Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke luvitusprosessi Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Eeva Lillman
Lahti Energia -konserni Lahti Energia Oy Emoyhtiö LE-Sähköverkko Oy Tytäryhtiö 100 % C-Ella Oy Osakkuusyhtiö 33,3 % Lahden Seudun Puhelin Oy Osakkuusyhtiö 20,9 % Muut merkittävät osakeomistukset Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Suomen Energiavarat Oy (VAPO) (5,0 %) Liikennevirta Oy (9,1 %) Voimaosakeyhtiö SF (Fennovoima) (3,1 %) EPV Energia Oy (7,9 %)
Toiminnan kokonaiskuva Päätuotteet ovat yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Myymme sähköä kaikkialle Suomeen 100 % Lahden kaupungin omistama Kaksi voimalaitosta Lahdessa Tällä hetkellä: Kymijärvi I ja Kymijärvi II Tulevaisuudessa: Kymijärvi II ja Kymijärvi III (2019)
Strategiamme Visiomme Edullinen ja monipuolinen tuotanto Motivoitunut ja osaava henkilöstö Uudet palvelut ja liiketoiminta Päästöjen vähentäminen Yhteiskuntavastuu ja imago Lahti Energia on vuonna 2025 kannattava ja edistyksellinen energiakonserni. Hiilidioksidipäästömme ovat 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Kymijärvi III -hankkeen taustaa Lahti Energian energiantuotanto keskitetty Kymijärven voimalaitosalueelle Kymijärvi I otettu käyttöön 1975, pääpolttoaineena kivihiili Kymijärvi II otettu käyttöön 2012, pääpolttoaineena jäteperäinen kierrätyspolttoaine Tiukkeneva lainsäädäntö edellytti suuria muutoksia Kymijärvi I:n toimintaan Laitoksen ikä huomioiden investoinnit eivät ole kannattavia Taustalla myös halu vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Päätettiin korvata Kymijärvi I uudella yhteistuotantoon perustuvalla monipolttoainevoimalaitoksella
Kymijärvi III -hankkeen taustaa Tarkasteltiin eri sijoituspaikka vaihtoehtoja Päädyttiin rakentamaan uusi voimalaitos Kymijärven voimalaitosalueelle Suurempi voimalaitos mahdollinen kuin vaihtoehtoisissa paikoissa Rakennetaan Kymijärvi I:stä korvaavaa voimalaitosta, joten korvaavaa tuotantoa ei kannata vielä kauemmaksi Kymijärvellä valmis infra ja henkilökunta Vaihtoehtoisessa paikassa jäähdytysvettä ei saatavilla Ympäristövaikutukset nykyisellä alueella pienenevät, uudella sijoituspaikalla vaikutukset olisivat suuremmat
YVA- ja kaavoitusprosessi BIO2020 YVAn aloituspalaveri järjestettiin 5.4.2013 Päätettiin viedä tarvittavaa kaavamuutosta eteenpäin YVA:n rinnalla 1. ohjausryhmän kokous 13.5.2013, yhteensä neljä kokousta Ryhmään kutsuttu laajasti eri tahojen edustajia Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Lahden kaupunki (tekninen ja ympäristötoimi), Päijät-Hämeen liitto, Liikennevirasto, LE-Sähköverkko Yhteensä 4 yleisötilaisuutta Ohjelmavaiheessa 17.6.2013 Nykytilatyöpaja 19.9.2013 Vaikutustyöpaja 26.11.2013 YVA-selostuksen kuulemisaikana 15.4.2014 Lausunto laitoksen YVA-selostuksesta 24.6.2014 Lisäksi kaavoitukseen liittyen 16.10.2013 naapureiden kuulemistilaisuus Asemakaavamuutos hyväksyttiin 22.5.2014
Luvitusprosessi Hankkeen esittely Tukesin, PHPELA:n ja Lahden kaupungin rakennusvalvonnan edustajille 5/2014 Ympäristölupahakemuksen esittely AVI, ELY ja Lahden ympäristöpalvelut 9/2014 Ympäristölupahakemus jätettiin 9/2014 6/2015 lupahakemusta täydennettiin laitoksen kokoluokka muuttui 310 MW ->210 MW LCP-laitos, jätteen rinnakkaispoltosta luovuttiin 11/2015 lupahakemusta täydennettiin AVI:n pyynnön mukaisesti 1/2016 lay-out päivitys, melumallin päivitys Viranomaispalaveri (AVI, ELY, LYP) 3/2015 Viranomaispalaveri (AVI, ELY, LYP) 1/2016 Ympäristölupapäätös 5/2016 Rakennuslupa 2/2017 (hakemus jätetty 1/2017)
Luvitusprosessin arviointia Plussat YVA- ja kaavoitus saatiin yhdistettyä kohtalaisesti Viranomaispalaverit saatiin aina pyydettäessä järjestettyä Yhteydenpito viranomaisiin onnistui sekä puhelimitse että sähköpostitse Sidosryhmät kannattaa ottaa mukaan jo varhaisessa vaiheessa Miinukset Erilliset kuulemiset jokaisesta vaiheesta Monta väylää valituksille (missään vaiheessa ei valitettu) Epävarmuus tulevista päästörajoista (LCP Bref) loi haasteita luvitusprosessiin, suunnitteluun ja myös toteutukseen
Kymijärvi III Toteutus poikkeaa jonkin verran alun perin suunnitellusta laitoksesta 1. vaiheessa (2019) rakennetaan höyrykattila, jolla tuotetaan 190 MW kaukolämpöä 2. vaihe toteutetaan erillisellä investointipäätöksellä (2021). Mikäli hanke toteutetaan, hankitaan höyryturbiini, jolla tuotetaan noin 100 MW kaukolämpöä ja 55-60 MW vastapainesähköä
Vaikutus päästöihin Fossiilisesta polttoaineesta uusiutuvaan -> hiilidioksidipäästöt pienenevät merkittävästi Päästötaso pienenee muutenkin nykyisestä Ympäristölupavaatimus tällä hetkellä NO x 200 mg/m 3 n SO x 200 mg/m 3 n Hiukkaset 20 mg/m 3 n LCP Bref arvot voimaan neljän vuoden kuluttua Päästörajat tulevat tiukkenemaan huomattavasti nykyisestä Lisäksi uusia päästökomponentteja Tiukkeneviin vaatimuksiin valmistauduttu pesurilla ja tilavarauksin Valmistaudutaan uuteen lupaprosessiin LCP Brefin myötä
Kymijärven voimalaitosalue 2015
Näkymä voimalaitostyömaalle 21.8.2017
Näkymä voimalaitostyömaalle 21.8.2017
Kiitos! Kysymyksiä? Kymijärven voimalaitosalue 2019