Kunnallisvaalit vuosina 1918-1922. De kommunala valen åren 1918 1922. K a u a n riid a n a la is e n a o llu t, m u tta ta rp e e l lis e k s i h a v a it tu u u d istu s k u n n a llis h a llin n o s sam m e to te u tu i, kun m a a la is k u n ta in ja k a u p u n k ie n k u n n a llis la it -sekä k u n n a llin e n v a a lila k i s ä ä d e ttiin m arrask. 2)7 ip. 19rt7. N i i d en m u kaan k u n n a n asio ista p ä ä ttä ä n iin h y v in kau pu n geissa tkmin kauppa lioissa ja. m aala is k u n n issa, v ie lä p ä e rin ä is in eh d o in taajavä k isissä y h d jr.skunnissakin va ltu u s to ja k u n n a n ta lo u d e n h o ito a ta rk a s ta v a t y le is illä v a a le illa v a lit u t tilin ta r k a s ta ja t. V a ltu u s to, jo n k a jä se n lu k u e rity is e n laeissa m ä ä rä ty n a steiko n m u k a a n riip p u u k u n n a n h e n k ik ir jo ite tu s ta v ä k ilu v u s ta, ja tilin ta r k a s ta ja t, jo ita m a a la isk u n n iss a on 4 ja kau p u n g eissa v ä h in tä ä n 4 y h tä m o n in e va ra m ie h in e e n, v a lita a n 3 vuodeksi v ä littö m illä ja s u h te e llis illa va a le illa. V a lt u u t e tu is ta eroaa v u o s itta in 1/3 ja tilin ta r k a s ta jis t a m aialaiskunn.issa 2, k au p u n g eissa v a ltu u s to n p ä ä ttä m ä m äärä, T ä te n va p a u tu n e e t p a ik a t tä y te tä ä n v a a le illa, jo tk a to im ite ta a n jo k a vuosi jo u lu k u u n 4 ja ta rp e e n tu lle n s it ä s.euraava n a p ä ivä n ä. N. s. m a rra sk u u n la kon v. 1917 ja se u raavan vuoden alussa alkaneen k a p in a n tähden e n sim m äise t tä m ä n la in m u k a is e t v a a lit to im e e n p a n tiin k a ik k ia lla m aassa, ani h a rv o ja k u n tia lu k u u n o tta m a tta, k u ite n k in va sta jo u lu ta m m ik u u n a ik a n a vv. 1918 11919. Sen jälkeen on v a a lit säänn ö llis e s ti to im ite ttu jo k a vuosi la in m ä ä r ä ä m än ä a ik a n a, lu k u u n o tta m a tta n iit ä ly k k ä ä n ty m is iä m u u tam issa khnnissa, jo tk a o va t a ih e u tu n e e t e r ity is is tä syistä, Seu ra a vass a k ä s ite llä ä n k u n n a llis v a a le ja vv. 1918 1922 m aan kaupungeissa, k au p paloissa, m a a la isk u n n issa ja n iis s ä taaijaväkisissä yh d ysku n n issa, jotka, ovat k ä y ttä n e e t h yväkseen tä tä la in n iille suom aa o ik e u tta. T ä llö in k u ite n k in on h u o m a u te tta v a, e ttä tie to ja e i ole sa atu k u n n a llis v a a le is ta v. 1918 6 :s ta A h v e n a n m a a n k u n n a sta sekä A k a a n ja K a u h a v a n k u n n ista, v. 1919 M a a r ia n h a m i n an k a u p u n g is ta ja 5 :stä A h v e n a n m a a n m a a la is k u n n a sta sekä U u d e n k a a rile p yyn k a u p u n g ista, v. 1920 7 :stä A h v e n a n m a a n kun- D en längie omstriddla, men1 n ödig b efu n n a k o m m u n a lre fo rm e n b lev en v e rk lig h e t, dâ la g a r n a om k o m m u n a lfö rv a ltn in g e n i la n d s ko m m u n ern a och i städ ern a ävensom den k o m m u n a la va lla g e n stiftadies den 27 nav. 19 17. E n lig t dessa la g a r tillk o m m e r såv ä l i städ ern a sam i k ö p in g a r och landiskam im uner, ja t. o. ni., med vissa v i l l k o r. i sam hällen med sam m anträtngd befo lk n in g, b e slu ta n d e rä tte n i kom m unens a n g eläg enheter k o m m u n a lfu llm ä k tig e ; skötseln av kom m unens ekonom i gran skas av reviso rer utsedda genom allm än n a val. K o m m u n a lfu llm ä k tig e, v ilk a s m edlem santal enlig t särskild i la g bestälmd sk a la är beroende av koimitnunens imantalsöfcriivna- fo lk m ä n g d, sam t re v is o re rn a, v ilk a i la n d skom m u n ern a äro 4 och i städ erna m in st 4 jä m te lik a m ånga suppleanter, väljais fö r 3 år i sän der medels d ire k ta, p ro p o rtio n e lla va l. A v fu llm ä k tig e a v g å r å rlig e n 1/3, arv re v is o re rn a i lan d skom m u n ern a h ä lfte n, i städ ern a e tt av sta d s fu llm ä k tig e fa s ts tä llt a n ta l oöh besätta s de så lu n d a le d ig b liv n a p la ts e rn a genom val som fö rrä tta s v a rje år den 4 decem ber saimt i fa ll av behov även. fö lja n d e dag. T i l l fö ljd av den s. k. n o vem b erstrejken år 4947 sam t det i bönjan av fö ljan d e år u t b ru tn a u p p ro re t ve rk stä lld e s de fö rsta v a le n e n lig t denna lag ö ve ra llt i landet, med> und a n ta g av n å g ra få k o m m u n er, liikiväl fö re t i decem ber ja n u a r i åren(1918 11919. D ä r e fte r h a va len reg elb u n d et fö r r ä tta ts v a rje år den lagbestäim da tid en, med u n d a n ta g av sådana uppskov i n åg ra k o m m u n er. v ilk a fö ra n le tts av särsk ild a om ständigheter. I det fö ljan d e redogöres fö r de kom m u n ala valen åreni 1918 192l2 i landets städer, k ö p in g a r och la n d sk o m m u n e r sam t i de sa m h ä llen med sa m m an trän g d b e fo lk n ing, v ilk a begagnat sig av den fö rm å n la gen b e v ilja r dem i d e tta avseende. H ä r v id ä r dock a tt m ä rk a, a tt u p p g ifte r ick e e rh å llits om 1918 års kom m u n ala v a l i 6 kom m u n er på A la n d ävensom i Akkais och K a u h a v a, om 19)19 års v a l i M a rie h a m n och 5 la n d s kom m u n er på Å la n d ävensom i N y k a rle b y stad, om 1929 års val i 7 åländska kom m uner
n a s ta ja v. 1921 H iit t is t e n kunnasta. L i sä k si v a a le ja e i ole to im ite ttu v. 1919 K i i koisten, ja Pet-olahden sekä v. 19l20 Peto la h - den kunniassa. M aaseutuun, on, tä llö in lu e ttu kauppala t, M a a la is k u n n a t ja taaijaiväikiset y h d ysku n n at. K u n sa n g en m onessa kunnassa v a rs in k in p o rvarillis e t, p uolueet o va t v a a leissa olleet keskenään v a a liliito s s a t a i en- nalko-lta sopineet y h te is is tä eh d o k k aista ja eh d o k aslisto ista, jo ita m uodostettaessa ei lik im a in k a a n a in a ole p id e tty s ilm ä llä puo- luenä-kök-ohiia. on tie to ja e ri p o rv a rip u o lu e is ta tä llö in o llu t m ahdoton saada, minkä- tä h d en tila s to a la a d itta e ssa on o llu t pakko k ä y ttä ä ja k o a : p o rv a rip u o lu e e t ja so s ia lis tiset puolöeet, jo llo in jä lk im m ä is iin on lu e ttu so s i a 1idem o k r a a 11 i ne n puolue, s o-s i a 1i s t i n-en ty ö väen p u o lu e ja k ris tillin e n työ väen p u o lu e. Ä änio ikeutu t. V a a lilu e tte lo id e n m u kaan o li ä ä n io ik e u te ttu ja h e n k ilö itä vv. 1918 19122 : och on) 1921 års va l i H it i s kom m un. D ä r t ill är a tt m änka, a tt va l ick e fö r rä tta ts i K iikois och P e ta la k s kom m u n er år 1919, lik a lit e t som i P e ta la k s å r 1920. T i l l landsbyg den h a rä k n a ts k ö p in g a r, landskom m uner ooh sam h ällen med sam m a n trä n g d b e fo lk n in g. D å i.synnerhet de b o rg e rlig a p a r tie rn a i ganska m ån g a kom m u ner fö re valen, in g å tt va lfö rb u n d sinsem ellan, e lle r på fö rh a n d överen skom m it om gem ensam m a k a n d id a te r och k a n d id a tlis to r, v a rv id p a r tis y n p u n k te r icke ens närm elsevis a lltid v a r it de bestälnimande, h a r det i dessa fa ll v a r it om öjligt, a tt e rh å lla u p p g ifte r om de b o rg e rlig a p a r tie r n a v a r t fö r sig, v a r fö r m an v id.s ta tis tik e n s u p p g ö ran de v-arit tvu n g e n a tt använ d a i ndlelningen : b o rg e rlig a p at tier och s o c ia lis tis k a p a rtie r. T ill de senare ha då rä k n a ts socialdem o k ra tis k a p a r tie t, s o c ia lis tis k a a rb e ta rp a r t ie t saimt k r is tlig a a rb e ta rp a rtie t. Röstberättigade. E n lig t v a llä n g d e rn a va r ' a n ta le t rö s tb e rä ttig a d e personer åren 1918 192:2 : Kaupungeissa M a a s e u dulla Koko maassa I städerna På landsbygden I hela riket Vuonna Mieliiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä År Män Kvinnor Summa Män Kvinnor Summa Män Kvinnor Summa 1918... 113137 159 436 272 573 666 211 714 881 1 381 092 779 348 874 317 1 653 665 1919... 96 784 148 444 245 228 629 778 681 917 1 311 695 726 562 830 361 1 556 923 1920. 103 540 155 221 258 761 648 343 698 738 1 347 081 751 883 853 959 1 605 842 1921.... 104 028 156 459 260 487 671 624 718 973 1 390 597 775 652 875 432 1 651 084 1922.... 107 982 162 573 270 555 674 258 722 448 1 396 706 782 240 885 021 1 667 261 Ä ä n io ik e u te ttu je n lu k u kasvo i vu o si vu o delta, p a its i v. 1919, jolloin, se väh en i e d e llisestä vuodesta lähes 100 000:11a. T äm ä jo h t u i s iitä, e ttä m u u to k sella k u n n a llis ia,k e ih in e lo kuun 15 p :lt ä 1919 e v ä t t iin va a lio ik e u s n iiltä, jo tk a huo,limattoimuudesta, o liv a t juitta n e e t m ak sa m a tta kahden- lä h in n ä edtellisen vuoden ku n n allism aksu n sa, sekä n iilt ä, jo tk a n a u tt iv a t v a k in a is ta va iv a is h o ito a. V a rs in rip e ä s ti kasvoi ää n io ik e u te ttu je n, lu k u vv. 1920 71921. T ä m ä saa se lityk se n sä siitä,, e ttä ä ä n io ik e u te ttu je n lu k u a tällöin, lis ä s iv ä t n ä in ä vu o sin a toim ieenpa,utujen arm ahdusten k a u tta ä ä n io ik e u tta n a u ttiv ik s i tu lle e t v a l tiorikoksesta- tu o m itu t. V. 1922 o li lisä y s jo m e lk o is ta p ienem p i, ollen v a in 1/3 edellisen vuoden lisä yk sestä. Äänestäneet. M is s ä m ä ä rin ä ä n io ik e u tta k ä y t e ttiin kysym yksessä o le vin a vu o sin a t o i m eenpannuissa k u n n a llis v a a le is s a n ä k y y seu- raavast-a tau lu ko sta : D e rö stb erä ttig a d es a n ta l ökades å r fr å n år, utom år 1919-, då m inskningen- fr å n fö re gående år v a r nära- på 109090. O rsaken h ä r t ill v a r den, a tt geniom en i k o m m u n a l lagarna- fö retag en än d rin g av den 15 au g u s ti 191.9 personer, som a v vård slö sh et lä m n a t sin a kom-muna-luts-kylder obeta-lade fö r tväinne närm ast, föregiåendle, å r, ävensom personer, v ilk a sta d ig va ra n d e e rh ö llo f a t t ig vård, från-känd-es rö s trä tt. S y n n e rlig e n sna-bbt ökades de rö stb e rä ttig a d e s a n ta l åren 19,20 (1900. F ö r k la r in g e n tiili denna ökn in g är den a tt de fö r s ta ts fö rb ry te ls e r -dämda. -viijikia deiss-a år alminiesitieradies, åter blevq röstb erättigade. Å.r 19-22 v a r ö kn in gen red a n b e ty d lig t m in d re, enda-st 1js a,v fö reg åen d e års ö knin g. Röstande. 1 v ilk e n m ån de rö s tb e rä ttigade begagnade sig av sin rö s trä tt vid de ifrå g a v a ra n d e år förrättaid-e kom m u n ala va l-en framgå-r av följandle tabell :
Vuonna År Valtuutettujen vaalissa Vid valet av fullmäktige Luku Antal Miehiä Män % äänioikeutetuista miehistä I % av röstberättigade män Naisia Kvinnor Luku Antal /0äänioikeutetuista naisista I % av röstberättigade kvinnor Luku Yhteensä Snmma Antal! /<i äänioikeute- 1 tuista I % av röstberättigade Tilintarkastajain vaa lissa Vid valet av revisorer Luku Antal % äänioikeutetuista I % av röstberättigade Kaupungit Städer 1918... 47 812 42.3 74125 46. 5 121937 44.7 104 7-24 38.4 1919... '... 51 881 53.6 82 033 55.3 133 914 ^ 54.6 120 048 49.0 1920... 54 773 52.9 78 006 50.3 132 779 51.3 127 538 49.3 1921... 58 649 56.4 80 800 51.6 139 449 53."> 132 975 51.0 1922... 54 716 50.7 75 043 46.2 129 759 48.0 124 885 46.2 Maaseutu Landsbygd 1918... 157 801 23.7 125 597 17.6 283 398 20.5 233 293 16.9 1919... 213 417 33.9 183 762 26.9 397 179.30.3 330 371 25.2 1920... 246 993 38.1 193 878 27.7 440 871 i 32.7 377 656 28.0 1921... 254 788 37.9 201 170 28.0 455 958 : 32.8,399 211 28.7 1922... 231116 34.:i 177 893 24.6 409 009 : 29.3 355 843 25.3 Koko maa Hela riket 1918... 205 613 26.4 199 722 22.8 405 335 24.3 338 017 20.4 1919... 265 298 36.Ô 265 795 32.0 531093 34.1 450 419 28.9 1920... 301 766 40.1 271 884,31.8 573 650 35.7 505 194 31.5 1921....313 4.37 40.4 281 970 32.2 595 407 I 36.1 532 186 32.2 1922... 285 832.36.0 252 936 28.6 538 768 32.3 480 728 28.8 V e rra tta e s s a äänestä jien lu k u ja to isiin sa sekä v a ltu u te ttu je n e ttä tilin ta r k a s ta ja in va a le issa h u o m a taan, e ttä nousu v. 1919 edellisestä vuodesta o li va rs in su u ri seuraa- v iin v u o s iin v e rra ttu n a. Sen a ih e u tti to iselta puolen k a p in a n johd osta syntynyt, lam aann u s tila v. 1918 ja to ise lta puolen saman vuoden lo p u lla ja seuraavana vuonna arm ah d ettu jen, va ltio rik o k s e s ta tu o m ittu je n osanotto va a le ih in. V. 1'9I22 taas on h a v a it ta vissa ä ä n e stä jä in lu v u n sekä ab so lu u ttista e ttä su h teellista välheniemistä1, m ik ä otaksu t ta v a s ti jo h tu u väsym isestä jo k a v u o tis iin v a a le ih in. M it ä siihen tulee, e ttä t ili n t a r k a s ta jia äänestäneiden lu k u k a ik k in a vu o sina on o llu t tu n tu v a s ti v a ltu u te ttu ja äänestäneiden lu ku a pienem pi, saanee se s e lity k sensä siitä, e ttä suuressa osassa m aata k ä y te tä ä n v a in y h tä v a a lilip p u a, jo k a sisä ltä ä sekä. valtuusm ies- e ttä tilin ta rk a sta ja e h d o k - k aat, jo llo in to d ennäkö isesti osa ä ä n estä jistä on u n o h ta n u t äänestää tilin ta rk a sta ja e h d o k - k a ita. T ie te n k in on p a ljo n s e lla is ia k in, jo tk a ta lla lla a n o va t o lleet tilin ta rk a sta ja e h d o k - k a ita äänestä m ä ttä, s illä e ih ä n tilin t a r k a s ta ja in v a a li h erätä y h tä s u u rta m ie le n k iin toa k u in v a ltu u te ttu je n va a li. J älmifä r m an de olika, åren. antalet röstande S'iivâl vid valen, av fullm äktige som av revisorer, fin n er man att ökningen år 1.919 frå n föregående år var ganska betydlig i jäm förelse med de följande åren. Ö kningen härrörde å ena sidan av dem förslappnitng, som förorsakades av det röda upproret år 191.S, ocli å andra sidan av de för statsförbrytelser dömdes, men i slutet a.v samma år och under följande år amnestierades deltagande i valen. Å r 1922 förm ärkos åter en såväl absolut som re la tiv m inskning av de röstandes antal, viliken m inskning sannolikt härrörde a,v den trö tthet de årligen återkommande valen förorsakade. V ad beträffa r den omständighet, att antalet personer v ilk a deltagit i revisorsvalen alla år v a rit betydligt m indre än antalet personer, som deltagit i valen av fullm äktig e, torde den få sim fö rk la rin g därav, att i en sitior diel kommuner endast en valsedel användes, v ilken upptog såväl fullm äktig- som revisorskandidaterna. varvid sannolikt en del av de röstande glömt att rösta på revisorskandidaterna. Tyd lig en finnes det också mänga, som avsik tlig t underlåtit att rösta på revisorskandidaterna, då ju valet av revisorer icke eger samma intresse som valet av fu llmäktige.
O san o tto v a a le ih in 011 k aiikkin a vuosina o llu t mielikö laiimtea. V ilk k a in»e o li v. 1921, ja s illo in k in o li v a ltu u te ttu je n vaalissa äänesti) ne iden lu k u v a in 36.i ]c eli siis vä h ä n enem m än k u in */* ä ä n io ik e u te tu is ta, eikä tilin ta r k a s ta jie n va a liss a sitä k ä ä n. L a im e in se o li v. 19118, jo llo in v a ltu u te ttu ja ' äänesti v a ja a 1jt ja t ilin t a r k a s t a jia 1jr> ä ä n io ik e u te tu ista. V e rra tta e s s a to is iin s a k a u p u n k ie n ja m aaseudun su h d elu ku ja h u o m a taan, e ttä osanotto v a a le ih in on o llu t m o n in v e r ro in la im e a m p a a m aaseu d u lla k u in k a u p u n geissa. K a u p u n g e is s a ä ä n e stä jie n su h teellin e n lu k u lä h e n te li1 ä ä n e stä jie n p ro s e n ttilu ku a eduskuntavaaleissa, ään estän eitten ollessa s u u n n ille e n SO clo ä ä n io ik e u te tu is ta, m a a seu du lla v a in noin 30 cr. K o k o m aan äänestäneiden alh aiset suhdelu v u t jo h tu v a t siis su u rim m a k s i osaksi s iitä, e ttä m aaseu d u lla n iin su u ri osa ä ä n io ik e u te tu is ta on o llu t äänestäm ättä. S e ei k u ite n kaan johd u y k sin o m a a n veltto u d esta, sillä m onissa m a a la isk u n n iss a eri v a lt io llis e t puo- lu e ry h m ä t o vat e d e ltä p ä in sopineet yhdestä va ltu u sm ie ste n ja tilin ta r k a s ta ja in ehdokaslis ta s ta, jo llo in äänestys lu o n n o llis e s ti on o llu t v a in m u odollinen. U s e in v a a lit on m yös to im ite ttu m u ita k u in v a lt io llis ia puolu enäköikohtia silm ä llä p itäen, jo llo in u sein k in edusta jaehdiokkaiksi on asetettu k u n n a l lisissa lu o tta m u sto im issa an s io itu n e ita, k a ik k ie n äänestäjäiryihm ien lu o ttam u k sen sa a v u tta n e ita h e n k ilö itä ; tä llö in v a a le ih in osanotto luon.nollislesti on o llu t la im e a ta. S itä p a it s i äänsi äijät, e iv ä t vo i odottaa edusta jie n s a to im in n a s ta k u n n a n v a ltu u sto is sa lik im a in k a a n 1 sa m a n la isia ja y h tä s u u ria tu lo k s ia k u in v a lt io p ä iv illä, n iin että sekin osaltaan se littää laim ean va a le ih in osanoton. T a u lu k o s ta n ä k y y edelleen, että m iehet vu o si vu o d elta y h ä in n o k k a a m m in ovat ru ven n e e t k ä y ttä m ä ä n ä ä n io ik e u tta a n, kun sen sija a n n aisten osanotossa v a a le ih in ori ta p a h tu n u t su h teellisen vä h ä n v a ih te lu ita kysym yksessä o le vin a vu o sin a. V e r r a t tu in a n a is iin ovat m ieh et v a rs in k in vv. 1920 19212 su h tee llise s ti p a ljo n suurem m assa m äärässä k ä y ttä n e e t ä ä n io ik e u tta a n. T o s in o li n aisten su h d e lu k u k au p u n g eissa vv. 1918 1919.jonkini v e rra n 1 su u rem p i k u in m iesten, im utta m aaseu d u lla on m iesten su h d elu ku k a u tta a lta a n tu n tu v a s ti suurem p i, vielä p ä n iin, e ttä v. 19210 ää n io ikeu tuist.a m ieh istä 38.1 % eli lähes s/s on ä ä n estä n yt, n aisista D eltag an d et i 'vaien lia r under alla år v a r it ganska la m t. L iv lig a s t vair det år 1.921 och t. o. m. då u tg jo rd e a n ta le t d eltag are i v a le n av fullrmälktilge endast 36.1 /o e lle r således b lo tt något över */* av de rö stb erättigades a n ta l, 1 va len a v re v is o re r ick e ens så stor del. L a m a s t v a r d eltag an d et år 1918, då k n a p p t 1!t av de rö s tb e rä ttig a d e röstade på fu llm ä k tig e oeb endast */» på reviso rern a. Jä m f ö r m an m ed v a ra n d ra re la tio n sta le n fö r städ erna ocli fö r landsbygden, fin n e r m an a tt d eltagandet i valen på landsbygden v a r it o fa n tlig t m ycket la m a re än i städerna. I städ ern a n ärm a d e sig det r e la tiv a a n ta le t rö stande p ro c e n tta le t fö r a n ta le t d e lta g a re i rik sd a g svale n i d et de rö stan d e u tg jo rd e u n g e fär 50 % av de röstberättigade, på landsbygden därem ot endast o m k rin g 30 c;o. D o lå g a p ro ce n tta le n fö r rö stan d e i hela r ik e t h ä rr ö ra sålunda t i l l stö rsta delen d ä r av, a tt en så stor del av de rö s tb e rä ttig a d e på landsbyg den u n d e rlå tit a tt rösta. D e tta är dock in g a lu n d a a tt t ills k r iv a u teslu ta n d e bristan d e intresse, ty i mlånga landskom m u ner ha de p o litisk a p a rtie rn a ' pft fö rh an d överenskom m it 01m gem ensam lista fö r v a len aiv fu llm ä k tig e och re vis o re r, i v ilk e t fa ll o m rö stn in g en n a t u r lig tv is b liv it endast en fo rm a lite t. O fta ha också vid valen s fö r rä tta n d e avseende fästs viid andra än p o litiska p a rtis y n p u n k te r, och som k a n d id a te r uppställts personer, som g jo rt sig m e rite ra de i k o m m u n ala fö rtro e n d e v ä rv och d ä rv id fö rv ä rv a t sig a lla vä lja rg ru p p e rs fö rtro en d e. 1 sådana' fa ll lrar delta& andët i v a le t sjä lv fa lle t varit, lamt,. D essutom ku n na de röstande icke av sin a representanters verk sam het som k o m m u n a lfu llm ä k tig e fö rv ä n ta ens îiiirmie'lseivis lilkada-na och lik a stora re su lta t som av rep re se n ta n te rn a i rik s d a g e n ; också detta b y r a r till att fö rk la ra det lam a deltagandet i de kom m unala valen. A v tabellen synes vid are, a tt m ännen år fr å n å r a llt iv r ig a r e b ö rja t begagna sig av sin rö s trä tt, va rem o t k v in n o rn a s d eltag ande i va le n u n d e rg å tt jä m fö re lse v is få fö rä n d rin g a r u n d er de ifrå g a v a ra n d e åren. T jä m fö relse med k vin n o rn a ha m ännen i synnerhet, åren l9i20 1922' i r e la t iv t m ycket stö rre m ån begagnat sig av sin rösträitt. V iss e rligen va r de röstando kvin n o rn as relationsta l i städerna åren 1918 1919 något stö rre än m ännens, m en på landsbyg den v a r m ännens re la tio n s ta l k ä n n b a rt s tö rre ; sålunda röstade år 1920 av a lla rö stb e rä ttig a de m än 38.1 % e lle r n ästan */*, av k v in n o r na endast 27.7 % e lle r något över */*. I det
i i va in 2l7.T % e li väh än y li 1j 4. E d e llä jo huom a u te ttiin, e ttä ä ä n e stä jie n lu k u v. 1922 on tu n tu v a s ti v ä h e n ty n y t e d e llise stä vuodesta. Sa m a ilm iö on h a v a itta v is s a k u m m a n k in sukupuolen sekä ab so lu u ttisia että su h teellisia- lu k u ja tarika-stetta-essa. 'Miten- hyväksytyt- v a a lilip u t ja k a u tu iv a t p u o lu eittain. sekä m ik ä m äärä oli h y lä tty jä ' v a a lilip p u ja k u n a k in kysym yksessä olevan a vuonna, k ä y se lville seuraavasta ta u lu kosta : föregående h a r redan påpekats, att de röstandes a n ta l å r 1922 k ä n n b a rt m in sk a ts fr å n fö regåen d e år. Sam ana fö reteelse fr a m trä d e r även då m an g ra n s k a r s å väl det ab soluta som det re la tiv a a n ta le t rö stan d e av va rtd e ra könet. H u r u de godkända va ls e d la rn a fö rd ela d e sig på de o lik a p a r tie rn a sam t h u ru sto rt a n ta le t kasserade va ls e d la r u tg jo rd e e tt v a r t av de ifrå g a v a ra n d e åren fr a m g å r av fö l jand e tab ell: Vuonna År Valtuutettujen vaalissa Vid valet av iullmäktige Hyväksyttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar Porvarit Borgerliga 0/ Sosialistit % Yhteensä Summa Hylättyjä vaalilippuja Kasserade valsedlar i Kaikkiaan Inalles Tilintarkastajain vaalissa Vid valet av revisorer Hyväksyttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar 1 Porvarit Borgerliga % Sosialistit % Yhteensä i Summa Hylättyjä vaalilippuja Kasserade valsedlar Kaikkiaan j Inalles 0/.0 Kaupungit. Stader 1918... 70 921 58.9 49 578 41.1 120 499 1438 1.2 65 432 65.8 34 014 34.2 99 446 5 278 5.0 1919... 75 719 57.3 56 360 42.7 132 079 1 835 1.1 74 784 67.2 36 528 32.8 111 312 8 736 7.3 1920... 77 293 58.7 54 487 41.3 131 780 999 0.8 74 983 63.4 43 287 36.6 118 270 9 268 7.3 1921... 82 637 59.7 55 822 40.3 138 459 990 0.7 80 843 65.0 43 452 35.0 124 295 8 680 6.5 1922... 82 347 63. s 46 812 36.2 129159 600 0.3 79 611 67.5 38 378 32.5 117 989 6 896 5.5 Maaseutu - -Landsbygd 1918... 184 742 66.4 93 657 33.6 278 399 4 999 1.8 167 415 75.0 55 676 25.0 223 091 10 202 4.4 1919... 203 819 52.0 188 332 48.0 392 151 5 028 1.3 185 781 59.1 128 559 40.9 314 340 16 031 4.9 1920... 217 968 50.0 217 601 50.0 435 569 5 302 1.2 196 820 54.7 162 938 45.3.359 758 17 898 4.7 1921... 247 425 54.9 203 151 45.1 450 576 5 382 1.2 222 994 59.1 154166 40.9 377 160 22 051 5.5 1922... 238 043 58.8 166 725 41.2 404 768 4 241 1.0 207 909 61.6 129 612 38.4 337 521 18 322 5.1 Koko maa Hela riket 1918... 255 663 64.1 143 235 35.9 398 898 6 437 1.6 232 847 72.2 89 690 27.8 322 537 15 480 4.Ö 1919... 279 538 53.3 244 692 46.7 524 230 6 863 1.3 260 565 61.2 165 087 38.8 425 652 24 767 5.5 1920... 295 261 52.0 272 088 48.0 567 349 6 301 1.1 271 803 56.9 206 225 43.1 478 028 27166 5.4 1921... 330 062 56.0 258 973 44.0 589 035 6 372 1.1 303 837 60.6 197 618 39.4 501 455 30 731 5.8 1922... 320 390 60. o 213 537 40.0 533 927 4 841 0.9 287 520 63.1 167 990 36.9 455 510 25 218 5.2! V e rra tta e s s a to is iin sa h y lä tty je n v a a lilip p u je n lu k u a v a ltu u te ttu je n ja tilin ta r k a s ta ja in va aleissa huomiakaan, että jä lk im m ä is iä ' o li sekä a b s o lu u ttis e sti e ttä su h teellisesti p a ljo n enem m än, m ik ä1 jo h tu u, n iin k u in edellä jo h u o m a u te ttiin, ty h jis tä äänestyslip u is ta. K u n n a n v a ltu u te ttu je n va a lis s a oli tieten kin! h y lä tt y jä v a a lilip p u ja su h teellis e s ti en ite n v. 1918. S e u r a a v in a vuosina, n iid e n su h teellin e n lu k u on ta sa ise s ti vuosi vu o d e lta vä h e n ty n y t. T ilin ta r k a s t a jie n v a a liss a taas o li h y lä t t y jä v a a lilip p u ja eniten v. 19'21. T a u lu k k o a ta rk astaessa h u im a a, e ttä ero so sialististen valtuusm ies- ja t ilin ta rk a sta ja e h d o k k a itte n h y v ä k s i a n n e ttu je n J ä m f ö r m an auta-let kasserade va lsed la r vid valen- av fu llm ä k tig e och av re v is o re r med v a ra n d ra, fr a m g å r det a t t såda-na valsed la r både absolut och r e la t iv t ta g e t förekom m o i b e ty d lig t sitöinre a n ta l vid de sistn ä m n d a v a len, -vilket, såsiami redan tid ig a r e påipeik-ats-, häirrör av de m långa tom m a va ls e d la rn a. V id v a l av fu llm ä k tig fö rekom n a tu r lig tv is stö rsta a n ta le t kasserade va ls e d la r år 191.8. F ö lja n d e år h a r deras r e la tiv a a n ta l sta d ig t m in sk a ts år fr å n år. V iid v a l av re v is o re r förekom m o däremot, kasserade valsed lar rela t iv t ta lr ik a s t å r 1921. V id g ra n sk n in g av tab ellen fin n e r man-, a tt sk illn a d e n m e llan så väl absoluta- som relativa- an tale t t ill för-
v a a lilip p u je n sekä absoluuttisten että suhdelu k u je n v ä lillä on tu n tu v a s ti su u re m p i k u in p o rv a rillis te n v a a lilip p u je n v a s ta a v ie n lu k u jen- v ä lillä. H y lä t y is t ä ilm a n m e rk k iä olev is ta tilin ta r k a s ta ja in v a a lilip u is ta n ä y t ti su u rem pi osa siis olevan so sialististen äänestä jä in. S y y n ä tä h ä n ed ellä jo m a in ittu je n syid en lilsälksi on to d ennäkö isesti sekä se, e ttä s o s ia lis tis iin 1 p u o lu e is iin k u u lu v a t ä ä n e stä jä t s ie llä tä ä llä e iv ä t ole lu o tta n e e t tilin ta rk a s - ta ja e h d o k k a itte n s a k y k y y n ja n iin jä ttä n e e t ää n io ik e u te n sa k ä y ttä m ä ttä, e ttä 1 m yöskin, se, e ttä s o s ia lis tis illa p u o lu e illa e i ole o llen k aan o llu t om ia tilin ta r k a s ta ja e h d o k k a ita v a a le issa; s iit ä k in on lukuisia- esim erkkejä. S e, m itä ed ellä v a a le ih in osanotosta e ri vu o s in a p u h u ttaessa jo h u o m a u te ttiin, k ä y s e lvä sti ilm i h y v ä k s y tty je n va a lilip p u je n ja k a u tu m is e sta p u o lu e itta in. Y. 1918 a n n e t t i i n h y v ä k s y ty is tä v a a lilip u is ta v a in vä h ä n y l i 1j 3 so s ia lis tiste n p u o lu e itte n h y vä k s i, m u tta jo v. 1919 -oli so sia lististen ää n e stä jäin lu k u sekä a b s o lu u ttis e sti e ttä su h teellise sti lä h e llä p o r v a r illis te n lu k u a. S o s ia lis tis te n ä ä n e s tä jä in lu v u n nousu tä llö in on n iin jy rk k ä ja su u ri, e ttä v a ik k a p o rv a rie n ab solu u ttin en lu k u tasaisesti vuodesta vuoteen onkin kasv a n u t jo te n k in h u o m a tta va sti, on- heidän suhdelu ku n sa k u ite n k in a le n tu n u t a in a v:een 1920 asti. -To seuraavan a vu o n n a k u ite n k in ta p a h tu u s o s ia lis te ih in n ähden käänne p ä in va staiseen su u n ta an. H e id ä n hyväkseen a n n e ttu ja v a a lilip p u ja on sekä ab so lu u ttisesti e ttä su h teellisesti h u o m a tta v a n p a ljo n v ä h em m än k u in edellisen ä vu o n n a, ja v. 1922 k e h ity s k u lk ee sam aan su u n ta an. L is ä y s ed ellisestä vuodesta p o rv a rie n h y v ä k s i an n e ttu je n v a a lilip p u je n absoluuttisessa lu vussa on v. 1921 sitä va sto in su u rem p i k u in m in ään m uuna vuonna käänteen tä llä ta h o lla tapahtuessa vasta v. 1922. V a lit u ik s i tullleet, M ik ä m ä ä rä v a ltu u te t tu ja v a littiin koko m aassa ja erikseen kussakin eri lään issä sekä k u in k a paljon v a litu is ta oli p o r v a r illis iin ja k u in k a paljon s o s ia lis tisiin p u o lu e is iin lu k e u tu v ia, selviää seuraavasta taulukosta : m ån fö r s o c ia lis tisk a fu llm ä k tig e och reviso rsk an d id ate r a v g iv n a rö ste r ä r b e ty d lig t stö rre än m ellan m otsvaran de an tal b o rg erlig a valsed lar. A v valsedlar, soim gäl ide re v i so rern a och som kasserats på g ru n d a v a tt de saknade valstreck, synes således största anta le t h a v a in lä m n a ts a v s o c ia listis k a v ä lja re. F ö ru to m a v fö re n ä m n d a o rsaker h ä r rörde d etta sa n n o lik t även d ä ra v, a tt de t i l l de, s o c ia lis tis k a p a r tie r n a a n s lu tn a v ä lja rn a m ångenstädes ej ha h a ft fö rtro e n d e t i ll s i na re v is o rsk a n d id a te rs fö rm å g a och d ä rfö r u n d e rlå tit a tt begagna sig a v sin v a lr ä tt, li- kaisom även d ärav, a tt de so cialistisk a p a r tie rn a o fta alls ick e h a h a ft eg n a revisors- k an d id ate r; också däirpå give talrika, exempel. Saunana fö rh å lla n d e n, soim i det fö regåen d e red a n fr a m h å llits i fn å g a om d e lta g a n d e t i v a len undtev o lika år, ifraimgå äiven k la r t a;v de g odkända valsed la rn a s fö rd e ln in g e fte r p a r tie r. Å r 1918 hade av de godkända valsedla r n a endast n å g o t ö ver Ö3 a v g iv its t i l l fö r m ån fö r de s o c ia listis k a p a rtie rn a, m en r e dan år 1919 u p p g ic k de s o c ia lis tis k a v ä lja r nas a n ta l s å väl absolut som r e la t iv t n ä ra på t i ll samima a n ta l som de b o rg e rlig a v ä lja r nas. S te g rin g e n a v so cia liste rn a s r ö s ts iffro r v a r så snabb och så sto r, a tt fa stä n de b o rg e rlig a v ä lja rn a s absoluta a n ta l fr å n år t i l l å r s tig it ganslka b e ty d lig t, h a r deras.rela tiv a a n ta l dock n e d g å tt t. o. m. å r 1920. F ö lja n d e år in trä d e r dock b e trä ffa n d e socialis te rn a en o m svän g n in g i m o tsa tt riktn in ig. L i l l deras fö rm å n avgåvos n ä m lig e n dä såv ä l albsolut som r e la t iv t ta g et b e ty d lig t f ä r re va ls e d la r än fö reg åen d e å r ocli år 1922 fo rts k re d u tv e c k lin g e n i sam m a rik tn in g. Ö knin gen.från föregående år av absoluta anta le t va ls e d la r, som avgåvos t i ll fö rm å n fö r de b o rg e rlig a, v a r d ärem ot år 1921 stö rre än nåigioit av d föregående åren ; en om svängn in g h ä ri in trä ffa d e fö rst å r 1922. D e vald a. H u r u s to rt a n ta l fu llm ä k tig e soon valdes i h e la rik e t ioch i -varje län s ä rs k ilt,samt h u ru m ånga av de va ld a, som vo ro a tt rä k n a t i l l de b o rg e rlig a och h u ru m ån g a t i ll de so c ia listisk a p a rtie rn a, fr a m g å r a v fö lja n d e ta b e ll:
Vuonna Ar Uudenmaan lääni 1 Nylands län Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs län Ahvenanmaa Aland Hämeen lääni Tavastehns län Viipurin lääni Viborgs län Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio Iän Vaasan lääni Vasa Iän Oulun lääni Ule&borgs Iän Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd, L u k u A n t a l 19 I 8 1030 2 178 150 1197 1602 705 1044 2 010 1 560 11 476 1005 10471 Porvarit Borgerliga... 891 1 799 150 908 1460 490 754 1545 1 297 9 294 757 8 537 Sosialistit... 139 379 289 142 215 290 465 263 2182 248 1934 191 9 401 765 49 403 527 235 371 707 534 3 992 325 3 667 Porvarit Borgerliga... 256 462 49 185 399 115 185 488 382 2 521 228 2 293 Sosialistit... 145 303 218 128 120 186 219 152 1 471 97 1 374 1 92 0 394 737 43 442 561 235 382 679 525 3 998 341 3 657 Porvarit - Borgerliga... 229 399 43 165 400 106 173 487 361 2 363 235 2128 Sosialistit... 165 338 277 161 129 209 192 164 1635 106 1 529 1 92 1 415 765 77 485 541 235 448 696 531 4193 343 3 850 Porvarit Borgerliga... 278 448 77 215 405 113 237 521 387 2 681 249 2 432 Sosialistit... 137 317 270 136 122 211 175 144 1 512 94 1418 19 22 425 746 77 535 607 241 383 686 529 4 229 349 3 880 Porvarit Borgerliga... 298 466 Ti 255 471 130 224 531 406 2 858 262 2 596 Sosialistit... 127 280 280 136 111 159 155 123 1371 87 1 284 1 9 1 8 P r o s e n t e i s s a - I p r o c e n t Porvarit Borgerliga... 86.5 82. B 100.0 75.9 91.1 69.5 72.2 76.9 83.1 81.0 75.3 81.5 Sosialistit... 13.5 17.4 24.1 8.9 30.5 27.8 23.1 16.9 19.0 24.7 18.5 1 91 9 Porvarit Borgerliga... 63.8 60.4 100.O 45.9 75.7 48.9 49.9 69.0 71.5 63.2 70.2 62.5 Sosialistit... 36.2 39.fi 54.1 24.3 51.1 50.1 31.0 28.5 36.8 29.8 37.5 19 2 0 Porvarit Borgerliga... 58.1 54.1 100.O 37.fi 71.3 45.1 45.3 71.7 68.8 59.1 68.9 58.2 Sosialistit... 41.y 45.9 -- 62.7 28.7 54.9 54.7 28.3 31.2 40.9 31.1 41.8 19 21 Porvarit Borgerliga... 67.0 58.6 loo.o 44.5 74.9 48.1 52.9 74.9 72.9 63.9 72.6 63.2 Sosialistit... 33,0 41.4 55.7 25. i 51.9 47.1 25.1 27.1 36.1 27.4 36.8 19 22 Porvarit Borgerliga... 70.1 62.5 100.0 47.7 77.(i 53.9 58.5 77.4 76.7 67.fi 75.1 66.9. Sosialistit... 29.0 37.5 52.3 22.4 46.1 41.5 22.fi 23.3 32.4 24.9 33.1 E lle i o teta h u o m io o n vu o tta 1918. jo llo in koko valt.uusm iesm äärä v a lit t iin, on k u n a k in vu o n n a v a ltu u te tu ik s i v a littu je n lu k u vuosi vu o d e lta k a s v a n u t Jonikin v e rra n, riip p u e n m o n esta kin sy ystä. U s e a t kunnat, v ä k i lu v u n kasvettu a ovat saaneet v a lita enem m än jä se n iä va ltu u s to o n ; jo ita k in uusia k u n tia on m uodostettu, sillo in tä llö in m yöhem pinä,kin 'vuosina on tap ah tu n u t, että ni it o- F rånsett år 1918, då hela an tale t f u llm ä k tig e valdes, h a r a n ta le t v a rje år va ld a fu llm ä k tig e å r fr å n år a v m ånga o lik a an led n in g a r n åg o t ökats. M å n g a kom m u n er ha på g ru n d a v fo lk ö k n in g e n f å t t r ä t t a tt v ä lja fle r a fu llm ä k tig e än- tid ig a re, en del n ya kom m uner b a r tillk o m m it ; ib land h a r det också u nder de senare åren h ä n t a tt t i ll fö ljd av fö regåen d e s trid ig h e te r, n y tt v a l
jen seurauksena valtu u sto kokonaisuudessaan on rv a li t tu uudestaan. E n s im m ä i sin ä vu o s in a v a r s in k in oli u seita k u n tia, joissa v a lit t iin enem m än v a ltu u te ttu ja, k u in k u n n a n v ä k ilu k u la in m u kaan e d e lly tti, o lip a s e lla is ia k in ta p au k sia, jo l lo in e ro a m isia ta p a h tu i nii,n ru n sa asti, e ttä v a ra m ie h iä ei o llu t r iit t ä v ä s t i, jo llo in va sta s e u ra a vie n v a a lie n k a u tta s a a tiin v a l tu u sto tä y s ilu k u is e k s i. V a r s in o m itu ise lta esim. n ä y ttä ä, e ttä v a ltu u te tu ik s i v a littu je n lu k u m aaseudulla -v. 1920 on edellisestä vuodesta v ä h e n ty n y t. (Syyn ä siihen; to d e n n ä kö i sesti o li se, e ttä m u utam issa kunnissa w. 191(8 ja 19)1(9 oili v a lit t u liia n m onta v a lt u u t e t tu a ja näm ä erehdykset- on k o rja ttu v. 1920. M it ä v a litu ik s i tu lle itte n p u o lu e k a n ta a n tu lee, m u o d o stiva t v a lit u t p o rv a rillis e t edusta ja t k a ik k in a vu o s in a koko m aassa ja e r ik seen k au p u n g eissa ja m aaseu d u lla m elko ru n sa a n enem m istön, k e h ity k s e n ollessa v u o desta vu oteen su u n n ille e n s a m a n la in e n k u in m itä h a v a it t iin a n n e ttu je n (va a lilip p u je n lu k u a ta rk aste ttaessa. E r i lä än eissä taas o li a s ia in t ila tässä suhteessa koko la illa e rila in e n. A h v e n a n m a a lla on k a ik k in a vu o s in a v a lit t u yk sin o m a a n p o r v a r illis ia ed u stajia. V iip u r in lä ä n is sä o li v a litu ik s i tu lle is ta y liv o i m ain en ja V a a s a n, O u lu n, U u d e n m a a n ja T u r u n P o r in lään eissä h u o m a tta v a n s u u ri enem m istö p o r v a r illis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v ia. V a in H ä m e e n lä ä n is sä vv. 1919 192)2, M ik k e lin lä ä n is sä vv. 1919 1921 ja K u o p io n lä ä n issä vv. 1919 1920 on sosialis t is iin -p u o lu e is iin 1 k u u lu v ia v a ltu u te ttu ja v a lit t u enem m än k u in p o rv a re ita, jo sk in tä m ä enemimistiö o li v e r r a t ta in p ie n i; v :s ta 19121 alkaen- h e id ä n suihdelukiuns-a o so itta a h u o m a tta va a vä h en em istä. M ie le n k iin to is ta o lisi v e r ra ta a n n ettu jen ä ä n ien ja v a littu je n e d u stajien lu k u ja to i siin sa, m u tta k u n sen, antaakseen o ik e ita tu lo k s ia, tu lis i ta p a h tu a va a li- p iirittä in s. o. k u n n itta in e ik ä lä ä n it tä n i, ei siih e n tässä ole tila is u u tta. 'K u n a k in -vuonna v a littu je n tilintarlcasta- ja in m äärä ija sen jalkautum inen puoluekann a n m u k a a n se lviä ä -seuraavasta ta u lu k o s ta : fö r rä tta ts av samtli-ga fu llm ä k t ig e ; i synn erh e t u nder de fö rs ta åren in t r ä ffa d e det a tt i fle r a kom m uner stö rre a n ta l fu llm ä k tig e vald es än -som kom m unens in v å n a r a n ta l enligt- lag hade berätti-gat t i ll; ja det. fö re kom också sådana f a ll a tt fu llm ä k tig e a.v- gingo i så -stort an tal, a tt -suppleanterna ic ke rä ck te t i l l a tt e rs ä tta dem, i v ilk e t fa-ll fu llm ä k tig e bl-evo f u llt a lig a fö rs t gen-om p å fö lja n d e val. M y c k e t eg en d o m lig t fö r e fa l le r det t. ex., a tt an tale t år 1-920 vald a f u llm äk tig e på landsbygden utvi-sade en m in sk n in g sedan fö regående år. Orsaken- d ä r t ill v a r s a n n o lik t den, a tt i n å g ra ko m m u n er åren '1918 och 19)19 va-lts a lltfö r imå-n-ga f u llm ä k tig e o-dh a tt dessa md-sstag rä tta ts år 1-92,0. V a d b e tr ä ffa r de vald as p a rtis tå n å p u n k t, b ildad e -de b o rg e rlig a re p re se n ta n te rn a a lla år s-åväd i rik-et i -dess h e lh e t sam s ä rs k ilt i städ ern a och på landsbyg den en, g a nsk a stor m a jo rite t, enä-r u tv e c k lin g e n fr å n år t i l l år u n g e fä r v a r lik a d a n, som- den v i fu n n o vid g ra n sk n in g e n a v de a v g iv n a vals e d la rn a s an tal. I de o lik a lä n e n v a r fö rh å lla n d e t i d etta hänseende b e ty d lig t o lik a. P å Å la n d h a a lla å r en b art b o rg e rlig a re p re se n ta n te r b liv it vald a. I V ib o rg s lä n rä kn a d e sig den ö vervä ld ig a n d e m a jo rite te n, i Vasa-, U le å b o rg s, N y la n d s sa-mt Å b o - Bjö rn eb o rg s lä n en b e tydande m a jo rite t av de va ld a t i l l de b o rg e r lig a p a rtie rn a. E n d a s t i Tavaste-hus lä n åren- 1919 I 9l2i2, i,s :t M ic h e ls lä n åren. 1919 1921 och i K u o p io lä n åre-n 1919 <1920 h a re p re se n ta n te r fö r de (so cialistiska p a rtie rn a v a lts t i l l fu llm ä k tig e i stö rre a n ta l än b o r g e rlig a, om också denna m a jo rite t v a r g a n ska lite n. F r å n och med år 192(1 u tv is a soc ia lis te rn a s re la tio n s ta l betydande m in s k n in g. A v intress-e vore det att jä m fö ra an ta le t a v g iv n a rö ster med a n ta le t va ld a re presentanter, m en d-å detta, fö r a tt ge r ik tig a re su lta t, borde ske v a lk re ts v is d. v. s. ko m m u n vis oeh ick e lä n svis, fin n e s d ä r t ill ick e t illf ä lle i detta saimlm-anlhang. A n t a le t v a rje -åir vailld-a reviso rer sam t deras fördiel-nimg ef-teir p a rtis tå n d p u n k t framlg-år av fö lja n d e ta b e ll:
Vuonna Är Nylands län Uudenmaan lääni Abo-Björneborgs läu Turnn-Porin lääni Aland Ahvenanmaa Hämeen lääni Tavastehus län Viipurin lääni Viborgs län Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio län Vasa Iän Vaasan lääni Uleaborgs Iän Oulun lääni Koko maa Hela riket Städer Kaupungit Maaseutu Landsbygd Luku Antal 1 9 1 8 188 451 40 215 244 108 159 368 294 2067 189 1 878 Porvarit Borgerliga... 177 405 40 196 238 91 136 321 278 1882 171 1711 Sosialistit... 11 46 19 6 17 23 47 16 185 18 167 1 9 1 9 101 247 20 116 128 68 90 209 170 1149 112 1037 Porvarit Borgerliga... 85 185 20 82 109 49 61 160 142 893 93 800 Sosialistit... 16 62 34 19 19 29 49 28 256 19 237 1 9 2 0 101 244 18 117 133 60 87 189 159 1108 99 1009 Porvarit Borgerliga... 75 158 18 66 107 39 48 148 127 786 81 705 Sosialistit... 26 86 51 26 21 39 41 32 322 18 304 1 9 2 1 117 249 33 126 135 62 103 203 161 1189 121 1068 Porvarit Borgerliga... 92 171 33 72 111 38 60 166 140 883 102 781 Sosialistit... 25 78 54 24 24 43 37 21 306 19 287 1 9 2 2 124 246 33 136 147 62 92 208 160 1208 122 1086 Porvarit Borgerliga... 100 171 33 76 127 38 57 175 137 914 105 809 Sosialistit... 24 75 60 20 24 35 33 23 294 17 277 Prosenteissa I procent 1918 Porvarit Borgerliga... 94.1 89.8 100. o 91.2 97.5 84.3 85.5 87.2 94.6 91.0 90.5 91.1 Sosialistit... 5.9 10.2 8.8 2.5 15.7 14.5 12.8 5.4 9.0 9.5 8.9 1919 Porvarit Borgerliga... 84.2 74.9 loo.o 70.7 85.2 72.1 67.8 76.6 83.5 77.7 83.0 77.1 Sosialistit... 15.8 25.1 29.3 14.8 27.9 32.2 23.4 16.5 22.3 17.0 22.9 1920 Porvarit Borgerliga... 74.3 64.8 loo.o 56.4 80.5 65.0 55.2 78.3 79.9 70.9 81.8 69.9 Sosialistit... 25.7 35.2 43.6 19.5 35.0 44.8 21.7 20.1 29.1 18.2 30.1 1921 Porvarit Borgerliga... 78.6 68.7 loo.o 57.1 82.2 61.3 58.3 81.8 87.0 74.3 84.3 73.1 Sosialistit... 21.4 31.3 42.9 17.8 38.7 41.7 18.2 13.0 25.7 15.7 26.9 1 922 Porvarit Borgerliga... 80.6 69.5 loo.o 55.9 86.4 61.3 62.0 84.1 85.6 75.7 86.1 74.5 Sosialistit... 19.4 30.5 44.1 13.6 38.7 38.0 15.9 14.4 24.3 13.9 25.5 E d e llä o n jo h u o m a u te ttu, e ttä s o s ia lis tis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v a t ä ä n e stä jä t e iv ä t lä h esk ään s iin ä m äärässä ole o tta n e e t osaa tilin ta r k a s ta ja in v a a le ih in k u in p o r v a r illis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v a t. N ä in ollen onkin. lu o nnollista', e ttä tilin ta r k a s ta jik s i v a litu is ta k a ik k in a vu o s in a h u o m a tta v a s ti suur in osa o li p o rv a re ita. N iin ip ä v a lit u ik s i tu lle is ta o li so sialisteja v. (1918 v a in n. V ilja vv. 19H'9i >19212 v a in n. V«- V e rra tta e s s a T id ig a r e h a r redan fr a m h å llits a tt de v ä l ja re, v ilk a räkn ad e sig t i l l de s o c ia lis tis k a p a rtie rn a, ick e ens n ä rm elsevis i sam m a -mån h a d e lta g it i revis ens v a le n som de b o rg e rliga v ä lja rn a. S å lu n d a är d e t n a tu r lig t, a tt stö rsta delen a v de va ld a re v is o re rn a a llä år h a r u tg jo rts av b org are. Å r P918 u tg jo rd es sålunda b lo tt u n g e fä r 1/n a.v de v a ld a och åren 1919 192i2i u n g e fä r V 4 av s o cia liste r. Jä m fö ra s städer odh landsbygd1 med varand-
k a u p u n k e ja ja m aaseu tu a to is iin s a h u o m a ta an, e ttä so sia liste ja on v a lit t u tilin t a r k a s t a jik s i m aaseuduilla s u h te e llis e s ti h u o m a tta va n p a ljo n enem m än k u in kaupungeissa. S e l i ty ksen sä se saaneie siitä, e ttä kau pungeissa p o r v a r illis illa p u o lu e illa on o llu t k ä y t e ttä v is s ä yle ise s ti tu n n e ttu ja ja täihän toim een p y s ty v iä a m m a ttim ie h iä enem m än k u in sos ia lis te illa. M it ä e r i lä ä n e ih in tulee, o va t p o r v a r it k a ik k ia lla v o ito lla, k u ite n k in n iin, e ttä H ä m e e n, M ik k e lin ja K u cip io n lä än eissä v a littu je n so s ia lis tiste n t ilin t a r k a s t a ja in lu k u on! p a ljo n läh em p ä n ä p o rv a rillis te n lu k u a k u in m u u a lla. V a ltu u s to t v a a le ja lä h in n ä se u ra a vin a to i m in ta vu o sin a. V a ltu u s to je n koko jäse n m äärä e ri vu o sin a sekä sen ja k a u tu m in e n puolueit- ta in erik seen k au p u n g eissa ja m aaseu d u lla sekä k u ssa k in lä ä n is sä n ä k y y seu raavasta ta u lu k o sta : ra, fin n e r m an, att so cialister pâ landsbygden in v a lts t i ll re v is o re r i r e la t iv t m ycket stö rre antail än i städerna. F ö r k la r in g e n torde v a r a den, a tt de b o rg erlig a; p a r tie rn a i stäidlerna h a f t t ill s itt föbfogand e tt stö rre a n ta l a llm ä n t kän d a och fö r ifrå g a v a ra n d e v ä r v k o m p eten ta fa ck m ä n än so cia liste rn a. V a d de o lik a lä n e n b e tr ä ffa r, b efu n n e sig b o rg a rn a ö v e r a llt på vin ste n, ändock så, a tt i Taivastehus, S :t M ic h e ls ooh K u o p ia län. a n ta le t v a ld a s o c ia lis tis k a re v is o re r i fö r h å l lande t i l l a n ta le t b o rg e rlig a v a r b e ty d lig t stö rre än i an d ra län. K o m mu n a ïf u lim ä k t i ge u n d er de n ärm ast e fter valen följande verksam hetsåren. K o m m u n a lfu llm ä k tig e s hela m edlem stal under die o lik a åren sam t dess fö rd e ln in g e fte r p a r tie r både i städ ern a och p å landsbygden ävensom i v a rje lä n synes av fö ljan d e tab ell: V uonna Är Uudenmaan lääni Nylands län fl Torun-Porin lääni J Abo-Björneborgs län Ahvenanmaa Aland Hämeen lääni Tavastehus län Viipurin lääni Viborgs iän S: t Michels län Mikkelin lääni Kuopio län -Kuopion lääni Vasa Iän Vaasan lääni Uleåborgs län Oulun lääni Koko maa Hela riket Städer Kaupungit Maaseutu Landsbygd Luku Antal 1 9 1 9 1030 2178 150 1197 1602 705 1044 2 010 1560 11476 1005 10471 Porvarit Borgerliga... 891 1799 150 908 1460 490 754 1545 1 297 9 294 757 8 537 Sosialistit... 139 379 289 142 215 290 465 263 2182 248 1934 1920 1058 2199 147 1215 1578 705 1 035 2 016 1557 11510 975 10535 Porvarit Borgerliga... 821 1583 147 776 1351 437 669 1 504 1214 8 502 712 7 790 Sosialistit... 237 616 439 227 268 366 512 343 3 008 263 2 745 19 21 1116 2 211 129 1233 1605 705 1044 2 037 1551 11631 1011 10620 Porvarit Borgarliga... 774 1408 129 647 1271 391 571 1494 1148 7 833 729 7104 Sosialistit... 342 803 586 334 314 473 543 403 3 798 282 3 516 1 9 2 2 1200 2223 231 1286 1619 705 1110 2 070 1563 12 007 1016 10991 Porvarit Borgerliga... 782 1271 231 556 1206 333 561 1 508 1108 7 556 719 6 837 Sosialistit... 418 952 730 413 372 549 562 455 4 451 297 4154 1 9 2 3 1203 2238 228 1335 1689 711 1137 2 062 1578 12181 1027 11154 Porvarit Borgerliga... 798 1320 228 597 1 269 348 606 1533 1156 7 855 743 7112 Sosialistit... 405 918 738 420 363 531 529 422 4 326 284 4 042 E d e llä on jo h u o m a u te ttu n iis t ä syistä, jo tk a ovat a ih e u tta n e e t m u u to k sia v a ltu u te tu ik s i v a littu je n lu vu ssa e r i vu o sin a. S a m o je n seik ko jen v a ik u tu k se t oivat tie te n k in h a va itta v is s a m yös v a ltu u te ttu je n koko lu k u a ta rk astettaessa. N iin p ä o li v a ltu u te ttu ja I det fö regåen d e h a redan fr a m h å llit s de orsaker, v ilk a fö ro rs a k a t v ä x lin g a r i a n ta le t v a ld a fu llm ä k tig e u n d er olika. år. V e r k n in g a r av sam m a o m stä n d ig h eter k u n n a n a t u r lig t v is fö rm ä rk a s också v id g ra n sk n in g e n av fu llm ä k tig e s to ta la n ta l. Såltunda v a r total-
Vuonna Är Nylands län Uudenmaan lääni Äbo-Björneborgs län Turan-Porin lääni Ahvenanmaa ÄJand Tavastehus län Hämeen lääni Viipurin lääni Viborgs län S:t Michels län Mikkelin lääni Kuopio län Kuopion lääni Vaasan lääni Vasa iän Uleåborgs län Oulun lääni 4Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd 1919 Prosenteissa I procent Porvarit Borgerliga... 86.5 82.6 loo.o 75.9 91.1 69.5 72.2 76.9 83.1 81.0 75.3 81.5 Sosialistit... 13.5 17.4 24.1 8.9 30.5 27.8 23.1 16.9 19.0 24.7 18.5 1920 Porvarit Borgerliga... 77.6 72.0 100.0 63.9 85.6 62.0 64.6 74.6 78.0 73.9 73.0 73.9 Sosialistit... 22.4 28.0 36.1 14.4 38.0 35.4 25.4 22.0 26.1 27.0 26.1 1921 Porvarit Borgerliga... 69.4 63.7 loo.o 52.5 79.2 55.5 54.7 73.3 74.0 67.3 72.1 66.9 Sosialistit... 30.6 36.3 47.5 20.8 44.5 45.3 26.7 26.0 32.7 27.9 33.1 1922 Porvarit Borgerliga... 65.2 57.2 loo.o 43.2 74.5 47.2 50.5 72.9 70.9 62.9 70.8 62.2 Sosialistit... 34.8 42.8 56.8 25.5 52.8 49.5 27.1 29.1 37.1 29.2 37.8 1923 Porvarit Borgerliga... 66.3 59.0 100.O 44.7 75.1 48.9 53.3 74.3 73.3 64.5 72.3 63.8 Sosialistit... 33.7 41.0 55.3 24.9 51.1 46.7 25.7 26.7 35.5 27.7 36.2 yh teen sä m aan k au p u n g eissa v. 1900 sekä A hvenanm aalla» vv. 1920, 1921 ja Il9l2»3, V i i p urini ja» K u o p io n i lä än eissä v. 1920, V a a s a n läänissä' v. 1923 sekä O u lu n läänissä; vv. 1920 ja 192»! vähemmän» k u in lä h in n ä edellisenä vu o n n a. M it ä e rity is e s ti k a u p u n k ie n v a lt u u te ttu je n lu v u n pienenem iseen v. 1920 tulee, aih e u tu u se s u u rim m a k s i osaiksi s iitä, että tie to ja v :n 1919 va a le is ta e i saatu Uudestak a a rle p y y s tä. V : n 1'922 v a a le ista taas p u u t tu v a t tie d o t H iit t is is t ä.. T a rk a s te tta e ssa v a ltu u te ttu je n ja k a a n tu m ista p u o lu e itta in h u o m a taa n, että' koko m aassa, erik seen kaupungeis»sa ja m aaseu d u lla sekä useim m issa lä än eissä p o r v a r illis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v a t m u o d o stavat k a ik k in a kysym yksessä olevin a vu osin a ru n saan enem m istön, k u ite n k in n iin, e ttä s o s ia lis te ih in lu k e u tu v ie n su hdeluku vu o si vu o d e lta on kasv a n u t a in a v:e e n 1902. V. 1923 on s itä va s to in jo, huolmiait,talvissa jo n k in»verran» väh en ty m is tä s o s ia listie n lu vu ssa. V a in H ä m e e n ja M ik k e lin lä ä n e is s ä v v :n 1922 1923 v a l tu u sto issa on s o s ia lis te illa jonkin» verran, enem m än e d u s ta jia k u in porvareilla» ja K u o p io n lä ä n is sä v. 1922 on, s o s ia lis tis ia v a lt u u te ttu ja läihes y h tä paljon, kuin, porva»riillisiakin. a n ta le t fu llm ä k tig e i landets städ er år 1920 samit plå Å land!»åren 19120, 19i2T och 1923, i»vibiorig'3»och Ku'opio) lä h år 19i20,»i Vasa. lätn å r 19'2l3 sam t i U le å b o rg s lä n åren 1920 och 19121 m in d re än m o tsvarande a n ta l nälstföregående år. V a d b e tr ä ffa r s ä rs k ilt m in sk ningen, aiv stadisfuulmälktiiges a n ta l år 1920, h äirrör den t i ll stö rsta delen av a tt upipgiftet om I!91i9 års v a l ick e erh ö llo s från, N y k a rle b y. F ö r 1922 års v a l saknades å te r u p p g ifte r fr å n H i t is. G ra n s k a r m an fu llm ä k tig e s fö rd e ln in g på p a r tie r, fin n e r man» a tt de till» b o rg e rlig a p a r tie r h örande fu llm ä k tig e b ildad e i hela rik e t, så väl i städerna» som på landsbygden, sam t i de flesta länen und er alla ifrå g a v a rande år en avsevärd m a jo rite t, lik v ä l sålunda,, a tt re la tio n s ta le t fö r de so c ia listisk a re p re se n ta n te rn a år fr å n år t illv ä x t ända t i l l å r 1922. Å r 1923» fö rm ä tk e s därem o t redan n ågon m in s k n in g i so cia liste rn a s a n ta l. E n dast i T a va ste h u s och S : t M ic h e ls lä n hade so cialistern a åren 19l2;2 di923>»bland; fu llm ä k tig e n å g o t fle r a re p re se n ta n te r än de b o r g e r lig a oob i Kuopio» lä»n fu n n o s år 1922 nästan» lik a m ån g a so cialistis'k a fu llm ä k tig e som b o rg e rlig a.