RAKENTAMISEN TEKNIIKAT
ÄÄNEN ETENEMINEN ULKONA Pistelähde vaimenee vapaassa ympäristössä käänteisen neliölain mukaan eli 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa Viivalähde (liikennemelu) puolestaan 3 db Ääniaallot taittuvat kun äänennopeus muuttuu
ÄÄNEN ETENEMINEN ULKONA Diffraktio esteestä
ÄÄNEN ETENEMINEN SISÄTILOISSA Suljetussa tilassa heijastukset nostavat äänenpainetasoa Muodostuva äänenpainetaso riippuu tilan absorptioalasta Sama äänilähde eri tiloissa voi muodostaa siis hyvin erilaisia äänenpainetasoja Absorptioalan kaksinkertaistuminen laskee huoneen äänenpainetasoa 3 db
ÄÄNENERISTÄVYYDEN PERUSTEITA Yksinkertaisilla rakenteilla ilmaääneneristävyys R noudattaa massalakia ääneneristävyys nousee 6 db, kun pintamassa tai taajuus kaksinkertaistuu Koinsidenssin rajataajuudella R heikkenee (suurilla taajuuksilla) Taivutusaallon nopeus = äänen nopeus ilmassa Resonanssi heikentää pienillä taajuuksilla
ILMAÄÄNENERISTYSLUKU Ilmaääneneristys R määritellään rakenteeseen osuvan ja läpäisevän äänitehon suhteena Taajuudesta riippuva Ilmaääneneristysluku R w määritetään vertailukäyrän avulla (saadaan yksilukuesitys) Kuvaa eristävyyttä puhetta vastaan Liikennemelua varten tarvitaan spektripainotustermit R w + C tr tieliikennemelulle R w + C lentomelulle
MELUTASOJEN OHJEARVOT
MELUNTORJUNTA JA ÄÄNENERISTÄVYYS KAUPUNKI JA KAAVASUUNNITTELUSSA Kaupunkien ja väylien meluselvitykset Karkea mallinnus, selvitetään altistujien määrä Yleiskaavan meluselvitys Kaavamääräyksillä turvataan edellytykset meluntorjunnalle Ääneneristävyydestä voidaan esittää karkea arvio Asemakaavan meluselvitys Tarkempi melumalli, kun massoittelu on tiedossa Laaditaan periaatteet melusuojaukselle, tarvittaessa suositus kaavoittajalle ääneneristävyysvaatimuksesta Rakennuslupien meluselvitys Päätavoitteena löytää rakenteet, joilla meluntorjuntavaatimukset ja melun ohjearvot saadaan täytettyä
JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN ARVIOINTI Sisälle muodostuvan äänitason arvioimiseksi on tunnettava julkisivuun kohdistuva melutaso (liikennemelu) ja julkisivun rakennusosien kokonaisääneneristävyys Äänitasoeroon vaikuttavat julkisivun kaikki rakennusosat ja huoneiden muodot (äänitasoerot huonekohtaisia) Kokonaisääneneristävyyden merkittävin yksittäinen tekijä on heikoiten ääntä eristävä rakenne Jos yksi rakenne on heikko, ei muita rakennusosia parantamalla voida merkittävästi vaikuttaa lopputulokseen Ikkunat tärkeässä roolissa Tiiviys tärkeätä
ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUSMENETELMÄT Ympäristöopas 108 Ei anna seinän kokonaiseristävyyttä lukuarvona, vaan antaa rakennusosille minimiarvot, joilla haluttu eristävyys saavutetaan Laskettaessa ei tarvitse tietää rakenteiden ääneneristävyysarvoja Lasketaan vähimmäisarvot ja valitaan tämän täyttävä rakennusosa Menetelmä ei anna lukuarvoa rakenteiden toteuttamalle eristävyydelle + nopea, yksiselitteinen
ÄÄNITASOEROMENETELMÄ (HALMEEN MENETELMÄ) Tässä menetelmässä suunta on päinvastainen kuin YO108:ssa Rakennusosien ilmaääneneristysluvuista lasketaan toteutuva äänitasoero ja tätä voidaan verrata kaavamääräykseen Menetelmällä voidaan tutkia yhden rakennusosan eristävyyden vaikutusta kokonaiseristävyyteen + saadaan selvitettyä rakenteiden toteuttama kokonaisääneneristävyys
MITOITUS YMPÄRISTÖOPAS 108 Kuva 1: rakennukseen kohdistuu noin 57 db äänitaso eli äänitasoeron L A on oltava 22 db Ulkovaipan ääneneristysvaatimus saadaan äänitasoeron avulla seuraavasti: R tr,vaad = L A + K 1 + 7 Tekijä K 1 on ulkovaipan S ja lattiapinta-alan S H suhde S/S H 2,5 2,0 1,6 1,3 1,0 0,8 0,6 0,5 0,4 K 1 5 4 3 2 1 0 1 2 3
MITOITUS YMPÄRISTÖOPAS 108 Ulkoseinän ilmaääneneristysluku on oltava 3 db koko ulkovaipan ilmaääneneristyslukua suurempi. R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 Ovilta ja ikkunoilta vaadittava ilmaääneneristysluku riippuu niiden pinta-alasta. Pinta-alan vaikutus otetaan huomioon tekijällä K 2. ƩS i on tarkasteltavan rakenneosa yhteenlaskettu pinta-ala. ƩS i /S 0,10 0,13 0,15 0,20 0,25 0,30 0,40 0,50 K 2 6 5 4 3 3 2 1 0
MITOITUS YMPÄRISTÖOPAS 108 R tr,vaad = 22 + 5 + 7 db = 34 db R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 eli 37 db Ikkunoille korjauskerroin -5 db R A,tr = 34 5 = 29 db Ovelle korjauskerroin -6 db R A,tr = 34 6 = 28 db
ÄÄNITASOEROMENETELMÄ Jokaisen rakennusosan tunnettuun ääneneristyslukuun lisätään rakennusosan alan ja huoneen pohjapinta-alan suhteen laskettu korjaustermi. Esimerkki: Huoneen pohjapinta-ala 13 m 2 Ikkunan pinta-ala 4 m 2 (31%) ja R w + C tr 32 db Ovi 2 m 2 (16%) ja R w + C tr 28 db Ulkoseinä 26 m 2 (200%) ja R w + C tr 38 db Pintaalasuhde % Korjaus R w + C tr - lukuun 10 12 16 20 25 31 40 50 63 80 100-3 -2-1 0 +1 +2 +3 +4 +5 +6 +7
ÄÄNITASOEROMENETELMÄ Muunnetaan osien eristävyydet vastaamaan pinta-alasuhdetta 20% Ikkuna 32-2 = 30 db Ovi Seinä 28 + 1 = 29 db 38-10 = 28 db (10*lg((alojen suhde)/0,2)=10 db) Sijoitetaan ulkopuolelle kuvitteellinen äänilähde 100 db(a) ja lasketaan eri reittiä siirtyvät äänitasot Ikkuna 100 30 = 70 db Ovi Seinä 100-29 = 71 db 100 28 = 72 db
ÄÄNITASOEROMENETELMÄ Yhdistetään äänitaso logaritmisesti yhteen L A = 10*lg(10^(7,0) + 10^(7,1) + 10^(7,2)) = 75 db Saavutettu eristys on 100-75 = 25 db Äänitasoerovaatimus oli 22 db
KIITOS