Merenkulkulaitoksen luotsija väyläasemien kuljetuskaluston

Merenkulkulaitoksen luotsija väyläasemien kuljetuskaluston käyttö selvitys..s, tiiu. I : S Helsinki 2000

Julkaisija Merenkulkulaitos Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Merenkulkulaitos MKL:n luotsi ja väyläasemien kulj etuskaluston käyttöa selvittävä työryhmä KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 8.2.2000 Julkaisun laji Selvitys Toim eksiantaja Merenkulkulaitos/pääjohtaj a Toimielimen asettamispäivämäärä Mylly, Kostiainen, Aaltonen, Kurkela Helmikuu 2000 Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen luotsi ja väyläasemien kuijetuskaluston käyttöselvitys Tiivistelmä Selvityksessä on koottu tietoja merenkulkupiirien kuijetuskaluston käytöstä v. 999 ja tehty niiden perusteella huomioita ja esitetty toimenpiteitä talouden ja tehokkuuden parantamiseksi. Kaikki tilastot kuijetuskaluston käytöstä perustuvat piirien antamiin tietoihin. MKL:n mandollinen liikelaitostaminen vaikuttaisi siten, että laitoksen toimintoja jouduttaisiin kilpailuttamaan yhä enenmriän yleisillä markkinoilla. Jotta nykyinen organisaatio olisi kilpailukykyinen uudessa tilanteessa, on siihen valmistauduttava ja tehostettava oleellisesti toimintaa. Tämä koskee myös väylänhoitoa ja luotsausta. Välittöminä toimenpiteinä tulisi poistaa turhaa lähes käyttämätöntä kalustoa. Yleensäkin kuljetuska luston ajotunnit ovat niin vaatimattomia, että kaluston käyttö on epätaloudellista. Toisaalta eräiden autojen ajokilometrit ovat niin suuria asemien tehtäviin nähden, että autojen käyttöä tulisi selvittää erikseen. MKL:n tulisi laatia strategia, jota toteuttamalla saadaan aitjksen oma kalusto ja henkilöstö kilpailukykyiseksi tuleviin haasteisiin. Toimintoja kehitettäessä on pidettävä mielessä, että tehokkaalle kalustofle ja henkilöstölle riittää mielekästä työtä ympäri vuoden. Ruuhkaaikojen huiput tulisi teettää ulkopuolisilla. Selvityksessä käytetyt tiedot ovat eri lähteistä, joissa on ollut toisistaan poikkeavia lukuja. Tämän vuoksi yksittäisissä tapauksissa voi olla epätarkkuuksia, mutta kokonaisuuteen ne eivät vaikuta. Avainsanat (asiasanat) Kuljetuskalusto, kaluston käyttö, kehittäminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 3 + liitteet (2) Suomi Julkinen

MERENKULKUPIIRIEN LUOTSI JA VÄYLÄASEMIEN KULJETUSKALUS TON KÄYTTÖ SEL VITYS SISÄLLYSLUETTELO Sivu LUOTSIASEMIEN KULJETUSKALUSTO VÄYLÄASEMIIEN Suomenlanden mkp Saaristomeren mkp Pohjanlanden mkp 2 JärviSuomen mkp 3 KULJETUSKALUSTO 4 Suomenlanden mkp 4 Saaristomeren mkp 5 Pohjanlanden mkp 6 JärviSuomen mkp 7 VÄYLÄALUKSET 8 MERENKULKUPITRIEN KUUETUSKALUSTON ARVO 9 JOHTOPAATÖKSET Suomenlanden mkp 9 Saaristomeren mkp 0 Pohjanlanden mkp JärviSuomen mkp 2 Merenkulkupiirien kuijetuskalusto yhteensä 3 4 LIITTELUETTELO. ja 2. Luotsiasemien kutterien käyttö 3. ja 4. Luotsiasemien yhteysveneiden käyttö 5. Luotsiaseman autojen käyttö 6. ja 7. Väylänhoitoveneiden käyttö 8. ja 9. Väyläasemien autojen käyttö 0.,. ja 2. Väylaalusten käyttö

kutterilla MERENKULKIPIIIRIEN LUOTSI JA VÄYLÄASEMIEN KULJIETUSKA LUSTON KAYTTÖSELVITYS LUOTSIASEMIEN KULJETUSKALUSTO (Liitteet.2, 3.4 ja 5) Suomenlanden mkp kutterit veneet autot Kotka: Kotka 2 Hamina 2 Orrengrund Helsinki: Emasalo 2 2 Harmaja 2 2 Porkkala 2 Hanko: 2 2 2 8 5 Suomenlanden nykyiseen luotsausrakenteeseen on kalusto sopeutettu. Hangon toisella on ollut perin vähän käyttöä. Mikä on sen tarve jatkossa? Mikäli toimintamallia muutetaan esim, tehtäviä ulkoistamalla tai yhteistyötä väylänhoidon tai Rajavartiolaitoksen kanssa kehittämällä, tulee kaluston tarvetta selvittää tässä yhteydessä. Hydrokoptereiden (Kotkassa 2) ja moottorikelkkojen (Kotkassa 4 ja Helsingissä 2) käytöstä ei ole tietoja käytettävissä. Saaristomeren mkp kutterit veneet autot Turku: Turku I Pärnäinen Utö 2 Lillmälö Maarianhamina: 2 Uusikaupunki: 2 Rauma: 2 Mäntyluoto: yht. 8 4 Meriliikennekeskuksen (Pärnäinen) aluksia käytetään Pä.rnäisten ja Utön välillä henkilökuljetuksiin. Yhteysliikenteestä ei ole käyttöseurantaa. Utön yhteysvene on ollut peruskorjauksessa 0 kk. Jatkossa voitaneen harkita luopumista esim. Utön vanhasta kutterista.

2 Lillmälön tukiaseman kutterillaja viittaveneella ei ole ollut luotsikäyttöä eikä juuri muutakaan käyttöä. Mihin tarvitaan jatkossa ko. veneitä ja mikä on tukikohdan tarve yleensäkin? Maarianhaminan toisella kutterilla on vähän käyttöä ja sekin lähinnä muussa kuin luotsauksessa. Onko kutteri mielekkaässä käytössä? Uudenkaupungin aluskalusto on kohtuullisessa käytössä. Rauman aluskaluston käyttöä tulee tarkastella, kun nähdään Kylmäpihlajasta luopumisen vaikutukset. Porin aluskalusto soveltunee hyvin nykyiseen luotsaukseen. Saaristomeren mkp:n ongelma on jäaolosuhteiden suuret vaihtelut vuosittain. Leutoina talvina kutterikalusto makaa käyttämättömänä. Mutta miten tullaan toimeen vaikeina jaätalvina, jollei ole varakuttereita? Kuttereita tarvitaan jääolosuhteissa myös vaylien hoitoon. Autojen vuotuinen käyttö luotsiasemilla on ollut 5500 km:stä 26 000 km:iin. Hydrokoptereiden (3 kpl), moottorikelkkojen (4 kpl) ja ilmatyynyaluksen ( kpl) on ollut vähäistä piirin alueella leudon talven takia. käyttö Pohjanlanden mkp kutterit veneet autot Kaskinen: 2 Vaasa: 2 Leppäluoto: 2 S Tankar: 2 2 Raahe: 2 Marjaniemi: 2 Ajos: 2 yht, 3 9 5 Piirin yhteiskäytössä on seitsemän autoa. Kaskisten kutteri 320 (hankintavuosi 966) on tehoton talvikäyttöön eikä sitä tarvita arvovesikautena. Vaasan toinen yhteysvene on huonokuntoinen ja sen käyttö olematonta. Vene myyntiin.

3 Leppäluodon kutteri 34 (hankintavuosi 966) on tehoton talvikäyttöön eikä sitä tarvita avovesikautena. Tankkarin toisella kutterilla (3) ja yhteysveneellä (3208) on ollut vähän ajoa. Raahen toinen kutteri 308 (hankintavuosi 966) on tarpeeton. Marjaniemen toinen kutteri on varalla. Ajoksen toisen kutterin 302 hankintavuosi on 967 Kuttereista huonoimmasta päästä joutaa heti neljä poistoihinja lisää poistoja, kun kalustoa uusitaan. Jäljelle jäävät varakutterit voivat olla myös viereisten asemien käytössä. Luotsausten uudelleenjärjestelyt muuttanevat piirin tilannetta niin, että aluskaluston tarvetta tulee muutosten yhteydessä tarkastella uudestaan. Kuttereilla on ongelmia jääolosuhteissa, minkä vuoksi luotsaukseen on jouduttu käyttämään Va Lettoa, jolla on suuret käyttökustannukset. Piiri on tilannut uuden luotsikutterin ja toiseen on varattu optio. Autojen vuotuinen käyttö luotsiasemilla on vaihdellut 4000 km:sta 44000 km:iin. Purikonttorin autoilla on ajettu 22000 km 42000 km. Ajojen luonteesta ei ole tietoja. Moottorikelkkoja on yksi asemaa kohti, paitsi Leppäluoto on myynyt kaikki kolme keikkaaja Tan ckarissa on varalla toinen vanha ja huonokuntoinen ke]kka. Hydrokoptereita on sekä Marjaniemessä että Ajoksessa kolme, joista osa joutaa myyntiin. Muilla asemilla on yksi hydrokopteri. JärviSuomen mkp kutterit veneet autot Mälkiä Lauritsala Puumala Savonlinna 2 3 Varkaus Vuokala 2 Piirikonttori yht. 5 9

Hanko: (3030 4 Savonlinnan kuttereista toinen on nopea avovesikauden alus ja toinen on käytössä jäissä ajettaessa. Vuokalan toinen kutteri on väylänhoidon kalustoa ja ollut vain lamassa oman kutterin tilalla. Luotsiasemien kutterit ovat uudehkoja ja hyväkuntoisia. Tulisi selvittää, voitaisiinko kuttereista luopua kokonaan esim, siten, että Vekaransalmelle rakennetaan laituri korvaamaan Puumalan ja Savonlinnan kuttereilla tapahtuvat luotsien vaihdot. Vihtakannan kanavan laiturilla voitaisiin ehkä korvata Vuokalan kuttereiden käyttö. Luotsiasemien autot ovat eri asemien yhteiskäytössä ja niillä on ajettu 20000 km 45000 km ja yhdellä jopa 84000 km. Savonlinnan kolmesta autosta on kaksi poistettu käytöstä. Piirin autolla on ollut 22000 km luotsausajoa. Autokalusto on hyvakuntoista, mutta ajoittain riittämätön. VÄYLÄASEMIEN KULJETUSKALUSTO (Liitteet 6,7,8 ja 9) Suomenlanden mkp Väylänhoito perämoott. autot veneet veneet Kotka: 2 Loviisa: (0 Helsinki: Porkkala: Yht. 5 6 5 Piirissä on lisäksi yksi vanha rautavene, jota käytetään sukellustukialuksena, jäissä kulussa ym. tehtävissä. Väylänhoitoveneet ovat olleet varsin tasaisessa käytössä huhtikuusta vuoden loppuun h/kk). Veneet sopivat hyvin tehtäviinsä. Riittääkö tehokkaalle kalustolle ja henkilöstölle mielekästä työtä ympäri vuoden? Piirissä on yhteiskäytössä myös kaksi työvenettäja perämoottorivenettä.

Latokarin 5 Kullakin väyläasemalla on yksi pakettiauto, joilla on ajettu 85009500 km. Piirissa on lisäksi yhteiskäytössä seitsemän autoa. Hydrokoptereita piirissä on kolme ja moottorikeikkoja kandeksan. Niiden käytöstä ei ole tietoja ja käyttö vaihtelee jäätilanteen mukaan. Saaristomeren mkp kutteri väylän yhteys viitta perämoot autot hoito veneet veneet toriveneet veneet Latokari: 3 2 2 4 Pärnäinen: Jungfrusund: Långnäs: I 2 2 Uusikaupunki: Rauma: Mäntyluoto: Yht. 4 6 3 4 8 kalustoa käyttävät eri toimialat ja piirikonttori. Ajoista ei ole seurantaa. Kaikkien kuttereiden hankintavuosi on 966. Niitä käytetään jäaoloissa, koska väylänhoitoveneet eivät ole kelirikkokelpoisia. Viittaveneistä kolme on poistolistalla Autoilla ajot ovat vaihdelleet 3400 km:stä (Rauma) 20500 km:iin (Pärnä.inen). Yhteis on ajettu 700032000 km. Mäntyluodossa auto on ollut yhkäytössä olevilla autoilla teiskäytössä luotsien kanssa. Långnäsin toinen auto on keväällä 2000 siirretty Jungfrusundiin, josta taas Lada on myyty. Mäntyluodon auto on yhteiskäytössä luotsiaseman kanssa. Hydrokoptereita piirissä on 4 (Pärnäinen, Jungfrusund, Långnäs ja Uusikaupunki) ja moottorikeikkoja 8, joilla on ollut leudon talven takia vähän käyttöä.

Pohjanlanden nikp x) väylän yhteys viitta työvene autot hoitove veneet veneet fleet Kaskinen: Vaasa: 3 9 8 Kokkola: 4 4 Oulu: 6 3 Kajaani: 3 Ø man: 2 2 Yht. 8 25 3 8 x) Mukana perämoottoriveneet Navin käyttämä kalusto on siirretty Vaasan ja Oulun väyläasemien kalustoiksi. Venekalustolla on ollut kauttaaltaan hyvin vähän ajotunteja. Venekalustoa tulisi oleellisesti supistaa. Ennen piirin suunnittelemia uusia venehankintoja tulisi tarkoin harkita, miten jatkossa pyritaan väylänhoitoa tehostamaan. Rannikolla tulisi kaluston käyttöä tehostaa väyläasemien ja luotsiasemien kesken. Sisävesien väy.iloitotyöt voitaisiin hoitaa rannikoltaja tehdä ne yhdellä liikkuvalla hoitoyksiköllä tai ulkoistaa työt kokonaan tai osittain. S Autojen käyttö on vaihdellut välillä 000044000 km. Käytön luonteesta ei ole tietoja. Autojen käytöstä olisi aiheellista tehdä tarkempi selvitys. hydrokop moottoritent kelkat Kaskinen: Vaasa: 2 Kokkola: 6 Oulu: 2 5 Kajaani: 2 man: 4 VaLetto 2 Yht. 5 3

7 Lisäksi Vaasassa on kaksi mönkijää ja ilmatyynyalus ja Kajaanissa telamaasturi. Kalustolla on ollut erittäin vähän käyttöä huomattavalla osalla ei lainkaan. Suurin osa kalustosta joutaa myyntiin. JärviSuomen mkp (tilanne 6.0.2000) kutterit väylän viitta työve perämoot autot hoito veneet neja toriveneet veneet lautat Lauritsalava 2 Ristiinava 2 Puulavesi yht I Puumalava 2 Savonlinna va 2 Joensuuva Vuokalava Varistaipale va Kuopiova Ahkiolahtivht 2 Varkausva I S Tervonsalmi va Vuoksensalmiva 3 Väksyvht Suolahti va Valkeakoski va 2 Orivesivht Ruovesiva 2 Virratvht I Yht. 5 8 5 27 5

ja Noin kymmenen vuotta vanhat väylänhoitoveneet ovat varsin onnistuneita tehtäviinsä ovat kohtuullisessa käytössä. Tätä kalustoa ei ole riittävästi, minkä vuoksi väylänhoitoa joudutaan monilla alueilla hoitamaan vanhalla ja tehtäviin huonosti sopivalla kalustolla. Jääoloissa Kummelia ja kuttereita käytetään syväväylillä väylänhoidossa. Laitoksen omien autojen käytöstä on luovuttu lähes kokonaan. Piirissä lienee hyvä mandollisuus verrata omien autojen käytön taloudellisuutta työntekijöiden auton käyttöön tai ostopalveluihin ja saatuja kokemuksia voitaneen hyödyntää muissa piireissä. hydrokopteri moottorikeikka Lauritsala va Ristiina va Puumala va Puulavesi yht Savonlinna va Joensuu va Vuokala va Varistaipale va Kuopio va Ahkiolahti yht Varkaus va Tervonsalmi va Vuoksensalmi va Vääksy yht Suolahti va Valkeakoski va Orivesi yht Ruovesi va Virrat yht 2 Kummeli I Yht. 0 Lauritsalassa on yksi hydrokopteri, jonka käyttö v. 999 on ollut 30 tuntia marraskuussa. Vuonna 999 piirin seitsemästä moottorikelkasta viidellä on ollut käyttöä. Ylläolevas taulukossa on syksyn 2000 tilanne. sa VAYLAALUKSET (lute 0. ilja 2) Suomenlanden Seiliä on käytetty luotsien harjoitus ja tutkintaajoihin, koijaushuoltoym. ajoihin yhtä paljon kuin väylänhoitoon. Saaristomerellä on neljä 980luvulla rakennettua väyläalusta. Aluksien päätehtävä on ja toissijaisena väylänhoito. Oili Ilja Oili III eivät pysty toimimaan jää öljyntorjunta oloissa.

Linjan ja Oilin käyttötunnit väylänhoidossa ovat olleet 850600 tuntia. Sektori on ollut yli puolivuotta peruskorjauksessa. Pohjanlanden merenkulkupiirin Letolla on ollut 745 ajotuntia väylänhoidossaja 40 muussa käytössä (luotsauksessa?). Oili IV on ollut 450 tuntia väylänhoidossa (huhtikuujoulukuu). JärviSuomen merenkulkupiirin Kummeli on ollut 520 ajotuntia väylänhoidossa ja 500 tuntia muussa käytössä (jäansärkijänä). Kummelin apukoneet ovat käyneet 400 tuntia. MERENKULKUPIIRIEN KULJETUSKALUS TON ARVO Oheisissa taulukoissa on piirien koko kalusto, eli mukana on esim. piirikonttorien ja kanavien kayttöhenkilöstöjen kalustot. Luvut ovat syksyn 2000 tilastoista. Suomenlanden mkp Alkuperäinen hankintahinta Laskennallinen jäännösarvo Väyläalus 20 700 463: 5 62 249: Kutterit 3 kpl 27053054: 8 94 760: 7kpl Yhteysveneet 9kpl 3930228: 9 30878: V'ylänhoitoveneet 2549000: 5302 750: Erikoisvene 400 000: 60 720: Työveneet 20 kpl 626836: 5 84: Autot 2Okpl 2485: 945780: Hydrokopterit 6kpl 473592: 533577: Moottorikelkat l9kpl 574058: 20538: Yhteensä: 79455742: 40 708 436:

0 Saaristomeren mkp hankintahinta jäannösarvo Väyläalus 7 068 893: 5 056 907: Kutterit l6kpl 342302: 062357: Yhteysveneet lokpl 449347: 308973: Väylänhoitoveneet lkpl 6075523: 335 592: Työveneet 32kp 702287: 43 022: Autot 9 kpl 403 05: 328856: Hydrokopterit 6kpl 5973: 22 66: Moottorikelkat l3kpl 23706: 364: Yhteensä: 3644400 24428937:

Pohjanlanden mkp Väyläalus 789000: 9966 42: Kuttent l2kpl 977466: 048235: Yhteysveneet 2 kpl 726256: 433963: Väylänhoitoveneet 5 kpl 8 9365: 275486: Työveneet 26kp 40060: 25 32:. Autot 32 kpl 3 504 238: 785757: Hydrokopterit l6kpl 580500: 204677: Moottorikelkat 36 kpl 93 02: 329 852: Yhteensä: 63 327 792: 583 60: lj'.

2 JärviSuomen mkp hankintahinta jäannösarvo Väyläalus 0465930: 5005 00: Kutterit 9kpl 4405020: 2 7908: Yhteysveneet 8kpl 987832: 84886: Vävlänhoitoveneet 38kp 2636720: 6067085: Muutveneet 80 kpl 5459: 778 067: moottoriveneet 57 kpl soutuveneet 23 kpl Autot 59 kpl 4800333: 725 255; Hydrokopteri kpl 324 000: 03 99: Moortorikclkat 7kpl 95352: 6039: Yhteensä 35 329 706: 5 66 379:

3 MIKL:n piirien kuijetuskalusto yhteensä: hankintahinta j aannösarvo 24257640: 238 92; Merenkulkupiireillä on neljä vylaalusta, joiden hankintahinta on ollut 55500 000 25400 000 mk. mkjajäännösarvo Kuttereita on 50 kpl, joiden hankintahinta on ollut 64 600 000 mk ja jäännösarvo 42 50000mk. Yhteysveneitä on piireillä yhteensä 48, joiden hankintahinta on ollut 26 700 000 mk ja jäännösarvo 7 300 000 mk. Väylänhoitoveneitä on 67, joiden hankintahinta on ollut 39 500 000 mk ja jäännösarvo 7 500 000 mk. Työ ym. veneitä on 59, joiden hankintahinta on ollut 3 600 000 mk ja jäännösarvo 600 000 mk. Autoja on tilastoissa 30. Niiden hankintahinta on ollut 850 000 mk jajäännösarvo 3 800 000 mk. Hydrokoptereita on 29. Hankintahinta on ollut 9 200 000 mk ja nykyinen jäännösarvo 3 900 000 mk. Moottorikelkkoja on 75. Niiden hankintahinta on ollut 2 00 000 mk ja jäannösarvo 400 000 mk.

4 JOHTOPAATKSET Yleisesti ottaen laitoksessa on paljon kuljetuskalustoa, joka ei ole välttämätöntä ja ja vaatii tilaa josta tulisi päästä eroon. Tarpeeton aluskalusto aiheuttaa turhia kuluja satamissa. Esim. kutterin talvilämmitys voi maksaa tuhansia markkoja kuukaudessa. Kuijetuskaluston polttoainekulut tuntia tai kilometriä kohden vaihtelevat merkittävästi. Syyt muita suuremmista polttoainekuluista olisi aiheellista selvittää. Luotsauksenja väylänhoidon kuijetuskalustoaja niiden henkilöstöä tulisi voida käyttää molempiin tehtäviin, jotta ne olisivat tehokkaammassa käytössä. Uutta kalustoa hankittaessa tulisi harkita alustyyppejä, jotka soveltuvat sekä luotsaukseen että myös väylänhoitoon. Etenkin sisävesillä, mutta myös rannikolla on alueita, joilla voisi olla edullista kilpailuttaa väylänhoito yksityisillä yrittäjillä. Ainakin turvalaitteiden seuranta ja helpot huoltotehtävät voisi teettää ulkopuolisilla yrityksillä, veneseuroilla, kalastusseuroilla yms:lla. Sisävesilläkin on troolareita, joiden nostokalustolla voidaan siirtää raskaitakin painoja. MXL voi tietysti myös myydä palveluitaan, mutta niiden kysyntä on varsin vähäistä ja niistäkin joudutaan kilpailemaan. Ainakin osa MKL:n kalustosta voitaisiin siirtää konepankkiin, jolloin kaluston käyttäjät joutuisivat harkitsemaan taloudellisinta tapaa hoitaa kuljetustehtäviään. Konepankin periaatteena tulisi olla se, että piireiltä velotetaan kaluston käytöstä kulut, jotka sisältävät myös varaukset uuden kaluston hankintaan. Siltä osin kun piiri saa tarvittavaa kalustoa edullisemmin muualta, kalustoa poistetaan konepankista. Laitoksen ulkopuolelta käytetyn kaluston mukana käytettäneen kaluston vuokraajan miehitystä, jolloin omaa ympärivuotista miehitystä voidaan vähentää. Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa voisi myös neuvotella tehtävistä, jotka soveltuisivat niiden tehtävien yhteyteen. Rannikolla Rajavartiolaitos vaikuttaisi sopivan yhteistyöhön. Rannikon tuntumassa ja sisävesillä esim. kuntien pelastus ja öljyntorjunta veneet voisivat olla käyttökelpoisia väylänhoidossa. Neuvotteluissa voisi luonnollisesti selvittää myös MIKL:n mandollisuuksia tarjota palveluksiaan muille viranomaisille. Palveluja voitaneen tarjota naapurimaillekin. Luotseille ja muille merellisille viranomaisille tulisi korostaa, että niillä on velvollisuus välittömsti ilmoittaa havaitsemistaan merimerkkien puutteista. Väylämerkkien tarkastuksiin voitaisiin käyttää helikoptereita, joista nykyisellä tekniikalla voidaan ilmeisesti taloudellisesti tarkastaa väylämerkit laajalta alueelta. Väylänhoitajat voisivat keskittyä varsinaisiin huoltoihin. Viyläalusten hankintaan on aikanaan ollut perustelunsa. Nyt on ainakin rannikolla Perämerta myöten saatavilla yksityistä kalustoa, joka kykenee tekemään väyläalusten työt. Väyläalusten ylläpitoja miehistökustannukset ovat sillä tasolla, että on taloudellista luopua väyläaluksista ja ostaa tarvittavat palvelut. Väylänhoitoluokitustyöryhmä

5 on omalla tahollaan käsitellyt varsin perusteellisesti väyläalusten tarvetta ja päätynyt myös ehdottamaan raskaista väyläaluksista luopumista. Kuijetuskaluston tarvetta on selvitettävä luonnollisesti yhtenä osana luotsaustaja väylänhoitoa. Esim. nykyaikaisillaja tehokkailla aluksilla ehkä voidaan saada henkilöstökuluissa säästöjä, jotka puoltavat kalliitakin alusinvestointeja. Kalustoa vähennettäessä ja uusittaessa voidaan selvittää, ovatko nykyiset korjaamoym. tilat tehokkaassa käytössä, tarvitseeko niitä kehittää vai voidaanko niistä luopua. Jatkossa tulisi valita päälinja:. Nykyinen käytäntö toimintaa tehostamalla 2. Yhteistyön kehittäminen laitoksessa ja laitoksen ulkopuolisten kanssa 3. Ulkoistaminen 4. Konepankkilhenkilöstöpankki Linjana voisi olla myös eri linjojen yhdistely. Esim. konepankkimenetelmä voisi johtaa ajan myötä töiden ulkoistamiseen. Olosuhteet ja väylästöt vaihtelevat eri puolilla maata oleellisesti, joten alueita tulee tarkastella myös erillisinä. Mikäli MKL liikelaitostetaan siten, että nykinen vylänhoito ja luotsikuljetukset kilpailutetaan yleisillä markkinoilla, nykyinen laitoksen kilpailukyky on erittäin huono. Kilpailukyvyn parantamiseksi tulisi tehdä radikaaleja muutoksia. Tämä olisi myös työntekijöiden etu tulevina aikoina.

Luotsiasemien kutterien käyttö Lute (I Polt.aine Piiri Luotsiaema Alus Ajotunnit Kust. mk Mk, tunti kul. mk/h Hamina MKL06 238 67000 28,5 84,03 SL Hamina MKL07 325 68000 209,23 58,46 Kotka (Orreng rund) MKL 036 84 000 8,08 44,40 Kotka (Orrengrund) MKL4 557 59000 02,2 70,0 Emäsato MKL05 58 64000 405,06 26,58 Emäsalo MKL2 308 4 000 07,80 67,28 Harmaja MKL0 988 6 000 6,74 53,64 Harmaja MKL3 997 5 000 5,45 7,2 Porkkala MKL03 274 4 000 49,64 29,20 Porkkala MKL09 206 45000 2 8,45 77,67 Hanko MKL0 3000 272,73 90,9 Hanko MKL08 408 93000 227,94 75,98 Pärnäinen MKL206 43 49200 44,9 395,35 SM Utö MKL203 8 57900 74,8 2,35 Utö MKL208 837 70000 83,63 4,58 Lillmålö MKL202 6 6500 03,25 200,00 Maarianhamina MKL24 37 5400 45,95 32,43 Maarianhamina MKL27 56 4400 92,3 30,77 Uusikaupunki MKL200 25 44 00 75,70 23,5 Uusikaupunki MKL20 433 286 000 660,5 82,22 Rauma MKL22 527 57300 08,73 4,75 Rauma MKL23 540 69000 32,96 43,5 Mäntyluoto MKL207 670 75600 2,84 60,30 Kaskinen MKL39 43 4 000 99,27 53,27 Kaskinen MKL32O 6 6 000 2666,67 0,00 PL Vaasa MKL36 46 36000 86,54 43,27 Leppäluoto MKL33 363 45000 23,97 46,83 Leppäluoto MKL3 4 4 8 200 2050,00 50,00 Tankkari MKL30 703 93000 32,29 72,55 Tankkari MKL3 32 6000 2,2 53,03 Raahe MKL307 548 39000 7,7 5,09 Raahe MKL308 5 600 40,00 40,00 Marjaniemi MKL304 45 62 000 37,47 66,52 Marjaniemi MKL 305 32 0 000 3 2,50 93,75 Ajos MKL30 369 8 000 29,5 73,7 Ajos MKL302 8 4000 8,64 25,42 Puumala MKL43 225 4 000 7,78 7,78 JS Savonlinna MKL440 97 2800 3,96 59,79 Savonlinna MKL4242 330 22 000 66,67 54,55 Vuokala MKL472 08 90 000 833,33 46,30 Vuokala MKL470 60 7000 6,67 66,67 Yhteensä 4 kpl 5487 2420000 Keskimäärin talus 377,73 59 024 55,76 Kustannuksiin sisältyy polttoaine, telakointi ym; kustannukset, ei pääomakustannuksia Tiedot vuodelta 999 paitsi Suomenlanden mkp:n osalta vuodelta 998

Lute 2 Luotsikutterien käyttö asemittain Lu otsiasema Hamina Hamina iasaai (I Kotka (Orrengwnd) ] Kotka (Orrengrund) Emäsalo Emäsalo Harmaja Harrnaja Porkkala Porkkala Hanko Hanko Pämäinen J Uto Utö a?aea Lillmälö Maananhamina ] Maananhamina tesaai Uusikaupunki rmeaaaeaai Uusikaupunki taäaaani Rauma Rauma a aaraaaae j Mäntyluoto a eaa Kaskinen Kaskinen (I Vaasa Leppäluoto Leppäluoto Tan kkari Tankkari Raahe Raahe Marjaniemi Marjaniemi Ajoa Ajos 'sssaai I Puumala Savonlinna Savonlinna Vuokala Vuokala 0 500 000 Käyttötun nit 500 2 000

Luotsiasemien yhteysveneiden käyttö Lute 3 Piiri Luotsiasema Alus Ajotunnit Kust. mk Mk / tunti Polt. ainekul. mk I h Hamina MKL205 400 245 000 6 2,50 80,00 SL Orrengrund MKL208 258 46 000 78,29 62,02 Orrengrund MKL2 572 288000 83,2 6,4 Emäsalo MKL206 480 99 000 206,25 72,92 Emäsalo MKL22 95 25 000 226,08 80,86 (: Harmaja MKL207 536 0000 205,22 57,84 Harmaja MKL20 764 90 000 248,69 5,8 Porkkala MKL209 33 208 000 628,40 08,76 Hanko MKL 203 57 34 000 596,49 52,63 Hanko MKL204 8 93000 78,75 43,8 Pärnäinen MKL2206 38 78 800 2073,68 955,26 SM Utö MKL2205 42 36 800 876,9 73,8 Maarianhamina MKL2202 22 98 000 622,95 34,43 Uusikaupunki MKL2204 777 04 700 34,75 63,9 Rauma MKL22) 264 28600 0,74 48,8 Mäntyluoto MKL2207 60 46300 77,04 45,76 Kaskinen MKL326 42 39000 94,66 58,25 PL Vaasa MKL323 350 52000 48,57 54,29 C. Vaasa MKL324 7 4200 600,00 28,57 Leppäluoto MKL322 33 35000,82 57,5 Tankkari MKL3207 678 52000 76,70 57,52 Tankkari MKL3208 54 4000 74,07 55,56 Raahe MKL3205 369 27000 73,7 56,9 Marjaniemi MKL3203 335 35000 04,48 77,6 Ajos MKL320 753 73000 96,95 63,75 JS Liikennetoimiala MKL420 60 2300 38,33 38,33 Yhteensä 26 kpl 2 705 2 444 700 Keskimäärin / vene 488,65 94 026,92 92,42 80,96 Tiedot vuodelta 999 paitsi SL piirin osalta vuodelta 998

Lute 4 Luotsiasemien yhteysveneiden käyttö Lu ots iasema Hamina Orrengrund Orrengrund Emäsalo Emäsalo Harmaja Harmaja Porkkaa Hanko Hanko Pärnäinen Utö Maarianhamina I usikaupunki Rauma Mäntyluoto Kaskinen Vaasa ii Vaasa Leppäluoto Tan kkari Tankkari Raahe Marjanie mi Ajos Liikennetoimiala 0 500 000 500 2 000 Käyttötunnit

Lute 5 Luotsiasemien autojen käyttö Kotka Emäsalo Harmaja Porkkala Hanko Turku Turku Turku Turku Merillikennekeskus Maarianhamina Uusikaupunki Mäntyluoto Kaskinen C/) Vaasa 3 Raahe Marjaniemi Marjaniemi Ajos Mälkiä Lau ritsala Puumala Savonlinna Savonlinna Savonlinna Varkaus I I Vuokala Piirikonttori I 0 20000 40000 60000 80000 00000 20000 40000 60000 Ajo kilo met nt

Väylänhoitoveneiden käyttö vuonna 999 Lute 6 Piiri Väyläasema MKL KäYttö Polttoainekus Telakointi Polttoainekus numero tunnit tannukset mk ym.kulut tannukset mklh (I co : Kotka 30 450 36600 0 8,33 Loviisa 302 540 40 500 0 75,00 Helsinki 303 775 46 200 0 59,6 Porkkala 304 540 4 600 0 77,04 Hanko 305 420 32700 0 77,86 Pärnäinen 2302 289 73800 296700 57,25 Jungfursund 230 896 6400 29000 7,4 Långnäs 2304 833 46 400 9 500 55,70 Uusikaupunki 2300 57 22300 6400 43,3 Rauma 2305 556 8900 276500 33,99 Mäntyluoto 2303 53 22 00 8 800 43,08 Kaskinen 3325 304 973 76394 3,95 Kaskinen 3326 46 626 9 24 3,6 Vaasa 339 504 37544 204 74,49 Vaasa 3320 236 408 980 48,34 Vaasa 338 62 759 590 2,24 Vaasa 332 45 77 546 7,3 Kajaani 3306 06 2267 3423 5,73 nan 3303 84 68 2 503 9,26 lnari 330 8 200 732 25,00 Lauritsala 430 9 6 000 000 65,93 Lauritsala 43 08 6000 000 55,56 Puumala 4307 376 34 000 5 000 90,43 Savonlinna 4305 70 2 000 20 000 28,57 Savonlinna 4306 448 23 000 28 000 5,34 JoensuuLieksa 432 400 58000 2000 45,00 Joensuu Lieksa ) 4324 Vuokala 4320 500 73 000 0 000 46,00 Varistaipale 4323 232 3 000 0 33,62 Vuoksensalmi 2) 4368 ' Vuoksensalmi 4362 373 36000 2000 96,5 Vääksy 4360 65 5 000 3 000 30,30 Vääksy 4367 32 8 000 000 250,00 Suolahti 4363 40 30 000 5 000 73,7 Orivesi 4386 252 33 000 3 000 30,95 Ruovesi 4380 68 900 0,3 Ruovesi 438 06 3000 3000 22,64 Virrat 4382 60 400 3 000 23,33 Virrat 4388 66 500 3 000 7,58 )Varalla 2) Ei käytössä

(fl 'I Väylähoitoveneiden käyttötunnit ja kustannukset vuonna 999 'fuu UIJU 400 350 000 200 300 000 000 250 000 800 200 000 50000 600 00000 400.z.i,'. 200 0 0 c ' I I c < < < < cn c CC.. <<<<<<0)0 i' < < 0 0 S. CD 0 CD CD 0 C CD C CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD ) CD 0) CD CD CD.,, C C Co Co CD 00 0. : CD CD CD CD 0 0 CD CP CD CD DC CD 0) CD CD < CD 0 < CD 0 CD o 0 0 CD: 0) C C 0 0 CD: CD: 0 0 0 CD ' D CD CD CD < < CD a Q CD CD CD C C CD < CD CD CD CCC CD CD '< a CD 3 CD CD? 0 0 0 CD CD CD CD 0) _ BB V yiaasema z. (P 0) CD 0) < DKustannukset yht. mk 0 Käyttö tunnit Rauman kustannuksissa mukana telakointikuluja 276 500 mk Kustannukset yht. sisä'tää telakointi ja käyttökustannukset 0: CD..

Väyläasemien autojen käyttö Lute 8 Vaylaasema Numero. Tyyppi. Ajokilometrit Kustannukset markkaa Kustannukset mk/km Polttoainekustannukset mk /00 km Kotka Pauto 8 000 Loviisa Pauto 4 300 Helsinki Pauto 9 500 Porkkala Pauto 9 400 Hanko Pauto 8 500 Latokari MKP207 Pauto 709 9300,3 34,52 Latokari FAP646 Pauto 9 64 700 0,60 28,00 Latokari GCH275 Pauto 23 836 9 00 0,38 27,69 Latokari NAV677 Pauto 32 336 23 400 0,72 40,82 Pärnälnen MKP 208 20 449 5 900 0,29 0,76 Jungfursund MKP 20 552 7700,49 48,52 Långnäs ÅLB75 0403 7000 0,67 35,57 Långnäs ÅLF98 0 806 7 700 0,7 49,97 Uusikaupunki MKP 209 7 768 3 200 0,4 27,03 Rauma MKP 206 Hauto 3355 3900 6,24 Mäntyluoto LGY366 Pauto 5 655 2 900 0,5 42,44 Kaskinen CAV627 9 893 2456,26 6,7 Vaasa HIP42 Pauto 0276 6587 0,64 2,70 Vaasa VGJ 368 Hauto 29474 0388 0,35 20,27 Vaasa XFS678 Kauto 8000 3879 0,22 2,55 Vaasa NIA9 Hauto 44 02 20903 0,47 5,8 Vaasa EJB984 Pauto 26 79 6 667 0,25 7,64 Vaasa MKH 8 Erik.auto 38 3572,03 4,53 Navi Il EHR 758 6500 8883,4 25,68 Navi Il EFJ 29 20 000 5 202 0,76 23,65 Kokkola MKL3829 29 009 4 923 0,5 2,98 Kokkola MKL3890 263 2002 0,95 4,28 Kokkola MKL3699 Pauto 260 8707 0,33 4,79 Kokkola MKL3748 6 850 6 330 0,38 33,36 Oulu MKP30 37054 8866 0,24 7,37 Oulu OSH 969 405 2523 0,8 8,00 Navi I MKL3740 Ma. auto 26 448 Kajaani FBG 59 3859 6445 0,43 9,05 nan FAV557 8500 2227,20 80,84 Lauritsala IFE 773 Hauto 6 000 3 000 0,5 50,00 Joensuu Lieksa RFY28 Hauto 40 000 7 000 0,43 42,50 Vuoksensalmi BGR43 Hauto 7 800 3 500 0,45 44,87 Suolahti TGU 38 Hauto 2200 7000 0,57 57,38

Porkkala Nav Il Helsinki Loviisa Långnäs Väyläasemien autojen käyttö vuonna 999 Lute 9 AirkiIrmfrit Kustannukset markkaa 0 0000 20000 30000 40000 50000 0 5000 0000 5000 20000 25000 Kotka Hanko Latokan Latokan (S Latokan Latokari Prninen Jungfursund Langnäs Uusikaupunki Rauma Mäniytuoto Kaskinen Vaasa I5 Vaasa Vaasa Sä Vaasa Vaasa Vaasa Il Navi Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Oulu Oulu I Navi Kajaani nan Launtsala J:suu Ueksa Vuoksensalmi Suolahti

Lute 0 Väyläalusten käyttö Piiri Alus Tuntia I vuosi Käyttö Kustannuk Mk/tunti tunnit set mk SL Seili 2 045 5 060 000 2 474 SM Linja 88 257000 338 Sektori X 4 040 600 25 380 0i II 724 984 000 57 S Oili III 2068 23000 543 PL Letto 785 875 000 48 Oili IV 446 0 JS Kummeli 028 380 000 342 Peruskorjauksessa S

Lute ii Väyläalusten käyttö vuonna 999 2500 S 2000 C C 500 :0 000 500 :ii Cl). 0 = 5 = 0 > 0 E 0 E Väyläalus äyioito9ukäytto

F 2500 I Lute 2 Väyläalusten käyttö ja kustannukset vuonna 999 Käyttötunnit Kustannukset 000 mk 0 000 2000 8 000 7 000 500 I,j 5 000 000 4000 500 2 000. 000 I s I. p',aj r' I I.+'I t.+ii i r.. L = = 0 > 4 0 a) I Väyläalus D Käyttötunnit Kustannuksetmk Luvuissa on myös muut kuin väyänhoitokustannukset