Kunnostushankkeiden ja patotietojen syöttö VESTYyn, case expato-hanke Lasse Järvenpää & Kati Martinmäki- Aulaskari 10.11.2016
Patojen estevaikutusten kokonaistilanteen kartoittaminen ja toimintamalleja tarpeettomien patojen purkuun (expato) Edistää vähämerkityksellisten patojen poistamista Toimintamalli tarpeettomien, isännättömien patojen tunnistamiseen ja tiedonkeräämiseen Vesienhoidon kannalta keskeisten patojen tunnistaminen Käyttötarpeen arvioinnin menetelmien ja kriteeristön kehittäminen Tiedonkeruumenetelmien kehittäminen Valtakunnallinen malli Toimintamalli tarpeettomien patojen purkuhankkeiden edistämiseksi
VESTY nykytila Vesistötyöt tietojärjestelmässä 4 400 patorakennetta Isompien virtavesien kulkuesteet valtakunnallisesti hyvin tiedossa Pienempien purojen esteitä ei ole kartoitettu tai tietoa ei ole tallennettu systemaattisesti Tallennusmäärissä alueellisia eroja, jonkin verran virheitä Patorakenteisiin voi tallentaa erilaisia ominaisuustietoja mm. rakenteen tilasta (suunnitteilla, rakenteilla, käytössä, ei käytössä, purettu, vain kaavavaraus, ei toteutettu) ja käyttötarkoituksesta (voimatalous, tulvasuojelu jne.) -> kaikkia ominaisuustietoja ei tallennettu Nykytiedon perusteella ei voida arvioida padon käyttötarvetta, merkitystä/ tarpeellisuutta
Miten tiedonkeruussa edetään? VESTYn tiedon saattaminen ajantasalle patojen suhteen Miten pienet padot/esteet saadaan mukaan? Kehittää menetelmiä, joilla patojen tarpeellisuutta voidaan arvioida Missä/ kenellä tieto (vesilait, vesilain valvojilla, ELYjen suunnittelijoilla, yhdistyksillä)? Miten tieto saadaan koottua? Millaisia työkaluja tarvitaan? Olisiko järkevää ensimmäisessä vaiheessa keskittyä patoihin, jotka vesienhoidossa tunnistettu merkittäväksi ja kulkua haittaavaksi? Työkalujen (VESTY, kartat, raportit yms.) päivittäminen ja tiedon keruun pilotointi luokittelujen määrittäminen -> sovellusmuutokset Ohjeistus valtakunnallisen työn tekemiseksi
Patorakenteet UUDELYn alueella Yhteensä 343 patorakennetta
Kunnostushankkeiden vienti VESTYyn Järjestelmässä on 447 järvikunnostushanketta ja 857 toimenpidettä / rakennetta. Suuri osa tallennetuista toimenpiteitä on selkeitä vesirakennus toimenpiteitä, ruoppauksia, vesikasvillisuuden poistoja ym. Järvikunnostusten tiedot eivät ole kattavia Virtavesi kunnostuksia tallennettu enemmän, mutta, laadussa suuria alueellisia eroja
Kunnostustoimenpiteiden määrät VESTYssä tiedon ylläpitäjän mukaan Määrä / Id Sarakeotsikot Etelä- Kaakk Pohjoi Pohjois- Suom Pohjoien Varsin Pohjan Etelä- ois- Kainu Keski- Pirkans- Pohja s- ympä Tekesku Uude ais- Kaikki maan Savon Häme Suom un nmaa Suom yhtee Suom Lapin maan Karjal nmaa Savon ristök Riviotsikot ELY ELY en ELY en ELY ELY en ELY ELY ELY an ELY n ELY ELY eskus s n ELY en ELY nsä Hapettaminen 5 1 1 10 4 1 8 2 32 Kemikalointi (fosforin saostus, kalkitus, neutralointi) 20 3 1 1 1 3 29 Kosteikot, laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät 3 2 97 3 9 6 2 61 7 12 202 Lisäveden johtaminen 4 2 3 1 2 3 4 19 Purokunnostus 1 8 1 7 1 5 61 21 43 14 162 Ravintoketjukunnostus 11 10 2 4 6 4 1 38 Sedimentin käsittely 3 2 1 6 Suvannon kunnostus 3 1 1 2 1 8 Vesikasvillisuuden mekaaninen vähentäminen 9 345 19 4 39 6 6 25 36 1 490 Virtapaikan kunnostus 8 2 27 32 360 169 22 2 178 392 104 1 281 9 2 1589 Kaikki yhteensä 22 14 519 58 367 169 32 68 199 418 268 29 326 83 3 2575
Missä vika? Mitä pitäisi tehdä toisin? Onko tiedolle käyttöä? Vastaako tietosisältö käyttötarvetta? Kohtaako tallentajien ja tiedon hyödyntäjien tarpeet? Jos tietoa ei käytetä niin virheet ja epäloogisuudet alkavat lisääntyä tiedosta tulee epäluotettavaa. Tiedon tallennus pitäisi liittyä johonkin prosessiin joka valvoo ja hyödyntää tallennettua tietoa Tieto tulee jäsennellä siten, että se palvelee käyttöä
Uusia käyttöliittymämahdollisuuksia Valmiiksi jäsenneltyjä ympäristöraportteja Paikkatietoaineistot ja karttakäyttöliittymät Uusia suorakäyttönäkymiä tietokantaan