Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy
Väestörakenne ja väestömuutokset
Väestöennuste ja väestörakenne Etelä-Karjalan väestö vähenee: Vuoteen 2015: noin - 1 500 henk. Vuoteen 2020: noin 2 200 henk. Väestörakenne muuttuu: työikäisten määrä vähenee 45 64 vuotiaat - 3 513 ikääntyneiden määrä lisääntyy: Vuonna 2020 yli 65 -vuotiaita on 28 % väestöstä Vuoteen 2020 + 9 470 Erityisesti yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa Vuoteen 2020 + 1 825 3.2.2011 3
Väestömuutokset Syntyneiden määrä on pienempi kuin kuolleiden Poismuuttajat ovat erityisesti 15 29 -vuotiaita Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt: Vuonna 2008 Etelä- Karjalassa asui 3 110 ulkomaalaistaustaista henkilöä Venäläistaustaisia 1821 henkilöä 3.2.2011 4
Nettomuutto ikäryhmittäin Etelä-Karjalassa 2006-2008 3.2.2011 Lähde: Tilastokeskus 5
Ulkomaalaisten määrä Etelä-Karjalassa 1990-2008 3.2.2011 Lähde: Tilastokeskus/Etelä-Karjalan liitto 6
Tulot, koulutus ja eläkkeet
Tulot, koulutus ja eläkkeet Tulotaso on alhaisempi kuin maassa keskimäärin Taipalsaari ylittää maan keskimääräisen tulotason Maaseutukunnissa on pienituloisia enemmän kuin maassa keskimäärin Poikkeuksena Ruokolahti ja Taipalsaari Lapsiperheiden tulotaso keskimääräistä parempi Poikkeuksena Suomenniemi ja Imatra Keskimääräinen kokonaiseläke on maan keskitasoa Alle 500 euron eläkkeitä selkeästi vähemmän kuin maassa keskimäärin 3.2.2011 8
Lapsiperheiden ja kunnan yleinen pienituloisuusaste vuonna 2007 3.2.2011 Lähde: Sotkanet 9
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vast. ikäisestä väestöstä 3.2.2011 Lähde: Sotkanet 10
Työttömät 15 24 -vuotiaat, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta 3.2.2011 Lähde: Sotkanet 11
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 3.2.2011 Lähde: Sotkanet 12
Toimeentulotukea saaneet kunnittain vuonna 2007 ( =alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta). Kunta Toimeentulotuki Toimeentulotukea Toimeentulotukea Toimeentulotukea Toimeentulotukea euroa/asukas saaneet henkilöt pitkäaikaisesti pitkäaikaisesti saaneet vuoden aikana, saaneet 18-24 v., saaneet 25-64 v., lapsiperheet, % asukkaista % vastaavanikäisestä % vastaavanikäisestä % lapsiperheistä väestöstä väestöstä Imatra 106 8 3,9 2,2 10,9 Lappeenranta 112 7,8 3,5 2,6 9,8 Lemi 20 2,6 0,3 3,7 Luumäki 56 4 1,6 1 4,6 Parikkala 33 4,1 0,7 5,9 Rautjärvi 50 4,7 4,1 1,1 6,4 Ruokolahti 40 4,4 0 0,8 6,3 Savitaipale 47 3,8 1,3 4,9 Suomenniemi 35 5,3 0 Taipalsaari 71 5,6 4,7 1,1 6,5 Ylämaa 37 3,9 0 0,7 4,7 Etelä-Karjala 93 6,9 3,2 2,1 9 Koko maa 90 6,5 2,4 1,8 8,1 3.2.2011 Lähde: Sotkanet 13
Terveys Miten eteläkarjalaiset voivat? 3.2.2011 Lähde: THL/Terveytemme.fi 14
Terveys Väestön terveydentila on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. 84 % eteläkarjalaisista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi ja 16 % huonoksi tai melko huonoksi Sairastavuus on samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien välinen vaihtelu on suurta. Rautjärvellä, Parikkalassa ja Suomenniemellä sairastetaan eniten Etelä-Karjalassa. 3.2.2011 15
Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2008 (=kolmen vakioidun indeksin keskiarvo: erityiskorvattavien lääkkeiden saajat, työkyvyttömyyseläkkeiden saajat ja kuolleisuus) 3.2.2011 Lähde: Kansaneläkelaitos 16
Ennenaikaiset kuolemat Ennenaikaisia kuolemia hieman keskimääräistä enemmän. Miehillä kehitys parempaan suuntaan. Yleisimmät kuolinsyyt: 33 % tapaturmat ja myrkytykset (13 % itsemurhat) 17 % verenkiertoelinten sairaudet 14 % alkoholiperäiset sairaudet 12 % pahanlaatuiset kasvaimet Naisilla kehitys huonompaan suuntaan. Yleisimmät kuolinsyyt: 31 % pahanlaatuiset kasvaimet 24 % tapaturmat ja myrkytykset 14 % verenkiertoelinten sairaudet 8 % alkoholiperäiset sairaudet 3.2.2011 17
Nuoret kokevat terveydentilansa pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi Yleisempää kuin maassa keskimäärin on Päivittäinen tupakointi ja humalajuominen Liikunnan harrastaminen Ei yhtään läheistä ystävää Vanhemmuuden puute Vähäisempää kuin maassa keskimäärin Huumausaineiden kokeilu Koulukiusaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointi 8. ja 9. luokkalaisten hyvinvointi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 3.2.2011 18
Lasten ja nuorten hyvinvointi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä (1,6 %) on jatkuvasti lisääntynyt ja on maan keskiarvon yläpuolella Sijoitukset painottuvat kaupunkeihin Sijoituspaikkana on perhe muuta maata selkeästi vähemmän Avohuollon tukitoimia tehdään maan keskitason mukaisesti 3.2.2011 19
Työikäisten hyvinvointi (Kansalaishaastattelun tuloksia) 57 % 25-44 vuotiaista ja 33% yli 45- vuotiaista työikäisistä koki terveytensä hyväksi 57 % 25-44 ja 71% 45-64- vuotiaista koki asuinympäristönsä viihtyisäksi 3.2.2011 20
Työikäisten hyvinvointi Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on enemmän kuin maassa keskimäärin. Ongelmat painottuvat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Alkoholijuomia myydään maan keskitasoa enemmän Miehet käyttävät alkoholia humalahakuisemmin kuin maassa keskimäärin Naisilla lihavuus (BMI vähintään 30) on yleisempää kuin maassa keskimäärin Naisten ja miesten tupakointi maan keskitasoa Miehet harrastavat liikuntaa vähemmin kuin maassa keskimäärin 3.2.2011 21
Työkyvyttömyyseläkettä saavat Etelä-Karjalassa 2008. ( = Salassa pidettävä tieto (alle seitsemän tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta) Kunta Työkyvyttömyys- Tuki- ja liikuntaelinten Verenkiertoelinten Mielenterveyden ja eläkettä saavat, sekä sidekudosten sair. sairauksien vuoksi käyttäytymisen häiriöiden % 16-64 vuotiaista vuoksi työkyvyttömyys- työkyvyttömyys- vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, eläkettä saavat, eläkettä saavat, % 16-64 vuotiaista % 16-64 vuotiaista % 16-64 vuotiaista Imatra 9,9 2 0,6 5,2 Lappeenranta 7,4 1,5 0,5 3,7 Lemi 7,4 2,4 0,7 3,1 Luumäki 8,2 2,2 0,4 3,4 Parikkala 12 3,3 0,7 4,4 Rautjärvi 15,2 2,3 1,2 9 Ruokolahti 10,5 3,2 0,7 4,3 Savitaipale 7,7 2 0,6 3,2 Suomenniemi 12,9 2,3 5,3 Taipalsaari 5,4 1,2 0,3 2,5 Ylämaa 10,1 3,3 5,1 Etelä-Karjala 8,5 1,8 0,5 4,2 Koko maa 7,6 1,8 0,5 3,4 3.2.2011 Lähde: Sotkanet 22
Lihavuus koulutusvuosien mukaan Etelä-Karjalassa ja koko Suomessa 3.2.2011 Lähde: THL/Terveytemme.fi 23
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus % 3.2.2011 Lähde: THL/Terveytemme.fi 24
Päivittäinen tupakointi koulutusvuosien mukaan Etelä-Karjalassa ja koko Suomessa 3.2.2011 Lähde: THL/Terveytemme.fi 25
Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus, % 3.2.2011 Lähde: THL/Terveytemme.fi 26
Ikääntyneiden hyvinvointi Yli 75-vuotiaiden palveluiden kattavuus vastaa maan keskitasoa Puolet yli 65-vuotiaista naisista ja noin neljäsosa miehistä asuu yksin 80 %:lla yli 65-vuotiaista on omistusasunto 46 %:lla omakotitalo 14 % asunnoista on varustetasoltaan puutteellisia 3.2.2011 27
Hyvinvointi ja pahoinvointi eteläkarjalaisten kokemusten valossa 28
Hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia seikkoja Kansalaishaastattelun tuloksia (n=164) 1. Perhe, muut läheiset, ystävät (78/164) 2. Harrastukset ja riittävä tekeminen (37/164) 3. Asuinympäristö ja luonto (23/164) 4. Terveys (22/164) 5. Palvelut (5/164) 6. Terveet elämäntavat (4/164) 3.2.2011 29
Hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavia seikkoja 1. Omat tai läheisten sairaudet (21/146) 2. Rahan niukkuus, tulojen pienuus (18/146) 3. Kiire, stressi, riittämättömyyden tunne (17/146) 4. Työttömyys tai sen uhka (12/146) 5. Yksinäisyys (5/146) 6. Ihmissuhdeongelmat (5/146) 7. Pitkät välimatkat (2/146) 3.2.2011 30
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011-2015 3.2.2011 Lähde: THL/Terveytemme.fi 31
MONIPUOLINEN ELINKEINOELÄMÄ vetovoimainen, erilaiset elämäntilanteet huomioiva työ VIIHTYISÄ, TURVALLINEN ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖ osallistumista ja kestävää kehitystä edistävä toiminta OSAAMISEN LISÄÄMINEN JA JAKAMINEN oppimisen, tutkimuksen ja työelämän vuoropuhelu Monipuolisesti Kehittyvän Hyvinvoivan Etelä-Karjalan visio VÄLITTÄVÄT YHTEISÖT osallisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus ERILAISIIN ELÄMÄNTILANTEISIIN SOPIVAT PALVELUT saatavuus, vaikuttavuus, valinnaisuus VASTUULLISUUS OMASTA HYVINVOINNISTA omatoimisuus ja aktiivisuus