ROLLAA-HANKE Esteettömyyskartoitus ja toimenpideohjelma Kiuruveden kaupungin ja Sonkajärven kunnan taajamiin

ROLLAA-HANKE Esteettömyyskartoitus ja toimenpideohjelma Kiuruveden kaupungin ja Sonkajärven kunnan taajamiin ESTEETTÖMÄN LIIKKUMISEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA KIURUVEDEN KAUPUNKI SONKAJÄRVEN KUNTA

ROLLAA- HANKE ESTEETTÖMYYSKARTOITUS JA TOIMENPIDEOHJELMA KIURUVEDEN KAUPUNGIN JA SONKAJÄRVEN KUNNAN TAAJAMIIN 2006

Valokuvat: Ari Seppänen ja Jyrki Paavilainen Kiuruveden kaupunki PL 28 74701 KIURUVESI Puh. (017) 272 900 Sonkajärven kunta Rutakontie 28 74300 SONKAJÄRVI Puh. (017) 272 200

Rollaa-hanke 2 TIIVISTELMÄ Hankkeessa on tehty esteettömyyskartoitukset sekä esteettömyyssuunnitelmat ja toimenpideohjelmat Kiuruveden kaupungin ja Sonkajärven kunnan taajamiin. Selvitys on osa liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyyden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (ELSA). Esteettömyyskartoituksissa käytiin läpi taajamien kevyen liikenteen väylät, suojatiet, levähdyspaikat, joukkoliikennepysäkit ja valaistus. Reittien varsilla olevat palvelurakennukset tarkastettiin sisäänkäyntien sekä piha- ja pysäköintialueiden osalta. Käytetyt tarkastelukriteerit perustuvat pitkälti valtakunnallisen SuRaKu-projektin tuloksiin. Rakennetun ympäristön lisäksi on tarkistettu kunnossapidon laatuvaatimukset ja palveluliikenteen esteettömyys. Hankkeen perusteella voidaan todeta, ettei tarkastelluissa taajamissa ole isoja esteettömyysongelmia. Kaikki tarkastellut taajamat sijoittuvat kohtalaisen tasaiseen maastoon, jossa korkeuserot ovat vähäisiä. Eri liikennemuodot on jo nykyisellään erotettu toisistaan hyvin. Taajamien palvelut sijoittuvat pienelle alueelle ja siten myös liikkumistarve on vähäinen. Nämä kolme peruslähtökohtaa antavat hyvät mahdollisuudet esteettömyyden kehittämiselle. Palveluliikenteen esteettömyystilanne on myös hyvä. Esteettömyys on otettu hyvin huomioon jo palvelun hankinnassa. Toimenpiteinä esitetään rakennetun ympäristön osalta yksittäisiä parantamishankkeita. Hankkeet kohdistuvat yleisten alueiden osalta kuntien ja Tiehallinnon vastuulle. Kiinteistöjen osalta toimenpiteitä on esitetty kuntien, yhteisöjen ja yritysten vastuulle. Kuntien osalta toimenpiteiden rahoitus esitetään hoidettavan liikenneturvallisuustoimenpiteiden rahoitusosuudesta. Kuntien tulee laatia esteettömyyssuunnitelmat jatkuvan esteettömyystyön ylläpitämiseksi ja esteettömyystyön laajentamiseksi koskemaan kaikkia hallintokuntia. Esteettömyyden koordinointi kunnissa esitetään liikenneturvallisuusyhdyshenkilön vastuulle. Kiinteistöjen osalta vastuu on erityisesti kuntien rakennusvalvonnalla.

3 Rollaa-hanke ESIPUHE Kiuruveden kaupunki ja Sonkajärven kunta ovat yhdessä laatineet tämän selvityksen parantaakseen kuntien esteettömyystilannetta ja käynnistääkseen jatkuvan esteettömyystyön. Selvitys on rahoitettu osin liikenne- ja viestintäministeriön esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelman tuella. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajina ovat vuorotelleet vanhustenhuollon johtaja Susanne Hämäläinen Kiuruveden kaupungista ja kunnaninsinööri Jari Sihvonen Sonkajärven kunnasta. Ohjausryhmään ovat lisäksi kuuluneet ympäristöinsinööri Ari Ruotsalainen Kiuruveden kaupungista sekä vanhustyönohjaaja Mirva Huttunen-Savolainen ja rakennustarkastaja Kauko Korolainen Sonkajärven kunnasta sekä tiemestari Kalevi Lipponen Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiristä. Selvityksen toteutuksesta on vastannut Sito-Kuopio Oy projektipäällikkönä Jyrki Paavilainen. Työhön ovat osallistuneet myös insinöörioppilas Ari Seppänen ja arkkitehti Jari Mäkynen. Tammikuussa 2006 Rollaa-hanke Ohjausryhmä

Rollaa-hanke 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ESIPUHE 1 JOHDANTO 6 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 6 1.2 Työn rajaukset 6 1.3 Työn kulku 6 2 Esteettömyyden yleiskuvaus 8 2.1 Liikkumis- ja toimimisesteiset 8 2.2 Esteettömyysongelmia 9 3 11 3.1 Rakennettu ympäristö 11 3.1.1 Kiuruvesi 12 3.1.2 Sonkajärvi 33 3.1.3 Sukeva 45 3.2 Palveluliikenne 50 3.2.1 Pohjois-Savon Matkojenyhdistelykeskus 50 3.2.2 Kiuruvesi 51 3.2.3 Sonkajärvi 53 4 TOIMENPIDEOHJELMA 55 4.1 Esteettömyyden yleinen kehittäminen kunnissa 55 4.1.1 Strategiat ja toimintasuunnitelmat 55 4.1.2 Koordinointi 56 4.1.3 Rahoitus 56 4.1.4 Sidosryhmät 56 4.1.5 Seudullinen esteettömyystyö 57

5 Rollaa-hanke 4.2 Suunnittelun ohjaus 57 4.2.1 Tavoitteiden asettelu ja toiminnan ohjelmointi 57 4.2.2 Suunnittelu ja rakentaminen 57 4.2.3 Kaavasuunnittelu 57 4.2.4 Liikennejärjestelmän ja tienpidon suunnittelu 58 4.3 Esteettömyystarkistukset 58 4.4 Hoidon ja ylläpidon ohjaus 59 4.5 Rakennusvalvonta 59 4.6 Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen ja hankinta 59 4.7 Fyysisen ympäristön toimenpiteet 60 4.7.1 Yleistä 60 4.7.2 Kiuruvesi 64 4.7.3 Sonkajärvi 67 4.7.4 Sukeva 70 5 ESTEETTÖMYYTEEN LIITTYVIÄ OHJEITA 72 5.1 Suunnittelu ja rakentaminen 72 5.2 Esteettömyyskartoitukset 73 5.3 Muita ohjeita 73 6 VIITELUETTELO 74 7 LIITTEET 75

Rollaa-hanke 6 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työ on käynnistynyt Kiuruveden kaupungin ja Sonkajärven kunnan aloitteesta. Kunnat ovat yhdistäneet LVM:n esityksestä omat ELSA-hankkeensa yhdeksi kokonaisuudeksi jo hankehakuvaiheessa. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää esteettömiä matkaketjuja prosessimaisesti tilaamisesta aina kotiinpaluuseen asti, jolloin koko matka sujuu rollaten. Osatavoitteina ovat; - tehdä esteettömyyskartoitukset Kiuruveden kaupungin ja Sonkajärven kunnan taajamiin - tehdä esteettömyyssuunnitelma ja toimenpideohjelma Kiuruveden kaupungin ja Sonkajärven kunnan taajamiin - kehittää palveluliikennettä. Palveluliikenteen kehittäminen sisältää toimivuuden parantamisen asiakkaan ja esteettömyyden näkökulmista. 1.2 Työn rajaukset Hanke koskee kuntien taajamien reittejä jotka ovat erityisesti vanhus- ja erityisryhmien käyttämiä. Taajamat ovat Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Sukeva. 1.3 Työn kulku Hankkeessa on tehty kaikkiin kolmeen taajamaan esteettömyyskartoitus, työryhmän kartoituskierros sekä Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä sidosryhmien kävelykierros. Kaikissa tarkasteluissa reitit on käyty läpi aina rakennusten sisäänkäyntiin asti. Sisätiloja on tarkastelu paikoin lähinnä Inva-WC - tilojen osalta. Reitit ja kohteet on hyväksytty työn ohjausryhmässä. Kartoituksessa ja toimenpideohjelmassa käytetyt kriteerit perustuvat vuonna 2004 valmistuneeseen kansalliseen Suraku-projektin tuloksena esitettyihin kriteereihin. Käytetyt kriteerit on hyväksytty työn ohjausryhmässä.

7 Rollaa-hanke JOHDANTO Kiuruveden ja Sonkajärven taajamien kävelykierrokset tehtiin 29.9.2005. Sonkajärvellä kierrokselle osallistuivat ohjausryhmäläisten lisäksi heikkonäköinen opastajansa kanssa, lastenrattaiden ja pienten lasten kanssa liikkunut sekä pyörätuolilla liikkuva. Kiuruvedellä kierrokselle osallistuivat ohjausryhmäläisten lisäksi pyörätuolilla liikkuva, huonosti liikkuva vanhus ja paikallisen vammaisneuvoston jäsen. Osallistujat on nimetty raportin liitteessä 2. Kävelykierros-menetelmä koostuu ohjatusta ryhmäkävelystä ja siihen yhdistetystä keskustelusta. Alkuperäinen Gåtur-menetelmä on tanskalaisen Ivor Ambrosen (1996) laatima asuinalueiden arviointiin ja kehittämiseen liittyvä menetelmä. Työn ohjausryhmän puheenjohtajina ovat vuorotellen toimineet vanhustenhuollon johtaja Susanne Hämäläinen Kiuruveden kaupungista ja kunnaninsinööri Jari Sihvonen Sonkajärven kunnasta. Ohjausryhmään ovat lisäksi kuuluneet ympäristöinsinööri Ari Ruotsalainen Kiuruveden kaupungista sekä vanhustyönohjaaja Mirva Huttunen-Savolainen, ja rakennustarkastaja Kauko Korolainen Sonkajärven kunnasta sekä tiemestari Kalevi Lipponen Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiristä. Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana viisi kertaa. Hanke on teetetty Sito-Kuopio Oy:llä, jossa työstä on vastannut insinööri Jyrki Paavilainen. Työhön ovat osallistuneet Sito-yhtiöissä myös insinöörioppilas Ari Seppänen ja arkkitehti Jari Mäkynen. Kuva 1. Pitkäkin matkaa taittuu rollaten, kun reitti on esteetön.

Rollaa-hanke 8 ESTEETTÖMYYDEN YLEISKUVAUS 2 ESTEETTÖMYYDEN YLEISKUVAUS 2.1 Liikkumis- ja toimimisesteiset Liikkumis- ja toimimisesteiset ovat henkilöitä, joiden kyky liikkua tai toimia itsenäisesti on sairauden, vamman, ikääntymisen tai muun syyn takia heikentynyt joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Esteisyys voi liittyä moneen eri asiaan, kuten: aisteihin, liikkumiskykyyn, hahmottamis-, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn tai muihin liikkumista hankaloittaviin tekijöihin kuten allergioihin. Liikuntavammaiset ovat suurin vammaisryhmä. Liikuntavamma voi olla synnynnäinen, tapaturman aiheuttama, sairaus, sairauden jälkitila tai tapaturman vaatiman leikkauksen aiheuttama. Osa liikuntavammaisista käyttää apunaan erilaisia välineitä: kävelykeppiä, kyynär- tai kainalosauvoja, rollaattoria tai pyörätuolia. Apuvälineitä käyttäville henkilöille vaikeuksia tuottavat liikkuminen epätasaisessa tai liukkaassa maastossa, pitkät välimatkat, mäkien ja jyrkkien portaiden nouseminen sekä raskaiden ovien avaaminen. Myös lihasvoiman heikkous, nivelten jäykkyys sekä ongelmat ulottumisessa ja otteen saamisessa voivat usein aiheuttaa ongelmia. Ulospäin näkymättömiä, mutta silti liikkumista hidastavia ja vaikeuttavia sairauksia voivat olla esimerkiksi reuma- ja sydänsairaudet sekä MS-tauti. Näkövammaiset voidaan jaotella näkökyvyn määrän mukaan heikkonäköisiin ja sokeisiin. Heikkonäköiset käyttävät liikkuessaan ja suunnistautuessaan näköaistin lisäksi kuulo- ja tuntoaistia. Liikkumista hankaloittavia asioita voivat olla esimerkiksi alentunut näöntarkkuus, puutteellinen näkökenttä, herkkyys häikäisyille sekä heikentynyt värisävyjen ja kontrastien erotuskyky. Heikkonäköisten apuvälineitä ovat valkoinen keppi ja optiset apuvälineet. Sokeat käyttävät näköaistin sijasta kuulo-, tunto- ja jopa hajuaistiaan. He saattavat kuitenkin erottaa valoja ja voimakaskontrastisia hahmoja. Heillä on liikkumisessa apuna valkoinen keppi, opaskoira tai henkilökohtainen opas. Näkövammaisen suurimpia liikkumisongelmia ovat suunnistautuminen ja tapaturmien kuten putoamisen ja törmäämisen vaara. Törmäämisvaaran tuottavat erityisesti vyötärötason yläpuolella olevat tai sivusta ulkonevat esteet, joita ei voi havaita valkoisen kepin avulla.

9 Rollaa-hanke ESTEETTÖMYYDEN YLEISKUVAUS Kuulovammaiset voidaan jaotella kolmeen ryhmään: kuurot, kuuroutuneet (eli kuulonsa puhumaan oppimisen jälkeen menettäneet) sekä heikkokuuloiset. Kuuroista osa käyttää äidinkielenään viittomakieltä ja myös kuuroutuneet käyttävät usein apuna viittomia. Kuulovammaiselle on liikenneympäristössä tärkeää näköaistiin perustuva informaatio ja erityisesti valaistus. Johdonmukaisen opastuksen ja viitoituksen merkitys on suuri. Lisäksi heikkokuuloisia haittaa liikenteen melu. Kuurosokeilla on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Useimmat heistä kuulevat ja/tai näkevät jonkin verran, osa toimii täysin tunto- ja hajuaistin varassa. Kuurosokeiden käyttämät apuvälineet vaihtelevat, eikä näkö- tai kuulovammaiselle tarkoitettujen palvelujen käyttö ole aina mahdollista. Muita liikkumis- ja toimimisesteisiä ryhmiä ovat muun muassa lyhytkasvuiset, kehitysvammaiset ja allergiaa sairastavat. Kehitysvammaisen voi olla vaikeaa suunnistautua sekä hallita monimutkaisia, yllättäviä ja nopeita liikennetilanteita. Vaikeuksia voi tuottaa myös etäisyyksien arvioiminen tai kirjallisen informaation ymmärtäminen. Allergisille ongelmia voivat tuottaa liikkumisympäristössä olevat kasvit sekä hiekoituspöly. Liikkumisesteisyys ei aina johdu ikääntymisestä, sairaudesta tai vammasta. Esimerkiksi lapset sekä lastenvaunujen tai raskaiden kantamusten kanssa liikkuvat kohtaavat myös esteitä liikkumisessaan. 2.2 Esteettömyysongelmia Yleisimmät rakennetun ympäristön ja liikennevälineiden esteet ja ongelmat on liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa esitetty seuraavasti: Tasoero-ongelma on vaikein liikkumisesteisten ongelma. Sitä voidaan helpottaa järjestämällä sekä sisä- että ulkotiloissa tasaisia, portaattomia ja kynnyksettömiä kulkuyhteyksiä sekä rakentamalla hissejä ja loivia luiskia. Tilantarveongelma koskettaa erityisesti pyörätuolin käyttäjiä ja lastenvaunujen kanssa liikkujia. Kulkuväylät, luiskat, oviaukot, hissit, wc-tilat jne. tulee mitoittaa riittävän väljiksi. Etäisyysongelma korostuu kantamusten kanssa liikuttaessa. Kulkuetäisyydet tulee suunnitella lyhyiksi ja tarvittaessa on järjestettävä levähtämismahdollisuuksia. Orientoitumisongelma haittaa eniten näkövammaisia. Ongelmaa helpottavat selkeä kulkuväylien suunnittelu ja rakennusten helposti hahmotettava pohjaratkaisu, oikein valitut materiaalit ja värit sekä hyvät opasteet ja äänimerkit.

Rollaa-hanke 10 ESTEETTÖMYYDEN YLEISKUVAUS Tasapaino-ongelma korostuu portaissa ja luiskissa sekä liikennevälineissä. Kulkuväylien luistamattomat pintamateriaalit, liukkauden torjunta sekä käsijohteet ja tukitangot helpottavat ongelmaa. Ulottumisongelma koskee lapsia, lyhytkasvuisia ja pyörätuolin käyttäjiä. Erilaiset käyttöpainikkeet, automaatit ja palvelutiskit on suunniteltava kaikkien käytettäviksi. Voimattomuusongelma ilmenee tyypillisesti raskaita ovia avattaessa. Se liittyy usein ikään tai sairauteen. Ratkaisuna on kevyttoimisten heloitusten ja ovenaukaisulaitteiden käyttö. Monimutkaisuusongelma liittyy ennen muuta erilaisten laitteiden ja automaattien käyttöön tai informaation sisältöön. Erityisesti se vaikeuttaa näkövammaisten toimintaa. Tuotteiden hyvä käytettävyys ja ergonomia sekä niitä täydentävä opastus ja henkilökohtainen neuvonta palvelevat myös laitteiden käyttöön tottumattomia. Turvallisuusongelma liittyy mm. portaisiin, kulkutiellä oleviin esteisiin, työmaakaivantoihin ja suojateiden johdattavuuteen. Erityisesti ne ovat ongelmia näkövammaisille. Tilat ja kulkuväylät on suunniteltava huolellisesti, valaistava riittävästi ja mahdolliset vaaranpaikat merkittävä hyvin. Myös vaaralliseksi koettujen tilojen kuten pimeiden tunnelien syntymistä tulee välttää. Allergiaa aiheuttavat tekijät ja hengitysilman epäpuhtaudet voivat rajoittaa tai hankaloittaa allergiasta ja hengityselinten sairauksista kärsivien ihmisten liikkumista. Yleisimpiä ongelmia ovat eläinallergeenit ja tupakan jäämät liikennevälineissä sekä keväinen katupöly jalankulkuympäristössä. Tasa-arvo-ongelma syntyy, kun ympäristö tai palvelu asettavat käyttäjänsä eriarvoiseen asemaan. Ratkaisut ovat paitsi rakenteisiin ja suunnitteluun, myös palvelukulttuuriin liittyviä.

11 Rollaa-hanke 3 3.1 Rakennettu ympäristö Kesän 2005 aikana projektikonsultin kartoittaja ja esteettömyyssuunnittelija mittasivat ja arvioivat taajamien keskeiset liikkumisreitit ja palvelurakennukset. Ominaisuustiedot tallennettiin paikkatietojärjestelmään ja analysoitiin. Kerättäviä ja analysoitavia tietoja olivat: Kevyen liikenteen väylät - tasaisuus ja pintamateriaalit Suojatiet - tasaisuus - johdattavuus - reunakiven korkeus - reunakiven kallistus - suojatiemerkin sijainti - pintamateriaali - suojatiesaarekkeen pituus Penkit - tyyppi ja toiminnallisuus Joukkoliikennepysäkit - odotustila, toiminnallisuus ja reunakivi Lisäksi tarkasteluun kuuluivat vaaralliset sekä liikkumista häiritsevät ja haittaavat kohteet, kuten kuopat ja reitille työntyvät istutukset. Ominaisuustietojen kuvaus on esitetty kokonaisuudessaan raportin liitteessä 1. Kartoitusten tulokset on esitetty kohdissa 3.1.1. 3.1.3. taajamittain. Samassa yhteydessä on esitetty tärkeimmät kävelykierroksilla esiin tulleet ongelmat.

Rollaa-hanke 12 3.1.1 Kiuruvesi Katuympäristö Kuva 2. Väylien tasaisuus Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen eteläosassa.

13 Rollaa-hanke Kuva 3. Väylien tasaisuus Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen pohjoisosassa.

Rollaa-hanke 14 Pinnoitteet Kiuruveden kaduista pääosa on asfalttipintaisia. Betonikiveä ja nupukiveä on käytetty joillakin kevyenliikenteen väylillä. Materiaalieroja reitin hahmottamisessa on hyödynnetty hyvin Asematiellä ja Nivankadulla linja-autopysäkkien ja suojateiden kohdilla. Epätasaisia päällystettyjä osuuksia tarkastelualueella ovat: - Maxi-makasiinin ja Asematien väli. Kadussa on kuoppia ja railoja, joihin esimerkiksi rollaattorin tai pyörätuolin rengas voi tarttua ja aiheuttaa näin kaatumisen. - Linja-autoaseman seutu - Nuorisotalon ja Virranrannan välissä on alue, joka on osittain epätasaisen asfaltin ja soran peittämä. Tällä välillä on myös hahmotusongelma siitä, missä kulkee kevyen liikenteen väylä. Tarkastelualueen reiteillä ei esiintynyt vaarallista epätasaisuutta. Merkittävin tarkastelualueen soraväylä on Erejärventien vieressä kulkeva pitkä kevyen liikenteen väylä. Sorapäällysteinen tai vastaava väylä on kartoituksessa aina merkitty epätasaiseksi. Väylien pintamateriaalit ja tasaisuus (m) Asfaltti Sora Betonilaatta Tasainen ja ehjä Epätasaisuutta tai vaurioita Betonikivi 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Kuva 4. Väylien pintamateriaalit Kiuruvedellä.

15 Rollaa-hanke Kuva 5. Väylien pituuskaltevuudet Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen eteläosassa.

Rollaa-hanke 16 Kuva 6. Väylien pituuskaltevuudet Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen pohjoisosassa.

17 Rollaa-hanke Pituuskaltevuudet Tulotiellä on Valtakadun ja Maxi-makasiin välillä yli 6 % kaltevuus. Niemistenkadulla, S-marketista kirkolle ja seurakunnalle päin on pitkä 8 % osuus. Rinnekatu on Rinnekodin edessä noin 6 % kaltevuudessa ja Rinnekadulta noustaessa on 5 metrin mäki, jossa on jopa 13 % kaltevuus (Rinnekodin pihasta kaupungintalon takapihalle noustessa). Kevyen liikenteen väylällä (Terveyskeskus - Kuorevirran alue - Raivaajapuisto) on paikoin 5 % nousuja.

Rollaa-hanke 18 Suojatiet Kuva 7. Suojatien johdattavuus Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen eteläosassa.

19 Rollaa-hanke Kuva 8. Suojatien johdattavuus Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen pohjoisosassa.

Rollaa-hanke 20 Kuva 9. Suojatiesaarekkeen pituus Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen eteläosassa.

21 Rollaa-hanke Kuva 10. Suojatiesaarekkeen pituus Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen pohjoisosassa.

Rollaa-hanke 22 Kuva 11. Reunakiven korkeudet Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen eteläosassa.

23 Rollaa-hanke Kuva 12. Reunakiven korkeudet Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen pohjoisosassa.

Rollaa-hanke 24 Suojateiden osalta tarkastelualueella on todettu seuraavat ongelmat: - Valtakadun ja Tulotien liittymässä suojatiessä on liian korkea reunakivi. Suojatien johdattavuus on huono, jonka lisäksi liikennemerkeissä ja niiden sijainnissa on puutteita. - Asematien ylitse olevissa suojateissä merkki on vain keskisaarekkeessa. Ratakadun luona suojatien johdattavuus on huono. Asemantien ja Apteekintien liittymässä on ongelmia johdattavuudessa. Asematiellä, Kiurukadun kohdalla, puuttuu liikennemerkki. - Ahonpääntien ja Asematien liittymässä liikennemerkit ovat vain keskisaarekkeissa. - Ahonpääntien ja Lähteentien suojatiessä on huono johdattavuus. - Kukkomäentien ja Asematien liittymässä, Asematien ylittävässä ja K-Marketin puoleisessa suojatiessä on liian korkea reunakivi keskisaarekkeessa. - Kalliontien ylittävässä suojatiessä merkki sijaitsee liian kaukana tiestä. - Kukkomäentien ja Lähteentien liittymässä, Kukkomäentien ylittävässä suojatiessä, on liian korkea reunakivi ja ongelmia johdattavuudessa. - Linja-autoaseman kohdalla Ollintien ylittävässä suojatiessä on ongelmia johdattavuudessa. - K-Marketin liittymästä puuttuvat liikennemerkit. - Kiuruveden yläasteen lähellä olevan linja-autopysäkin ylitse menevässä suojatieltä puuttuvat liikennemerkit. - Niemistenkadun ja Torikadun/Kiurukadun liittymässä on ongelmia johdattavuudessa. - Nivankadun ylittävässä suojatiessä, Juntusentien vieressä, on liian korkea reunakivi. - Helluntaiseurakunnan temppelin liittymässä on ongelmia reunakiven korkeudessa. - Palokadun ylittävässä suojatiessä liikennemerkki on liian kaukana kadun reunasta. - Niittynotkon suojatiessä on ongelmia johdattavuudessa ja suojatie on epätasainen. - Rupanpolun suojatiellä on ongelmia johdattavuudessa. - Nivannotkon suojatiellä on ongelmia johdattavuudessa. - Terveyskeskuksen luona olevissa suojateissä on johdattavuus ongelmia. - Urheilukeskuksen luona suojatiestä puuttuvat liikennemerkit. - Niemistenkadun ja Erejärventien liittymien suojateissä on ongelmia johdattavuudessa.

25 Rollaa-hanke - Viskaalinmutkassa liikennemerkki on liian kaukana kadun reunasta. - Ollintien ja Virastokadun liittymässä reunakivet ovat liian korkeat. Ongelmia on myös johdattavuudessa. - Nordean kohdalla Virastokadun ylittävässä suojatiessä on liian korkea reunakivi. Linja-autopysäkit Yleinen puute Kiuruveden pysäkeillä on odotuskatosten puuttuminen. Esimerkkinä muuten esteettömästä pysäkistä on Valtakadun ja Tulotien liittymän pysäkki. Yksittäisiä pysäkkien esteettömyysongelmia ovat: - Asematien varrella olevilla pysäkeillä katoksen ja reunakiven puuttuminen. - Asematiellä, ennen Ahonpääntietä vasemmalla puolella olevalla pysäkillä on 13 % sivukaltevuus. Kuva 13. Kiuruveden Asematiellä linja-autopysäkkien odotusalue on rajattu hahmottamista helpottavin betonikivin.

Rollaa-hanke 26 Kuva 14. Levähdyspaikat ja linja-autopysäkit Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen eteläosassa.

27 Rollaa-hanke Kuva 15. Levähdyspaikat ja linja-autopysäkit Kiuruveden esteettömyyskartoitusalueen pohjoisosassa.

Rollaa-hanke 28 Levähdyspaikat Kiuruvedellä on sijoitettu kohtuullisen paljon levähtämiseen tarkoitettuja penkkejä tarkastelualueen reittien varrelle. Penkkien sijaintiin tulee kuitenkin kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Rakennusten sisäänkäynnit Kiuruveden tarkastelualueen sisäänkäynneissä on yleisesti 3-4 cm kynnys, joka vaikeuttaa etenkin pyörätuolilla kulkemista. Kapea kynnys on vaikeampi ylittää pyörätuolilla kuin leveä kynnys. Maastokatselmuksessa tarkastettujen rakennusten ja muiden julkisten tilojen sisäänkäynneissä todettiin muun muassa seuraavat ongelmat: - Rautatieaseman pihalla on epätasaisuuksia ja rakennuksen sisäänkäynnistä puuttuu luiska. - Maxi-marketin Pali-pysäkkikatokseen on 27 cm kynnys. - Lähteen päiväkodin takana sijaitsevissa sisäänkäynneissä on liian korkeat kynnykset. - Lukion pihassa on epätasaisuutta ja sisäänkäynneissä on 3-5 cm kynnykset. Lisäksi poikien ns. ulko-wc:en on 20 cm kynnys. - Tapiolan konttorin sisäänkäynnistä puuttuu luiska. - Siwa-myymälän takapuolen sisäänkäynnistä puuttuu luiska. - Taksiaseman sisäänkäynnissä on korkeita kynnyksiä, mutta asiakkaiden ei lähtökohtaisesti tarvitse käydä sisällä. - Matkahuollossa on 8 cm kynnys molemmissa ovissa. Toisen oviaukon luiskan toteutus on epäonnistunut. - Postin sisäänkäynnin luiskassa olisi hyvä olla kaide. - Lähivakuutuksen sisäänkäynnin metallinen, liukuesteetön luiska voi olla liukas. - Ylä- ja ala-asteen koulujen sisäänkäynneissä on luiskat, mutta ennen luiskia on 10 cm ja 5 cm kynnykset. - Paikallisosuuspankin sisäänkäynti on lähes mahdoton pyörätuolilla liikkuvalle.

29 Rollaa-hanke Kuva 16. Paikallisosuuspankin sisäänkäynnin luiska on liian jyrkkä. - Torikadun alkupään liikkeisiin on 16 cm kynnys. Sisäänkäynti on vaikeaa jopa huonosti liikkuvalle. - Näkökulmaan on 15 cm kynnys. - Säästöpankin sisäänkäynnissä, luiska kapenee ennen ovea leveyden ollessa tällöin alle 1,0 m. - Tiimarin toisen luiskan pituuskaltevuus on 30 % ja toisen luiskan noin 10 %. - Ortodoksisen seurakunnan kirkon sisäänkäynnin luiskan alussa on 3 cm pykälä. - Matkatoimiston sisäänkäynnissä on 8 cm kynnykset. - Terveyskeskuksen vanhempaan sisäänkäyntiin on pitkä ja vaikeakäyttöinen luiska. Toinen sisäänkäynti on jyrkkää mäkeä lukuun ottamatta hyvä. Inva-pysäköinti on jyrkän mäen alaosassa ja pysäköintipaikalta on vielä jalkakäytävälle noin 5 cm reunakivi.

Rollaa-hanke 30 - Jäähallin pihalla on vaikeakulkuinen sepeli. - Uimahallin portaat ovat vaaralliset esimerkiksi lasten liikkua. Inva-hissi on toimiva ja hyvin sijoitettu. - Virranrannan sisäänkäynti on kokonaisuutena sekava ja vaikeasti hahmotettava. Raskaat automaattiovet aiheuttavat usein vaaratilanteita. Sisäänkäynti vaatii pyörätuolin kippaamisen ja kynnys on liukas. - Seurakuntatalon piha on epätasainen ja kalteva. Pihalta puuttuu neuvonta ylemmälle sisäänkäynnille, koska käynti inva-wc:en on ainoastaan tätä kautta. Kuva 17. Kiuruveden evankelis-luterilaisen kirkon luiska on toteutettu hyvin rakennukseen sopivaksi, mutta siihen tulee rakentaa käsijohteet.

31 Rollaa-hanke - Harjukadun hoitokotiin on vain portaat. - Osuuspankin ulkoseinässä oleva Otto-automaatti on liian korkealla esimerkiksi pyörätuolin käyttäjälle tai lyhyelle henkilölle. - Asematien Fysikaalisen hoitolaitoksen luiska on pitkä, jyrkkä ja päättyy lähelle seinään. Piha on sorapintainen ja epätasainen. - Savon Sydämen oviaukoissa on 10 cm kynnykset. Toisen sisäänkäynnin edusta on erittäin epätasainen. Kunnossapito Kiuruvedellä taajaman talvihoito tehdään alueurakointina. Tämän hetkinen urakkasopimus koskee vuosia 2003 2006 ja taajaman alue on jaettu urakassa kolmeen osaan. Alueella 1 (keskustan pääväylät Nivankatu ja Asematie sekä Niemistenkatu välillä Nivankatu-Valtakatu) auraus on aloitettava, kun lumisyvyys on 2 cm. Muualla taajamassa raja on 4 cm ja tonttikaduilla 6 cm. Kaupungin talvihoidon hankinta-asiakirjoissa ei ole erikseen mainittu esteettömyyttä eikä täsmähoitokohteita. Tiehallinnon kunnossapidon alueurakassa urakoitsijan tulee kiinnittää erityistä huomiota Nivan alikulkukäytävän kevyen liikenteen väylän liukkauden torjuntaan. Kiuruvedellä lumen auraus oli tehty kartoitusajankohtana (8.12.2005) hyvin ja yli 2 cm polannetta ei juuri esiintynyt. Liukkaudentorjuntaa ei ollut tarkastelualueella tehty, mutta siihen ei ollut myöskään tarvetta. Suurten pituuskaltevuuksien kohdalla (Terveyskeskuksen sisäänkäynti, Kirkkokatu ja Tulotie) liukkaudentorjuntaan tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Valaistus Valaistus on pääosin hoidettu Kiuruveden tarkastelualueella hyvin. Pahimmat puutteet ovat linjaautoaseman sisäpihalla (odotusalue), rautatieasemalla ja urheilukeskuksen - Virranrannan alueella. Valtakadun ja Nivankadun sekä Asematien välille rautatieasema - Ambrosintie kevyen liikenteen väylille tulisi rakentaa valaistus.

Rollaa-hanke 32 Muuta huomioitavaa Tasainen ja muutenkin esteetön katuympäristö voidaan pilata sijoittamalla liikkumisreiteille huonosti hahmottuvia ja jopa vaarallisia mainoksia, ulkotulia ja myyntiartikkeleita. Pienen taajaman Inva-pysäkkien määrä on rajallinen ja muiden autoilijoiden piittaamattomuus Invapaikkojen käytössä aiheuttaa myös Kiuruvedellä paljon ongelmia. Kuva 18. Ulkomainos on sijoitettu huonosti luiskan ja Inva-pysäköintipaikan väliin.

33 Rollaa-hanke 3.1.2 Sonkajärvi Väylien pintamateriaali ja tasaisuus (m) Asfaltti Sora Puu Betonikivi Tasainen ja ehjä Epätasaisuutta tai vaurioita Erittäin epätasainen Betonilaatta 0 1000 2000 3000 4000 5000 Kuva 19. Väylien pintamateriaalit Sonkajärven ja Sukevan taajamissa. Katuympäristö Sonkajärven taajaman esteettömyysongelmia väylien pituuskaltevuuden ja pinnan tasaisuuden osalta ovat: - Matkahuollon ja terveyskeskuksen takana kulkeva väylä on jyrkkä ja huonokuntoinen. - Mustikkasuonpuiston leikkialueen lävitse Viertotielle kulkeva kevyenliikenteen väylä on sorapäällysteinen ja osittain jyrkkä. - Lepokankaantie ja Koulutie ovat molemmat paikoin epätasaisia ja Koulutiellä on lisäksi laaja painauma. - Vanhustentalo Koivulan edessä oleva betonilaatoitus on huono ja pahoin epätasainen. - Uimarannalle vievä sorapäällysteinen raitti on vaikeakulkuinen. - Sonkakoskentien vieressä kulkeva kevyenliikenteen väylä on taajaman ja Kauppilanrannan välillä epätasainen. - Sonkalahdentien jatkeena oleva kevyenliikenteenväylä on sorapintainen ja epätasainen. - Mustikkasuonpuistossa olevat pitkospuut ovat liian kapeat.

Rollaa-hanke 34 Kuva 20. Väylien tasaisuus Sonkajärven taajamassa.

35 Rollaa-hanke Kuva 21. Väylien pituuskaltevuus Sonkajärven taajamassa.

Rollaa-hanke 36 Suojatiet Suojateiden johdattavuuden, merkintöjen, saarekkeiden leveyksien ja reunakivien osalta Sonkajärven taajamassa todettiin seuraavat ongelmat: - Rutakontien ja Lepokankaantien liittymässä, taksiaseman puolella on liian korkea reunakivi ja ongelmia johdattavuudessa. - Viertotien suojatiessä on ongelmia johdattavuudessa. - Tuulikanteleen luona oleva suojatie on merkitty katuun huonosti ja ongelmia on myös johdattavuudessa. - Rutakontiellä, kirkon ja seurakuntatalon välissä olevan suojatien liikennemerkit ovat liian kaukana kadun reunasta. - Rutakontiellä, huoltoaseman ja kirjaston luona, suojateiden liikennemerkit ovat liian kaukana kadun reunasta. - Rutakontiellä, Kyröntien, Kallenkujan ja Suksimiehentien liittymissä on johdattavuusongelmia. - Rutakontiellä, K-marketin ja Säästöpankin välissä, suojatien jatkeessa Säästöpankin edessä on liian korkea reunakivi.

37 Rollaa-hanke Kuva 22. Suojatien johdattavuus Sonkajärven taajamassa.

Rollaa-hanke 38 Kuva 23. Suojatiesaarekkeiden pituus Sonkajärven taajamassa.

39 Rollaa-hanke Kuva 24. Reunakivien korkeudet Sonkajärven taajamassa.

Rollaa-hanke 40 Kuva 25. Hahmottumaton suojatie on myös esteettömyysongelma. Linja-autopysäkit Sonkajärvellä tarkastelualueen ainut pysäkki sijaitsi Rutakontiellä kunnanvirastoa vastapäätä. Pysäkiltä puuttuu odotuskatos. Rutakontielle tarvitaan pysäkkipari Kirjaston kohdalle. Levähdyspaikat Sonkajärven taajamassa on sijoitettu kohtuullisen paljon levähtämiseen tarkoitettuja penkkejä tarkastelualueen reittien varrelle. Penkkien sijaintiin tulee kuitenkin kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

41 Rollaa-hanke Kuva 26. Sonkajärven taajaman levähdyspaikat ja linja-autopysäkit.

Rollaa-hanke 42 Rakennusten sisäänkäynnit Sonkajärven taajaman rakennusten ja muiden julkisten tilojen sisäänkäynneissä todettiin seuraavat ongelmat: - Terveyskeskuksen takaoven luiskaa on mahdoton nousta pyörätuolilla ja luiskan sijainti on muutenkin hankala. Neuvolan sisäänkäynnin oviaukko on huono ja siitä puuttuu luiska. - Apteekin ja saman kiinteistön sisäänkäynnit ovat kapeat ja eteiskaapit ahtaat. Sisäänkäynneistä puuttuvat kunnolliset luiskat. - Kallenkujan liikkeiden sisäänkäynneissä on jyrkät portaat ja luiskat puuttuvat. - Kunnan virastotalon luiska on liian jyrkkä ja siitä puuttuu käsijohde. Virastotalon sisäänkäyntien ovet ovat raskaita ja vaikeita käyttää. - Kirjaston etupiha on epätasainen ja vaikeakulkuinen. Kulku kirjaston pysäköintipaikoilta ja alakerran kerhotiloista pääovelle on vaikea ja jyrkkä. Kirjastolla ei ole merkittyä inva-pysäköintiä. - Kirkon pihalta puuttuu merkitty inva-pysäköinti. - Päiväkeskuksen sisäänkäynnistä puuttuu luiska.

43 Rollaa-hanke Kuva 27. Sonkajärven kirkon luiska on perusratkaisultaan esteetön, mutta noppakivi aiheuttaa turhaa epätasaisuutta. Kunnossapito Sonkajärven taajamassa Rutakontien ja Sonkakoskentien kunnossapito on Tiehallinnon vastuulla. Kunta vastaa edellä mainittujen teiden kevyen liikenteen väylistä sekä muista taajaman väylistä. Kunnan vastuulla oleva kunnossapito tehdään alueurakointina. Sopimuskaudella 2003 2006 kunnan ja Tiehallinnon alueilla toimivat samat urakoitsijat. Kokoojaväylät tulee aurata arkisin kello 6 mennessä, lumisyvyyksiä tai kitkarajoja ei ole asetettu. Urakoitsijan ollessa sama kunnan ja tiepiirin alueilla noudatetaan käytännössä Tiehallinnon talvihoidon laatuvaatimuksia. Sonkajärven taajamassa täsmähoitokohteita ovat Koulukeskus ja Terveyskeskus. Näiden osalta ei ole esitetty erikseen teknisiä laatuvaatimuksia, mutta urakoitsijaa on kehotettu kiinnittämään alueiden hoitoon erityistä huomiota.

Rollaa-hanke 44 Kartoitusajankohtana (8.12.2005) taajaman talvihoito oli tehty pääosin hyvin. Terveyskeskuksen alueen liukkauden torjunnassa oli paljon puutteita. Rutakontien kevyen liikenteen väylien liukkauden torjunnassa tulee myös ottaa huomioon potkukelkoilla tai vastaavilla kulkuvälineillä liikkuvat. Valaistus Sonkajärven taajaman valaistus on pääosittain hyvä. Sonkakoskentien (Mt 5863) kevyen liikenteen väylälle tulee rakentaa valaistus välille Tornitie - Kauppilanranta. Rutakontien (Mt 5861) kevyen liikenteen väylien valaistus on puutteellinen sekä Aittokosken suunnalla että keskustan kohdalla. Lisäksi Terveyskeskuksen alueen valaistusta tulee parantaa.

45 Rollaa-hanke 3.1.3 Sukeva Kuva 28. Väylien tasaisuus Sukevan taajamassa.

Rollaa-hanke 46 Kuva 29. Väylien pituuskaltevuus Sukevan taajamassa.

47 Rollaa-hanke Sukevalla ei ole juurikaan ongelmia kevyen liikenteen väylien esteettömyydessä. Epätasaisuutta esiintyy Raudanjoentiellä sekä Kallentien ja Raudanjoentien välissä Sukevantiellä. Lisäksi reitti Sukevantieltä uimarannalle on liian jyrkkä. Suojatiet Suojateiden osalta Sukevan taajamassa todettiin seuraavat ongelmat: - Sukevantiellä, apteekin suojatieltä puuttuu liikennemerkki. Myös johdattavuudessa on ongelmia. - Sukevantiellä, Asematien kohdalla suojatiessä on ongelmia johdattavuudessa. - Sukevantiellä ennen uimarannan liittymää on ongelmia suojatien johdattavuudessa. Myös liikennemerkki on liian kaukana tien reunasta. - Sukevantiellä, Tervatien liittymässä liikennemerkki on liian kaukana tien reunasta. - Sukevantien ja Raudanjoentien liittymän suojatien johdattavuudessa on ongelmia. Myös liikennemerkki on liian kaukana tien reunasta. - Sukevantien ja Kallentien liittymän suojatien johdattavuudessa on ongelmia. Linja-autopysäkit Sukevan taajamassa todettiin seuraavat ongelmat linja-autopysäkkien esteettömyydessä: - Nesteen pysäkiltä puuttuu katos. - Sukevan koulun pysäkin odotustilasta puuttuu päällyste. - Raudanjoentien ja Matarantien liittymän pysäkeiltä puuttuu päällyste odotustilasta. Levähdyspaikat Sukevan taajamassakin on kohtalaisen paljon levähdyspaikkoja. Sukevallakin penkkien sijoittamiseen tulee kiinnittää huomiota ja lisäksi penkkien tulee olla selkänojallisia.

Rollaa-hanke 48 Kuva 30. Levähdyspaikat ja pysäkit Sukevan taajamassa.

49 Rollaa-hanke Rakennusten sisäänkäynnit Sukevan taajaman rakennusten sisäänkäynneissä todettiin seuraavat ongelmat: - Savon Veräjän pääsisäänkäynnin edessä on epätasaisuutta. Huoneisiin on noin 12 cm kynnykset. - Nesteen huoltoaseman sisäänkäynnistä puuttuu luiska ja terassille on 10 cm kynnys. - Rautatieaseman pihassa on routavaurioita ja sisäänkäynnistä puuttuu luiska. - Sukevan puukoulun piha on erittäin jyrkkä ja epätasainen johtuen sorapinnoitteesta. Sisäänkäynnistä puuttuu luiska. - Sukevan kivikoulun piha on epätasainen, johtuen routavaurioista. - Apteekin ja pankin kiinteistöön on sisäänkäynneissä 15 cm kynnykset ja rakennuksen piha on 8 % kaltevuudessa. - Männistön päiväkodin piha on sorapinnoitteesta johtuen epätasainen. - Leirikeskuksen piha on epätasainen ja sisäänkäynnin luiska epäkäytännöllinen. - Kyläkeskuksen piha on epätasainen, johtuen sorapinnoitteesta. - Liikekeskuksen sisäänkäynneissä on korkeat kynnykset, 10 15 cm. Lisäksi rakennusta kiertävän jalkakäytävän asfaltissa olevat vesikourut aiheuttavat ongelmia. Kunnossapito Sukevan taajamassa Sukevantien, Asematien ja Raudanjoentien kunnossapidosta vastaa Tiehallinto. Kunnan osuudet on hoidettu samoin kuin Sonkajärven taajamassa. Talvihoitoa Sukevalla ohjaavat käytännössä Tiehallinnon laatuvaatimukset. Sukevalla ei ole määritelty erikseen täsmähoitokohteita. Kartoitusajankohtana (8.12.2005) talvihoidossa ei ollut taajaman alueella puutteita. Kiinteistöjen edustojen liukkauden torjuntaan tulee kuitenkin kiinnittää jatkossa huomiota. Valaistus Sukevantien (Mt 5905) kevyen liikenteen väylän valaistus on puutteellinen välillä Sukevan koulu - Koivikkotie.

Rollaa-hanke 50 Kuva 30. Ylläpidon puutteet aiheuttavat esteettömyysongelmia. 3.2 Palveluliikenne 3.2.1 Pohjois-Savon Matkojenyhdistelykeskus Pohjois-Savon Matkojenyhdistelykeskus aloitti toimintansa 1.10.1998 ja on vanhin ja laajin Suomessa. Alussa mukana olivat Kuopio, Nilsiä ja Siilinjärvi. Tällä hetkellä mukana on yhdeksän kuntaa: Kuopio, Nilsiä, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Varkaus, Lapinlahti, Leppävirta, Iisalmi ja Juankoski. Vuoden 2006 alusta mukaan liittyy Pielavesi. Osassa kunnista välitetään vain palveluliikennettä, osassa sekä palveluliikennettä että vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja. Mukana on myös lääninhallituksen ostamaa liityntäliikennettä. Näillä näkymin nykyinen MYKkonsepti jatkuu ainakin vuoden 2007 loppuun saakka. Muutoksia saattaa tulla uusista Matkapalvelukeskuksista (MPK).

51 Rollaa-hanke 3.2.2 Kiuruvesi Kiuruvedellä on kolme palveluliikennereittiä ja kolme autoa näillä reiteillä. Autot hoitavat henkilöliikenteen lisäksi ruokakuljetuksia. Kiuruveden palveluliikenne (PALI) on tällä hetkellä kilpailutettu 3+2 -vuoden sopimuksella. Nykyinen sopimus päättyy vuonna 2006. Palveluliikenteessä on kolme palvelutuottajaa; Linjaautoliikenne Rytkönen & Co, Linja-autoliikenne Y. Makkonen & Kumpp. ja Linja-autoliike Velj. Laitinen. Haja-asutusalueen palveluliikenteen autoissa on pyörätuolia varten hissinosturi ja keskustan autossa luiska. Kaikissa autoissa on: - linjan reittiä osoittavat etulinjakilvet sekä palvelubussi-kyltti/tunnusnumero - automaattisesti avautuva ovi - kaiteet katosta lattiaan ja - pysäytyspainonapit. Pyörätuoleja autoihin mahtuu kerralla vähintään 2 kappaletta. Autojen paikkamäärät vaihtelevat 14 18 välillä. Keskustan linjalla autossa on mukana aina avustaja. Kuka tahansa voi tilata kuljetuksen palveluliikenteessä, joka on osa julkista joukkoliikennettä. Lähtökohtaisesti kuljetus tulisi tilata MYK:n numerosta, mutta kuljetuksia tilataan tällä hetkellä paljon myös suoraan autoista. Käytössä on myös Internet-palvelu, jonka käyttö kasvaa koko ajan. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen luvan omaava henkilö saa kulkea PALI:ssa ilmaiseksi, muut maksavat kuljetuskohtaisen omavastuuosuuden. Henkilökohtainen avustaja saa kulkea mukana ilmaiseksi. PALI:n reitti- ja aikataulutiedot ovat esillä Kiuruveden kaupungin Internet-sivuilla. Tiedot esitetään myös Kiuruvesi-lehdessä, Kiuruveden voimistelijoiden lehdessä sekä PALI-autoissa ja julkisten palvelurakennusten ilmoitustauluilla. Aikataulut ovat voimassa kalenterivuoden kerrallaan. PALI-liikenteessä ei ole esiintynyt isoja esteettömyysongelmia. Kalusto soveltuu myös eritysryhmille hyvin, palvelu on riittävän kattava ja kapasiteettiongelmia ei ole. Joissain tapauksissa autojen iso koko on estänyt perille pääsyn haja-asutusalueella. Keskustan linjan osalta suunnitellaan aikataulumuutoksia odotusaikojen lyhentämiseksi. MYK:n palvelunumeron ruuhkautuminen etenkin viikon alussa aiheuttaa pieniä saatavuusongelmia.

Rollaa-hanke 52 PALI:lla ei ole erillisiä pysäkkejä, nousu ja poistuminen tapahtuu kulloinkin matkustajien tarpeiden mukaisissa paikoissa. Maxi-makasiinilla on kauppiasyrittäjän ylläpitämä PALI-pysäkin katos, joka on erittäin hankala käyttää muun muassa korkean kynnyksen vuoksi. Vakituisista pysähdyspaikoista Virranrannan palvelukeskuksen piha-alue tulee parantaa. Virranrannan sisäänkäynnin edusta on kokonaisuutena sekava ja vaikeasti hahmotettava. Samalla alueella liikkuvat niin rollaattorit kuin PALI-autot. Pysähdyspaikkaa ei ole suunniteltu ajoneuvoliikenteelle. Kuva 31. Kiuruveden keskustan PALI-linjalla on mukana avustaja.

53 Rollaa-hanke 3.2.3 Sonkajärvi Sonkajärven palveluliikenne on kutsuohjattua avointa joukkoliikennettä. Osa matkoista on kunnan eri hallintokuntien suoraan tilaamaa kuljetusta ennalta sovittujen aikataulujen mukaan. Palveluliikenteeseen sisältyy päivittäin vanhusten päiväkeskuskuljetuksia, koulujen erilliskuljetuksia ja asiointikuljetuksia sekä mahdollisesti tavarakuljetuksia. Sonkajärvi ei kuulu Pohjois-Savon Matkojenyhdistelykeskuksen piiriin. Matkojen välittäminen toteutetaan siten, että asiakkaat soittavat liikenteen hoitajalle ja varaavat matkansa etukäteen. Asiakkaalle puhelu maksaa normaalin puhelumaksun. Asiakkaalla on mahdollisuus tilata matkansa etukäteen myös sähköpostin tai telefaxin välityksellä. Lähtökohtana matkustamisessa on, että asiakkaan on kyettävä omatoimisesti saapumaan sovittuun noutopaikkaan. Kuljettajan on tarvittaessa autettava asiakkaita muun muassa autoon nousemisessa ja siitä poistuttaessa. Tarvittaessa on asiakasta autettava myös sisälle menossa tai sisältä hakemisessa. Liikennöintialueella asiakkaat viedään heidän haluamiinsa asiointipaikkoihin tai kotiovelle niin lähelle kuin se liikenteellisesti on mahdollista. Sonkajärvellä on viikonpäivien (ma-pe) mukaan vaihtuva aikataulu. Liikenteessä käytettävien autojen tulee täyttää seuraavat esteettömyyden kannalta merkittävät vaatimukset: - autossa on hissinostin - tilat kahdelle pyörätuolille ja samanaikaisesti istumapaikkoja on vähintään 13 - turvavyöt annettujen määräysten mukaan - standardin mukainen älykortin lukijalaite, joka kykenee lukemaan liikenteessä käytettäviä kortteja - apuvälineiden ja matkustajien tavaroiden sijoitusmahdollisuus - tukitangot ja kahvat sijoitettuna niin, että asiakas saa autoon noustessaan ja siitä poistuessaan niistä tuen - palvelulinjakyltti auton katolla tai keulassa.

Rollaa-hanke 54 Palveluliikenteessä ei ole esiintynyt pahoja esteettömyysongelmia. Kaluston mitoitus on nykyiselle liikenteelle sopiva ja kalusto on varusteltu hyvin. Ongelmia aiheutuu etenkin lumisella kaudella rakennusten sisäänkäynneissä. PALI-autolla ei välttämättä pääse peruuttamaan suoraan ovelle ja siten käyttämään auton takana sijaitsevaa hissinostinta. Syynä tähän on huonosti auratut, lähinnä yksityiset piha-alueet. Asiakkaiden mielestä yksi reitti viikossa ei ole riittävä. Heidän mielestään esimerkiksi maanantain reitti tulisi ajaa myös loppuviikolla. Tämän sopimuskauden aikana tähän ei ole tulossa kuitenkaan muutoksia. Pahin esteettömyysongelma on avustajan puuttuminen PALI-liikenteestä. Kuljettajan avustusvelvollisuus aiheuttaa paljon viivettä matka-ajassa ja hyvin koulutettu avustaja toisi matkustamiseen myös lisää turvallisuutta. Sonkajärvellä ei ole järjestetty koulutusta kuljettajille esteettömyyteen liittyen. Koululaiskuljetuksiin liittyen on pidetty koulutusilta syksyllä 2005.

55 Rollaa-hanke TOIMENPIDEOHJELMA 4 TOIMENPIDEOHJELMA 4.1 Esteettömyyden yleinen kehittäminen kunnissa 4.1.1 Strategiat ja toimintasuunnitelmat Kuntien tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota esteettömyyteen myös strategisessa suunnittelussa. Kuntien tulee laatia strategiatyön tueksi oma esteettömyyssuunnitelma, joka pitää sisällään ainakin: - esteettömyystavoitteet - esteettömyysstrategian (tarveperusteiset periaatteet) - esteettömyyden palvelutasot eri toiminnoissa - vaikutusten arvioinnin. Suunnitelmaan liittyen on nykytilanneanalyysi ja monia toimenpiteitä jo esitetty tämän selvityksen yhteydessä. Strategian painopisteiden avulla on jatkossa helpompi perustella ja laatia hallintokuntakohtaisia toimintasuunnitelmia ja talousarvioita. Kuntien tulee myös pitää yllä keskustelua esteettömyydestä eri hallintokuntien välillä ja järjestää koulutusta esteettömyysasioihin liittyen.

Rollaa-hanke 56 TOIMENPIDEOHJELMA 4.1.2 Koordinointi Kiuruvedellä esteettömyystyön seuranta- ja koordinointivastuu tulee Kuljetustyöryhmälle. Kuljetustyöryhmää voidaan tarpeen mukaan laajentaa ja sen tulisi kokoontua nykyistä useammin. Toistaiseksi perustamaton Liikenneturvallisuusryhmä käsittelee myös esteettömyysasioita kokouksissaan. LIITU-ryhmä suunnitellaan kokoontuvan kaksi kertaa vuodessa. Kiuruveden kaupungin esteettömyysvastaavana toimii liikenneturvallisuusyhdyshenkilö. Sonkajärvellä esteettömyyttä varten ei perusteta erillistä kunnan sisäistä työryhmää. Esteettömyyden edistäminen perustuu kuntalaiskeskusteluun ja hallintokuntien väliseen vuoropuheluun. Esteettömyysvastaavana toimii liikenneturvallisuusyhdyshenkilö. 4.1.3 Rahoitus Esteettömyystyötä varten ei esitetä kuntien talousarvioissa erillistä rahoitusta. Kehittämistoimenpiteet esitetään rahoitettavaksi fyysisen ympäristön osalta liikenneturvallisuustoimenpiteiden rahoitusosuudesta (Kiuruveden liikenneturvallisuussuunnitelma 2005, Sonkajärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2002). Kiuruvedellä tämä on noin 60.000 euroa vuodessa ja Sonkajärvellä noin 15.000 euroa vuodessa. Sopivia hankkeita otetaan vuosittain hallintokuntien toimintasuunnitelmiin. Sama toimintamalli on kiinteistöjen mahdollisissa esteettömyyshankkeissa, jotka kuuluvat vuosikorjauskehykseen. Kuntien tulee jatkossa selvittää muita rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi laajempien esteettömyyden kehittämishankkeiden osalta. Tiehallinto, kiinteistöt ja yritykset suunnittelevat ja rahoittavat omat toimenpiteensä. 4.1.4 Sidosryhmät Kunnissa tulee ylläpitää yhteystietolistaa niistä eri järjestöjen, viranomaistahojen sekä liikennöitsijöiden edustajista, jotka ovat tahoillaan mukana esteettömyyden kehittämisessä ja voivat auttaa rakennettua ympäristöä tai sen osia suunnittelevia, toteuttavia ja ylläpitäviä toimijoita esteettömyyden huomioon ottamisessa. Sidosryhmäyhteistyö käynnistetään vuoden 2006 alussa pidettävällä keskustelutilaisuudella, jossa esitellään Rollaa-hankkeen tuloksia.

57 Rollaa-hanke TOIMENPIDEOHJELMA 4.1.5 Seudullinen esteettömyystyö Itä-Suomen läänin esteettömyystyöryhmä on tarkoitus koota vuoden 2006 alussa. Ryhmään tulee edustajat alustavasti seuraavista organisaatioista: Eläkeliitto, Invalidiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, kuntien vammaisneuvostot, Kynnys ry, Linja-autoliitto, Savonlinja Oy, Tiehallinto ja Itä- Suomen lääninhallitus. Lääninhallituksen esteettömyyshenkilönä toimii Jani Reinikainen Mikkelistä. 4.2 Suunnittelun ohjaus 4.2.1 Tavoitteiden asettelu ja toiminnan ohjelmointi Esteettömyys tulee asettaa suunnitelmien yhdeksi päätavoitteeksi. Menettelyllä korostetaan esteettömyyden merkitystä kaikessa liikkumisessa ja nostetaan esteettömyys käsitteenä esille. 4.2.2 Suunnittelu ja rakentaminen Valtakunnallisessa SuRaKu-projektissa on laadittu ohjeita esteettömien alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Näiden kriteerien ja mallipiirustusten käyttöönottoa suositellaan kuntien yleisten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. 4.2.3 Kaavasuunnittelu Kaavasuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat, esteettömyyden muodostumiseen vaikuttavat tekijät: Toimintojen alueellinen sijoittuminen. Tarkistetaan toimintojen keskinäinen sijoittuminen, yhteydet palvelutoimintoihin alueen sisällä ja sen ulkopuolelle sekä etäisyydet palveluihin. Julkisten palvelurakennusten saavutettavuus. Tarkistetaan tonttien sijainti, tasaisuus ja liittyminen katualueeseen. Katujen esteettömyys. Tarkistetaan katujen sijainti, kaltevuudet ja riittävä mitoitus eri toiminnoille (mm. liikkuminen, huolto ja kadunpito). Julkisen liikenteen verkoston toimivuus. Tarkistetaan linjojen ja pysäkkien sijoittelu sekä pysäkkialueiden mitoitus.

Rollaa-hanke 58 TOIMENPIDEOHJELMA 4.2.4 Liikennejärjestelmän ja tienpidon suunnittelu Kuntien tulee omissa toimenpide-esityksissä Savo-Karjalan tiepiirin suuntaan ottaa huomioon myös esteettömyysasiat. Savo-Karjalan tiepiirin esteettömyysvastaava on Terhi Nissinen. 4.3 Esteettömyystarkistukset Esteettömyystarkistus on määrämuotoinen prosessi, jossa alue tai suunnitelma käydään läpi esteettömyyden näkökulmasta. Alueen tarkistuksessa (kartoitus) pyritään osoittamaan ensisijaisesti esteettömyyden epäkohdat, mutta myös tuomaan esiin hyvät ratkaisut. Suunnitelmien esteettömyystarkistuksessa pyritään varmistamaan suunniteltujen ratkaisujen esteettömyys. Tarkistuksia voidaan tehdä jollekin alueelliselle tai toiminnalliselle osa-alueelle, jolloin tarkistuksen laajuus ja sisältö vaihtelee huomattavasti. Alueen/kohteen esteettömyyskartoitus Tässä hankkeessa tehtyjä esteettömyyskartoituksia voisi laajentaa taajamien ulkopuolelle ja niitä tulee päivittää aika ajoin. Suunnitelman esteettömyystarkistus Esteettömyystarkistus tulee tehdä kaikille fyysistä ympäristöä koskeville suunnitelmille. Poikkeuksena ovat esimerkiksi pienet, rakenteen parantamiseen liittyvät suunnitelmat, joissa kohteen geometria ja pintamateriaalit säilyvät nykyisinä. Tarkistuksessa tulee selvittää suunniteltujen ratkaisujen soveltuvuus kaikille käyttäjäryhmille. Tarkistus tulee tehdä kaikissa suunnitteluvaiheissa. Esteettömyystarkistusmenettelyn tulee jatkossa olla suunnitteluprosessin sisällä, siten että suunnittelua ohjaava/tekevä organisaatio automaattisesta ottaa esteettömyyden huomioon, tarkistaa ja seuraa suunnitteluratkaisuja esteettömyyden näkökulmasta. Suunnitteluhankkeen laajuudesta ja/tai luonteesta riippuen tarkistus voidaan tehdä ulkoisena tai sisäisenä tarkistuksena. Ulkoisessa tarkistuksessa suunnitelman käy läpi tilaajan asettama tarkastaja (esim. liikenneturvallisuus-esteettömyysasiantuntija). Sisäisenä menettelynä tarkistus kuuluu suunnittelutoimeksiantoon.

59 Rollaa-hanke TOIMENPIDEOHJELMA 4.4 Hoidon ja ylläpidon ohjaus Kuntien tulee selvittää ne täsmähoitokohteet, joiden tehostetulla talvihoidolla voidaan vaikuttaa eniten esteettömyyteen. Täsmähoitokohteet tulee sisällyttää jatkossa hoidon urakka-asiakirjoihin. 4.5 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta tulee sitouttaa kuntien esteettömyystyöhön. Rakennusvalvonnan osalta esteettömyys tulee ottaa huomioon ohjeistuksessa, lupaprosessissa ja varsinaisessa rakentamisen valvonnassa. Erityisesti tämä koskee julkisen uudis- ja korjausrakentamisen valvontaa, mutta myös muuta rakentamista esimerkiksi työmaajärjestelyjen osalta. Uudisrakentamisessa tulee noudattaa esteettömyydestä annettuja lakeja, asetuksia ja ohjeita. Korjausrakentamisen osalta rakennusvalvonnalla on erittäin merkittävä rooli esteettömien ratkaisujen toteuttamisessa. Rakentamisen laatutavoitteet tulee määritellä jo kunnan esteettömyyssuunnitelmassa. Lupaprosessissa tulee valvoa kaavan ja annettujen ohjeiden toteutumista. Varsinaisessa rakentamisen valvonnassa tulee seurata suunnitelmien toteutumista, rakentamisen yleistä laatua ja kaupunkikuvaa. 4.6 Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen ja hankinta Esteettömyys otetaan huomioon joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä ottamalla kaikille käyttäjille sopivat ratkaisut yhdeksi laatutekijäksi liikenteen hankinta-asiakirjoissa. Laatuvaatimukset määritellään henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmissa. Palveluliikenteen osalta kunnissa on hyvä tilanne. Esteettömyys on otettu hyvin huomioon jo palvelun hankintavaiheessa.

Rollaa-hanke 60 TOIMENPIDEOHJELMA 4.7 Fyysisen ympäristön toimenpiteet 4.7.1 Yleistä Kaikki tarkastellut taajamat sijoittuvat kohtalaisen tasaiseen maastoon, jossa korkeuserot ovat vähäisiä. Eri liikennemuodot on jo nykyisellään erotettu toisistaan hyvin. Taajamien palvelut sijoittuvat pienelle alueelle ja siten myös liikkumistarve on vähäinen. Nämä kolme peruslähtökohtaa antavat hyvät mahdollisuudet esteettömyyden kehittämiselle. Isoja esteettömyysongelmia ei ole nykytilassakaan. Seuraavassa on esitetty lähinnä Suraku-projektin ohjeistukseen perustuen yleisiä rakennetun ympäristön esteettömyyden parantamiskeinoja. Väylät Taajamien kulkuväylien pinnassa ei saa olla 2 metrin matkalla suurempia kuin 5 mm:n poikkeamia. Laattapinnoilla saumaleveys saa olla enintään 5 mm ja laatoissa hammastusta enintään 5 mm. Pituuskaltevuus saa olla enintään 5 % ja sivukaltevuus enintään 2 %. Kulkuväylien suositeltava vähimmäisleveys on 2300 mm. Suojatiet Suraku-projektissa on määritelty esteetön suojatie, joka periaateratkaisuna on hyödynnettävissä myös tarkastelluissa taajamissa. Suojatiessä tulee käyttää kahta erilaista reunakiveä; reunakivessä tulee olla 3-4 cm korkea pystysuora osuus, jota näkövammainen voi käyttää ylityssuunnan määrittämiseen (johdattavuus) ja noin 15 cm matkalla luiskattu reunakivi. Luiskatun osuuden tulee olla vähintään 900 mm leveä, jotta se sopii pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjälle. Talvikunnossapidon kannalta luiskatun osuuden tulee olla 1500 mm leveä. Suojatiemerkkipylvään vakiotyyppinen sijoittaminen on tärkeää, koska se auttaa näkövammaista hahmottamaan suojatien sijainnin (johdattavuus). Suojatiesaarekkeen suositeltava leveys on 2500 mm. Toimiva minimileveys on 2000 mm.