Keskuskanslia 15.5.2015 ALOITTEET, KYSYMYKSET JA MUUTOSEHDOTUKSET -OPAS
1 Oppaan tarkoitus 2 Yleistä valtiopäiväaloitteista ja kysymyksistä 3 Valtiopäiväaloitteet ja -toimet (talousarvioaloite erikseen) 4 Talousarvio ja talousarvioaloitteet 5 Täysistunnossa tehtävät ehdotukset 6 Kansalaisaloite 7 Pöydällepano ja pöydällepanoehdotukset 8 Äänestäminen 1 Oppaan tarkoitus Tämä opas on tarkoitettu edustajien ja heidän avustajiensa käyttöön, mm. ohjeeksi aloitteiden laatimisessa sekä ehdotusten tekemisessä asioiden eri käsittelyvaiheissa. Opas eduskuntaan 2015 tarjoaa laajemmin tietoa eduskuntatyöstä ja toimii hyvänä tietolähteenä niin istuntotyössä kuin monissa käytännön asioissa. Tämä opas palvelee edustajia ennen muuta valtiopäivätyön käytäntöjen tukena ja voinee lisäksi toimia eduskuntaryhmien omana koulutusmateriaalina.
2 2 Yleistä valtiopäiväaloitteista ja kysymyksistä Aloitteita ja kysymyksiä koskevat perussäännökset sisältyvät perustuslakiin (39, 43 ja 45 ) ja tarkemmin asiasta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä (TJ; 40/2000; 20, 22 ja 25 27 ). Aloitteen ja kysymyksen laatijan tai jonkun muun allekirjoittajan tulee jättää se henkilökohtaisesti keskuskansliaan. Aloitteiden ja kysymysten sähköinen jättäminen ei vielä ole mahdollista. Pääsäännön mukaan aloitteita ja kysymyksiä voidaan jättää eduskunnan koolla ollessa eli istuntokauden aikana. Poikkeuksena tästä on kirjallinen kysymys, joka voidaan tehdä myös kesätauon aikana ja valtiopäivien vaihteessa (ns. talvitauko) sekä eduskunnan päätettyä työnsä vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä. Samaan aloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita, esim. talousarvioaloitteessa ehdotus voi kohdistua vain yhteen momenttiin; kuitenkin lakialoite voi sisältää useita lakiehdotuksia, jos ne liittyvät samaan asiaan. Aloitteet ja kysymykset tulee lisäksi toimittaa sähköisesti asiakirjatoimistoon. Sähköiset asiakirjapohjat löytyvät eduskunnan Areena-sivulta otsikon "Kansanedustajan palvelut" alta ja edelleen Valtiopäivätoimen vireillepano - otsikon alta > hyödylliset linkit (Aloitteiden ja kysymysten asiakirjapohjat). Asiakirjapohja sisältää aloitteen laatimista helpottavan työvälineen, jonka avulla asiakirja voidaan helposti lähettää asiakirjatoimistoon. Aloite voidaan toimittaa vaihtoehtoisesti sähköpostin liitteenä osoitteeseen "Pohjatekstit". Aloitteet tarkastetaan keskuskansliassa ja niihin tehdään tarpeelliset korjaukset, kuten lakitekniset korjaukset ja oikoluvussa havaittujen kirjoitusvirheiden korjaukset. Aloitteen ja kysymyksen sähköinen versio korjataan tarvittaessa vastaamaan sitä muotoilua, mikä on jätetyssä paperiversiossa mahdollisine korjauksineen.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja voi peruuttaa aloitteen tai kirjallisen kysymyksen. Hänellä on tämä oikeus riippumatta muista allekirjoittajista. Aloitteeseen yhtyneet voivat peruuttaa ainoastaan oman allekirjoituksensa. Peruuttaminen on mahdollista yleensä siihen asti, kunnes eduskunta on päättänyt asiasta. Aloitteeseen voidaan pääsäännön mukaan yhtyä, kunnes se lähetetään valiokuntaan (ennen sen ottamista päiväjärjestykseen) ja kirjalliseen kysymykseen, kunnes se toimitetaan valtioneuvoston kansliaan. Yhtyminen voidaan perua saman ajan kuluessa. Aloite tulee julkiseksi, kun edustaja on jättänyt sen keskuskansliaan. 3 3 Valtiopäiväaloitteet ja -toimet (talousarvioaloite erikseen) Lakialoite Perustuslaissa lakialoite rinnastetaan hallituksen esitykseen lainsäädäntöaloitteena. Lakialoitteessa voidaan ehdottaa säädettäväksi uusi laki taikka muutettavaksi tai kumottavaksi laki tai sen säännöksiä. Lakialoitteeseen tulee lakiehdotuksen ohella kirjoittaa ehdotuksen perustelut. Lakiehdotus muodostuu lain nimikkeestä, johtolauseesta, pykäläehdotuksista sekä muutoslakiin tulevasta erillisestä voimaantulosäännöksestä. Lakialoitteen painoarvo on tavanomaista suurempi, jos se on laadittu ns. ryhmäaloitteena tai jos siinä on yli 100 allekirjoitusta. Lakialoite voidaan laatia myös hallituksen esityksen rinnakkaisaloitteeksi. Tällöin aloite tulee jättää mahdollisimman pian hallituksen esityksen antamisen jälkeen, koska rinnakkaisaloite on käsiteltävä hallituksen esityksen yhteydessä. Lakialoitteesta käydään aina lähetekeskustelu. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja käyttää esittelypuheenvuoron, jonka jälkeen seuraa keskustelu. Lakialoitteiden lähetekeskustelut sijoittuvat useimmiten torstai-iltaan. Lakialoite pyritään
lähettämään valiokuntaan viimeistään kuukauden kuluttua sen jättämisestä. Ennen aloitteen ottamista päiväjärjestykseen edustajalta varmistetaan ajankohdan sopivuus. Toimenpidealoite Toimenpidealoitteessa voidaan ehdottaa, että hallitus ryhtyy lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen. Asian tulee lähtökohtaisesti kuulua hallituksen toimivaltaan. Puhemiesneuvosto päättää toimenpidealoitteiden valiokuntiin lähettämisestä, mistä ilmoitetaan täysistunnossa. Puhemiesneuvosto voi siirtää aloitteen valiokuntaan lähettämisen eduskunnan päätettäväksi, jolloin siitä käydään lähetekeskustelu. Toimenpidealoite jää valiokuntaan, kunnes se käsitellään yhdessä jonkin asiaan liittyvän hallituksen esityksen kanssa. Keskustelualoite Edustaja voi tehdä puhemiesneuvostolle ehdotuksen ajankohtaisesta aiheesta käytävästä täysistuntokeskustelusta. Ehdotus osoitetaan eduskunnan puhemiehelle ja jätetään allekirjoitettuna keskuskansliaan. Puhemiesneuvosto päättää keskustelun järjestämisestä sekä sen ajankohdasta. Aloite raukeaa, jos puhemiesneuvosto päättää olla järjestämättä keskustelua. Kirjallinen kysymys Kirjallisessa kysymyksessä edustaja voi kiinnittää huomiota johonkin epäkohtaan tai saada tietoja valtioneuvostossa valmisteltavina olevista asioista tai asioiden tilasta. Kysymyksen tulee kuulua jonkin ministeriön toimialaan ja se voi sisältää yhden rajatun kysymyksen. Kysymys ei voi kohdistua eduskunnan toimialaan kuuluviin asioihin eikä koskea yksityishenkilöä. Kirjallinen kysymys osoitetaan eduskunnan puhemiehelle ja sen loppuun ennen varsinaista kysymysosaa tulee ponsiteksti (on valmiina Word-asiakirjapohjassa): Edellä olevan 4
5 perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kysymys toimitetaan valtioneuvoston kansliaan, joka toimittaa sen ao. ministerille vastattavaksi. Ministerin vastaus toimitetaan kysymyksen laatijalle sekä puhemiehelle 21 päivässä sen saapumisesta valtioneuvostolle. Kysymys julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla pian sen jättämisen jälkeen ja vastauksen saavuttua se liitetään kysymykseen. Kirjallisten kysymysten vastauksista ilmoitetaan täysistunnossa. Vakiintuneen käytännön mukaan ministeri voi antaa samaa asiaa koskeviin kysymyksiin yhteisen vastauksen tai pelkästään viitata aikaisempaan vastaukseen. Välikysymys Vähintään 20 edustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaa koskevasta asiasta välikysymyksen. Välikysymys luetaan (1. allekirjoittaja) täysistunnossa ja lähetetään keskustelutta valtioneuvostolle. Välikysymykseen tulee vastata viidentoista päivän kuluessa sen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Välikysymyskeskustelun päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelussa on tehty kannatettu ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta.
6 Suulliset kysymykset Kyselytunnilla edustajat voivat esittää minuutin mittaisia kysymyksiä valtioneuvoston jäsenille. Asianomainen ministeri vastaa kysymykseen minuutin pituisessa puheenvuorossaan. Ministerit eivät saa etukäteen tietoja kysymysten aiheista. Puheenvuorot kyselytunnille varataan istunnossa kysymyspuheenvuoro p-painikkeella ja lisäkysymys v- painikkeella. Puhemies päättää kysymyspuheenvuoroista sekä salliiko hän lisäkysymysten tekemisen. Tavanomaisesti ensimmäisen kysymyksen saa esittää oppositioryhmän edustaja ja jos aihe on yleisesti mielenkiintoinen, lisäkysymyksiä voidaan sallia runsaastikin. 4 Talousarvio ja talousarvioaloitteet Talousarvio Valtiontalouden kehykset toimivat seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohjeena hallinnonaloille kattaen ¾ budjetin määrärahoista. Valtioneuvosto hyväksyy määrärahakehykset yleensä maaliskuussa ja antaa eduskunnalle ne selonteon (tai pääministerin ilmoituksen) muodossa.
7 Hallitus käsittelee valtiovarainministeriön talousarvioehdotusta ja päättää sen lopullisesta sisällöstä ns. budjettiriihessä tavallisesti elokuun lopussa. Syyskuun puolivälissä talousarvioesitys annetaan eduskunnalle. Talousarvioesitykseen liittyy yleensä 30 40 hallituksen esitystä (ns. budjettilait), jotka käsitellään ao. erikoisvaliokunnissa ja joista päätetään täysistunnossa ennen budjettiesityksen hyväksymistä. Syksyn aikana hallitus antaa yleensä lisäksi 1 2 täydentävää talousarvioesitystä. Niillä tarkennetaan tulo- ja menoarviota, korjataan mahdollisesti esiin tulleita virheitä ja saatetaan talousennusteet tarvittaessa ajan tasalle. Vakiintunut on myös se käytäntö, että hallitus antaa vuosittain 3 4 lisätalousarvioesitystä. Talousarvion lähetekeskustelu jatkuu n. 3-4 päivää. Keskustelu alkaa valtiovarainministerin esittelypuheenvuorolla ja ryhmäpuheenvuoroilla. Keskustelun lopuksi esitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jossa talousarvion käsittely jatkuu joulukuun alkuun. Erikoisvaliokunnat voivat antaa talousarvioesityksestä oman toimialansa osalta lausunnon valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa esityksen lähettämisestä valtiovarainvaliokuntaan. Budjetin käsittelyä varten valtiovarainvaliokunnassa on 8 jaostoa, joissa esitys käsitellään kunkin jaoston toimialan mukaan. Jaostot kuulevat asiantuntijoita marraskuun puoliväliin saakka, minkä jälkeen jaosto laatii mietintöluonnoksensa. Valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö vastalauseineen valmistuu yleensä joulukuun alkupuolella.
8 Talousarvioesitys otetaan täysistunnossa ainoaan käsittelyyn valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Yleiskeskustelun aluksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja esittelee mietinnön, jonka jälkeen seuraavat ryhmäpuheenvuorot, debatti ja yleiskeskustelu. Budjettia yleisesti koskevien puheenvuorojen jälkeen seuraavat pääluokkakohtaiset keskustelut, joissa valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajat esittelevät asiaa omalta osaltaan. Asianomainen ministeri on yleensä paikalla ja kussakin pääluokkakeskustelussa käydään debatti. Budjetin palautekeskustelu kestää yleensä 4 5 päivää. Kunkin pääluokan keskustelun päätyttyä äänestetään tehdyistä ehdotuksista ja pääluokka hyväksytään. Talousarvioaloite Talousarvioaloite on budjettiteknisesti välttämätön, kun talousarvioon halutaan lisätä hallituksen esitykseen sisältymätön määräraha tai muu päätös. Edustajan tulee jättää talousarvioaloite viimeistään klo 12.00 kymmenentenä päivänä siitä, kun talousarvioesitys on ilmoitettu saapuneeksi. Lisätalousarvioaloite tulee puolestaan jättää klo 12.00 neljäntenä päivänä lisätalousarvion taikka talousarviota tai lisätalousarviota täydentävän esityksen saapuneeksi ilmoittamisesta. Talousarvioaloitteessa voidaan ehdottaa määrärahan lisäystä tai vähennystä, uutta määrärahaa tai määrärahan poistoa taikka momentin perustelujen muuttamista. Lisätalousarvioaloitteessa voidaan ehdottaa vain sellaista määrärahaa, jota koskeva momentti sisältyy lisätalousarvioon. Aloitteet tarkistetaan, korjataan tarvittaessa ja tallennetaan eduskunnan verkkosivuille. Aloitteista käydään täysistunnossa lähetekeskustelu ja ne lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainvaliokunta käsittelee aloitteet talousarvion yhteydessä ja niistä päätetään lopullisesti täysistunnossa talousarvion ainoassa käsittelyssä (budjetin palautekeskustelu). Valtiovarainvaliokunta
9 voi harkintansa mukaan pyytää aloitteista lausunnon ao. ministeriöltä. Käytännössä varsin harva talousarvioaloite tulee hyväksytyksi. Jotta talousarvioaloite tai lisätalousarvioaloite etenee äänestykseen, se tulee aktivoida ns. muutosehdotuksella, joka tehdään budjettimietinnön valmistuttua budjetin käsittelyä koskevassa menettelytavassa määrättynä aikana. Aloitteen voi aktivoida joku muukin kuin sen ensimmäinen allekirjoittaja. Muutosehdotuksesta tulee ilmetä ehdotuksen tekijä, ehdotetun määrärahan käyttötarkoitus sekä ao. talousarvioaloitteen numero; allekirjoitus ei ole tarpeen. Sama koskee valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön vastalauseissa tehtyjä ehdotuksia. Vaalikauden 2011 2014 alusta siirryttiin käytäntöön, jonka mukaan budjettiäänestykseen ei hyväksytä lakisidonnaisia määrärahaehdotuksia tai ehdotuksia, jotka ovat Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisia. Lakisidonnainen on määräraha, jonka kohteesta ja suuruudesta säädetään laissa, kuten lapsilisä, opintoraha ja asumislisä. Lakisidonnaisia määrärahoja koskevia lakialoitteita niihin liittyvine talousarvioaloitteineen tehdään yleensä oppositioryhmien ryhmäaloitteilla. Talousarvioaloitteista äänestetään pääluokkakohtaisten keskustelujen päätteeksi asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Edustajien paikalle jaetaan ns. äänestysvihot, joissa on numeroituna pääluokittain kaikki määräajassa aktivoidut ehdotukset. Ehdotuksen tekevä edustaja pyytää puheenvuoron seisomaan nousten, minkä jälkeen jonkun toisen tulee kannattaa ehdotusta. Kun kaikki käsiteltävän pääluokan ehdotukset (ja kannatukset) on tehty, ehdotuksista äänestetään.
5 Täysistunnossa tehtävät ehdotukset 10 Asioiden täysistuntokäsittelyssä voidaan tehdä muutosehdotuksia sen mukaan, mistä asian käsittelyvaiheesta on kyse. Ehdotus on tehtävä varsinaisessa puheenvuorossa ja pääsäännön mukaan sitä pitää jonkun toisen kannattaa. Muutosehdotus ei saa olla vastoin eduskunnan asiassa aiemmin tekemää päätöstä. Ehdotuksen tulee täyttää myös asiassa pysymisen vaatimus. Sen tulee lisäksi olla riittävän täsmällinen, eikä se saa olla vaihtoehtoinen taikka ehdollinen. On tärkeää, että jokaisella äänestykseen osallistuvalla on tarpeelliset tiedot äänestysvaihtoehdoista. Tämän vuoksi ehdotuksen tulee sisältyä käsiteltävän asian asiakirjoihin (lähinnä mietinnön vastalause) tai se tulee jättää kirjallisena ennen istuntoa, jotta se voidaan monistaa ja jakaa edustajille. Pykäliä, käsittelyn pohjaa sekä lausumia koskeva muutosehdotus tulee jättää keskuskanslian päivystyspisteeseen kirjallisena ja viimeistään kaksi tuntia ennen istunnon alkua, jollei ehdotus sisälly asian asiakirjoihin, lähinnä mietinnön vastalauseeseen. Sama koskee ainoassa käsittelyssä tehtävää kannanottoehdotusta. Sen sijaan toisessa käsittelyssä esitettävä hylkäysehdotus tehdään pelkästään suullisesti. Kirjallisena jätettävästä muutosehdotuksesta tulee käydä ilmi istunnon ja päiväjärjestyksen asiakohdan tunnistetiedot sekä ehdottajan nimi; allekirjoitus ei ole välttämätön. Jotta muutosehdotus voi edetä äänestykseen, on se lisäksi aina esitettävä istunnossa suullisesti ja sitä on jonkun kannatettava. Ehdotuksessaan edustaja voi esimerkiksi viitata edustajille (saliin) jaettuun muutosehdotukseen ja esittää, että eduskunta hyväksyy ko. pykälän/pykälät muutosehdotuksen/vastalauseen (1, 2 jne) mukaisena/mukaisina tai että eduskunta hyväksyy muutosehdotuksen/vastalauseen (1, 2 jne) mukaisen lausumaehdotuksen/ehdotukset. Äänestykset ajoitetaan pääsääntöisesti seuraavan istunnon tai saman viikon perjantain istunnon alkuun. Alla on esitetty tiiviisti, mitä ehdotuksia kussakin asian käsittelyvaiheessa on mahdollista tehdä.
11 Asian lähetekeskustelu (päätetään asian lähettämisestä valiokuntaan) asian pöydällepano johonkin seuraavaan istuntoon (jolloin lähetekeskustelu jatkuu); asian lähettäminen toiseen tai johonkin muuhun valiokuntaan kuin puhemiesneuvosto on ehdottanut Lähetekeskustelussa tehty pöydällepanoehdotus ei edellytä kannatusta; valiokuntaan lähettämisehdotus puolestaan vaatii. Valiokuntaan lähettämisestä äänestetään, jos siitä on tehty kannatettu ehdotus. Puhemiesneuvosto voi toisinaan kuitenkin muuttaa ehdotustaan valiokuntaan lähettämisestä, jolloin äänestäminen ei ole tarpeen. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely (yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely; päätetään lakiehdotuksen sisällöstä) pykälämuutosehdotus; pohjaehdotus; ehdotuksen tulee muodostaa hallituksen esitykselle vaihtoehtoinen lakiehdotus (ei pelkkä pykäläehdotus); lakiehdotuksen lähettäminen asiaa valmistelleeseen valiokuntaan, suureen valiokuntaan tai johonkin muuhun valiokuntaan (TJ 53 ); asian pöydällepano Käsittelyn pohjaa koskeva ehdotus (+ kannatus) tehdään ensimmäisessä käsittelyssä yleiskeskustelun kuluessa. Pykälämuutosehdotus (+ kannatus) tehdään sen sijaan yleiskeskustelun jälkeen seuraavassa yksityiskohtaisessa käsittelyssä.
12 Kannatettu ehdotus asian lähettämisestä takaisin mietintövaliokuntaan tai johonkin muuhun valiokuntaan tehdään yleiskeskustelussa ja se johtaa yleensä äänestykseen. Jos asia päätetään äänestyksessä palauttaa valiokuntavalmisteluun, yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja käsittely jatkuu myöhemmin valiokuntakäsittelyssä valmistuneen mietinnön pohjalta. Jos äänestyksen päätökseksi tulee, että asiaa ei lähetetä valiokuntaan, keskustelu ja asian käsittelyä jatkuu normaalisti. Asian käsittely keskeytetään yleiskeskustelun päätyttyä, jos mietinnön vastalauseeseen sisältyy pykälävastalause tai edustaja on jättänyt sitä koskevan muutosehdotuksen. Halutessaan edustaja voi jo yleiskeskustelun kuluessa mainita tulevansa tekemään (yksityiskohtaisessa käsittelyssä) pykäläehdotuksia ja kertoa niiden sisällöstä. Yleiskeskustelussa käytetyssä puheenvuorossa tehtyjä pykäläehdotuksia ei kuitenkaan huomioida, vaan varsinaiset ehdotukset tulee aina tehdä yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Asian yksityiskohtainen käsittely äänestyksineen on säännönmukaisesti seuraavan päivän tai toisinaan saman viikon perjantain istunnon alussa. Jos lakiehdotukseen liittyy edustajan tekemiä pykäläehdotuksia, kyseinen laki käydään läpi pykälittäin. Pykäläehdotus tulee tehdä asianomaisen pykälän kohdalla puhemiehen lausuessa ao. pykälän numeron. Muut asiaan liittyvät lakiehdotukset hyväksytään sellaisenaan. Jollei muutosehdotuksia ole jätetty tai niitä sisälly vastalauseeseen, yksityiskohtainen käsittely seuraa heti yleiskeskustelun jälkeen ja eduskunta hyväksyy lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena. Ensimmäisessä käsittelyssä ei voida ehdottaa lakiehdotuksen hylkäämistä tai lausumaa. Lakiehdotuksen toinen käsittely (päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä/hylkäämisestä sekä lausumista) lakiehdotuksen hylkääminen; lausumaehdotus; asian pöydällepano
13 Hylkäysehdotus (+ kannatus) esitetään suullisesti keskustelun kuluessa; ehdotus on tehtävä, vaikka hylkäysehdotus sisältyy mietinnön vastalauseeseen. Lausumaehdotus (+ kannatus) esitetään samoin keskustelun kuluessa. Lausumaehdotus koskee usein lakiehdotuksen vaikutusten seuraamista tai lain voimaantulon jatkotoimia. Toisessa käsittelyssä ei voida tehdä lain sisältöä koskevia ehdotuksia. Valtioneuvoston selonteon ja eduskunnalle annetun kertomuksen ainoa käsittely Valtioneuvoston selonteon ainoassa käsittelyssä edustaja voi ehdottaa valiokunnan mietinnöstä poikkeavaa kannanottoa. Sama koskee eduskunnan valitsemien toimielimien antamien kertomusten käsittelyä. Tällöinkin ehdotus tulee jättää kirjallisena viimeistään kaksi tuntia ennen istunnon alkua, jollei se sisälly asiakirjoihin (mietinnön vastalauseeseen). Nämäkin ehdotukset vaativat kannatuksen. Epäluottamuslause-ehdotukset (välikysymys ja valtioneuvoston tiedonanto) Luottamuslauseäänestyksessä mitataan valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus. Välikysymys on tärkein edustajien/oppositioryhmien toimesta vireillepantava asia, joka johtaa luottamuslauseäänestykseen. Luottamuksesta äänestetään myös valtioneuvoston tiedonannon käsittelyssä, jos keskustelussa on ehdotettu epäluottamuslausetta.
14 Välikysymykseen perustuva epäluottamuslause kannatuksineen esitetään keskustelun kuluessa hallituksen annettua vastauksensa. Valtioneuvoston tiedonannon pohjalta epäluottamuslause esitetään tiedonantokeskustelun kuluessa. Epäluottamuslause-ehdotuksilta ei vaadita kirjallista muotoa. Ehdotusten oikean muotoilun varmistamiseksi toiveena kuitenkin on, että ne jätetään kirjallisena ja riittävän ajoissa ennen ko. istunnon alkamista lainsäädäntöjohtajalle tai keskuskanslian päivystyspisteeseen. Luottamuslauseäänestyksessä äänestettävänä voi olla useita toisistaan poikkeavia epäluottamuslauseita, jolloin äänestysjärjestyksestä päätetään erikseen. Äänestys ajoitetaan yleensä seuraavan perjantain istunnon alkuun. Välikysymys sekä tiedonanto voidaan eduskunnan työjärjestyksen 22 ja 23 :n nojalla lähettää vaihtoehtoisesti valiokuntaan, jonka tulee tehdä ehdotus eduskunnan päätökseksi. Käytännössä tämä on hyvin harvinaista. Epäluottamuslausetta voidaan periaatteessa ehdottaa muidenkin eduskunnan päätettävien asioiden yhteydessä käytännössä luottamus on kuitenkin mitattu valtioneuvoston tiedonannon tai välikysymyksen pohjalta. Valtioneuvoston selonteon käsittelyssä ei puolestaan voida perustuslain 44 :n mukaan päättää valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta. 6 Kansalaisaloite Perustuslain muutos vuodelta 2012 mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen eduskunnalle. Vähintään 50 000 äänioikeutetun allekirjoittama kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.
15 Jos kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen, se käsitellään samoin kuin hallitukseen esitykseen sisältyvä lakiehdotus, kahdessa käsittelyssä valiokunnan mietinnön valmistuttua. Jos aloite sisältää pelkän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymiseksi, aloite käsitellään valiokunnan mietinnön pohjalta ainoassa käsittelyssä. Edustaja voi kansalaisaloitteen osalta tehdä muutosehdotuksia samaan tapaan kuin edellä on selvitetty hallituksen esityksen osalta. Ehdotusten muotoiluun vaikuttaa se, ehdottaako valiokunta kansalaisaloitteen hyväksymistä vai hylkäämistä samoin kuin se, onko kyse lakiehdotuksesta vai ainoan käsittelyn asiasta. 7 Pöydällepano ja pöydällepanoehdotukset Pakollinen pöydällepano Eduskunnan työjärjestyksen mukainen ns. pakollinen pöydällepano koskee valiokunnista valmistuvia asioita (TJ 57 2 mom.). Pöydällepanon tavoitteena on turvata mahdollisuus perehtyä asiakirjoihin ennen asian täysistuntokäsittelyn aloittamista, mikä korostuu niiden edustajien osalta, jotka eivät ole päässeet valiokunnan jäseninä osallistumaan asian valmisteluun. Mietintö pannaan pöydälle yleensä sen valmistumista seuraavan päivän istuntoon. Mietintö tulee samalla eduskunnan verkkosivuille kaikkien saataville. Erityisestä syystä mietintö voidaan kuitenkin panna pöydälle jo samana päivänä pidettävään istuntoon; tässä perusteena on yleensä asian kiireellinen aikataulu. Pöydällepanoehdotus Pöydällepanosta voidaan päättää myös edustajan pyynnöstä (TJ 57 ). Pöydällepanoa voidaan pyytää esimerkiksi paremman ajankohdan saamiseksi asian käsittelylle tai sen varmistamiseksi, että joku edustaja taikka eduskuntaryhmä pääsee osallistumaan asian käsittelyyn. Toisinaan aikaa asioihin perehtymiseen lähetekeskustelua varten voidaan pitää liian lyhyenä, esimerkiksi silloin, kun budjetin yhteydessä kaikki siihen liittyvät esitykset ovat lähetekeskuste-
16 lussa yhtä aikaa. Pöydällepano voi toimia myös politiikan teon välineenä. Kun pöydällepanoehdotus on tehty, asian käsittely keskeytetään ja keskustelu sallitaan vain pöydällepanon ajankohdasta. Asian käsittelyä jatketaan päätetystä pöydällepanoajankohdasta. Lähetekeskustelussa asia pannaan pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista, jos joku edustaja sitä pyytää. Tässä tapauksessa kannatus ei ole tarpeen. Johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista tarkoittaa käytännössä sitä, että lähetekeskustelun tulee jatkua mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden viikon sisällä. Ehdotettaessa pöydällepanoa on syytä ehdottaa myös pöydällepanoajankohtaa. Jollei muuta ehdotusta tehdä, asia pannaan pöydälle ehdotuksen mukaisesti. Jos pöydällepanon ajankohdasta tehdään muu ehdotus, sitä tulee jonkun kannattaa, minkä jälkeen pöydällepanon ajankohdasta äänestetään. Tässä tapauksessa myös ensin tehtyä pöydällepanoehdotusta tulee jonkun kannattaa. Asioiden ensimmäisessä käsittelyssä, ainoassa käsittelyssä sekä lepäämässä olevan lain ja vahvistamatta jääneen lain yhden käsittelyn asiassa asia voidaan panna pöydälle edustajan kannatetusta ehdotuksesta. Asia pannaan pöydälle, jollei vastaehdotusta tehdä. Jos kannatettu vastaehdotus tehdään, pöydällepanosta äänestetään. Lähetekeskustelusta poiketen pöydällepanon ajankohdasta tässä käsittelyvaiheessa ei ole säädetty; asian käsittelyn turhaa viivyttämistä pyritään kuitenkin välttämään. Lisäksi asian ensimmäisessä käsittelyssä sekä edellä mainituissa yhden käsittelyn asioissa ja ainoassa käsittelyssä asia voidaan pyynnöstä tehdyn pöydällepanon jälkeen panna vielä uudestaan pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Sama koskee toisen käsittelyn asioita: nekin voidaan panna pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Pöydällepano edellyttää tässäkin edustajan tekemää ja kannatettua ehdotusta, josta eduskunta sitten äänestää.
17 Pöydällepanon rajoitukset Asioiden pöydällepano lähetekeskustelussa on sallittu vain yhden kerran. Sen jälkeen asiaa ei pyynnöstä eikä eduskunnan päätökselläkään voida panna lähetekeskustelussa pöydälle, vaan se tulee lähettää valiokuntaan. Tällä turvataan asioiden joutuisaa käsittelyä. Tiedonantoa, selontekoa tai välikysymystä ei voida panna pöydälle keskustelun niistä alettua. Tiedonanto esitellään eduskunnalle ja siitä samoin kuin välikysymyksestä käydään vain keskustelu ja luottamusäänestykset. Selonteon osalta pöydällepano on kuitenkin mahdollista, jos asia on lähetetty valiokuntaan, kuten yleensä tehdään. Asian valmistuttua valiokunnasta voidaan pöydällepanoa ehdottaa selonteon ainoassa käsittelyssä edellä selostetulla tavalla. Säännökset pöydällepanosta eivät koske pääministerin ilmoitusta eivätkä ajankohtaiskeskustelua, joista eduskunta ei tee päätöstä ja joista käydään ainoastaan keskustelu. 8 Äänestäminen Äänestykset sijoitetaan miltei poikkeuksetta istunnon alkuun. Istunnon kuluessa saatetaan äänestää esim. asian kiireellisen aikataulun vuoksi. Tällöin edustajia informoidaan äänestyksen lähestyessä yleensä tekstiviestein tai muulla sopivalla tavalla. Lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä tehtävistä ehdotuksista äänestetään yleiskeskustelun päätyttyä yksityiskohtaisessa käsittelyssä.
18 Kun ehdotukset ja kannatukset on esitetty, puhemies tekee selonteon kaikista tehdyistä ehdotuksista (tulkataan ruotsin kielelle). Eduskunta hyväksyy äänestysjärjestyksen ja puhemies pyytää äänestämään JAA tai EI. Lisäksi edustaja voi äänestää tyhjää. Äänestyksessä JAA edustaa yleensä mietinnön kantaa ja EI vastalausetta tai muutosehdotusta. Parlamentaariseen äänestystapaan kuuluu, että kaksi päätösehdotusta asetetaan toisiaan vastaan. Hävinnyt ehdotus putoaa lopullisesti pois ja voittaneesta äänestetään seuraavalla äänestyskierroksella. Näin jatketaan, kunnes viimeisessä äänestyksessä kahdesta jäljelle jääneestä ehdotuksesta toinen hyväksytään eduskunnan päätökseksi. Jos samassa asiassa tehdyt lausumaehdotukset eroavat selvästi toisistaan, niistä voidaan kuitenkin äänestää yksitellen valiokunnan mietintöä vastaan. Toisessa käsittelyssä tehdystä hylkäysehdotuksesta äänestetään samoin yleensä seuraavan istunnon alussa. Jos on tehty useita hylkäysehdotuksia, niistä ensimmäisenä kannatetun ehdotuksen tehnyt mainitaan ehdotuksen tekijänä. Useista samaa ehdotusta koskevista kannatuspuheenvuoroista kannattajana mainitaan ensimmäisenä kannatuksensa ilmoittanut. Tiedot kaikista äänestyksistä säilytetään ja julkaistaan (TJ 63 ). ***** Lisätietoja antavat keskuskanslian eduskuntasihteerit (päivystysnumero p. 2014).