LUONNOS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1
1. PERHEHOITO... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE... 3 2.1 Tarkoitus... 3 3. PERHEHOIDON MUODOT... 3 4. PERHEHOIDON ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT... 4 4.1 Vastuuhenkilöt... 4 4.2 Perhehoitaja... 4 4.3 Perhekoti ja hoidettavien määrä... 5 5. PERHEHOIDON PROSESSIT (tarkistuslista)... 5 5.1 Sijoittaminen... 5 5.2 Asiakkaan perhehoidon toteutumisen seuranta... 6 5.3 Perhehoidon päättyminen... 7 6. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS... 7 6.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö... 7 6.2 Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan järjestäminen... 8 7. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET... 9 7.1.1 Perhehoidon palkkiot... 9 7.1.2 Kulukorvaukset...11 7.1.3 Matkakustannukset...12 7.1.4 Käynnistämiskorvaus...12 7.1.5 Kelan etuudet...12 7.2 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta...13 7.3 Perhehoidon päättyminen...14 8. PERHEHOITAJAN ASEMA...14 8.1 Valmennus, täydennyskoulutus ja tuki...14 8.2 Vakuutukset...14 8.3 Ilmoitusvelvollisuus...15 8.4 Perhehoitajan sosiaaliturva...15 9. KRIISI- JA VÄKIVALTATILANTEET...15 10. SALASSAPITO, TIETOJENSAANTIOIKEUS JA VAITIOLOVELVOLLISUUS...15 11. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA...16 2
1. PERHEHOITO Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten kuntayhtymä toteuttaa lastensuojelun sekä lyhyt että pitkäaikaista toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on, että Oulunkaaren kuntayhtymällä on yhtenäinen perhehoidon toimimistapa. Toimintaohje on tarkoitettu perhehoidosta vastaavien työntekijöiden ja perhehoitajien käyttöön. 2. PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE 2.1 Tarkoitus Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämisestä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa (SHL 311/1992, 25). Perhehoito on toimintaa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoidettavalla on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhteisön perheen arkeen liittyviä kuntoutumista edistäviä ihmissuhteita, jokapäiväisiä kodin askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. 3. PERHEHOIDON MUODOT Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista tai osavuorokautista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Perhehoito määritellään pitkäaikaiseksi, mikäli henkilö on sijoitettu perhehoitoon yli 3 kuukautta tai toistaiseksi. Pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissa. Tavoitteena on, että lapsi voi viettää samassa perhekodissa koko lapsuus- ja nuoruusikänsä. Sijoitukset tehdään yleensä toistaiseksi eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Perhehoito on lyhytaikaista, mikäli se on kestoltaan alle 3 kuukautta yhtäjaksoisesti. Tilapäinen perhehoito käsittää määräaikaisen perhehoidon, se voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa. Lapsen/ nuoren perhehoito on lyhytaikaista perhehoitoa kun lapsi on esimerkiksi avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu perheeseen vanhempien kuntoutumisen ajaksi ja hänelle etsitään jatkuvaa perhehoitopaikkaa tai kun lapsi odottaa adoptiota. Lyhytaikaisen perhehoidon tarve tulee tarkistaa kolmen kuukauden välein (Lastensuojelulaki 417/2007). 3
Tukiperhetoiminnalla tuetaan ja vahvistetaan vanhempien jaksamista ja kasvatuskykyä ja sen tarkoitus on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä. Hoito tukiperheessä kestää yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa tai tarvittaessa pidempäänkin esim. koululaisten lomien aikana. Kriisiperhehoitoon sijoitetaan lapsi lyhyellä varoitusajalla, koska lapsi tulee sijaisperheeseen yleensä suoraan kriisitilanteesta akuutisti. 4. PERHEHOIDON ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT 4.1 Vastuuhenkilöt Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Lastensuojelun perhehoidon vastuuhenkilönä toimii sijoitettavan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palveluesimiehet päättävät lastensuojelun perhehoitajien ja perhehoitokotien hyväksymisestä (arvioi perhekodin sopivuuden) sekä lastensuojelua koskevien perhehoidon ja tukiperheiden toimeksiantosopimuksista lautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. Työntekijän tulee tuntea sijoitetun hoidon ja tuen tarpeet ja perhehoitajien kasvuprosessi työssään, jotta hän voi tukea perhehoitajaa ja arvioida sijoitusta. Säännöllinen yhteydenpito on perhehoidon arvioinnin edellytys. Perhehoidon vastuuhenkilön tehtävät: valmistelee perhehoitoon sijoituksen ja perhehoidon toimeksiantosopimuksen, jonka palveluesimies hyväksyy tukee, ohjaa ja valvoo perhehoitoa ylläpitää perhehoitajarekisteriä seuraa ja arvioi perhehoitoa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vastaa perhehoidon perehdyttämisestä ja tiedottamisesta järjestää perhehoidossa olevien henkilöiden tilapäishoidon järjestävät perhehoitajien yhteistapaamiset 4.2 Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta. Lisäksi perhehoitajan on esitettävä rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhe on yhteistyökykyinen, perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja talous on vakaa. Lasten ja nuorten perhehoitajalta edellytettävät valmiudet ovat Suojella, hoivata, ohjata ja tukea lasta Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset tarpeensa. Tukea lapsen tai aikuisen suhteita hänen syntymävanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa 4
4.3 Perhekoti ja hoidettavien määrä Perhekoti on perhehoitotehtävään soveltuva, kunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien kanssa. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Huomiota kiinnitetään mm. perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan yhteistyökykyyn ja mahdollisuuksiin huomioida ja tyydyttävät sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti. Perhekodin muiden asukkaiden tulee hyväksyä sijoitettava henkilö siten, että hän voi saada perhekodissa tasavertaisen aseman toisiin nähden. Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan annettavalle hoidolle sopiva. Suositeltavaa on, että sijoitettavalle lapselle on oma huone. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana. Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisarruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, ja joka koulutuksensa tai kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto (entinen kouluasteen tutkinto). Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta sisarruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakyky ja keskinäinen kanssakäyminen mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki). Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta esim. sukulaissijaisperhevalmennus (Perhehoitajalaki 1, 2 momentti, astui voimaan 1.1.2012 lukien). 5. PERHEHOIDON PROSESSIT (tarkistuslista) 5.1 Sijoittaminen Asiakkaan palvelutarve ja sen arviointi Asiakkaaseen tutustuminen, läheisien kuuleminen, aineiston keruu asiakkaasta asiakastietolomakkeeseen Asiakasuunnitelma (toimintakyky, tavoitteet, palvelujen tarve) Sopivan perhehoitokodin etsiminen Vapaana olevien perhehoitopaikkojen kartoitus Tarvittavien palveluiden kartoitus esim. koulu ja opiskelumahdollisuudet 5
Perhehoitajan perehtyminen asiakkaaseen. Annetaan sijoitukseen liittyvä olennainen tieto asukkaasta; toimintakyky, käyttäytyminen ja haasteelliset asiat Arviointi; Perhehoitaja ja sijoittaja arvioi valmiuksiaan Sovitaan tutustumiskäynti yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa Ehdottomien esteiden kartoitus o päihdeongelma, vakavat pitkäaikaissairaudet perhehoitajalla tai muulla perheenjäsenellä o epärealistiset odotukset o perheen elämään, arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin voimakkaasti vaikuttava uskonnollinen tai muu aatteellinen tausta o ilmeinen kyvyttömyys huolehtia omasta perheestä o kyvyttömyys toimia yhteistyössä viranomaisten, muiden yhteistyökumppaneiden joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitoon ryhtymistä o kodin tilojen sopimattomuus o taloudellinen epävakaus. Perhehoitoon sijoittaminen Työntekijä tekee päätöksen perhehoidosta, asiakasmaksusta palvelutuotantolautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimeksiantosopimuksen tekeminen toistaiseksi voimassa olevaksi Sovitaan muiden palveluiden käytöstä ja hankitaan tarvittavat maksusitoumukset (terveyden- ja hammashoito) Sovitaan mahdollisista käynnistämiskorvaushankinnoista 5.2 Asiakkaan perhehoidon toteutumisen seuranta Palvelusuunnittelu ja ohjaus Palvelusuunnitelman päivitys tarvittaessa Seurantakäynnit perhehoitokotiin, vähintään kaksi tapaamista vuodessa palvelusuunnitelman tarkistusten lisäksi Selvitetään, että tarvittavat sosiaaliturvaetuudet ja palvelut on haettu mm. lapsilisät, elatustuet, muut lapsen tulot Tarvittaessa asukkaalle haetaan edunvalvoja Ohjataan perhehoitajaa asiakkaan käyttövarojen käytöstä Virkistystoiminta Ohjataan perhehoitajia virkistystoiminnan järjestämiseen (leirit, retket, tapahtumat, harrastukset) Tiedotetaan leireistä ym. virkistyksestä ja matkakustannusten ym. rahoituksesta Verkostojen ylläpito Varmistetaan, että lapsella/ nuorella on mahdollisuus pitää yhteyttä ja tavata hänelle läheisiä sukulaisia ja muita hänelle tärkeitä henkilöitä. Kootaan tiedot viranomaisverkostosta ja ohjataan perhehoitajaa yhteistyöhön verkoston kanssa Yhteydenpito ja seuranta Yhteydenpidon on oltava säännöllistä. 6
Yhteydenpito perhehoitajaan tapahtuu kotikäynneillä, puhelimen, kirjeiden ja sähköpostin välityksellä. Tiedotetaan ajankohtaisista asioista tarvittaessa kirjeitse, sähköpostitse Perhehoitajan kanssa keskustellaan perhehoitotyöstä arjessa, voimavaroista, työssä jaksamisen tuesta (kuntoutusmahdollisuuksista yms.), yhteistyöstä ja koulutuksesta. Kuntayhtymä on velvollinen puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin 5.3 Perhehoidon päättyminen Perhehoitaja lopettaa perhehoitotyön Perhehoitaja tekee kirjallisen irtisanomisilmoituksen vähintään 2 kk ennen perhehoidon päättymistä. Tarvittaessa järjestetään neuvottelu, jossa sovitaan käytännön asioista. Asiakkaalle päätös perhehoidon päättymisestä ja perhehoitopaikan vaihtumisesta. Tehdään asiakkaan palvelutarvearviointi ja tarvittaessa etsitään uusi perhehoitopaikka tai muu asumisjärjestely. Sijoittaja päättää perhehoidon lopettamisesta asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa Järjestetään neuvottelu perhehoitajan, asiakkaan ja hänen läheistensä sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Sovitaan toimenpiteet ja aikataulut. sijoittaja tekee kirjallisen irtisanomisilmoituksen vähintään kaksi kuukautta aiemmin. Tehdään asiakkaalle päätös perhehoidon päättymisestä. Tehdään asiakkaan palvelutarve arviointi ja etsitään uusi sijoituspaikka. Sijoittaja päättää perhehoidon sopimattoman perhehoidon tai sen puutteiden johdosta Mikäli mahdollista neuvotellaan perhehoitajan kanssa puutteista ja annetaan mahdollisuus niiden korjaamiseen määräajassa. Järjestetään perhehoitajalle mahdollisuus kuulemiseen. Tehdään kirjallinen irtisanomis-ilmoitus tai toimeksiantosopimuksen purkamisilmoitus (maksut päättyvät välittömästi, perhehoitajalaki 5). Tehdään tarvittaessa asiakkaalle päätös perhehoidon päättymisestä. Tehdään asiakkaan palvelutarve arviointi ja etsitään uusi sijoituspaikka. Tarvittaessa annetaan asiakkaalle kriisiapua Ohjataan perhehoitaja tarvittaessa hakemaan tukea ja apua Sovitaan käytännön asioiden järjestelyistä (asiakkaan tavarat ym.) Asiakkaan kuolema Perhehoitajan on ilmoitettava välittömästi poliisille, jos kuolema tapahtuu kotona, sen jälkeen ilmoitus omaisille ja sijoittajalle. Sovitaan käytännön järjestelyistä omaisten, edunvalvojan ja perhehoitajan kesken. 6. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 6.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan osalta erikseen ja sen allekirjoittavat yleensä molemmat perhehoitajat. Vakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Palkkio ja kulukorvaus voidaan erikseen niin sovittaessa, tasata maksettavaksi molemmille puolisoille. 7
Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoitosijoituksen alkamista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi, sekä myös silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin aihetta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään aina määräaikaisena. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan perhehoitajalaissa olevat seuraavat asiat: Sopijapuolet perhehoidossa oleva henkilö palkkion saaja perhehoitopaikka perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaan toteuttaminen sekä palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan tai hoidon keskeytymisen ajalta perhehoitajalle suoritettavat perhehoitomaksut (hoitopalkkio, kulukorvaus, ja mahdollinen käynnistämiskorvaus) ennakkovalmennus, koulutus ja työohjaus yhdyshenkilöt sopimuksen voimassaoloaika sopimuksen irtisanominen sopimuksen tarkistaminen tarvittaessa vastuutyöntekijä perhehoidossa olevan henkilön kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta perhehoitajan vaitiolovelvollisuudesta sopiminen ja tarvittavien tietojen antaminen/ saaminen hoidettavista perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen tarvittavat muut asiat allekirjoitukset Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. Molemmat sopijaosapuolet voivat irtisanoa sopimuksen. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Hoito päättyy irtisanomisesta kahden kuukauden kuluttua. Irtisanomisajasta riippumatta kunta voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Mikäli perhehoidossa oleva puute on korjattavissa, on perhehoitajalle varattava kohtuullinen määräaika tämän puutteen korjaamiseksi. Tällöin purkamisoikeuden edellytyksenä on, että puutetta ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu määräajassa. Jos perhehoidon edellytyksiä ei enää ole, voidaan sopimus purkaa, jolloin maksut päättyvät välittömästi. 6.2 Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan järjestäminen Pitkäaikaisella perhehoitajalla on oikeus 36 vuorokauden vapaaseen kalenterivuoteen niin, että vapaata kertyy 3 vuorokautta sellaista kuukautta kohti jolloin hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaa voidaan pitää enintään kolmessa jaksossa niin, että lähtö ja tulopäiviä ei lasketa vapaapäiviksi. Mahdollisesti käyttämättä jääneitä vapaapäiviä ei makseta rahana eikä oteta huomioon seuraavana vuonna. Vuoden alussa sovitaan sijoittajan kanssa yhteisesti vapaiden ajankohdat ja siitä miten hoito vapaan aikana järjestetään. Lyhytaikaisessa perhehoidossa oikeus vapaaseen kertyy niiltä kuukausilta, joissa hoitopäiviä on vähintään 14vrk. Vapaa korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. 8
7. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta kun kyse on pitkäaikaisesta perhehoidosta. Oulunkaaren kuntayhtymä päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset. Lisäksi perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa. Perhehoitajalaissa määritellään (2011, 2 ) palkkion sekä (2006, 3 ) kulukorvauksen vähimmäismäärät ja käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä. Korvauksien määrä tulee tarkistaa kalenterivuosittain lakisääteisten indeksikorotuksien mukaisesti. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaisessa perhehoidossa kuukausiperusteisesti ja lyhytaikaisessa perhehoidossa toteutuneiden hoitopäivien mukaan. Palkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kulukorvauksen osuuden perhehoitaja saa kuitenkin vähentää verotuksessa (veroilmoituksen kohta: Muut tulonhankkimiskulut). Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään Kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). 7.1 Hoitopalkkion määrä ja määräytymisen perusteet Perhehoitoa koskeva palkkioluokittelu perustuu aina lapsen hoidon vaativuuden arviointiin, jonka tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, toimeksiantosopimukset hyväksyy palveluesimies. Palkkiot tarkistetaan sijaishuollon suunnitelman / avohuollon asiakassuunnitelman tarkastuksen yhteydessä. (Palkkioiden suuruuteen ei vaikuta enää se, onko sijaisvanhempi kotona oleva vai työssä käyvä. Palkkioluokkia määriteltäessä ei myöskään enää huomioida Kelan vammaistukipäätöksiä) 7.1.1 Perhehoidon palkkiot A. Palkkioluokat Palkkioluokat on jaettu kolmeen pääluokkaan: 1. Peruspalkkioluokka 679,71 /kk Maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisein aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotettuun hoitopalkkioon. Maksetaan myös silloin, jos lapsi sovitusti päivähoidossa koko- tai osa-aikaisesti tai koulussa. Sovelletaan myös 15-17 -vuotiaiden nuorten osalta, jos lapsi käy koulua muualla ja viettää viikonloput ja loma-ajat sijaisperheessä. Sijaisvanhempi huolehtii tällöin kaikki nuoren kustannukset kyseisellä palkkiolla (+kulukorvauksella). Maksetaan myös 18-21 -vuotiaiden sijaisperheessä asuvien nuorten osalta. Palkkio sisältää tällöin nuoren jälkihuollollisen ohjauksen. Maksetaan opiskelupaikkakunnasta huolimatta, mikäli nuori ei ole siirtynyt asumaan itsenäisesti. Mikäli nuori opiskelee eri paikkakunnalla, maksetaan perhehoitajalle palkkio niiltä päiviltä kuin lapsi/nuori tosiasiallisesti oleskelee perheessä. 9
2. Korotettu palkkioluokka 870 /kk Hoitajalle voidaan harkinnanvaraisesti maksaa korotettua palkkiota, mikäli lapsen hoito on huomattavan vaativaa. Arvion lapsen hoidon vaativuudesta tekee aina lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä konsultoi arviota tehdessään palveluesimiestä. Korotettu palkkio maksetaan aina määräaikaisena. Ensimmäinen arviointi suoritetaan aina 3 kk:n kuluttua sijoituksesta, jonka jälkeen korotetusta palkkiosta voidaan tehdä päätös enintään vuodeksi kerrallaan. 3. Erityismaksuluokka Voidaan maksaa poikkeuksellisesti erityisen vaativan lapsen hoidosta. Arvion lapsen hoidon vaativuudesta tekee aina lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä konsultoi arvioita tehdessään palveluesimiestä. Korotettu palkkio maksetaan aina määräaikaisena. Ensimmäinen arviointi suoritetaan aina 3 kk:n kuluttua sijoituksesta, jonka jälkeen korotetusta palkkiosta voidaan tehdä päätös enintään vuodeksi kerrallaan. Erityismaksuluokan mukaisen palkkion maksamisen ehdoton edellytys on, että lasta hoidetaan päätoimisesti. Suositellaan, että sijaisvanhemmalla tulee olla sosiaali- tai terveysalan tai nuorisotyön vähintään opistoasteinen tutkinto (vastaa ammatillista perhehoitoa) tai vahva kokemus sijaisperhetyöstä. Erityismaksuluokka on jaettu kolmeen alaluokkaan lapsen hoidon vaativuuden perusteella (luokat 1-3) Erityismaksuluokka I 1292 /kk Maksetaan alle 3-vuotiaiden lasten osalta, mikäli lapsen hoidon vaativuuden perusteella ei ole perusteltua maksaa korkeampaa hoitopalkkiota Erityismaksuluokka II 1551 /kk Erityismaksulk.1:een + 20 % Erityismaksuluokka III 1784 /kk Erityismaksulk.2:een +15 % Maksetaan pääsääntöisesti niiden nuorten osalta, joilla vaihtoehtoinen sijoituspaikka olisi laitos tai ammatillinen perhekoti. Kriisisijoituksissa sovelletaan aina erityismaksuluokka III hinnoittelua. Muuntokerroin = kkmaksu: 30 = vrk-maksu. 10
B. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksetaan erityismaksuluokkien I III mukainen hoitomaksu lapsen hoidon vaativuuden arvion perusteella. Muuntokerroin = kkmaksu: 30 = vrk-maksu. C. Sijaisperheiden lomitus (Laki perhehoitajalain muuttamisesta 317/2011, 6 a) Sijaisperheiden lomituksen ajalta palkkioiden maksussa käytetään erityismaksuluokan I mukaista hoitomaksua. Muuntokerroin = kk-maksu:30 = vrk-maksu. Lyhytaikaisessa perhehoidossa kuten tukiperhetoiminnassa yksi tukiperheviikonloppu on 3 vrk (pe su) 7.1.2 Kulukorvaukset 0-6 -vuotiaat 472,42 /kk 7-14 -vuotiaat. 578,33 /kk 15-21 -vuotiaat 683,20 /kk *) Palkkioihin ja kulukorvauksiin tulee vuosittaiset indeksikorotukset Kulukorvaukseen sisältyvät muun muassa: - ravintomenot - asumisesta aiheutuvat menot - Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata, kuten terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, resepti- ja käsikauppalääkkeet - Pesuaineet ja hygieniatuotteet - vaatteiden hankinta - virkistysmenot - harrastusmenot - puhelinmaksut - lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat - lapsen kuljettamiseen liittyvät tavanomaiset matkat Muuta huomioitavaa kulukorvauksesta - lomamatkat, luokkaretket, harrastusvälineet, leirit yms kuluja voidaan korvata erikseen ainoastaan lapsesta johtuvista erittäin painavasta syystä - lukion ja ammattikoulun kirjat, välttämättömät koulutarvikkeet sekä koulumatkat korvataan kuittien mukaan vain jos lapsi ei saa opintotukea tai opintotuki ei kata koulunkäynnistä aiheutuvia kustannuksia - silmälasien hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut korvataan silmälääkärin tai optikon tekemän arvion perusteella (toimeentulotuen myöntämiskriteerejä soveltaen) - mikäli jälkihuollossa nuorella on omia tuloja perhesijoituksen aikana, tehdään nuoren kanssa suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse 11
- Päivähoitokustannukset maksetaan todellisten kustannusten mukaisesti 7.1.3 Matkakustannukset Perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoitotyöhön liittyvistä matkakuluista korvausta oman auton käytöstä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Perhehoitajalle aiheutuneet matkakulut korvataan oman auton käytöstä 0,25 /km Korvausta maksetaan tukiperheille tilanteissa, joissa he ovat joko hakeneet lapsen luokseen tai vieneet lapsen takaisin kotiinsa ja sijaisperheille tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin tai tapaamisiin. Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti. 7.1.4 Käynnistämiskorvaus Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2887,51 / henkilö (vuonna 2014) Lain mukaan perhehoitajalle maksetaan perhehoidonkäynnistymisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa sijoituksen ensimmäisenä vuonna. Käynnistämiskorvauksista sovitaan erikseen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistämisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja. Sijaisperhe laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat Oulunkaaren kuntayhtymän omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta siten, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. 7.1.5 Kelan etuudet Lapsilisät ja Kelan hoitotuet maksetaan perhehoitajille Kelan hoitotuella sijaisperhe kattaa matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet ym. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut perhehoitajille kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan. Lapsilisä maksetaan perhehoitajille Kelan kautta sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Sosiaalitoimi ilmoittaa Kelalle, että lapsilisä voidaan maksaa perhehoitajille. 12
7.2 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajasta johtuvista syistä Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta. Muusta syystä tapahtuvan keskeytyksen vuoksi hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksesta maksetaan 50 % 14 vuorokaudelta/keskeytys. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä tulee ilmoittaa välittömästi. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan työntekijän kanssa. Jos hoidettavan hoito järjestyy perhekodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus perhehoitajalle täysimääräisenä. Perhehoitokotiin tulevalle sijaiselle maksetaan hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Päivähinta saadaan jakamalla kuukausipalkkio 30,4:llä. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio 14 vrk täysimääräisenä, jonka jälkeen palkkiosta maksetaan 50 %. Mikäli keskeytys kestää yli 30 vrk palkkiota ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä on se, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. laitosjaksolla olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hänen paikalleen ei ole myöskään sijoitettu toista henkilöä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä ensimmäiset 14 vuorokautta/keskeytys. Tämän jälkeen seuraavat 16 vrk 50 %. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk, kulukorvausta ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Perhehoitajan vapaan ajalta Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio täysimääräisenä ja kulukorvauksesta 50 %. Perhehoitaja ei ole oikeutettu lomarahaan, koska kyseessä ei ole työsuhde vaan toimeksiantosuhde. Jos pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan ajaksi perhehoitokotiin tulee sijainen, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus pitkäaikaiselle hoitajalle täysimääräisenä. Sijaiselle maksetaan hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Päivähinta saadaan jakamalla kuukausipalkkio 30,4:llä. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisenhoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijahoidosta perhehoitajan luona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. 13
Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asiakas menee perhehoitajansa vapaan ajaksi toiseen perhehoitopaikkaan, lomittavalle hoitajalle maksetaan sama kulukorvaus lisineen kuin vakituiselle hoitajalle ja hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Jos vapaan pitäminen ei ole mahdollista asiakkaasta johtuvista syistä, korvataan pitämätön vapaa tällöin ylimääräisenä kuukausipalkkiona. Lapsen/ nuoren vierailuja biologisten vanhempien luona eikä alle kahden kuukauden sairaalassa oloaikaa lasketa keskeytykseksi. 7.3 Perhehoidon päättyminen Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa perhehoitajalain mukaisesti, jolloin korvaukset maksetaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ajalta. Mikäli pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asukas kuolee, toimeksiantosopimus purkaantuu ilman irtisanomista. Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio kuolemaa seuraavan 30 vuorokauden ajalta, sekä korvataan aiheutuvat kustannukset maksamalla kulukorvaus kuolemaa seuraavan 14 vuorokauden ajalta. Perhehoitajalain 5 mukaan sijoittaja voi purkaa toimeksiantosopimuksen, kun perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, eikä korjausta tilanteeseen saada aikaan. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 8. PERHEHOITAJAN ASEMA 8.1 Valmennus, täydennyskoulutus ja tuki Perhehoidon järjestämisestä vastaava kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta koulutuksesta ja työnohjauksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Täydennyskoulutusta järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Perhehoitajalla on velvollisuus osallistua järjestettävään koulutukseen. Koulutuksen kustannuksista ja sijaiskustannuksista vastaa sijoittaja. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaisen perhehoitajan koulutuspäiviltä. Perhehoitajalle voidaan korvata myös muun tahon järjestämästä koulutuksesta aiheutuvia kuluja. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 8.2 Vakuutukset Kuntayhtymä on ottanut perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen (tapaturvavakuutuslaki 608/48). Kuntayhtymä ei ole ottanut perhehoitajalle vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kuntayhtymällä vakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja kuntayhtymän kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. 14
8.3 Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun asiakkaanolosuhteissa tapahtuneista muutoksista mm. aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä perhesuhteiden muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt vuoden alussa tai viimeistään kahta kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet (kirjallisena). sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. 8.4 Perhehoitajan sosiaaliturva Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 63 68-vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajan tulee informoida perhehoidon työntekijälle eläkkeelle siirtymisestä hyvissä ajoin. Asiakkaiden perhehoidon loppumisesta sovitaan yksilöllisesti. 9. KRIISI- JA VÄKIVALTATILANTEET Rajoittamis- ja väkivaltatilanteiden riskit asiakkaan kohdalta tulisi ennakoida. Samalla voidaan yhdessä määritellä toimintakäytännöt arkeen. Perhehoidossa noudatetaan tavanomaisen kotikasvatuksen periaatteita. Kriisitilanteissa otetaan yhteyttä normaaleihin palveluihin (poliisi, ambulanssi) ja sen jälkeen ilmoitus perhehoidon vastaavalle. Mikäli asiakas katoaa perhehoidossa ollessaan, tulee perhehoitajan tehdä lähietsintä. Ellei kadonnut sen tuloksena löydy on katoamisesta ilmoitettava poliisille ja perhehoidon vastaavalle. Perhehoitajan on tehtävä kriisi- ja väkivaltatilanteista ilmoitus kirjallisesti. 10. SALASSAPITO, TIETOJENSAANTIOIKEUS JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyyden suojalle. 15
Perhehoidossakin lähtökohtana on salassapito. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on sinänsä salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on kuitenkin oikeus saada asiakkaasta hoidon kannalta välttämätön tieto. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin, kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.200/812) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Se koskee myös perhehoitajan muita perheenjäseniä ja muita perhehoitoon lyhytaikaisesti osallistuvia henkilöitä. Perhehoidon päätyttyä perhehoitajan tulee toimittaa asiakkaaseen liittyvät asiakastietopaperit sijoittajataholle. 11. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/77) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (311/92) Asetus sosiaalihuoltoasetuksen 12 :n muuttamisesta (419/92) Lastensuojelulaki (417/2007) Laki lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta 2012 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1050/2009), (1051/2009), (1099/2009) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/92) Laki ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/96), (556/94) Mielenterveyslaki laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 16