Äyskoski urheilukalastajan silmin miten koskea voisi kehittää?

Samankaltaiset tiedostot
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Kaunis pieni saalistaimen

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?


HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Laukaan Simunankosken taimenkannan

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Puulan kalastustiedustelu 2015

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Laukaan Simunankosken taimenkannan

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Kalastussääntöjä ja lupien hinnat otteita tulevasta Tenoinfo esitteestä

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Vesistökunnostusverkoston seminaari

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Järvitaimen - erittäin uhanalainen JÄRVITAIMENKANNAT KASVUUN YHTEISTYÖLLÄ HAASTE MEILLE KAIKILLE!

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kestävää kalastusta Pielisellä

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

Transkriptio:

Äyskoski urheilukalastajan silmin miten koskea voisi kehittää? Teemu Hiltunen, Lohimaa Fishing Services (Iktyonomi, kalastusopas & yrittäjä) Taimenseminaari Lohimaa 25.08.2017

Äyskoski Rautalamminreitin koski, joka on/oli järvivaeltavan taimenen tärkeä lisääntymiskoski (n. 1km) Suosittu urheilukalastuskohde, lähinnä perhokalastajia 12-vavan kiintiöineen ja vastuullisine sääntöineen Kävijämäärä vaihtelee (n. 700-900 lupaa vuodet 2010-2012) kalaston elinvoimaisuuden mukaan jos kalaa koskessa, kalastajiakin on Kävijämäärä puolittunut nykyisellään aiempaan verrattuna (vuodet 2014-2017) 2017 saalispalautteen perusteella kalaa tullut kohtalaisesti ja ehjä eväisiä taimenia ollut enemmän aiempiin vuosiin verrattuna ja kaloja saatu mukavasti kosken suosio tulee nousemaan ja kalasto hiljalleen elpyy? Lupahinta 69 /75 (vklp) ja lupa+majoitus 119 /129 hinta pysynyt vuodesta 2010 samana Kalastukselle haettu jatkoaikaa, syysrauhoitusta siirretty myöhemmäksi 1.9 alkaen kalastuksen kohdelaji on harjus (vuodet 2016 & 2017)

Otteita kalastussäännöistä: Äyskoskella harjoitetaan pyydystä ja päästä kalastusta ja se tarkoittaa että kaikki taimenet ja harjukset on päästettävä vahingoittumattomina takaisin veteen. Käsittele aina vapautettavaa kalaa märin käsin ja jos suinkin mahdollista, vältä kalaan koskemista! Nopea kuvaus on sallittu mutta aivan kaikista kaloista ei kuvia välttämättä kannata lähteä ottamaan. Varsinkin pienten kalojen kohdalla nopea irrotus on ainut oikea tapa toimia. Perhokalastus on sallittua vain yksihaaraisilla ja väkäsettömillä koukuilla! Kahluukielto on voimassa toukokuun viimeiseen päivään saakka perhokalastusalueella ja sitä pitää noudattaa tinkimättä. Me kaikki haluamme antaa luonnonkudusta syntyneille taimenlapsille mahdollisimman hyvän elämän alun Äyskoskessa.

Kalastuksesta Kalastus ollut mahdollista läpi vuoden tähän asti, rauhoitus on tulossa Kahluukiellot huomioitu: voimassa Toukokuun loppuun sekä syksyllä alkaen 1.9 merkatuilla paikoilla Parhaat ajat kalastaa: - Huhtikuun alkupuoli (sumukorento, february red stonefly) -Erityisen hyvää perhokalastusta: Streamerkalastus toukokuun puoliväli kesäkuun puoliväli (isoja taimenia) -Pintaperhokalastus kesä-heinäkuussa (vesiperhosia, caddis) -Harjuksen kalastus syksyllä pienillä perhoilla

Esimerkki saalispalautteesta 2013 Kalastajat palauttavat saalisraportin saaliista jokaisesta kalastuspäivästä. Jos ei lappua palauteta, tulkitaan se, ettei kalaa ole tullut. (vaikka aina palautus on pakollinen)

Saalispalaute Päivämäärä Kalastajan nimi Osoite Puhelin Saalispalautteeseen tulee merkitä erikseen kaikki yli 40 cm taimenet ja yli 30 cm harjukset. Palauttamalla saalispalautteen sähköpostilla sales@lohimaa.fi osallistut kahden kalastusvuorokauden arvontaan! Kalalaji Pituus Rasvaevä leikattu Muuta (esim. perho)

Vuoden 2012 sähkökoekalastuksen tulokset (korjatuilla tiheysarvoilla, Konneveden kalantutkimus ry 2012) Alue Ala Taimen 0+ Taimen 1+ Made Kivennuoliainen Ahven Kivisimppu Kaikki m 2 kpl kpl/100 m 2 kpl kpl/100 m 2 kpl kpl/100 m 2 kpl kpl/100 m 2 kpl kpl/100 m 2 kpl kpl/100 m 2 kpl kpl/100 m 2 Alue 1 162 2 2,2 2 3,1 1 1,2 1 1,2 0 0,0 17 21,0 23 28,8 Alue 2 138 10 8,0 2 1,8 3 2,5 0 0,0 0 0,0 20 16,6 35 28,9 Alue 3 156 4 4,7 2 3,2 3 3,8 0 0,0 4 5,1 15 19,2 28 36,1 Alue 4 90 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 2,2 10 22,2 11 24,4 Alue 5 193 1 0,9 9 11,7 0 0,0 1 1,0 0 0,0 24 24,9 35 38,5 Alue 6 140 3 3,9 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 22 31,4 26 36,8 Yhteensä 879 20 3,3 15 4,0 8 1,5 2 0,5 5 1,1 108 22,6 158 33,1

Turo kokeilu ja vuoden 2016 syksyn sähkökoekalastukset TAIMEN (Rasvaevä : + = ehjä, - = leikattu) mm g EVÄ MERKKI MUUTA "Turoton 1" 94-102 - "Turoton 2" 107 + "Turoton 3" 97-103 - 97 - TAIMEN (Rasvaevä : + = ehjä, - = leikattu) mm g EVÄ MERKKI MUUTA "Turollinen 1" 91-95 - 80-85 - 96 - "Turollinen 2" 94-91 - 90-84 - 218 - "Turollinen 3" 104 + 92 + 107-85 + 90 -

Haasteita Äyskoskeen liittyen 2011 / 2014 kesät olivat joka puolella kuumia, ja koski meni kiinni kalastukselta (2014) Pintavesi 22/23- C vuonna 2014 kaloja löytyi kuolleena pitkin koskea, jonka jälkeen koski kiinni.. Kautta linjain poikastiheydet ovat olleet alhaisia (pl. vuosien 1989-1990 emotaimen kokeilut), vaikka joinakin vuosina isoja kaloja saatu erittäin hyvin saalispalautteiden perusteella (2011-2013) Kutevien emotaimenten määrä erittäin alhainen (koko reitillä) ja kutupesät yleensä 1-2 metriä pitkiä Pintakivetön veneväylä, joka nykyisellään aivan turha pitäisi kunnostaa, kivetä ja soraistaa Koski on perhokalastukseen soveltuva ja profiili Suomen parhaita, mutta isot kalastettavat yksilöt nykyisellään vähissä

Nykyiset hoitotoimenpiteet Ovatko taimenkannat vielä palautettavissa ja mikä on eri toimijoiden rooli mahdollisessa elvytystyössä? Kalaistutuksia on ollut vähän parin viime vuoden aikana silti syksyisin lisätty soraa ja kaadettu turoja kunnostustalkoilla ja osakaskunnat ovat istuttaneet vuosittain taimenia 2-vuotiaita taimenia 7.7.2017 koskeen 424kpl, keskipaino 160,6g / keskipituus 252mm 2017 koskeen myös 1-vuotiaita n. 4000kpl Vuodelle 2018 käytettävissä n. 1755, joka kerätty Pelastetaan Äyskoski - teemalla taimenen kavereilta (yksityiset + pari yritystä, yhteensä n. 20 tahoa) Vuodelle 2018 1- ja 2-vuotiaita taimenia ja 2019 mätiä täsmänä hyville poikasalueille, kuten turoille ja tulevien kantokasojen alueille

Tutkimuksia ja huomioita Sähkökoekalastettu 2016 syksyllä vähän poikasia Turot, kivikot ja puu-aines antavat suojaa (muuten paljas koski) lisättävä koskeen poikasten suojaksi ja viihtyvyyden parantamiseksi Säännölliset istutukset jatkuttava kun poikasia riittävästi koskessa, istutusajankohta smolttivaiheeseen huhtitoukokuulle tarve selvitettävä uudelleen sähkökoekalastuksella Rasvaevällisten kalojen määrä saalisraporteissa kasvussa kuuman kesän 2014 jälkeen (vuoden 2017 saalispalautteiden perusteella tullut hyvin vuosiin 2014 & 2015 verrattuna, jolloin kalastajiakin kävi vähemmän)

Mitä perhokalastaja tarvitsee ja hakee Lohimaasta? Laadukas kalastus kaikkein tärkein asia! Majoituskapasiteetti riittää niin isoille ryhmille kuin yksittäisille kävijöillekin: mökit, loggit, hotellihuoneet, huoneistot, karavaanialue Perhokalastajat suosivat taimenpitoisia koskia, joista mahdollisuus saada isoja, evällisiä yksilöitä yli 60cm Vastuullisten kalastussääntöjen paikoille kysyntää (esimerkiksi Konneveden kosket myyty kesäisin loppuun) Lukuisia yli 70cm taimenia myös saatu jos isoa kalaa koskessa varauskirja täyttyy nopeasti

Mitä voisimme tehdä Äyskoskessa, jotta kalasto saadaan voimaan paremmin? Pienpoikasia koskeen ja myöhemmin pelkästään mätiä kohdennetusti poikasalueille Rahoituksen saaminen & hakeminen & kerääminen keskeistä kosken kalaston elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta Jälkikunnostus olisi paikallaanäyskoskeen poikasalueet keskiössä uudessa hankkeessa (kunnostussuunnitelma, kivikot, sorat, turot ja kannot poikasille, mäti-istutus, seuranta jne.)

Onko triploiditaimenille tilaa Äyskoskessa? Kalastajia ja kalakantaa molempia ajateltava olisiko pyyntikokoisten triploiditaimenten istuttaminen koskeen mahdollista? Eivät juurikaan häiritse kosken luontaista taimenta, nopeasti kasvavia parempi vaihtoehto kuin kirjolohi, yleisesti? Turvattaisiinko kunnostuksilla ja istutustoimenpiteillä luontainen kierto? kalastus kohdistettaisiin enemmän niihin kaloihin, jotka eivät ole uhanalaisia ja suojeltuja

Kalastusmatkailuyrittäjät hyötyvät Kalastus ei kohdistuisi suoraan niihin yksilöihin, joita koskessa tarvitaan ja jotka ovat rauhoitettuja Voiko triploidien istuttaminen aiheuttaa ongelmia? Luontainen tuottavuus ja lisääntyminen voi jopa nousta istutusperäisen taimenen vähentämisellä, jos elinolosuhteet ovat kunnossa poikasille ja mädille olisiko triploideilla sijaa luontaisten taimenten seassa? Suuret yksilöt

KESKUSTELUA AIHEESTA, KIITOS!

While supportive breeding using native broodstock is successful in reducing genetic changes in a wild population, it should only be undertaken where there is a clearly identifiable bottleneck or problem involved in the natural recruitment process. Before supportive breeding is undertaken, fishery managers must first establish why stock levels are too low in the first place and attempt to reverse these effects. Often this will be because of deterioration in habitat and pollution. -Published by: Environment Agency, Rio House, Waterside Drive, Aztec West, Almondsbury, Bristol, BS32 4UD, 1 st November 2007