Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rääkkylän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Salme Soininen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Teemu kejonen kunnanjohtaja 0401053001 teemu.kejonen@raakkyla.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 11.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Rääkkylän kunnanvaltuusto 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - Kunnilla on oltava mahdollisuus valita mitä palveluita tuotetaan lähipalveluina ja mitä keskitetään. Ei ole tarkoituksenmukaista keskittää kaikkia palveluita, koska Rääkkylästä ja yleisemminkin maakunnassa on pitkät kuntien väliset etäisyydet. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Kunnilla on oltava halutessaan mahdollisuus järjestää palvelut itse parhaaksi katsomallaan tavalla esimerkiksi yhteistyössä kuntien, yksityisen palveluntuottajan ja muiden mahdollisten palveluntuottajien kanssa. Riittävät lähipalvelut turvattava myös pienempiin ja syrjäisempiin kuntiin!
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Ei - Kunnilla oltava itsehallinnon pohjalta mahdollisuus järjestää palveluja itse parhaaksi katsomallaan tavalla tehden yhteistyötä muiden kuntien ja palvelutuottajien kanssa eri osa-alueilla (muut kunnat, yksityiset yritykset, ns. kolmas sektori). 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Kyllä 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
Avoimet vastaukset: Kyllä 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Kunnan tulee voida itse järjestää SOTE-palvelut (erityisesti perusterveydenhuolto) parhaaksi katsomallaan tavalla myös yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kunnan tulee voida itse järjestää perusterveydenhuolto parhaaksi katsomallaan tavalla myös yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Erityisesti rahoituksen muodostumista ei ole määritelty riittävän selkeästi. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - On selkeä vain periaatteessa. Käytännön kannalta kuntien perustuslaissa määritellyn itsehallinnon kannalta oikeudelliset ja taloudelliset vastuut tulee määritellä selvemmin. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - Kuntayhtymän kannattamiseen tarvitaan vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään puolet yhteenlasketusta asukasluvusta. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Kuntien tulee voida alueella keskenään itse sopia miten yhteistoimintasopimus hyväksytään. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
Avoimet vastaukset: Ei - Kaikilla kunnilla tulee olla edustus. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: Ei - Tulee liian raskas kokonaisuus, jossa on kaksi eri hallitusta toimeenpanovaltaa koskien. Lisäksi haasteena on erittäin laaja yhtymäkokous, missä olisi 70 kunnan edustus. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - Kaksi eri hallitusta on liian raskas kokoonpano. Alueiden edustus hallituksessa on vielä määrittelemättä. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: Ei 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Hallinnon järjestäminen eri tasoilla herättää paljon kysymyksiä esitettyjen säännösten ja puuttumismahdollisuuden osalta. Pienenkin kunnan ääni tulee huomioida hallinnossa ja päätöksenteossa.
30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - STM:n tulisi huomioida ja tarkastella enemmän yksityisen palveluntarjoajan kanssa yhteistyössä järjestettäviä palveluita ohjauksen, suunnittelun ja kehittämisen pohjana. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Lähtökohtana on asukasluku. Epäselvää on peruspalvelujen valtionosuuden painotus rahoituksessa. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Sama ongelma kuin edellä perustason alueella vrt. kohta 29. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
Avoimet vastaukset: Kyllä 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - Perustason alueella kerätyt potilastiedot on hyvä olla asiakasnäkökulmasta käytettävissä myös sosiaali- ja terveysalueella. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
Avoimet vastaukset: Ei - Aikataulu on liian kireä. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
Avoimet vastaukset: Kyllä 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei - Omaisuusjärjestelyt eivät saa hankaloittaa tai hidastaa jokapäiväistä toimintaa. Niissä on vielä valmisteltavaa. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Rääkkylän kannalta erityisen tärkeää on se, että jatkossakin voidaan järjestää laadukkaat sote-peruspalvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti ja lähellä kuntalaista. Rääkkylän kunta on onnistuneesti järjestänyt sosiaali- ja terveyspalvelut 1.5.2011 lähtien yhteistyössä ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa. Kunta edellyttää tämän toimivan ratkaisun olevan mahdollinen toimintamalli jatkossakin. Näyttönä kunta esittää palvelujen laadukkuuden (asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat, ei jonotusaikoja palveluihin pääsee viipymättä) ja taloudellisuuden (sote-menot aiempaa kuntien yhteistoiminta-aluemallilla tuottamista halvemmat, erikoissairaanhoidon kustannukset alentuneet). Uudistuksessa on huomioitava, että kansalaiset saavat tasavertaisesti palveluita myös syrjäisemmissä ja pienemmissä kunnissa. Rääkkylän malli järjestää sote-palvelut yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa on todettu hyväksi malliksi varmistaa laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut kuntalaisille. Rääkkylän kunta omana kokonaislausuntonaan esittää, että sote-ratkaisut on tehtävä maakunnallisen ratkaisun pohjalta, siten, että peruspalveluissa vastuu säilyy myös peruskunnilla. Peruskunnille on annettava mahdollisuus tuottaa palvelut vaihtoehtoisten toteuttamismallien pohjalta. Kunnalla tulee olla mahdollisuus järjestää palveluja itsenäisesti tehden yhteistyötä muiden kuntien ja palvelutuottajien kanssa eri osa-alueilla (muut kunnat, yksityiset yritykset, ns. kolmas sektori). Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan. Sekä perusterveydenhuollossa että sosiaalitoimessa järjestämisvastuun ja palvelujen tuotannon ohjauksen tulee olla lähellä asukkaita, kunnallisen itsehallinnon perusyksikön, itsenäisen kunnan hartioilla.