankaat ja loimineulokset, duventine, velveton, simplex Kudotut kankaat, crash, plissé Etupäässä villakankaat Villakankaat 44

45 7.5.2 Mekaaninen viimeistys 45

46 7.5.2 Mekaaninen viimeistys Mekaaninen viimeistys - nimitys myös kuivaviimeistys - haluttu vaikutus saavutetaan fysikaalisin keinoin - useita menetelmiä 46

47 Mekaaninen viimeistys Mekaaninen viimeistys A. Nukitus - kankaat nukitetaan metallisilla karstavalsseilla tai levyillä - kankaasta vedetään pienillä koukuilla esiin kuitupäitä kankaan pintaan - varottava liian voimakasta nukitusta (voi vaurioittaa kankaan pintaa) - nukitettu pinta tuntuu pehmeältä ja kankaan ilmamäärä kasvaa (lämpimämpi kuin nukittamaton kangas) 47

48 7.5.2 Mekaaninen viimeistys Nukituksen periaate 48

49 7.5.2 Mekaaninen viimeistys B. Kalanterointi - tekstiilien viimeistyksessä kalanteroinnilla seuraavia tehtäviä - tekstiilipinnan sileyttäminen - tuotteen tiivistäminen paineen avulla - kohokuvion painaminen - kangas kulkee paineen alaisten valssien välistä - vaikutukset eivät yleensä ole pesunkestäviä 49

50 7.5.2 Mekaaninen viimeistys B. Kalanterointi - Kuumavahaus (sintsi) - kalanteroimalla syntyy voimakas kiilto - hartsilisäys lisää kiiltoa - Läikeytys (moireé) - syntyy moireélle tyypillinen vesileima - Kohokuviointi (gaufré) - kohokuvio syntyy kuviovalsseilla 50

51 7.5.2 Mekaaninen viimeistys Kalanteroinnin periaate 51

52 7.5.2 Mekaaninen viimeistys C. Kutistaminen - tarkoituksena estää valmiin tekstiilituotteen kutistuminen - kankaaseen saattaa eri valmistusvaiheissa jäädä jännityksiä, jotka hallitsemattomassa vapautumisessa aiheuttavat mittamuutoksia - hallittu kutistaminen voi tapahtua eri menetelmillä - esimerkiksi kankaan höyryttäminen jännittämättömänä ja kuivaus vapaana alustalla 52

53 7.5.2 Mekaaninen viimeistys Kutistamisen periaate 53

54 7.5.2 Märkäviimeistys 54

55 7.5.3 Märkäviimeistys Märkäviimeistys - kankaaseen saadaan sellaisia ominaisuuksia, jotka parantavat yksittäisten kuituraaka-aineiden ominaisuuksia - käytetään erilaisia kemikaaleja - kemikaalit voivat jäädä kankaan pintaan TAI - imeytyä kuiturakenteeseen 55

56 7.5.3 Märkäviimeistys Märkäviimeistys - voidaan vaikutta hyödyllisiin ominaisuuksiin - urheiluvaatetuksen vedenhylkivyys - veden tunkeutumisen estäminen materiaaliin - palonsuojakäsittelyt (vaikeuttaa syttymistä, hidastaa palamisnopeutta, vähentää syntyvää lämpöä tai lyhentää jälkihehkua) - mikrobin kasvun estäminen - koinsuojakäsittely - UV-valolta suojaava käsittely 56

57 7.5.3 Märkäviimeistys Märkäviimeistysmenetelmiä ja niiden käyttökohteita MENETELMÄ Impregnointi Lianhylkivyyskäsittely Antistaattiviimeistys Palonsuojaviimeistys Antibakteeriviimeistys KÄSITTELY JA TARKOITUS Kyllästäminen tai tekstiilien suihkuttaminen vettä hylkivillä kemikaaleilla Kankaan pinta käsitellään tahroja hylkivillä aineilla Kuitujen pinnan sähkönjohtokyvyn parantaminen Pinta käsitellään aineilla, jotka tekevät tekstiilit vaikeasti syttyviksi tai palamattomiksi Estää mikro-organismien leviämisen tekstiileihin ja ihmisen iholle KÄYTTÖALUE Kaikki vaatetukseen soveltuvat raaka-aineet Kaikki vaatetukseen soveltuvat raaka-aineet ja pöytäliinat Vaatetukseen soveltuvat tekstiilikuidut ja matot Kaikki kuituraaka-aineet erityisesti julkisten tilojen sisustusmateriaalit Kaikki vaatetuskankaat, sairaalatarvikkeet, kokolattiamatot 57

58 7.5.3 Märkäviimeistys Märkäviimeistysmenetelmiä ja niiden käyttökohteita (jatkoa) MENETELMÄ Antimikrobiviimeistys Antipillingiimeistys Vanumattomuusviimeistys Helppohoitoisuusviimeistys Vanutus (huovutus) KÄSITTELY JA TARKOITUS Suoja kuitujen homehtumista aiheuttavilta mikroorganismeilta Estävät nyppyyntymistä eli pillinkiä Yleiskäsite erikoisviimeistyksille, esim. silittämättä siisti Saadaan aikaan villatekstiilien hallittu huopuminen KÄYTTÖALUE Luonnonkuidut, etupäässä tekniset tuotteet Tekokuiudut, villa Puuvilla, viskoosi Villa,esim. loden ja verka Vanumisen estäminen eri menetelmillä Villa 58

59 7.5.3 Märkäviimeistys Märkäviimeistysmenetelmiä ja niiden käyttökohteita (jatkoa) MENETELMÄ Koinsuojaviimeisttys Läpinäkyvyyden aikaansaaminen viimeistyksellä Opaalipinnan aikaansaaminen KÄSITTELY JA TARKOITUS Villan käsittely kemikaaleilla kointoukan ravinnoksi kelpaamattomaksi Hienon puuvillabatistin viimeisty Toinen merserointi tapahtuu jännittämättömänä KÄYTTÖALUE Villa Puuvilla, esim. lasibatisti, organdi Puuvilla, esim. opaalibatisti 59