Sote-uudistuksen tavoitteet Sähköiset palvelut ja sote Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio 3.11.2016 Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd vuoteen 2029 Valinnanvapaus Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Maritta Korhonen Tietohallintoneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Maakuntauudistus 3.11.2016 1 3.11.2016 2 1
Asiakas palvelujen lähtökohdaksi Perus- ja erityistason saumaton yhteistyö Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ja väestön tarpeiden mukaan. Yksilöllinen arvio ja sujuva palvelukokonaisuus oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja asiakassuunnitelma Digitalisaatio Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Laadukkaat, riittävän lähellä olevat palvelut Kaikki rahoitus maakunnan kautta Potilas- ja asiakastieto siirtyy sujuvasti Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään 3.11.2016 3 3.11.2016 4 2
Tavoiteasetanta Muutoksen johtaminen ICT-muutosohjelma Uusien palvelujen kehittäminen Tietohallinnon ohjaus Vaikuttavuus Tuottavuus Laatu Valtakunnallinen ja maakunnallinen Väliaikaishallinto Maakuntahallinto, siirtymäaika Maakuntahallinto, toiminnallisen uudistuksen hyödyntäminen valmisteluvaihe 2016 2017 2018 2019 2021 2023 2026 Uusi rakenne Uudet toimintamallit Hyvinvointi- ja Tehtävät sote kustannussäästö-tavoitteet Uusien palvelujen käyttöönotto Säästöt Minimitavoite Toiminnan jatkuvuuden Toiminnassa tarvittavat ICT-palvelut turvaaminen Minimitavoite: Yhteistyö Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen (maakunnan toiminnassa tarvittavien ICT-palvelujen järjestäminen) Maakuntien tietohallinnon organisoituminen niin, että se voi ottaa vastuun ICT-palvelujen järjestämisestä uudistuksen aikataulussa Muut tavoitteet: Säästöt (päällekkäisyyksien poistaminen, uusien palvelujen käyttöönotto) Laatu (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen) Tuottavuus (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen, palveluiden täydellinen integraatio ) Uusien ICT palvelujen kehittäminen Kehityssalkku / Uusien ICT ratkaisujen kehittäminen Asiakaslähtöiset - APOTTI, Kehityssalkku ODA,UNA, KODA, KANSA, Virtuaalisairaala 2.0, Ohjaus Tiedon integraatio toimintamallit - Biopankkien tietopalvelut, Tutkimus- ja laaturekisterit, Työasemat Hlöstö 400 000? Tietovarannot Projektisalkku 220.000 Projektisalkku/ Uusien ICT palvelujen käyttöönotot Uusien palvelujen Tietojärjestelmät käyttöönotto - PSOP, KANTA, KAPA, SADe palvelut, Tietojohtamisen palvelut 130x300 = 39 000? Kehittämisprojektit - asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidointi- ja uudistaminen Konesalit Omaisuus ja 1000? rahoitus ICT-Palvelusalkku: Käynnistysvaihe Siirtymäkausi - Hallinnon ja kommunikaationpalvelut - asiakas- ja potilastietojärjestelmät Toiminnassa tarvittavat ICT palvelut - toiminnan/tietojohtamisen palvelut - omahoito ja sähköiset palvelut - Jatkuvuuden turvaaminen - muutosjohtamisen palvelut (PMO) - toimialajärjestelmät - ICT palvelujen järjestäminen - tietohallinnon ja IT-hallinnan palvelut - intergaatiopalvelut ICT-Palvelusalkku - kapasiteetti ja tietoliikenne Tietohallinnon kyvykkyyksien luominen - Digitalisointi - Kokonaissuunnittelu (KA) - Jatkuvuuden ja muutoksen hallinta - Tietohallintomalli ja yhteistyöverkostot Strateginen tietohallinto - KA-suunnittelun ja IT-johtamisen käynnistys - siirron suunn./toteuttaminen - jatkuvuuden ja riskien hallinta Arvio rahoitustarpeesta on taustatieto, ei tämän selvityksen tulos Konsolidointi ja uudistaminen Kehitys- ja projektisalkut; - Kansallinen - Yhteistyöalue - Maakunta Vaikuttavuus Visio tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden tietojärjestelmäkokonaisuus Tuottavuus Laatu Säästöt Toiminnan Tavoitetila 2022-26? jatkuvuuden turvaaminen 3.11.2016 5 3.11.2016 6 3
Järjestämislaki - rekisterinpito (62 ) Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito Maakunta on henkilötietolain (523/1999) 3 :n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjoille. Näistä asiakasja potilasasiakirjoista ja niiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa. Maakunnan asiakas- ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Velvollisuus koskee myös yritysten, yhteisöjen ja ammatinharjoittajien maakunnille tuottamien ja maakunnan rahoittamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilastietoja palvelun tuottamisperusteesta ja - tavasta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Vaikuttava ja integroitu palvelutuotanto edellyttää asiakasta ja palveluita koskevaa täydellistä tietointegraatiota sekä tietojen saatavuutta yli organisaatio- ja hallintorajojen Tietojen yhteiskäytöstä ja rekistereiden yhdistämisestä säädetään osana lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) uudistamista mm. sosiaali- ja terveydenhuollon erillisten henkilörekisterien yhdistäminen suostumus ja kieltosäädösten yhdenmukaistaminen ja kokoaminen yhteen toimialakohtaiseen lakiin Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa säädöksiä sosiaalihuollon tietojen kirjamiseen ja rekisterikäytäntöjen virtaviivaistamiseen Muutosten yhteydessä varmistetaan kansalaisten mahdollisuudet hyödyntää asiakas- ja potilastietoja sekä tuottaa tietoja terveydestään ja hyvinvoinnistaan myös ammattilaisen käyttöön sähköisessä muodossa 3.11.2016 7 3.11.2016 8 4
Merkittäviä muutoksia: Rekisterinpitäjyys ja tietojen käyttöoikeus sote-uudistuksessa Järjestämislaki (luonnos) 62 Maakunta on henkilötietolain (523/1999) 3 :n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasja potilasasiakirjoille. Asiakastietolaki (työryhmäversio) 6 Palvelunjärjestäjän asiakasrekisteri muodostuu sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, terveydenhuollon potilasasiakirjoista sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 41 :n ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 31 ja 32 :n mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palvelujen suunnittelun tai antamisen yhteydessä laadituista asiakasasiakirjoista. Tiedon integraatio - tavoitteet ja haasteet Ohjaus Työasemat 400 000? Tietojärjestelmät 130x300 = 39 000? Konesalit 1000? Tiedon integraatio Tietovarannot Omaisuus ja rahoitus Asiakaslähtöiset toimintamallit Henkilöstö 220.000 Kehittämisprojektit 3.11.2016 9 3.11.2016 10 5
epsos NCP Kanta-viestinvälitys Potilaan tiedonhallintapalvelu 11/3/2016 Julkiset palveluntuottajat Sairaanhoitopiirit (20) Perus-TH (192) Yksityiset palvelun-tuottajat (4000) Apteekit (~800) Kanta-palvelut n. 500 miljoonaa sanomaa vuodessa 3. arvostetuin verkkobrändi 2015 Lääketietokanta Reseptikeskus Lääkemääräykset Toimitukset 5,3 miljoonan henkilön Uusimiset tiedot Lokit Potilastiedon arkisto Palvelutapahtumat Hoitoasiakirjat Lokit 5,0 miljoonan henkilön tiedot Vanhat asiakirjat Kuva-arkisto Informointi Asiakkaiden määrä Sähköisen palvelun osuus Itsearviointi Sähköinen asiointipalvelu Fyysinen peruspalvelu Fyysinen erityispalvelu Kustannus / asiakas Vaativat erityispalvelut SOTE-ammattilaiset Ruotsin epsos-yhteyspiste Yhteys suljettu pilotin jälkeen Kelain Potilaan keskeiset terveystiedot (koosteet) Koko Diagnoosit julkinen Riskit sektori mukana Muut koosteet n. 50 yksityistä (Terveystalo, Suostumuksenhallinta ja tahdonilmaisut Mehiläinen, Suostumukset ja ) - vuoden Tahdonilmaisut, loppuun kuten n. 500 kiellot toimijaa hoitotahto Yleiset nettipalvelut Nettisivut Tunnisteelliset nettipalvelut Sähköinen yhteys palvelutuottajaan Omakanta (PHR) Terveyskeskus Sairaala Yliopistosairaala Kansalaiset (> 5 000 000) Yli 18 v Oma-kanta Omatietovaranto (PHR) Potilaan omat tiedot Kanta / Kansa Sosiaalihuollon palveluntuottajat Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Asiakasasiakirjat Asiakkuudet Asiat Mielenterveystalo Palvelusetelijärjestelmä Tekniset standardit HL7 V3: CDA R2 taso 3 ja Medical Records HL7 FHIR DSTU2 (PHR) JSON, XHTML (PHR ja sh-arkisto) PDF/A (vanhat tiedot ja sh-arkisto) IHE IT-I Profiles (Kuva-arkistossa) W3C XML DSig WS Addressing, WS-I TLS, X.509 Vanhat asiakirjat Koosteiden palautus Lokit Muut kansalliset palvelut Koodistopalvelu Koodistot ja terminologiat Lomakerakenteet Apteekkirekisteri SOTE-organisaatiorekisteri KaPA Varmennepalvelut 3.11.2016 TH- ja SH-ammattilaisten rekisterit 11 Terveyskirjasto Omahoitopolut Palveluhakemisto ja -vaaka ODA Virtuaalisairaala Apotti / UNA 3.11.2016 12 6
Kanta-palvelujen toimeenpanon yhteenveto Omakanta-palvelu kansalaisille avoinna tietoturvallisesti verkossa 24/7 Potilastiedon arkisto on käytössä laajasti julkisessa terveydenhuollossa Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot alkoivat 10.02.2016 (71 toimijaa 29.09.2016) Julkisessa terveydenhuollossa sähköisen reseptin käyttö on jo osa päivittäistä toimintaa Yksityisen terveydenhuollon liittymiset sähköiseen reseptiin etenevät (312 toimijaa 29.09.2016); pakolliseksi kaikille 01.01.2017 alkaen Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuoltoon Kansa-hankkeen avulla (1. vaihe käynnistyi 29.04.2016; tuotantoon 02/2018) Digitaalisuuteen liittyvät toiminnan muutokset edellyttävät tietojen liikkuvuutta ja tietojärjestelmiltä yhteentoimivuutta, mitä pannaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimeen valtakunnallisilla Kantapalveluilla Omakanta-palvelu kansalaisille Kansalainen näkee omat reseptit ja potilaskertomustiedot Samat tiedot kuin lääkärillä (Toistaiseksi) ei omia kirjauksia Puolesta asiointi (alle 10-vuotiaat huollettavat) Kansalainen (18 vuotta täyttänyt) pystyy hallinnoimaan omia tietojaan Tietojen käytön seuranta lokitiedoista Suostumusten ja kieltojen hallinta Tahdonilmaisujen tekeminen (hoitotahto, elinluovutustahto) Reseptin uusimispyynnöt (11/2015 alkaen) Tiedot näkyvät siitä alkaen, kun organisaatio on liittynyt Kanta-palveluihin 3.11.2016 14 3.11.2016 13 3.11.2016 14 7
15 16 8
17 9
Huoltajat näkevät vihdoin lasten tiedot Omakannasta (Tiedote 26.10.2016) Omakannan paljon toivottu ominaisuus on otettu käyttöön: huoltajat näkevät lastensa terveystiedot Omakannasta. Aluksi näytetään alle 10-vuotiaiden lasten tiedot. Uusi toiminnallisuus on avattu tänään. Nyt huoltaja näkee Omakannasta alle 10-vuotiaan lapsen tiedot. Edellytyksenä on, että aikuinen on lapsen huoltaja ja että lapsen terveystiedot on tallennettu Kanta-palveluihin. Huoltaja näkee lapsen terveystiedot ja sähköiset reseptit ja voi pyytää niiden uusimista. Lisäksi hän voi kuitata Potilastiedon arkistoa koskevan informaation saaduksi sekä antaa suostumuksen lapsen puolesta. Omakannasta näkee lapsen terveystiedot, jotka on tallennettu Kanta-palveluihin 1.8.2016 lähtien. 19 20 10
Alaikäisetkin pääsevät Omakantaan Myös alaikäiset pääsevät Omakantaan. Palvelun käyttäminen vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineiksi pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin. Palvelussa hän voi katsella sähköisiä reseptejä ja terveystietoja, jotka on tallennettu Kanta-palveluihin 1.8.2016 alkaen, ja pyytää reseptin uusimista. Hän ei kuitenkaan voi kuitata Potilastiedon arkiston informaatiota saaduksi, antaa suostumusta, asettaa kieltoja eikä antaa elinluovutus- tai hoitotahtoa. Henkilökohtaisten sosiaali- ja terveystietojen käytön periaatteet Lähde: Hyvinvointitietoa koskeva asennetutkimus kansalaisille ja ammattilaisille / Sitra Liittyen henkilökohtaisiin sosiaali- ja terveystietoihisi ja niiden käyttöön, kuinka tärkeäksi koet seuraavat seikat? TOTAL (n=2019) Saat nähtäväksesi omat tietosi Sinulla on mahdollisuus korjauttaa mahdolliset virheet tiedoissasi Näet mihin tarkoituksiin tietojasi käytetään ja mikä taho niitä käyttää Voit kieltää tietojesi käytön Tietojesi käytön tarkoituksenmukaisuutta valvoo viranomainen Tietojasi käytetään yhteis. hyvään, esim. parempien hoitojen kehitt. & sairauksien parantam. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 34 Erittäin tärkeää (4) Melko tärkeää (3) En osaa sanoa Ei kovin tärkeää (2) Ei lainkaan tärkeää (1) 60 63 49 64 68 72 30 27 33 22 26 6 2 2 2 3 10 2 6 4 31 4 3 1 1 1 2 ka. 3,68 3,66 3,59 3,57 3,56 3,21 Kaikki kysytyt henkilökohtaisten sosiaali- ja terveystietojen käytön periaatteet arvioidaan tärkeiksi. Tärkeimpiä ovat omien tietojen nähtäväksi saaminen ja mahdollisuus korjauttaa omia tietojaan. Vähiten tärkeäksi periaatteeksi arvioidaan omien tietojen käyttö yhteiseen hyvään, jota pidetään tärkeänä, mutta ei niin ehdottoman tärkeänä kuin muita kysyttyjä asioita. 21 TNS 22 11
http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio https://www.julkari.fi/handle/10024/125500 www.kanta.fi KYSYMYKSIÄ? 3.11.2016 23 12