eduskunnan k anslian julk aisu 2 /2015 opas eduskuntaan 2 /2015 issn
|
|
- Marjut Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 opa s eduskunta an eduskunnan k anslian julk aisu 2 / opas eduskuntaan /2015 issn
2 Opas eduskuntaan 2015 Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2015
3 Kannen kuva: Voitto Niemelä / Eduskunta Eduskunta Helsinki 2015 ISSN
4 Sisällys Esipuhe... 5 Eduskunta... 6 Puhemies, puhemiehistö ja puhemiesneuvosto... 6 Täysistunto... 6 Valiokunnat... 6 Eduskunnan kansainvälinen toiminta... 7 Eduskuntaryhmät ja ryhmäkansliat... 7 Eduskunnan tilat ja toiminnot... 8 Eduskuntatalon peruskorjaus ja toimitilat peruskorjauksen aikana... 8 Kulkuoikeudet eduskunnan tiloissa Eduskunnan aukioloajat Eduskunnassa liikkuminen Henkilökohtaiset vieraat Opastukset, vierasryhmät ja Kansalaisinfo Tärkeitä eduskunnan yhteystietoja Eduskuntatyö Eduskuntatyön jaksottuminen ja suunnittelu Vaalikaudet ja valtiopäivät Eduskunta lainsäätäjänä Ilmoittaminen (vireilletulo) Lähetekeskustelu (asian valiokuntaan lähettäminen) Mietinnön pöydällepano Ensimmäinen käsittely Toinen käsittely Perustuslain säätämisjärjestys vaikeutettu säätämismenettely Täysistuntotyö Nimenhuuto ja jälki-ilmoittautuminen sekä poissaolot Puheenvuoron pyytäminen Puheenvuoron pitäminen Ryhmäpuheenvuorot ja nopeatahtinen keskustelu Vastauspuheenvuoro Vaalit Henkilövaalin äänestyskäytännöt Toimielinvaalin äänestyskäytännöt Täydennysvaali
5 Täysistunnon pöytäkirja Aloitteet ja kysymykset Valiokuntalaitos ja valiokuntatyö Erikoisvaliokuntien toimialajako Valiokunnan kokoonpano ja kokous Valiokuntatyön ja täysistuntotyön lomittuminen Asian käsittelyvaiheet Valtiopäiväasioiden keskinäinen käsittelyjärjestys Unioniasiat U-asiat U-jatkokirjelmä Varaumalausuma E-asiat UTP-asiat Unioniasioiden valmistelu erikoisvaliokunnissa Suuri valiokunta: lausumat, lausunnot ja valtuutukset Toissijaisuusasiat Julkisen talouden suunnitelma ja valtiontalouden kehykset Talousarvion valmistelu ja eduskuntakäsittely Budjetin valmistelu Budjetin käsittely eduskunnassa Talousarvion lakisääteiset menot Kansanedustajan mahdollisuudet vaikuttaa talousarvioon Eduskunnan budjettivalta Kansainväliset toimielimet Muut toimielimet Media eduskunnassa Eduskunnan kanslia Kansliatoimikunta Eduskunnan pääsihteeri Kanslian johtoryhmä Keskuskanslia Istuntoyksikkö Asiakirjatoimisto Pöytäkirjatoimisto Ruotsin kielen toimisto Valiokuntasihteeristö Hallinto- ja palveluosasto Esikuntatoiminnot Kiinteistötoimisto Palvelukeskus Tietohallintotoimisto
6 Työterveysasema Kansanedustajan avustaja (työnantajana eduskunnan kanslia) Kansainvälisten asiain yksikkö Tieto- ja viestintäyksikkö Eduskuntatiedotus Sisäinen tietopalvelu Eduskunnan kirjasto Turvallisuusyksikkö Sisäinen tarkastus Ohjeet, palvelut ja neuvonta Ohjeita kansanedustajalle Matkat kotimaassa ja ulkomailla Palkkiot ja muut korvaukset Sidonnaisuudet ja lahjat Palvelut ja neuvonta Areena Arkadia-seura Esitteet ja videot Hankinnat Henkilöstöjärjestöt Henkilöstö- ja rekrytointipalvelut Istuntosalin yleisölehteri IT-palvelut Julkinen kuvapalvelu Julkiset verkkopalvelut Kansalaisinfo Kassapalvelut Kerhot ja toimintaryhmät Kiinteistöhuolto Kirjasto, arkisto Kokoustilat Koulutus Käyntikortit Lahjat Liikuntapalvelut Logistiikka Matkatoimisto Mediaseuranta Monistamo Naisverkosto Palvelutori Pesula
7 Postipalvelut Puhelunvälityspalvelu Sauna Siivous Talous Tietopalvelu Tietoturva Turvallisuus Tutkas Työhuonepalvelu Työterveysasema Verkkotiedonlähteet Vierailijaryhmät Ylivirastomestari Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Ihmisoikeuskeskus Ulkopoliittinen instituutti Valtiontalouden tarkastusvirasto
8 Esipuhe Tervetuloa eduskuntaan ja vaalikaudelle ! Kädessäsi on opas eduskuntatyöhön. Oppaan tehtävänä on kuvata eduskuntatyön keskeiset sisällöt sekä opastaa toimimiseen työyhteisössä ja liikkumiseen eduskuntarakennuksissa. Vaalikausi alkaa hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Eduskunnan päärakennuksen peruskorjauksen ajaksi kaikki toiminnot Eduskuntatalosta on siirretty Sibelius-Akatemian tiloihin sekä eduskunnan muihin rakennuksiin. Seuraavat noin kaksi vuotta Sibelius-Akatemian konserttisali toimii eduskunnan täysistuntosalina ja suuri osa valiokunnista kokoontuu uusissa kokoustiloissa. Myös eduskuntaryhmien kokoushuoneille sekä muille työtiloille on kaikille löytynyt uusi paikka. On tärkeää erityisesti nyt, kun toimimme poikkeustiloissa, että niin uusille edustajille kuin jo pidempäänkin eduskunnassa toimineille on monipuolisesti tarjolla tietoa eduskuntatyön sisältöjen lisäksi konkreettisista toimintaohjeista. Tämän oppaan tehtävänä on antaa yleiskuva tästä kokonaisuudesta ja auttaa toimimaan eduskunnassa väistövaiheen aikana. Lisätietoja ja yksityiskohtaisia ohjeita löytyy eduskunnan intranet-sivuilta Areenasta. Oppaan on toimittanut kanslian virkamiehistä koostunut työryhmä. Haluan kiittää työryhmää sekä kaikkia oppaan toteuttamiseen osallistuneita heidän työpanoksestaan. Kannustan perehtymään oppaaseen ja toivon, että oppaasta on hyötyä käytännön tietolähteenä kaikille eduskunnassa työskenteleville. 5
9 Eduskunta Suomen eduskunta on yksikamarinen, ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein välittömillä vaaleilla. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsittelee kansainväliset sopimukset, valvoo maan hallituksen toimia sekä valitsee pääministerin. EU:n päätöksenteossa eduskunnalla on vahva rooli. Kansanedustajat osallistuvat myös useiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaan. Puhemies, puhemiehistö ja puhemiesneuvosto Eduskunnan työtä johtavat eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Puhemiehistön keskeisin tehtävä on johtaa täysistuntoja. Puhemiesneuvoston muodostavat eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat. Puhemiesneuvoston tehtävät keskittyvät eduskunnan täysistuntoasioihin. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita täysistunnossa noudatettavista menettelyistä ja hyväksyy täysistuntosuunnitelmat. Lisäksi se antaa yleisohjeita valiokuntatyöstä ja toimii puhemiehen neuvoa-antavana elimenä. Täysistunto Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Täysistunnossa päätetään myös valtion talousarviosta, käsitellään mm. hallituksen antamat selonteot, tiedonannot ja kertomukset sekä hyväksytään kansainvälisiä sopimuksia. Eduskunnan täysistunto on myös tärkeä ajankohtaisen poliittisen keskustelun foorumi. Tavoitteena on, että merkittävästä ajankohtaisesta asiasta voidaan nopeasti keskustella täysistunnossa. Tämän mahdollistavia eduskunnan työskentelymuotoja ovat suullinen kyselytunti, välikysymys, ajankohtaiskeskustelu ja pääministerin ilmoitus. Valiokunnat Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta. Erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä 6
10 asioita valmistelevasti valiokuntien toimialajaon mukaisesti sekä laatia asioista mietintöjä täysistunnolle ja lausuntoja muille valiokunnille. Suuren valiokunnan toimialaan kuuluvat Euroopan unionin asiat, ja se toimii eduskunnan EU-valiokuntana. Suuri valiokunta ilmaisee eduskunnan kannan eduskunnan toimivaltaan kuuluvista Euroopan unionin asioista EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. Näiltä osin eduskunnan päätöksenteosta vastaa ulkoasiainvaliokunta. Erikoisvaliokuntien tehtäväjaon lähtökohtana on väljähkösti sovellettava ministeriövastaavuusperiaate. Pyrkimyksenä on, että kunkin valiokunnan asiallinen toimiala muodostaisi sisällöllisesti selkeän kokonaisuuden ja vastaisi pääpiirteittäin jonkin ministeriön toimialaa. Valiokunnan toimikausi on vaalikausi eli neljä vuotta. Valiokunnan kokoonpano vastaa eduskuntaryhmien voimasuhteita. Eduskunnan kansainvälinen toiminta Eduskunta osallistuu säännöllisesti yhdeksän kansainvälisen järjestön toimintaan. Yhteistyötä hoitamaan valitaan valtuuskunnat, joiden toimikausi on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaa lukuun ottamatta vaalikausi. Täysistunto valitsee Suomen valtuuskunnan kolmeen parlamentaariseen yleiskokoukseen: Pohjoismaiden neuvoston (PN), Euroopan neuvoston (EN) sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarisiin yleiskokouksiin. Puhemiesneuvosto nimeää muut Suomen valtuuskunnat. Kaikki eduskunnan jäsenet ovat Parlamenttienvälisen liiton (IPU) jäseniä, mutta toimintaan osallistuu säännöllisesti kansanedustajien keskuudestaan valitsema johtokunta (IPU:n Suomen ryhmä). Eduskuntaryhmät ja ryhmäkansliat Kansanedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä, joiden merkitys käytännön eduskuntatyössä on keskeinen. Kukin eduskuntaryhmä valitsee itselleen puheenjohtajiston ja mahdollisesti muita toimielimiä. Kullakin eduskuntaryhmällä on oma ryhmähuone. Ryhmät kokoontuvat yleensä torstaisin. Eduskuntaryhmän toimintaa avustaa ryhmäkanslia, jota johtaa ryhmän pääsihteeri. Ryhmät valitsevat itse tarvitsemansa toimihenkilöt. Valtion talousarvioon sisältyy määräraha eduskuntaryhmien ryhmäkanslioille. 7
11 Eduskunnan tilat ja toiminnot Eduskuntatalon peruskorjaus ja toimitilat peruskorjauksen aikana Eduskuntatalon maaliskuussa 2015 alkanut peruskorjaus on kymmenen vuoden peruskorjausurakan loppuhuipennus. Aikaisemmissa vaiheissa on peruskorjattu kaikki Arkadianmäellä sijaitsevat rakennukset, mukaan lukien kansanedustajien työhuonesiivet A- ja B-rakennuksissa. Laajassa peruskorjauksessa uusitaan käytännössä rakennuksen koko talotekniikka. Samalla korjataan mm. ikkunat, uusitaan vesikatto ja sisäpihojen rappaukset, parannetaan turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Eduskuntatalon peruskorjaus pyritään saamaan valmiiksi loppuvuodesta Eduskunnan täysistunnot järjestetään peruskorjauksen aikana Sibelius- Akatemian (S-rakennus) konserttisaliin rakennetussa istuntosalissa. Salin yleisölehterille pääsee seuraamaan täysistuntoja, paikkoja on kuitenkin rajoitetusti. Vuosien aikana eduskuntatyö jakautuu S-rakennuksen lisäksi Pikkuparlamenttiin (F-rakennus), Eduskuntatalon eteläiseen ja pohjoiseen siipeen (A- ja B-rakennus) entiseen Kaupunkiliiton taloon (D-rakennus), hallinto- ja kirjastorakennukseen (C-rakennus), Nervanderinkadun ja Antinkadun tiloihin sekä eduskunnan maanalaisiin tiloihin (M-rakennus). 8
12 S-rakennus (Sibelius-Akatemia) Istuntosali Media- ja yleisölehteri Kansanedustajien lukusali / työskentelyalue Puhemiesneuvoston kokoushuone Puhemiehistön työhuoneet Hallituksen kokoushuone Pääsihteerin, apulaispääsihteerin ja lainsäädäntöjohtajan työhuoneet Valiokuntasalit: ympäristövaliokunta tarkastusvaliokunta lakivaliokunta työelämä- ja tasaarvovaliokunta maa- ja metsätalousvaliokunta talousvaliokunta sivistysvaliokunta sosiaali- ja terveysvaliokunta perustuslakivaliokunta hallintovaliokunta Keskuskanslian ja valiokuntasihteeristön työhuoneita Median työtiloja Kahvila D-rakennus Vierailijasisäänkäynti Valiokuntasalit: tulevaisuusvaliokunta liikenne- ja viestintävaliokunta Ryhmäkanslioiden työhuoneita Keskuskanslian, valiokuntasihteeristön, hallinto- ja palveluosaston ja turvallisuusyksikön työhuoneita Eduskunnan kirjaamo Palvelutori: postipiste matkatoimisto kassapalvelut IT-tuki (puhelimet, tietokoneet, atk-tuki) lahjapalvelu sisäisen tietopalvelun päivystäjä Ylivirastomestari C-rakennus Autotalli, kulku Aurorankadulta Eduskunnan kirjasto Työterveysasema Eduskuntaryhmien huoneita Ryhmäkanslioiden työhuoneita Keskuskanslian työhuoneita Hallintojohtajan työhuone Hallinto- ja palveluosaston työhuoneita F-rakennus (Pikkuparlamentti) Autotalli, kulku Karamzininranta 2 Kansalaisinfo F-auditorio ja kokouspalvelu Valiokuntasalit ja jaostohuoneet: suuri valiokunta valtiovarainvaliokunta ulkoasiainvaliokunta puolustusvaliokunta valtiovarainvaliokunnan jaostohuoneet Oikeusasiamiehen kanslia Ihmisoikeuskeskus Kansanedustajien ja avustajien työhuoneita Valiokuntasihteeristön työhuoneita, Kansainvälisten asiain yksikkö Ravintola Pikku Parlamentti Kahvila Pikku Parlamentti Lehtisali 9
13 M-rakennus Eduskuntaryhmän huone Kokous- ja koulutustiloja sisäiseen käyttöön Monistamo Logistiikkakeskus Arkisto ja julkaisuvarastoja Ravintola Liikuntatilat Sauna A-rakennus Auditorio eduskuntaryhmän huone Eduskuntaryhmien huoneita Kansanedustajien ja avustajien työhuoneita B-rakennus Sauna Kansanedustajien ja avustajien työhuoneita Nervanderinkatu 13 Eduskunnan kanslian työhuoneita Antinkatu 1 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan kanslian työhuoneita 10
14 Kulkuoikeudet eduskunnan tiloissa Turvallisuusyksikkö myöntää kulkuoikeudet eduskunnan tiloihin. Turvallisuusyksikkö jakaa kulkukortit ja avaimet sekä huolehtii lukkojen hallinnasta. Kulkukortit ja avaimet ovat aina henkilökohtaisia ja niiden katoamisesta on ilmoitettava välittömästi. Eduskuntakiinteistöissä on tallentavat kameravalvonta- ja kulunvalvontajärjestelmät. Järjestelmiin tallentuu tiedot lähinnä eduskunnan tiloihin saapumisista. Turvallisuusvalvomo päivystää 24 t/vrk vuoden kaikkina päivinä. p. 2286, 2287 Eduskunnan aukioloajat S-rakennuksen pääovi on avoinna täysistuntopäivinä tiistaista torstaihin klo ja perjantaina , muina päivinä klo Jos täysistunto jatkuu edellä mainittuja aikoja pidempään, pääovi suljetaan puoli tuntia täysistunnon päättymisen jälkeen. Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia ja niitä seuraamaan on vapaa pääsy. Yleisölehterin sisäänkäynti Eduskuntakadulla avataan 15 minuuttia ennen täysistunnon alkua. Tulijoille tehdään turvatarkastus. Lehteripaikkoja on rajallinen määrä, eikä paikkoja voi varata etukäteen. Yleisösisäänkäynti ei ole esteetön. F-rakennuksen pääovi on avoinna täysistuntoviikoilla maanantaisin ja perjantaisin klo ja tiistaista torstaihin klo Täysistuntoviikkojen ulkopuolella F-rakennuksen pääovi on avoinna klo Eduskunnan kanslia palvelee maanantaista perjantaihin klo Lisää palveluajoista oppaan Palvelut ja neuvonta -osiossa 11
15 Eduskunnassa liikkuminen Yleisiä eduskuntatiloissa liikkumista koskevia periaatteita: C-, D-, F- ja S-rakennusten kautta on pääsy eduskunnan kiinteistöihin. Vierailijat kulkevat eduskuntaan D- ja F-rakennusten vierailijasisäänkäyntien kautta. Kulkukortti ja henkilökortti pidetään aina mukana. Eduskunnan aukioloajoista ilmoitetaan säännönmukaisesti. Eduskuntarakennukset ovat aina suljettuina klo Jos täysistunto jatkuu klo 22:n jälkeen, talon tiloissa voi kulkea sulkemisajan jälkeenkin. Kun eduskunnan tiloissa liikutaan poikkeusaikoina, siitä on ilmoitettava turvavalvomoon esim. puhelimitse tai porttipuhelimeen ilmoittautumalla. Yöpyminen eduskunnan tiloissa ei ole sallittua. Henkilökohtaiset vieraat Kansanedustaja tai henkilökuntaan kuuluva (mukaan lukien ryhmäkanslioiden toimihenkilöt) voi ottaa vastaan henkilökohtaisia vieraita F- rakennuksessa. Kerralla vieraita saa olla enintään kaksi. Vastaanottajan tulee ilmoittaa vieraidensa nimet hyvissä ajoin ennakkoon sisäänkäyntien henkilökunnalle Henkilökohtaiset vieraat saapuvat F-rakennukseen vierailijaoven kautta. Henkilökohtaisia vieraita ei saa tuoda F-rakennukseen Kansalaisinfon takaoven kautta, vaan vieraat on aina tuotava turvatarkastuksen kautta. Vastaanottaja hakee vieraat ja hän myös vastaa heistä koko eduskuntavierailun ajan. Vieraita ei saa jättää yksin. Henkilökohtaisten vieraiden kanssa voi siirtyä rakennuksesta toiseen yhdystunnelia pitkin. Vieraita ei saa viedä istuntosaliin (paitsi yleisölehterille), puhemiehen tai hallituksen tiloihin eikä maanalaisiin tiloihin (M-rakennus, saunatilat, autohalli yms.). Edustaja voi näyttää vierailleen sen valiokunnan kokoushuoneen, jonka jäsen hän on. Käynnistä tulee sopia etukäteen kyseisen valiokunnan valiokuntaneuvoksen kanssa. Valtiopäivien avajaispäivänä, vaalikauden päättäjäispäivänä ja presidentin virkaanastujaispäivänä eduskunta on kokonaan suljettu vierailta. 12
16 Opastukset, vierasryhmät ja Kansalaisinfo Eduskunnassa ei järjestetä opastettuja vierailuja ja syksyn 2017 välisenä aikana. Vierasryhmiä voi ottaa vastaan vain Kansalaisinfossa. Kansalaisinfo on avoinna arkisin kello Kansalaisinfossa on aukioloaikoina paikalla henkilökuntaa eduskuntatiedotuksesta tai Eduskunnan kirjastosta. Kansalaisinfon kokoustilaan mahtuu noin 50 henkilöä. Tilaa voi käyttää myös aamulla kello , jolloin infossa ei ole muuta yleisöä tai henkilökuntaa. Kokoustila varataan eduskuntatiedotuksesta. Tilaisuudesta vastaavan edustajan tai talon henkilökuntaan kuuluvan tulee olla paikalla tilaisuuden loppuun asti. Yleisökahvila Pikku Parlamentti on avoinna Kansalaisinfon aukioloaikoina. Kansalaisinfon tapahtumat ja varaukset p Tärkeitä eduskunnan yhteystietoja Eduskunnan puhelinvaihde arkisin klo p puhelinkeskus@eduskunta.fi Muilla kuin eduskunnan puhelimilla soitettaessa ohivalinta XXXX (=nelinumeroinen alanumero). Soitettaessa eduskunnan puhelimesta toiseen eduskunnan puhelimeen riittää nelinumeroinen alanumero. Eduskunnan kanslia palvelee arkipäivisin klo 9 16, ellei toisin ilmoiteta. Eduskunnan turvavalvomo päivystys 24 t p. 2286, 2287 turvavalvomo@eduskunta.fi Turvavalvomoon voi eduskunnan aukioloajan ulkopuolella ilmoittaa kaikki kiireelliset ja hälytysluonteiset mm. turvallisuuteen, kiinteistöön, laitteisiin liittyvät asiat. Työterveysaseman hätäensiapu ma to klo ja pe klo p Yleinen hätänumero
17 Vierailijasisäänkäynnit Arkadiankatu 3 p f-ovi@eduskunta.fi Eduskuntakatu 4 p. 2286, 2287 d-ovi@eduskunta.fi Keskuskanslia, esim. kansanedustajan puheenvuoroihin liittyvät tiedustelut. Päivystys täysistunnon päättymiseen saakka p Eduskuntatiedotus p tai tiedotus@eduskunta.fi Palvelukeskus p palvelukeskus@eduskunta.fi IT-palvelut: työasemat, puhelimet, mobiililaitteet päivystys arkisin klo 8 16 p it-palvelut@eduskunta.fi Kiinteistöhuolto p kiinteistopalvelut@eduskunta.fi Työterveysaseman ajanvaraus ma to klo ja sekä pe klo ja p Ravintolat ja kahvilat Ravintola Pikku Parlamentti avoinna klo 8 15 Kahvila Pikku Parlamentti Kansalaisinfon kahvila avoinna klo p ravintola.pikkuparlamentti@eduskunta.fi 14
18 M-rakennus: Eduskuntaravintola avoinna klo p S-rakennus: Kahvila avoinna istuntosuunnitelman mukaan, ti to klo 8 19, pe klo 8 16 p ravintola.eduskuntatalo@eduskunta.fi 15
19 Eduskuntatyö Eduskunnan tehtävänä on säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsitellä kansainväliset sopimukset, valvoa maan hallituksen toimia sekä valita pääministeri. EU-asioita koskevassa Suomen kansallisessa päätöksenteossa eduskunnalla on vahva rooli. Kansanedustajat osallistuvat myös useiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaan. VAALIKAUSI JA VALTIOPÄIVÄT 4. valtiopäivät Syysistuntokausi Kevätistuntokausi Syysistuntokausi Kevätistunto- 3. valtiopäivät kausi 1. valtiopäivät Kevätistuntokausi Syysistuntokausi Syysistuntokausi Kevätistuntokausi 2. valtiopäivät KUUKAUSI- JA VIIKKORYTMI Kuukausisuunnitelma Viikkosuunnitelma Päiväjärjestys Valiokuntien viikko 16
20 Eduskuntatyön jaksottuminen ja suunnittelu Eduskuntatyö jaksottuu vaalikausiin, valtiopäiviin ja istuntokausiin. Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä eduskunta järjestäytyy. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät ovat puolestaan työtahdiltaan kiireisimmät. Täysistunnoista ja asioiden käsittelyn aikatauluista jaetaan tietoa täysistunto- ja viikkosuunnitelmissa. Valiokuntien viikko kertoo, mitä asioita eri valiokunnissa on suunniteltu seuraavan viikon aikana käsiteltävän. Täysistunnon päiväjärjestyksestä ja valiokunnan esityslistasta selviää, mitä asioita seuraavassa kokouksessa tullaan käsittelemään. Täysistuntoja pidetään eduskunnan työtilanteen mukaan. Eduskunnan täysistuntoja pidetään yleensä tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin puhemiesneuvoston vahvistamien istuntosuunnitelmien mukaan. Muinakin päivinä, esim. maanantaisin tai lauantaisin, voidaan järjestää poikkeuksellisesti täysistuntoja, jos asioiden käsittely sitä edellyttää. Valiokuntien kokouksia pidetään tiistaista perjantaihin valiokuntien työtilanteen mukaisesti. Täysistunnon istuntosuunnitelmia laaditaan kahdella eri aikajänteellä. Täysistuntosuunnitelma kertoo istuntojen ajankohdat ja tärkeimpien asioiden suunnitellut käsittelyajankohdat 1 2 kuukaudeksi eteenpäin. Perjantaisin julkaistavasta viikkosuunnitelmasta selviää puolestaan jo varsin tarkasti, miten asioita seuraavalla viikolla on suunniteltu käsiteltävän. Esim. torstaisin annetaan useimmat uudet hallituksen esitykset, jotka tavallisesti lähetetään seuraavana tiistaina valiokuntiin käsiteltäviksi. Kevätistuntokausi alkaa helmikuun ensimmäisenä tiistaina ja päättyy kesäkuun loppuun mennessä. Syysistuntokausi alkaa useimmiten viikolla 36. Syysistuntokaudella käsitellään mm. valtion talousarvio eli budjetti ja siihen liittyviä lakeja. Perinteisesti täysistuntoja tai valiokuntien kokouksia ei ole pidetty pääsiäisen alusviikolla ja syysistuntokaudella viikolla 44. Vaalikaudet ja valtiopäivät Eduskunnan säännönmukainen toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu. 17
21 Toimikausi on jaettu vuosittaisiin valtiopäiviin, joiden alkamisen ajankohdasta eduskunta päättää. Valtiopäivät jatkuvat, kunnes seuraavat valtiopäivät alkavat. Vaalikauden alussa eduskunta järjestäytyy eli valitsee toimielimensä. Esim. puhemiehistö ja valiokunnat valitaan sekä Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvostoon, Euroopan neuvostoon ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön vaalituloksen parlamentaarisia voimasuhteita seuraten. Myös eräiden kansainvälisten järjestöjen valtuuskunnat valitaan vaalikauden alussa. Tavallisesti eduskuntatyö alkaa helmikuun alussa valtiopäivien avajaisilla, keskeytyy kesätauon ajaksi, heinä- ja elokuuksi ja päättyy hiukan ennen joulua. Eduskunta päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta valtiopäivien keskeyttämisestä taukojen ajaksi. Puhemies voi kutsua eduskunnan koolle myös taukojen aikana. Jos seuraavan vuoden budjettia ei ole saatu syksyllä valmiiksi, jatketaan eduskuntatyötä tammikuussa. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat vielä maaliskuussa, jotta mahdollisimman moni asia ehditään käsitellä ennen vaaleja. Ellei asioita ehditä käsitellä ennen vaalikauden päättymistä, ne raukeavat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaalikauden loppu on kiireistä aikaa eduskunnassa. 18
22 Eduskunta lainsäätäjänä LAKIEHDOTUKSEN KÄSITTELYJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS KANSANEDUSTAJAN LAKIALOITE LÄHETEKESKUSTELU KANSALAISALOITE ERIKOISVALIOKUNTA EDUSKUNNAN VASTAUS TAI KIRJELMÄ SUURI VALIOKUNTA ENSIMMÄINEN KÄSITTELY yleiskeskustelu yksityiskohtainen käsittely TOINEN KÄSITTELY hylätään tai hyväksytään Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu valiokunnissa ja täysistunnossa. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi joko hallituksen esityksenä, kansanedustajan tekemänä lakialoitteena tai kansalaisaloitteena. Hallituksen esitykseen tai lakialoitteeseen voi sisältyä yksi tai useampia lakiehdotuksia, joilla ehdotetaan säädettäväksi uusi laki tai muutettavaksi voimassa olevaa lakia taikka kumottavaksi voimassa oleva laki tai säännös. Valtaosa lainsäädännöstä perustuu hallituksen esityksiin. Lainsäädäntötyön pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus on aikaa myöten lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet hallitusten toimikausien pidentyminen 1980-luvulla koko vaalikauden kestäviksi ja hallitusohjelmien jatkuva laajentuminen. Nykyisin hallitus vahvistaa istuntokausittain annettavien hallituksen esitysten luettelon. Se saatetaan eduskunnan tietoon, jotta eduskunta ja valiokunnat voivat kukin tahollaan suunnitella työtään ja tehostaa ajankäyttöään. Hallituksen esityksiä annetaan valtiopäivittäin noin 250. Niistä talousarvioon liittyviä lakiesityksiä on noin 50. Luettelo istuntokauden aikana annettavista hallituksen esityksistä on sekä valtioneuvoston että eduskunnan verkkosivuilta saatavilla. Hallituksen esitysten antamisesta päätetään torstaisin pidettävässä valtioneuvoston yleisistunnossa. 19
23 Ilmoittaminen (vireilletulo) Hallituksen esitys tai kansalaisaloite ilmoitetaan eduskuntaan saapuneeksi mahdollisimman pian, yleensä perjantaisin pidettävässä täysistunnossa. Tässä yhteydessä asiasta ei sallita keskustelua eikä siitä tehdä päätöstä. Lähetekeskustelu (asian valiokuntaan lähettäminen) Eduskunnassa päätettävät asiat valmistellaan pääsääntöisesti erikoisvaliokunnissa. Päätös siitä, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi ja mietinnön laatimista varten, tehdään täysistunnossa käytävän lähetekeskustelun lopuksi. Useimmiten hallituksen esitysten lähetekeskustelut käydään tiistaina pidettävässä täysistunnossa. Ehdotuksen käsittelevästä valiokunnasta tekee puhemiesneuvosto. Puhemiesneuvosto voi lisäksi ehdottaa, että yhden tai useamman muun valiokunnan tulee antaa lausuntonsa mietintöä valmistelevalle valiokunnalle. Puhemiesneuvosto voi lisäksi ehdottaa, että lausunnon antamiselle asetetaan määräaika. Puhemiesneuvosto voi myös tehdä päätöksen lähetekeskustelussa noudatettavasta menettelytavasta: käytetäänkö ryhmäpuheenvuoroja tai käydäänkö osa keskustelusta nopeatahtisena keskusteluna. Keskustelun alussa voi hallituksen esityksen valmistelusta vastannut ministeri käyttää esittelypuheenvuoron. Lähetekeskustelun tavoitteena on evästää valmistelevaa valiokuntaa erilaisilla näkökohdilla, jotka tulisi valiokuntakäsittelyssä selvittää tai ottaa huomioon. Lähetekeskustelussa on mahdollista tehdä myös puhemiesneuvoston ehdotuksesta poikkeava valiokuntaan lähettämisehdotus. Jos ehdotusta kannatetaan, siitä äänestetään. Mietinnön pöydällepano Kun valiokunnan mietintö mahdollisine lausuntoineen on valmistunut, se esitellään täysistunnossa pantavaksi pöydälle johonkin tulevaan istuntoon. Ilman painavaa syytä pöydällepanoa ei ehdoteta samana päivänä pidettävään istuntoon. Myös pöydällepanon ajankohdasta ehdotuksen tekee puhemiesneuvosto. Jos ajankohdasta tehdään istunnossa poikkeava ehdotus, jota kannatetaan, asiasta äänestetään. Keskustelu on tällöin sallittu vain pöydällepanon ajankohdasta. Pöydällepano on asiallisesti ottaen ilmoitus siitä, että mietintö on valmistunut. Tällöin valiokuntaan kuulumattomilla edustajilla on mahdollisuus tutustua mietintöön. 20
24 Ensimmäinen käsittely Lakiehdotus käsitellään kahdessa käsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö ja sen mukainen päätösehdotus. Mietinnössä voidaan poiketa hallituksen esityksestä merkittävästikin. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään tai että hyväksytään uusi lakiehdotus. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jonka aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat pykäläehdotukset. Yleiskeskustelu Yleiskeskustelu voi alkaa asiaa valmistelleen valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuorolla, jossa keskitytään selostamaan valiokuntakäsittelyssä ilmi tulleita seikkoja ja erityisesti valiokunnan hallituksen esitykseen nähden tekemiä muutoksia. Jos puhemiesneuvosto katsoo, että lausunnon laatineen valiokunnan esittelypuheenvuorokin on tarpeen, myös lausuntovaliokunnan puheenjohtajalle annetaan keskustelun alussa puheenvuoro. Tämän puheenvuoron tulisi rajoittua vain lausuntovaliokunnan näkökulmaan. Keskustelussa kansanedustaja voi lausua vapaasti käsityksensä asiasta. Jos kansanedustaja aikoo tehdä muutosehdotuksia lakiehdotuksen pykäliin, hän voi perustella muutoksia puheenvuorossaan; varsinaiset ehdotukset kannatuksineen tehdään yksityiskohtaisessa käsittelyssä ao. ajankohtana. Asia voidaan yleiskeskustelussa tehdystä ehdotuksesta eduskunnan päätöksellä lähettää sitä valmistelevasti käsitelleeseen valiokuntaan tai muuhun erikoisvaliokuntaan taikka suureen valiokuntaan. Yksityiskohtainen käsittely Jotta kansanedustaja voi tehdä muutosehdotuksen lakiehdotukseen, sen tulee perustua kirjalliseen esitykseen, joka on kansanedustajien saatavilla. Tällaisia esityksiä ovat hallituksen esitys, mietinnön vastalause, lausunnon eriävä mielipide, lakialoite tai kirjallinen muutosehdotus, joka on jätetty keskuskansliaan viimeistään 2 tuntia ennen täysistunnon alkua. Muutosehdotus on tehtävä ja sitä on kannatettava yksityiskohtaisessa käsittelyssä käytettävässä varsinaisessa puheenvuorossa. Mikäli mietinnöstä poikkeavia ehdotuksia ei ole, yksityiskohtaisessa käsittelyssä lakiehdotusten sisältö todetaan hyväksytyksi mietinnön mukaisina. 21
25 Muussa tapauksessa lakiehdotukset käsitellään pykälittäin (tarvittaessa momenteittain tai kohdittain). Jos valiokunnan mietinnössä oleva ehdotus häviää äänestyksessä, asia lähetetään suureen valiokuntaan. Suuren valiokunnan mietinnön valmistuttua asian ensimmäinen käsittely jatkuu. Käsittelyn pohjana on nyt suuren valiokunnan mietintö. Silloin kun suuri valiokunta on yhtynyt eduskunnan päätökseen asiasta, täysistunnossa käydään vain keskustelu, jonka jälkeen ensimmäinen käsittely todetaan päättyneeksi. Jos suuri valiokunta on muuttanut tehtyä päätöstä esim. palaamalla mietinnön mukaiseen ehdotukseen, jatketussa käsittelyssä voidaan tehdä ehdotus pysymisestä aikaisemmassa päätöksessä joko osittain tai kokonaan. Jos ehdotusta kannatetaan, asiasta äänestetään. Tällöin äänestyksen voittaneesta ehdotuksesta tulee eduskunnan lopullinen kanta lain sisältöön. Toinen käsittely Lakiehdotuksen toinen käsittely voi olla aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Toisessa käsittelyssä päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Käsittelyn pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Keskustelussa on tehtävä ehdotukset ja käytettävä kannatuspuheenvuorot. Hyväksymistä tai hylkäämistä koskevien päätösten lisäksi eduskunta päättää myös eduskunnan vastaukseen mahdollisesti liitettävistä lausumista. Valiokunta voi mietinnössään ehdottaa eduskunnan hyväksyttäviksi lausumia, joissa hallitusta voidaan velvoittaa esimerkiksi seuraamaan voimaan tulevan lainsäädännön vaikutuksia ja määräajan kuluttua antamaan valiokunnalle selvitys tai eduskunnalle selonteko asiasta. Myös kansanedustaja voi ehdottaa lausumaa. Jokaisesta lausumasta päätetään erikseen. Aina silloin tällöin hallitus oppositio-asetelmasta seuraa, että lausumaehdotuksessa arvostellaan hallituksen politiikkaa lievemmin tai voimakkaammin. Äärimmillään tällainen lausumaehdotus voi olla epäluottamuslause hallitukselle tai yksittäiselle ministerille. Perustuslain säätämisjärjestys vaikeutettu säätämismenettely Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista taikka perustuslakiin tehtävää rajattua poikkeusta, on noudatettava ns. vaikeutettua säätämismenettelyä. 22
eduskunnan kanslian julkaisu 1/2019 opas eduskuntaan 2019
eduskunnan kanslian julkaisu 1/2019 opas eduskuntaan 2019 Opas eduskuntaan 2019 Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2019 Eduskunta Helsinki 2019 ISSN 1239-1638 Sisällys Esipuhe... 9 Tervetuloa eduskuntaan ja
Lisätiedoteduskunnan kanslian julkaisu 2/2017 opas eduskuntaan 2017
eduskunnan kanslian julkaisu 2/2017 opas eduskuntaan 2017 Opas eduskuntaan 2017 Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2017 Eduskunta Helsinki 2017 ISSN 1239-1638 Sisällys Sisällys... 3 Esipuhe... 9 Eduskunta...
LisätiedotPUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2012 vp
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2012 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 6 ja 9 :n muuttamisesta Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2011 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 7/2018. Esittelijänä toimii eduskunnan hallintojohtaja, ellei toisin mainita.
EDUSKUNTA KANSLIATOIMIKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2018 Aika Torstai 31.5.2018 Paikka Puhemiesneuvoston kokoushuone Läsnä Puhemies Paula Risikko 1 varapuhemies Mauri Pekkarinen Kansanedustaja Eero Heinäluoma, 1-5
LisätiedotYhtymävaltuuston työjärjestys
14.6.2005 Yhtymävaltuuston työjärjestys yh 17.5.2005 YV 14.6.2005 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston
LisätiedotKeskuskanslia ALOITTEET, KYSYMYKSET JA MUUTOSEHDOTUKSET -OPAS
Keskuskanslia 15.5.2015 ALOITTEET, KYSYMYKSET JA MUUTOSEHDOTUKSET -OPAS 1 Oppaan tarkoitus 2 Yleistä valtiopäiväaloitteista ja kysymyksistä 3 Valtiopäiväaloitteet ja -toimet (talousarvioaloite erikseen)
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotHE 98/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle eduskunnan valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvasta eräiden lakien muuttamisesta
HE 98/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle eduskunnan valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvasta eräiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 4/2006 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puhemiesneuvosto ehdottaa, että kansanedustajien poissaoloihin
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 2/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan
Lisätiedotselkoesite suomen eduskunta
selkoesite suomen eduskunta Valta kuuluu kansalle Suomi on tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Joka neljäs vuosi suomalaiset valitsevat vaaleissa kansanedustajat, jotka eduskunnassa
LisätiedotTYÖJÄRJESTYS (Nuorisovaltuusto )
Nuorisovaltuusto 23.2.2015 11/Liite nro 1 TYÖJÄRJESTYS (Nuorisovaltuusto 20.3.2001 18) Nuorisovaltuuston työjärjestys on päivitetty 1.3.2012 12, voimaantulo 1.3.2012 HUITTISTEN NUORISOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Lisätiedotselkoesite suomen eduskunta
selkoesite suomen eduskunta Arvoisa lukija, Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Jokaisella kansanedustajalla on näkemys siitä, millaisen Suomen he haluaisivat rakentaa. Eduskuntatyössä sovitetaan yhteen
LisätiedotEduskunnan työjärjestys
EK 27/1999 vp - PNE 1/1999 vp Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta uudeksi eduskunnan työjärjestykseksi Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt ehdotuksen n:o 111999 vp uudeksi eduskunnan
LisätiedotJOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS
JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 2 3 SISÄLLYSLUETTELO YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...5 2 Yhtymäkokoukset...5 3 Nimenhuuto ja ääniluettelon vahvistaminen...5 4 Asioiden
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen
LisätiedotRuokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö. 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite
Ruokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite Nuorisoneuvoston tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorison asemaa kunnassa ilman puoluepoliittisia tai uskonnollisia
LisätiedotPuhemiesneuvoston ehdotus n:o 3 eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta YLEISPERUSTELUT
1992 vp - PNE 3 Puhemiesneuvoston ehdotus n:o 3 eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta YLEISPERUSTELUT Vuoden 1992 valtiopäivien kesätauon aikana suoritetaan täysistuntosalissa peruskorjaus, jonka ensisijaisena
LisätiedotPerussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 10.10.2013 2013/2083(REG) MIETINTÖLUONNOS kyselytuntia koskevien Euroopan parlamentin työjärjestyksen 116 artiklan
LisätiedotValtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.
KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.
LisätiedotPäätös. Laki. Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 9/2007 vp Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja säädöksiksi Asia Eduskunta on perustuslain 73 :ssä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2007 N:o Laki. N:o 596. Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2007 N:o 596 612 SISÄLLYS N:o Sivu 596 Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta... 3015 597 valtiontalouden tarkastusvirastosta
LisätiedotTAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa
1 2 TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 11.12.2012 3 4 5 6 7 I LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,
LisätiedotValtuuskunnan vaali- ja työjärjestys
Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä
LisätiedotKokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.
Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1
LisätiedotPuhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan vaalisäännöksi
PNE 3/1999 vp Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan vaalisäännöksi EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi uusi eduskunnan vaalisääntö,joka korvaisi nykyisen vaalisäännön.
Lisätiedot103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008
PTK 103/2008 vp 103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008 kello 13.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Hallituksen esitys käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevien säännösten uudistamiseksi... 3 Hallituksen esitys
LisätiedotYhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.
Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä
LisätiedotASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 14.12.1995 Voimaantulo 1.1.1996 Hyväksytty Kvalt 28.1.2010 Voimaantulo 28.1.2010 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan
LisätiedotKäännösmuistin käyttö ruotsin kielen toimistossa. Kites Symposium 2016
Käännösmuistin käyttö ruotsin kielen toimistossa Kites Symposium 2016 Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000 76 Eduskuntatyössä käytettävät kielet Suomenkielinen teksti on eduskunnassa käsittelyn
LisätiedotHyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69
MYNÄMÄEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustonryhmän
LisätiedotKESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ
KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Gerolf Annemans ENF-ryhmän puolesta
7.12.2016 A8-0344/298 298 Luku 2 15 artikla 2 kohta 2. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on otettava yleisesti huomioon jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus.
Lisätiedot2 Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen on jokainen vaaliluetteloon merkitty Lapin yliopiston henkilökuntaan kuuluva täysivaltainen henkilö,
LAPIN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ 1 luku Yleistä 1 Lapin yliopiston yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen yliopiston henkilökuntaa edustavat jäsenet valitaan vaaleilla sen mukaan kuin
LisätiedotHelsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET
1 HELSINGIN YLIOPISTO Keskusvaalilautakunta 29.8.2006/kr-k KAMPUSTEN VAALILAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama 14.2.2003, 4, 33 ja 42 muutettu 16.2.2005) 2
LisätiedotKymin ja Etelä-Savon vaalipiirin (IV) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten
ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Kymin ja Etelä-Savon vaalipiirin (IV) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten Aika Lauantai 27.2.2016 klo 11.00 15.00 Paikka Läsnäolijat Sokos Hotel Vaakuna,
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen. yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi Puhemiesneuvoston
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yhtymähallitus 21.4.2010 68 Yhtymävaltuusto 5.5.2010 7 Yhtymävaltuustosta ja yhtymähallituksesta käytetään jäljempänä nimitystä valtuusto ja hallitus Hyväksytty 5.5.2010 Voimaan
LisätiedotOulun kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys
Oulun kaupunki Kaupunginvaltuuston työjärjestys päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 111 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 6 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2298(REG) Lausuntoluonnos Sharon Bowles (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 31.5.2012 2011/2298(REG) TARKISTUKSET 8-26 Lausuntoluonnos Sharon Bowles (PE487.919v01-00) toimielinten välisiä neuvotteluita lainsäädäntömenettelyissä
Lisätiedots u o m e n e d u s k u n ta
s e l ko e s i t e s u o m e n e d u s k u n ta Arvoisa lukija, Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Jokaisella kansanedustajalla on näkemys siitä, millaisen Suomen he haluaisivat rakentaa. Eduskuntatyössä
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.10.2001 Muutettu kv:ssa 13.9.2005 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotRovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys
Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty kv 7.11.2005, 4 Muutettu kv 22.1.2007, 6 Muutettu kv 15.6.2009 102 Muutettu kv 14.12.2009 170 Muutettu 11.10.2010 97 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston
Lisätiedotsuomeksi suomen eduskunta
suomeksi suomen eduskunta Vuoden 2015 vaalien jälkeen eduskunnan puhemieheksi valittiin Maria Lohela (keskellä), i varapuhemieheksi Mauri Pekkarinen (oikealla) ja ii varapuhemieheksi Paula Risikko (vasemmalla).
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2. heinäkuuta 2002 PE 313.390/7-16 TARKISTUKSET 7-16 Mietintöluonnos: Hans-Peter Martin (PE 313.390) Vastuuvapausmenettelyä
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla yliopiston hallitus on hyväksynyt seuraavan johtosäännön:
VAALIJOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla yliopiston hallitus on hyväksynyt seuraavan johtosäännön: 1 Yliopistoon kuuluminen Yliopistoon kuuluvaksi katsotaan jäseniä ja varajäseniä
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
Lisätiedot125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014
PTK 125/2014 vp 125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014 kello 13.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi; Hallituksen
LisätiedotPuhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan työjärjestykseksi
PNE 1/1999 vp Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan työjärjestykseksi EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunta on hyväksynyt ja tasavallan presidentti on vahvistanut Suomen perustuslain, joka
LisätiedotNuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )
Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin
LisätiedotJoulukuun kokouksessa nimeämisvaliokunta tekee esityksen hallituksen erovuoroisten jäsenten valinnasta ja hallituksen jäsenten palkkioista.
1(6) Osuuskauppa Maakunta 13.9.2016 Kajaani HALLINTONEUVOSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty hallintoneuvoston kokouksessa 13.9.2016 Osuuskauppa Maakunnan säännöissä määriteltyjen tehtäviensä hoitamista varten
LisätiedotSJL:n valtuuston työjärjestys
1 SJL:n valtuuston työjärjestys 1. Valtuuston tehtävät Valtuustolla on ylin päätösvalta liiton asioissa. Valtuuston tehtävistä säädetään yleisluontoisesti liiton säännöissä, mm. pykälissä 29 35. Tällä
LisätiedotMaakuntavaltuuston työjärjestys
KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä
LisätiedotValtioneuvoston kirjelmän viivästyminen. Olen päättänyt omasta aloitteestani tutkia menettelyn kirjelmän antamisessa.
PÄÄTÖS 14.06.2019 Dnro OKV/9/50/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö 1/5 VN-jakelu ASIA Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen ASIAN VIREILLETULO Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 31.5.2018 työ- ja
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 15/2006 vp
EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 15/2006 vp Lakialoite laeiksi kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta sekä eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja valtion maksuperustelain 1 ja
LisätiedotKokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri
Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotLausunto Puuttuuko strategialuonnoksen korruptiokatsauksesta olennaista tietoa tai olennaisia lähteitä?
Eduskunta Lausunto 20.10.2016 Asia: OM 5/69/2015 Luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi Lausunnonantajan saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne 1. Korruption esiintyminen
LisätiedotEDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1
EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS Esityslista 1 Esityslista, joka toimitetaan edustajiston jäsenille kokouskutsun mukana, laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla esitetään edustajistokäsittelyn kannalta
LisätiedotEdustajiston työjärjestys
Edustajiston työjärjestys Iltakoulussa 17.9.2009 Työjärjestyksen tila Ensimmäinen luonnos laadittu keväällä yhdistyvissä ylioppilaskunnissa Käsitelty viime iltakoulussa Pöydällä jokunen muutosesitys Muutosesitykset
LisätiedotETELÄ-KARJALAN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Maakuntavaltuuston hyväksymä. I L u k u KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY
ETELÄ-KARJALAN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Maakuntavaltuuston 25.11.1997 hyväksymä I L u k u KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY 1 Maakuntavaltuuston puheenjohtajien vaali 1 Maakuntavaltuusto valitsee
LisätiedotOsakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt
Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt (s. 1/6) Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt I 1 Yhdistyksen nimi on Osakuntien Yhteisvaltuuskunta Nationernas Samdelegation ry, ja sen tarkoituksena on toimia
LisätiedotTAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 12.1.2017 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään Tampereen
LisätiedotPeimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston TYÖJÄRJESTYS 1 PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston TYÖJÄRJESTYS 1 PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1.luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 YHTYMÄVALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT Yhtymävaltuuston
LisätiedotKIRKKOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on kirkkojärjestyksen 8 luvun 8 :n nojalla hyväksynyt 15. päivänä tammikuuta 2019 seuraavan työjärjestyksen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Istuntoasiakirja LOPULLINEN ESITYSLISTALUONNOS. JÄRJESTÄYTYMISISTUNTO (sisältäen valiokuntien järjestäytymiskokoukset)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009 2014 Istuntoasiakirja LOPULLINEN ESITYSLISTALUONNOS 14. - 16. HEINÄKUUTA 2009 STRASBOURG JÄRJESTÄYTYMISISTUNTO (sisältäen valiokuntien järjestäytymiskokoukset) 13/7/09 PE FI Moninaisuudessaan
LisätiedotPYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT
1 PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi Pyötsaaren maaosakaskunta 2 Kotipaikka Haminan Kaupunki 3 Yhteinen alue Haminan kaupungissa sijaitsevan Vepsun saaren ja
LisätiedotVaali toimitetaan hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti.
Vaalijärjestys Valtuusto 2.9.2014 VALTUUSTON VAALI 1 VAALITAPA Tässä vaalijärjestyksessä Kelan toimihenkilöt ry:tä kutsutaan yhdistykseksi, jonka valtuuston varsinaiset ja varajäsenet valitaan yhdistyksen
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun
Lisätiedotsuomeksi suomen eduskunta
suomeksi suomen eduskunta Valta kuuluu kansalle Suomi on tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Valitsemme vaaleissa eduskunnan, joka päättää maan asioista. Eduskunta säätää Suomessa
Lisätiedot141. PERJANTAINA 17. MARRASKUUTA 2000
PTK 141/2000 vp 141. PERJANTAINA 17. MARRASKUUTA 2000 kello 13 Päiväjärjestys Ilmoituksia Vaaleja 1) Talousvaliokunnan täydennysvaali... 4593 Toinen käsittely 2) Hallituksen esitys laiksi opintotukilain
LisätiedotIhmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys
Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti
LisätiedotKeskustan eduskuntaryhmä osallistuu kansainväliseen yhteistoimintaan rauhan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen hyväksi.
KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄN SÄÄNNÖT (14.3.2013) 1 Eduskuntaryhmän nimi Eduskuntaryhmästä käytetään nimitystä Keskustan eduskuntaryhmä ja sen ruotsinkielinen nimi on Centerns riksdagsgrupp. 2 Toiminnan tarkoitus
LisätiedotHyväksytty seutuvaltuustossa OULUN SEUTU SEUTUVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Hyväksytty seutuvaltuustossa 26.3.2003 1 OULUN SEUTU SEUTUVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO: 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Puheenjohtajiston valinta 2 Pöytäkirjanpitäjä 3 Valtuustoryhmän muodostaminen
LisätiedotSUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020
1(5) VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020 1. Yleistä Liiton sääntöjen 18 :n mukaan liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 14
LisätiedotTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
I luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva
LisätiedotTyöjärjestystä noudatetaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä VATEn päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä.
Etelä-Pohjanmaan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) työjärjestys sen toimintakaudella ennen väliaikaista valmistelutoimielintä koskevan lainsäädännön vahvistamista TAUSTAA Etelä-Pohjanmaan sote-
LisätiedotKAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
1 KOUVOLAN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksymispäivä 17.11.2008 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuusto päättää valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessaan
LisätiedotHE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotEduskunnan keskuskanslia
1 EDUSKUNTA RIKSDAGEN Eduskunnan keskuskanslia 17.4.2018 PUHEMIESNEUVOSTON AAMUKOULU 4.4.2018 Aika: Keskiviikko 4.4.2018 klo 8 9.40 Paikka: Puhemiehen edustustila Läsnä: Puhemiehet: Paula Risikko kok,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2 SISÄLLYSLUETTELO I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 1 II LUKU VALTUUTETUN
LisätiedotPOHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ
POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa. Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja
Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja Valmistelu ja kokousmenettely Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuuston käsittelyyn tulevat asiat ilman valmistelua
LisätiedotHE 77/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännös Ahvenanmaan maakuntapäivien osallistumisesta Euroopan
HE 77/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään
LisätiedotEduskunnasta pyydettiin tarkempia tilastotietoja kirjallisten kysymysten vastausajoista.
PÄÄTÖS 29.03.2017 Dnro OKV/7/50/2016 Valtioneuvoston kanslia 1/5 ASIA Kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin vastaaminen ASIAN VIREILLETULO Oikeuskanslerin vuoden 2015 vuosikertomuksen eduskuntakäsittelyn
Lisätiedotı ANsLıAToııvııı unta
EDUSKUNTA ı ANsLıAToııvııı unta ı=öytäı ırja 9/zoıs Aika: Torstai 9.6.2016 Paikka: Läsnä: Puhemiesneuvoston kokoushuone Puhemies Maria Lohela I varapuhemies Mauri Pekkarinen II varapuhemies Paula Risikko,
LisätiedotETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.
ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt
MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHumanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö
Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 14.11.2017 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 :n muuttamisesta (HE 131/2017 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 :n muuttamisesta (HE 131/2017 vp) 19.10.2017 Lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro Valtioneuvoston kanslia / Istuntoyksikkö Muutos
LisätiedotKontinkankaan kampuksella luentosalissa T117. Osoite on Aapistie 5, Oulu.
OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON KOKOUS 6/2016 Aika: Torstai 13.10.2016 klo 17.00 Paikka: Kontinkankaan kampuksella luentosalissa T117. Osoite on Aapistie 5, 90220 Oulu. 1 KOKOUKSEN AVAUS
Lisätiedot