Tero Ahtee: Yritysyhteistyölähtöiset projektit tietotekniikassa Työelämäyhteistyö yliopistoopetuksessa -seminaari, 17.03.2016, toinen esimerkki työelämäyhteistyön soveltamisesta yliopisto-opetukseen TTY:lla
Tero Ahtee, lehtori pesunkestävä nääs yliopistohampuusi TTKK/OHJ, TTY/TIE; opetushommissa 08/1990- Ohjelmistotuotannon peruskurssi = Johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotannon menetelmät Erikoistyö, Projektinhallintaseminaari (loppuneet) Ohjelmistotekniikan / Tietotekniikan projektityö 1991- Demola-projekti 2008-. Kello 24-06 välillä EN anna opetusta! 2
Mitä OHJ-PROJ/TIE-PROJ on? vähintään 5 (aluksi oli 4) opiskelijan ryhmä tekee alusta asti jonkin ohjelman/sovelluksen, josta on käyttäjälleen hyötyä ( hyvä 1. versio ), ei tenttiä kesto 3 periodia neljästä, 5-6 kk (syyskuu..helmikuu) laajuus oli 3-5 ov., nyt 5-10 op. (vähintään 125 h työtä) nykyisin dokumentointi on (liian) vähäistä oli vapaavalintainen elinkaarimalli, nyt pakolla ketterä välillä työaiheita sai itse ehdottaa, nykyisin on jo ylitarjontaa (kun on mainostettu viime vuosina) ei luottamuksellisia aiheita rahan kanssa ei läträtä (päätettiin heti alussa). 3
Mutta ei kaikki aina onnistu noin 4 projektia ei ole valmistunut vaan keskeytynyt noin 8 opiskelijaa on keskeyttänyt kurssin. 4
Miten OHJ/TIE-PROJ alkoi ei niitä alkuaikoja oikein muista paljon aikaa opintojakson kehittyminen hyväksi vaatii, monen monta vuotta opiskelijat saivat tuoda työaiheita (kesä)töistään tai tutuiltaan, tai omaksi huviksi ja hyödyksi tutuilta firmoista kyseltiin aiheita (mm. vierailuluennoijat muilla opintojaksoilla), niin ei tarvinnut itse keksiä ;-) usein firmat kyselivät D-työn tekijöitä Haikalan Ilkalla oli hyvät suhteet teollisuuteen ennenvanhaan henkilökunnalla oli enemmän aikaa ainoastaan 4-5 firmaa perustettu projektityön pohjalle. 5
vuosi työaiheita ryhmiä keskikoko vuosi työaiheita ryhmiä keskikoko 2015-16 30 10 1230 h 2002-03 13 24 1053 h 2014-15 37 10 1040 2001-02 12 26 1152 2013-14 26 12 1074 2000-01 12 26 1054 2012-13 27 10 1172 1999-2000 19 25 1073 2011-12 7 14 1391 1998-99 17 17 1248 2010-11 14 16 1538 1997-98 21 28 937 2009-10 25 12 1471 1996-97 17 18 962 2008-09 33 19 1500 1995-96 13 14 1204 2007-08 21 20 1416 1994-95 18 12 947 2006-07 26 26 1314 1993-94 14 16??? 2005-06 22 21 1239 1992-93 20 7??? 2004-05 19 23 1256 1992 kesä?? 8??? 2003-04 23 31 1194 1991-92?? 12??? 6
Henkilöstö alussa oli 1+1 ryhmien ohjaajaa ei tule mitään jos kurssin vetäjä vaihtuu usein välillä saatiin kooditarkastuksiin 1-2 assistenttia pitkään olin yksin opintojaksolla (2 viikkoa menee kyllä 3 h yöunilla ruuhka-aikana kun siihen tottuu) Käytettävyys ohjelmistoprojektissa oli 2002-08??? 2010-luvulla ei ole tarvinnut valvoa yhtään kokonaista yötä (!) dokumenttitarkastuksiin työmäärä ei ole tappava, se on haasteellinen 2015-16: CEO + CQO + 3 coach + 2 sivullista. 7
OHJ/TIE-PROJ helppoahan on projektityö-opintojaksolla nyt tehdä työtä, kun vahvat perusteet on luotu, ja kurssi on laitoksen lippulaiva sekä arvostettu firmoissa (esim. kesätyöhaussa ensimmäinen kysymys voi olla onko TIE-PROJ suoritettu ) pitkän ajan kuluessa kurssi on elänyt ja muotoutunut, ja parannuksia kehitellään koko ajan, kehitettävää on nytkin, ei ole valmis opiskelijan työtuntimäärä yleensä 150..250 h kansainvälisiä opiskelijoita ollut 1-10 vuosittain. www.cs.tut.fi/~projekti/ 8
menestystekijöitä motivoitunut henkilökunta motivoi opiskelijoitakin (?) pikkuhiljaa kurssin käyneet sijoittuvat lähialueen firmoihin ja sana leviää firmoissa kurssin eri vuosina käyneet opiskelijat naureskelevat yhdessä työmäärän hulluudelle vaativa ja työläs opintojakso, mutta opettavainen henkilökunta on tarkkaa, muttei liian tiukkaa arvostelu tasapuolista ja oikeudenmukaista äänestetty Tietotekniikan 2. hyödyllisimmäksi opintojaksoksi (1. luonnollisesti = puheviestintä ja neuvottelutaito). 9
hyviä käytäntöjä alkupalaveri ryhmän kanssa (1 h) ryhmä valitsee aiheensa aktiivisen ja osaavan asiakkaan kanssa ei voi epäonnistua viikkoraportit, henkilökohtaiset työtunnit vko/kaikki Tarkastukset (inspection), välipalaverit (= ryhmäohjausta) raskas/työläs kurssi vaatii arvoisensa lopetuksen loppuesityspäivä, 30 min/ryhmä jälkipeli (loppuesityspäivänä), usein Teekkarisaunalla, sponsori tarjoaa juomaa ja ruokaa loppupalaveri ryhmän kanssa (2 h aikalokero). 10
sekalaista omista virheistään oppii hyvin, mutta fiksu oppii toisten virheistä jos projektiryhmiä paapottaisiin kädestä kiinni pitäen, niin kaikki varmaankin onnistuisi hienosti, mutta se ei ole tarkoitus (vaan totuttaa opiskelijat karuun työelämään), eikä sellainen olisi mahdollistakaan laitoksen ja yliopiston taloudellinen tilanne huomioiden asiakkaalta kysellään kommentteja projektista (tuote, kommunikointi, ), mutta se ei vaikuta paljoa arvosteluun projekteista tulee kansanperinnettä luennoille winners never quit, quitters never win. 11
ongelmia 1 Projektityö-kursseilla on kaksi ikuista ongelmaa 1. Miten saada toteutus (koodaus) alkamaan ajoissa? 2. Miten varmistua että mahdollisessa lopunajan kiireessä testaus yms. laadunvarmistus tulee tehtyä kunnolla? opiskelijoiden ryhmäytyminen on joskus hankalaa englanninkielen pakko (30 % hitaampaa ja köyhä sanasto) assistentteja ei ole helppo saada (työmäärä ). 12
ongelmia 2 paljon aikaa on nyt mennyt oppimisalustan kanssa tapellessa (Canvas), IDLE oli hyvä ehkä jatkossa on pakko mennä Moodle2:een niin ja wwwsivujen pitää olla julkisia opiskelijat ovat töissä, eivät ehdi/jaksa raahautua luennoille loppuraporteissa näkyy ongelmia jotka on selitetty luennoilla pari vuotta arvostelu oli hyv/hyl, ei motivoi opiskelijoita (tosin oli henkilökunnalle helppo) arvosanojen anto (miettiminen) kestää 1-2 viikkoa. 13
Ai niin, siitä yritysyhteistyöstä 1 jos asiakas/tilaaja on kiireinen, taikka ei oikein tiedä mitä haluaa, voi tulla ongelmia koodaustaitojen puutetta ei opiskelijoilla ole ollut jos asiakas ei houkuttele ryhmäläisiä töihin firmaansa, ei projekti ole onnistunut hyvin eräs asiakas kertoi pettyneenä: ryhmä ei tehnytkään enempää kuin mitä sovittiin :-) nykyisin on pdf-ohjelappunen, kun haetaan työaiheita usein tulee kyselyitä pienistä ja lyhyistä projekteista, jotka opiskelija voisi tehdä Tietotekniikan erityiskysymyksiä -opintojaksona (1-2 hlöä, 1-3 kk). 14
Ai niin, siitä yritysyhteistyöstä 2 Asiakkaalla/asiakkaalta tilaaja tekninen tuki (?) hyväksymistestausta (?) loppukäyttä(ji)ä laitteistoa ja/tai ohjelmistoa projektiryhmän käyttöön (?) testausaineistoa (?) asiakkaan/tilaajan (mahdolliset heikot) työtavat paljastuvat myös kurssin henkilökunnalle ( näen öisin painajaisia firman prosessista = läpisekoilua ). 15
Ai niin, siitä yritysyhteistyöstä 3 KUKA = kurssin vastaava. MITÄ = pieniä juttuja jotka olisivat hyviä, mutta joita kukaan ei ole ehtinyt tehdä. MISSÄ = työn tekopaikka on missä vain (opiskelijat/firma). MIKSI = kaikki hyötyvät, win-win-win. MILLOIN = kurssin aikataulun mukaan (tai nopeammin). MITEN = as. voi tarjota/vaatia tiettyjä tekniikoita/työkaluja. PALKKIO = ryhmän ja asiakkaan välinen asia. 16
17
Code inspections (only 500-1000 LOC) at TUT, findings (average) 30 25 20 15 avg stddev 10 5 0 2000-01 2001-02 2002-03 2003-04 2004-05 2005-06 2006-07 2007-08 2008-09 2009-10 2010-11 2011-12 2012-13
Demola-projekteista (2008-) tavoitteet ja vaatimukset erilaiset kuin PROJ:lla innovaatioprojekti, firma antaa rahasäkin ei välttämättä koodata yhtään, GUI demo tai pelkkä pisnesidea tai pelikonsepti riittää partnerille (= asiakas/tilaaja) 3..4 hlön, nykyisin 5..6 hlön ryhmä (useita keskeyttää) jokaisella ryhmällä on Demolan fasilitaattori (= neuvoja) opiskelijat; TAMK, TaY, TTY; kansainvälisiä yli 50 % tehtävänanto väljä joskus hyvinkin väljä ei luentoja, 1 dokumentti (Playbook = proj.suun.) ryhmä saa hakata päätään seinään omaan tahtiin. 19