Niko Lindvall (niko.lindvall@aalto.fi) Sähkötekniikan korkeakoulu NanoRad University of Wisconsin-Madison, kevät 2017 Vaihtoraportti Bascom hall, Madison Olin vaihdossa kevään 2017 Yhdysvalloissa, Wisconsin-Madisonin yliopistossa. Yhdysvaltojen yliopistomaailma poikkeaa huomattavasti eurooppalaisesta. Isoimman eron maisteriopiskelijana huomasi jaottelussa kandi- ja maisteriopintoihin. Kandiopinnot ovat hyvin koulumaisia, tehtävät selkeästi määriteltyjä. Maisterikurssit olivat taas hyvin avoimia ja itsenäisiä. Pääsyynä Yhdysvaltoihin hakemiselle oli, että halusin englanninkieliseen maahan vaihtoon. Yhdysvaltalaista yliopistojärjestelmää on pidetty monesti yhtenä parhaimmista ja halusin päästä kokemaan yhdysvaltalaisen yliopistomaailman. Muita vaihtoehtoja englanninkielisiksi maiksi, joista löysin jotain pääaineopintoja Aallon partneriyliopistoista, oli Australia, jossa olinkin vaihdossa yhden lukukauden ennen Yhdysvaltojen vaihtoa. Varsinainen hakuprosessi meni sujuvasti. Koska hain vaihtoon kevääksi, niin kohdeyliopiston haku tapahtui vasta Aallon valintaa seuranneena syksynä. Haasteellisin asia oli viisumin hakeminen. Viisumin hakemiseen tarvitsi kohdeyliopiston sponsorointikirjeen viisumihakemusta varten. Olin reissussa vaihtoa edeltäneen loppusyksyn Australian vaihtoni jälkeen, eikä kirje kerinyt tulemaan ennen reissua. Siten viisumihakuprosessille jäi normaalia käsittelyaikaa vähemmän aikaa. USA:n suurlähetystö otti viisumihakemukseni nopeutettuun käsittelyyn ja sainkin viisumini ajoissa, tosin se oli viimeisiin päiviin saakka hieman epävarmaa. Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystö tuntuu käsittelevän suomalaisten viisumit paljon monia muita maita kevennetymmällä prosessilla. Varsinainen viisumitarra toimitettiin kirjattuna kirjeenä passiin liimattuna. Kannattaa ottaa huomioon, että passi jää viisumikäsittelyn ajaksi suurlähetystöön, joten matkustaminen viisuminhakemuksen käsittelyaikana on mahdollista vain kaksoispassilla, jonka olin hakenut jo aiempaan tarpeeseen.
Kohteeseen ei vaadittu virallisempaa kielitodistusta kuin Aallon antama, mutta jo kohdeyliopiston hakuvaiheessa vaadittiin varallisuustodistus. Tämä hoitui osaltani helposti pyytämällä saldotodistus pankista, jonne nostettiin hetkeksi aikaa yliopiston vaatima summa, mutta koko vaadittua 10 000 summaa ei välttämättä tarvinnut olla itsellä, vaan kelan todistus opintotuesta ja stipendikirjeet olisi voitu myös ottaa huomioon. USA vaatii vaihto-opiskelijalta kaiken kattavan sairasvakuutuksen. Suomalaiset (matka)vakuutukset kelpaisivat periaatteessa USA:n viisumiviranomaisille, mutta kaikki yliopistot eivät ulkomaalaisia vakuutuksia kelpuuta, mukaan lukien Wisconsin-Madisonin yliopisto. Madisonin yliopisto vaati ottamaan vakuutuksen heidän kautta, joka oli suomalaista vakuutusta huomattavasti kalliimpi. Yliopistomaailman ulkopuolella Yhdysvallat eivät eroa niin paljoa pohjoismaista. Suurin ero on ehkä kaupallisessa ajattelussa. Säännöt eivät olleen Yhdysvalloissa niin eksakteja, vaan monia asioita katsotaan tapauskohtaisesti. Välillä tämä on haastavampaa, kun asioita ei voi tietää niin hyvin etukäteen vs. suomalainen tiukka sääntöjen tulkinta. Erityisesti Wisconsinissa on paljon amerikansuomalaisia. Muuttoaalto Suomesta Wisconsiniin tapahtui sen verran kauan sitten, että yliopistossa tapaa vain lähinnä ihmisiä, joilla on suomalaiset sukujuuret, eikä opiskelijaikäiset osaa enää suomea suomalaisista sukujuurista huolimatta. Ilmasto vastaa suomalaista, tosin sää vaihtelee paljon nopeammin kuin suomessa. Jonakin viikonloppuna saattoi olla reilusti pakkasta ja jo keskellä seuraavaa viikkoa oli lähes hellelukemat. En päässyt monille alun perin suunnittelemilleni kursseille, sillä ne olivat täynnä. Luokkakoko oli rajattu huomattavan pieneksi eikä massaluentoja ollut kuin ihan peruskursseilla. Kurssimateriaalia ei päässyt näkemään ennen ilmoittautumista ja ilmoittautumisjärjestelmässä kurssikuvaukset eivät olleet kovinkaan tarkkoja todellisen sisällön suhteen. Alkuperäisistä suunnittelemistani kursseista minulle jäi mikrokontrollerien perusteet sekä elektromagnetiikan simulaatiot. Kolmannen kurssin valinta oli lopulta helppoa, sillä löysin siihen pääainekurssin Microwave circuits & devices. Kaikki kurssit olivat 3 creditin kursseja, joten näistä tuli yhteensä 9 credittiä. Orientaatiotilaisuudessa varoiteltiin ottamasta enempää kuin 9 credittiä, jos mukana oli maisteritason kursseja. Aallon muuntokerroin on 2-2,5, joten 9 credittiä ei välttämättä riittäisi Aallon 20 op:n minimivaatimukseen. Siksi otin vielä yhden kurssin, digitaalisen piirisynteesin. Pidän Aallon kurssivalintasysteemiä paljon paikallista parempana. Kursseista mikrokontrollerien perusteet lähti etenemään aluksi hyvin. Kurssi oli aluksi työläämpi, sillä aluksi mikrokontrolleria ohjelmoitiin assemblylla, ja asiat olivat muutenkin alemmalla tasolla.
Kolmasosan jälkeen ohjelmointikieleksi vaihtui kuitenkin C, jonka jälkeen harjoitukset olivat minulle helpompia. Muiden kurssien osalta työmäärä meni päinvastoin, alkulukukaudesta ei tullut juurikaan uutta asiaa. Varsinkin Microwave circuit:ssa oli aluksi minulle tuttuja asioita. Kurssilla oli kuitenkin luentopakko, joten luennoilla oli pakko käydä, vaikka asiat olivat tuttuja. Kuitenkin seuraavaan aihepiiriin, metamateriaaleihin, siirryttäessä kurssi vaikeutui huomattavasti. Kotitehtäviä ei ollut vielä aluksi, mutta kun niitä alkoi tulla, niin ne aiheuttivat aikatauluongelmia. Opetustilat olivat todella modernit Elektromagnetiikan simulaatioissa ei myöskään ollut aluksi juurikaan haastetta, sillä aluksi kerrattiin kenttäteoriaa. Kun varsinainen kurssiasia lähti liikkeelle, niin kotitehtävien haastavuus ja tehtävänannon avoimuus iskivät pahasti. Jo ensimmäisessä kotitehtävässä odotettiin koodattavan oma EM-simulaattori ja tehtävänannossa oli annettu vain käytettävät yhtälöt. Menetelmää oli toki käsitelty luennoilla, mutta paljon yksityiskohtia jäi avoimeksi toteutuksesta. Monet kotitehtävät jäikin tällä kurssilla tekemättä. Jätin tämän kurssin suorittamisen kesken aikatauluongelmien vuoksi, mutta kaikeksi yllätyksekseni pääsin kuitenkin kurssista läpi kohtalaisella arvosanalla, vaikka olinkin osallistunut vain osaan kurssista. Ehkä muillakin oli haasteita tehtävien kanssa. Aikatauluista ollaan hyvin tiukkoja ja opiskelijoilta odotetaan paljon. Jos tehtävien kanssa on haasteita, niin ensimmäinen kommentti kurssihenkilökunnalta on, että pitäisi tehdä enemmän töitä. Välillä haasteita aiheutti epätasainen työmäärä. Joillakin viikoilla oli hyvin työläät kotitehtävät. Tehtävät saatettiin antaa tiistain luennon jälkeen ja niiden deadline oli jo seuraavana torstaina. Tärkeimpänä jäin Aaltoon verrattuna kaipaamaan lukuvuoden jaksotusta, Aallossa kursseja ja työmäärää voi helpommin mukauttaa. Kurssi on helpompi jättää Aallossa kesken ja korvata se ottamalla enemmän opintopisteitä seuraavassa jaksossa. Ja lyhyemmän kurssin loppuun rutistaminen onnistuu helpommin. Toisaalta Madisonissa oli käytössä lukukausitauko, joka auttoi rästihommien kiinni ottamisessa, jota olen jäänyt kaipaamaan Aallon periodiuudistuksen jälkeen. Madisonissa oli tarjolla huomattavasti vapaa-ajan mahdollisuuksia. Esimerkiksi yliopisto järjesti ulkomaalaisille opiskelijoille ohjelmia, kuten Bridge, joiden puitteissa oli aktiviteetteja ja jokainen osallistuva ulkomaalainen opiskelija sai paikallisen partnerin. Tämä oli hyvä ohjelma, mutta Bridge-partnerini persoonallisuus ei sattunut täsmäämään, mutta yhteinen ohjelma oli todella
hyvää. Mielestäni pienryhmätuutorointi on henkilökohtaista partneria parempi vaihtoehto. Madisonissa on myös paljon opiskelijajärjestöjä kaikenlaiseen harraste-, uskonnolliseen ja opintoalakohtaiseen toimintaan, joita jäin kaipaamaan Melbournessa ollessani. Opiskelijajärjestöt tuntuvat kuitenkin Aaltoa huomattavasti kaupallisemmilta ja niistä puuttui mielestäni itse tekemisen meininkiä, mikä Otaniemen teekkarijärjestöissä on tapana. Ainejärjestöissä tehdään välillä isoja opiskelu- ja kilpailuprojekteja, joita ei suomessa teekkarit yleensä tekisi ilman että niistä saisi kurssisuorituksen. Urheilu on isossa roolissa yhdysvaltalaisissa yliopistossa ja pelejä on useina viikonloppuina. Osaltaan minua hiukan harmittaa, että minulle ei jäänyt aikaa osallistua opiskelun ulkopuoliseen toimintaan mielestäni riittävästi. Asuin vaihdossa ollessani yliopiston asuntolassa. Asuntolapaikkaa ei vaihto-opiskelijat eivät saa itse valita, mutta toki asuntolat saa laittaa toivomusjärjestykseen. Paikalliset vanhemmat opiskelijat saavat itse valita huoneensa, joten vaihtareille jää yleensä hieman vähemmän toivotut huoneet. Asuntolani oli Adams hall, joka on asuntoloista vanhemmasta päästä. Suosittelisin vahvasti harkitsemaan asumista jossain muualla kuin yliopiston asuntolassa. Kampuksella on runsaasti muitakin asumisvaihtoehtoja, jotka ovat ihan yhtä hyvällä etäisyydellä kuin yliopiston asuntolat. Kun yliopiston asuntolapaikka pitää päättää aikaisin ennen vaihtoa, asumisen hintaan tulee selkeä hintapiikki, mutta kun asunnon etsimisen jättää hieman myöhemmälle, niin edullisempia vaihtoehtoja alkaa löytyä paremmin. Yksityisen puolen asuntoja tarjotaan eniten sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa on runsaasti erilaisia ryhmiä asunnon ja kämppiksien etsimiseen. Adams Hall Asuntoloihin liittyi myös vapaa-ajan toimintaa, mutta osa tapahtumista oli lähinnä fukseille suunnattuja ja osa ei ollut hirveän suosittuja. Sanoisin että vaikka asuisi muualla kuin asuntolassa, niin kampukselta löytyy kuitenkin tarpeeksi tekemistä.
Hintataso Yhdysvalloissa on hieman suomea korkeampi. Dollarin ja euron kurssissa on ollut reilua vaihtelua viime vuosina, vaihtoaikani sattui juuri kaikista epäedullisimpaan aikaan. Yhdysvalloissa lähes kaikella on iso hintahaitari, halvimpien vaihtoehtojen ja luksusvaihtoehtojen hintaero on huomattavan suuri toisin kuin Suomessa. Madisonissakin voi elää kohtuullisella budjetilla, kunhan pitää huolen, ettei käytä kaikista kalleimpia vaihtoehtoja. Valitettavasti edulliset marketit ovat kaukana kaikesta, joten esim. ruokakauppareissuja edullisempiin paikkoihin pitää vähän suunnitella. Kampuksella liikkumiseen lumien sulamisen jälkeen oli polkupyörä. Kevään alkaessa käytettyjen pyörien hinnat ovat korkealla, mutta polkupyörä kannatti mielestäni ehdottomasti silti hommata. Käytettyjä pyöriä kannattaa etsia Craigslististä sekä Facebookin kirpputoreilta, josta löytää myös muuta käytettyä tavaraa. Lukukauden loputtua markkinoilla on ylitarjontaa käytetyistä pyöristä ja monet hylkäävät pyörän lähtiessään takaisin. Hylättyjen pyörien ongelman takia yliopisto hävittää kaikki pyörät telineistä lukukauden loputtua. En itsekkään onnistunut myymään pyörääni ennen lähtöäni, vaan jouduin lahjoittamaan sen. Kampuksella on kohtuulliset bussiyhteydet, kampuksen sisäiset bussit ovat ilmaisia ja opiskelijat saavat bussikortin joka käy muualla Madisonissa. Kampuksen ulkopuolelle mennessä bussit ovat kuitenkin huomattavan hitaita, eikä julkisia kulkuyhteyksiä ole tarjolla kovin kauaksi, etenkään viikonloppuisin. Madisonista on bussiyhteydet lähinnä muutamiin läheisiin isoiin kaupunkeihin ja kun menee kauemmaksi, niin kannattaa tarkistaa lennon hinta suoraan Madisonista. Välillä pitempään lippuun sai sisällytettyä liityntälennon Madisonista Chicagoon bussilippua pienemmällä hintaerolla. Vaikka akateemiset saavutukset vaihdosta jäivät heikommaksi kuin Aallossa opiskellessa, niin silti ehdottomasti kannatti mennä vaihtoon. Kansainvälisessä kulttuurissa toimiminen oli ehkä paras anti, myös huippuyliopiston opetusmenetelmiin tutustuminen oli hyödyllistä. Antaisin kuitenkin tuleville vaihtareille muistutuksen, että älkää ottako liian paljon liian työläitä kursseja, jotta niiden loppuunsaattaminen onnistuu varmasti. Vaihdossa aikaa kuluu kotiyliopistoa enemmän myös kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen kurssityöhön ja kursseille joutuu helposti itseopiskelemaan jotain puuttuvia esitietoja. Suosittelen lisäksi hakemaan vaihtoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta kurssivalinnoissa on enemmän vapautta. Varsinkin maisterivaiheen kursseja saattaa olla tarjolla vähän. Ja kannattaa harkita jättää osa vapaavalintaisista kursseista vaihtoa varten, jotta voi käydä muitakin kuin tiukasti oman alan kursseja. Vaihdossa kannattaa jättää aikaa vapaa-ajan aktiviteeteille, jossa tapaa enemmän paikallisia ihmisiä. Kannattaa pyrkiä osallistumaan myös paikallisille tarkoitettuun toimintaan, eikä pelkästään vaihtareille järjestettyyn, vaikka kynnys lähteä mukaan paikallisiin opiskelijajärjestöihin on isompi.