Vaihtoraportti Griffith University, Gold Coast, Australia, 7/2008-6/2009

Transkriptio

1 Vaihtoraportti Griffith University, Gold Coast, Australia, 7/2008-6/2009 ilari.vaisanen at tkk.fi Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma Maanmittaustieteiden laitos

2 Vaihto-ohjelma Olin vaihto-opiskelemassa Australiassa, Gold Coastilla Griffith Universityssä itse hankkimassani Freemover- vaihdossa. Vaihto-opintoni käsittivät kaksi lukukautta, syyslukukauden 2008 sekä kevätlukukauden Vaihto-opiskelupaikkani löysin Kilroy Educationin kautta, joka järjestää kyseisiä vaihtojaksoja useaan eri maahan ja yliopistoon. Opetuskielenä Australiassa on luonnollisesti Englanti. Yleiskuvaus Australia maana, tai oikeastaan maanosana, on valtava. Gold Coast, jossa vaihtoaikani vietin, sijaitsee maan itärannikolla, Queenslandin osavaltion kaakkoiskulmassa, noin 900 kilometriä Sydneystä pohjoiseen. Gold Coast itse oli maapinta-alaltaan suuri (käsittäen noin 30 kilometrin pituisen rannikkoa myötäilevän kaistaleen) ja asukasmäärältään melko pieni (noin puoli miljoonaa asukasta) kaupunki. Lähin suuri kaupunki on Brisbane, joka sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Gold Coastilta luoteeseen. Australian Rivieraksikin kutsutun Gold Coastin keskus on Surfers Paradise, joka varsinkin paikallisten lomakaudella, joulu-helmikuussa, pakkautuu täyteen turisteja. Suurena maana Australian ilmasto sekä luonto vaihtelevat suuresti eri puolille mannerta matkustettaessa. Mantereen eteläosissa, mm. Melbournessa kärsitään todella kuumista kesistä ja vastaavasti yllättävänkin kylmistä talvista. Vastaavasti mantereen pohjoisosissa vallitsee trooppinen ilmasto, joka ainakin kesäaikaan tottumattomalle voi tuntua melko tukalalta. Tuntuikin siltä, että Gold Coast sijaitsee ainakin itselleni optimaalisessa paikassa; kesät olivat kuumia mutta siedettäviä eikä talvellakaan tullut kylmä, vaan lämpötilat pysyttelivät Suomen kesä - tasolla melkein 20 asteessa. Australian kulttuuria voinee parhaiten kuvailla kliseiselläkin sanonnalla no worries, mate. Australialaiset ovat todella miellyttävää, ystävällistä ja avuliasta porukkaa. Mistään ei pingoteta tai stressata turhaan, ja asioiden annetaan järjestyä niiden omalla painollaan. Näin pohjoiseurooppalaiselle tällaiseen suhtautumiseen oli aluksi hieman vaikea ja jopa turhauttava opetella suhtautumaan, mutta integroituminen paikalliseen elämänrytmiin tapahtuu todella nopeasti. Näin jälkeenpäin onkin todettava, että tätä paikallista elämäntapaa ja -rytmiä jäi ehdottomasti kaipaamaan.

3 Miettiessäni vaihtokohdetta muutama kriteeri nousi ylitse muiden. Ensinnäkin ja tärkein syy oli kieli, eli halusin maahan jossa puhutaan englantia. Tämän jälkeen valinta tapahtuikin ns. fiilispohjalta, Australia vaikutti mielenkiintoisemmalta kohteelta kuin Jenkit tai Brittein saaret. Tähän fiilispohjaan vaikutti eittämättä tietoisuus Australian ilmastosta, joka pesee ainakin Britannian mennen tullen. Toisaalta Aussikouluissa, joihin tutustuin, kurssitarjonta vaikutti paremmalta kuin vastaavissa yliopistoissa Jenkeissä, joka myös ehdottomasti vaikutti osaltaan päätökseeni. Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa Hankin siis paikkani Kilroy Education- järjestön kautta. Hakuprosessi oli melko suoraviivainen, ja sitä auttoi edelleen Kilroyn porukka, jolta sai kiitettävästi ohjeita ja opastusta prosessin edetessä. Itse tarvitsin hakemukseni liitteeksi hyväksytyn kielitestin tuloksen, sillä lukiotodistukseni arvosana englannista ei ollut riittävän hyvä (useimmille kouluille Ausseissa riitti todistukseksi riittävästä kielitaidosta, jos lukion päättötodistuksessa oli 8 A-englannista). Kielitestinä voi tehdä joko TOEFL:n tai IELTS:in. Kielikokeeseen menemistä kannattaa alkaa suunnittelemaan hyvissä ajoin, sillä niitä järjestetään melko harvakseltaan ja ne ovat suosittuja. Kun kohdeyliopisto on hyväksynyt hakemuksen, tulee paikka vastaanottaa jonka jälkeen voi hakea viisumia. Viisumin hakeminen Australiaan on helppoa, ja se tapahtuu netin välityksellä. Myös itse viisumin saa sähköpostiin. Suurimman osan ulkopuolisesta rahoituksesta sain TKK:lta stipendinä ulkomaanopintoja varten sekä lukukausimaksuavustuksena. Sain myös stipendin TKY:ltä. Stipendejä voi ja kannattaakin hakea myös erilaisista rahastoista, mm. Kaute ja Liikesivistysrahasto jakavat vuosittain paljon apurahoja vaihto-opiskeluun. Lisäksi vaihto-opintoihin saa vielä opintotukea ja korotettua opintolainaa. Vaihto-opiskelureissu Ausseihin ei ole todellakaan halpa reissu, ja ainakin itse huomasin, että sekä hakuprosessin aikana että paikan päällä tuli eteen odottamattomia kuluja, jotka kasvattivat kulupuolta huomattavasti. Voikin sanoa, että vaihtoa ei kannata lähteä suunnittelemaan liian tiukalla budjetilla. Suosittelen matkavakuutuksen ottamista, jos on vähänkään aikomusta matkustella Australian ulkopuolella tai kokeilla jonkin sorttisia extreme-urheilulajeja (joita kumpaakin varauksetta suosittelen). Ainakin Queenslandissä (ei tietoa muista osavaltioista) vaihto-opiskelijoiden oli pakko ottaa paikallinen OSHC-vakuutus, joka maksoi muutaman sata dollaria. Tämä vakuutus kattoi perus lääkärillä käynnit, mutta ei osaa yllä mainituista erikoisemmista urheilulajeista eikä ollut myöskään voimassa Aussien ulkopuolella. Itselläni oli Goudan super-matkavakuutus, joka kattoi kaikki

4 mahdolliset tapaturmat. Varsinkin koko vuoden kestävät ja seikkailu-urheiluun mahdollistavat vakuutukset ovat kalliita ja niissä on keskenään erilaisia ehtoja, joten ennen sen ottamista eri vakuutusyhtiöiden tarjoamien tuotteiden vertailu lienee paikallaan. Käytännön asiat vaihtokohteessa Yleisin tapa asua Australiassa on jakaa huoneisto tai omakotitalo muiden ihmisten, yleensä opiskelijoiden, kanssa. Yksiöitä ainakin Gold Coastilta on todella vaikea löytää, itse en ainakaan törmännyt yhteenkään. Kimppa-asuminen myös kuuluu paikalliseen elämäntapaan- ja tyyliin. Tyhjiä huoneita (ja kokonaisia asuntoja) on vuokrattavana paljon, joskin asuntojen taso- ja kuntoerot ovat huimia. Parhaiten asunnon löytänee yliopistolla sijaitsevan Student centerin ilmoitustaululta, jonne asuntoja vuokraavat yksityiset henkilöt laittavat ilmoituksiaan. Hyvä puoli tässä ilmoitustaulussa on se, että sen kautta pääsee useimmiten asumaan muiden opiskelijoiden kanssa. Lisäksi, vaikka kaupungissa on paljon kiinteistönvälittäjiä, vuokraamalla suoraan yksityiseltä vuokranantajalta säästyy paljolta byrokratialta ja mahdollisilta ylimääräisiltä maksuilta. Suurin osa opiskelijoista asettuu asumaan joko lähelle kampusta Southportin kaupunginosaan (jossa myös kampus sijaitsee) tai keskustaan eli Surferssiin, josta on matkaa kampukselle noin kuusi kilometriä. Viikkovuokrat vaihtelevat suuresti, Southportista saa huoneen 100 dollarin viikkovuokralla, Surferssissa vuokrat ovat huomattavasti korkeammat. Koulun tarjoamissa asuntoloissa vuokrat ovat melko korkeita. Ennen asunnon löytymistä kannattaa majoittua joihinkin Southportin tai Surfferssin hostelleista (backpakkers). Muutkin vaihto-opiskelijat asuvat niissä ja tämä mahdollistaa muihin vaihtareihin tutustumisen jo ennen lukukauden alkua. Yliopiston kampuksella palvelut olivat melko samanlaisia kuin täälläkin, itse eniten käytin kuntosalia (maksullinen) ja ruokalaa (ruoka melko kallista paikalliseen hintatasoon nähden ja tarjonta suunnilleen samaa viikosta toiseen). Paikallinen kiltatoiminta sitä vastoin oli erilaista kuin täällä. Kilta järjesti erilaisia urheilu- ja harrastuskerhoja ja muutamat isommat bileet yliopiston baarissa, mutta muuten aktiviteetteja oli selkeästi vähemmän. Australiassa hintataso on yleisesti ottaen alhaisempi kuin Suomessa. Varsinkin ruoka niin kaupasta kuin ravintolasta ostettuna on paljon halvempaa kuin täällä, toisaalta taas esimerkiksi olut oli varsin samoissa hinnoissa kuin täällä. Itseäni vaihto-opiskelijana kenties eniten kuitenkin ilahdutti varsinkin maan sisäisten lentolippujen paikoin jopa järjettömän halvalta tuntuneet hinnat.

5 Hintatasoon toisaalta vaikuttaa merkittävästi Australian dollarin ja Euron välinen kurssi, joka on ollut melko volatiili viime aikoina. Opinnot Opintoni Griffithissä koostuivat pääosin rahoituksen kursseista. Kurssini sain valita niin TKK:n kuin kohdeyliopistoni puolesta melko vapaasti. Joillekin kursseille oli tiettyjä esitietovaatimuksia, jotka kuitenkin sain kuitattua TKK:lla luetuilla kursseilla. Opiskelu Australiassa oli koulumaisempaa kuin Suomessa. Jokaisesta kurssista oli viikossa aina yksi luento joka käsitteli tiettyä kappaletta (kappaleita) kurssikirjasta. Tämän lisäksi oli viikoittainen tutoriaali, jossa käsiteltiin edellisellä viikolla annettuja kotitehtäviä. Lisäksi joillakin kursseilla teetettiin harjoitustöitä. Jokainen kurssi kesti koko lukukauden ja niistä järjestettiin väli- ja lopputentti, joiden tulokset yhdessä mahdollisen harjoitustyön kanssa muodostivat lopullisen arvosanan. Työmäärä ja kurssien vaikeustaso vaihteli kurssien välillä suuresti. Joillakin kursseilla asioita yksinkertaistettiin ja väännettiin rautalangasta oikein olan takaa mutta taas toisaalta jotkin kursseista olivat haastavia. Kuitenkin voi todeta, että kursseista olisi ollut mahdollista päästä läpi todella vähällä työmäärällä. Toisaalta hyvien arvosanojen eteen joutui tekemään enemmän hommia. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että vaatimustaso on Ausseissa matalampi kuin Suomessa. Hyväksytin vaihto-opinnoistani itselleni sivuaineen sekä kandi- että DI-tutkintooni, sekä joitakin vapaavalintaisia opintoja. Sivuaineen hyväksyttämisessä helpottanee se, jos onnistuu rakentamaan kursseista, jota vaihdossa lukee, loogisen kokonaisuuden joka näyttää pakettina hyvältä. Kurssien hyväksyttämisestä kannattaa myös sopia melko tarkkaan ennen vaihtoon lähtöä. Vaihtovuoden anti Opiskelu ulkomailla käsittää niin paljon muutakin kuin vain opiskelun, että sitä on vaikea täysin kuvaillakaan. Asuminen ja eläminen toisessa maassa ja kulttuurissa, uusien, eri puolilta maapalloa tuleviin ihmisiin tutustuminen ja uusissa paikoissa käyminen ovatkin monelle vaihdossa käyneelle jääneet vahvemmin mieleen kuin opinnot. Näin kävi myös itselleni. Vaikka opiskelu yliopistossa, jossa hallinto ja kurssien läpivienti oli ihailtavan järjestelmällistä TKK:hon verrattuna, eritoten matkusteleminen ympäri Australiaa sekä Oseaniaa oli kokemus vailla vertaa. Kehotankin Australiaan lähteviä varaamaan reissuun tarpeeksi aikaa ennen ja jälkeen lukukausien, sekä riittävän budjetin jotka mahdollistavat mahdollisimman paljon reissaamista. Erityisesti suosittelen Uudessa

6 Seelannissa käyntiä. Maa on todella upea, paikalliset ovat mitä ystävällisimpiä ja lentäminen sinne on Australiasta todella helppoa ja halpaa. Näin jälkikäteen arvioituna vaihtovuosi kannatti ehdottomasti ja oli omalta osaltani onnistunut. Toki jotkin asiat olisi voinut tehdä toisinkin, mutta kokonaisuutena reissu oli mahtava. Vuosi ulkomailla avarsi maailmankuvaani, jopa elämänkatsomustani, paljon. Parasta kuitenkin oli, että tämä kasvaminen tapahtui pääosin hauskanpidon lomassa ja aikana. Suosittelenkin vaihtoon lähtöä kaikille. Se tarjoaa oivan mahdollisuuden heittäytyä pois oravanpyörästä, johon kotisuomessa on jo niin kotiutunut ja kokemaan jotain uutta ja ainutlaatuista.