KESKUSKAUPPAKAMARI 1(15) Tilintarkastuslautakunta HTM-TUTKINTO 4.9.2005 1-OSA HYVÄ TILINTARKASTUSTAPA JA HYVÄ KIRJANPITOTAPA (4 tuntia) Ratkaise seuraavat tehtävät (1 4) voimassa olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän kirjanpitotavan perusteella, ellei tehtävästä muuta ilmene. Perustele vastauksesi, ellei tehtävästä muuta ilmene. Tehtäviin on vastattava KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastusalan suositukset teoksen (2005) mukaisesti, ellei poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Vastauksissa tilintarkastajan raportit on laadittava KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastusalan kertomukset ja lausunnot (2005) teokseen sisältyvien mallien mukaisesti, ellei poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tehtävissä esiintyvät yritykset, henkilöt ja tunnistetiedot ovat kuvitteellisia. Tehtävien yhteydessä esittämättömillä hallinto- ja kirjanpitoasiakirjoilla tai tehtävissä mainituilla, mutta esittämättömillä liitteillä ei ole merkitystä tehtävien ratkaisussa. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tilinpäätöslukuja on esitetty joissakin kohdissa pyöristettyinä. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, mille viikonpäiville päivämäärät sijoittuvat. Kunkin tehtävän otsikossa mainittu ohjevastausaika kuvaa vastauksen painoa arvostelussa. Tehtävien arvostelussa voi saada plus- ja miinuspisteitä, ellei tehtävässä kerrota toisin. Tehtävissä IFRS:n (International Financial Reporting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa kirjanpitolain 7 a luvun mukaisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. FAS:n (Finnish Accounting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa Suomen voimassa olevan kirjanpitolain mukaan laadittua muuta tilinpäätöstä kuin lain 7 a luvussa tarkoitettua kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. Tehtäviin vastatessasi voit käyttää tietokoneen Omat tiedostot -kansioista löytyviä vastauspohjia. Tehtävät tallennetaan käyttämällä tallennusnimessä tehtävän otsikkoa ja vastaajan sukunimeä ja etunimeä. Esimerkiksi Kalle Kokelas tallentaa vastauksensa Omat tiedostot -kansioon seuraavasti: Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa. 1-osa Tehtävä 1 Kokelas Kalle 1-osa Tehtävä 2 Kokelas Kalle jne.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 1 2 Tehtävä 1 (30 min.) Vastaa seuraaviin tilintarkastuslainsäädäntöä ja hyvää tilintarkastustapaa koskeviin kysymyksiin. Ota kantaa jokaiseen väittämään ilmoittamalla, onko se oikein vai väärin (esimerkiksi 1 a) oikein, b) väärin, c) oikein jne.). Tehtävän kussakin alakohdassa kirjaimen a), b), c) tai d) jälkeen oleva teksti sisältää myös selostusta. Ota kantaa väite: -sanan jälkeen olevaan tekstiin. Väärästä vastauksesta annetaan miinuspisteitä. Tyhjästä vastauksesta ei anneta plus- tai miinuspisteitä. Vastausta ei tarvitse perustella. 1.1 Seuraavat väitteet liittyvät ulkopuolisen asiantuntijan käyttöön tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisissa tehtävissä. Ovatko väitteet oikein vai väärin? a) Tilintarkastaja on käyttänyt apunaan ulkopuolista asiantuntijaa yrityksen tilintarkastuksessa. Tilintarkastaja on maininnut asiantuntijan käytöstä vakiomuotoisessa tilintarkastuskertomuksessaan. Väite: Tilintarkastaja on menetellyt hyvän tilintarkastustavan mukaisesti, vaikka viittaus asiantuntijan käyttöön ei olisi ollut pakollista. b) Väite: Tilintarkastajan käyttämä asiantuntija ei saa olla tilintarkastuskohteen palveluksessa oleva henkilö, koska tilintarkastuslain 23 :n riippumattomuusvaatimus koskee myös asiantuntijaa. c) Väite: Tilintarkastajan tehtävänä ei ole arvioida käyttämänsä asiantuntijan työn laajuutta eikä arvioida hänen riippumattomuuttaan, koska tilintarkastaja ja ulkopuolinen asiantuntija arvioivat kumpikin vain omaa suoritustaan ja toimivat itsenäisesti. d) Väite: Tilintarkastajan käyttämä ulkopuolinen asiantuntija vastaa tekemiensä olettamusten ja käytettävien menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja järkevyydestä. Tilintarkastajalla ei yleensä ole riittävää asiantuntemusta, jotta hän voisi kyseenalaistaa asiantuntijan tekemiä olettamuksia ja käyttämiä menetelmiä. 1.2 Seuraavat väitteet liittyvät tilintarkastajan toimintaan tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa. Listautumista suunnitteleva julkinen osakeyhtiö on laatinut konsernitilinpäätöksen IFRS-standardien mukaisesti. Tilintarkastaja on tarkastanut IFRS-konsernitilinpäätöksen, minkä jälkeen tilintarkastajalla on tullut näkemyseroja yrityksen johdon kanssa eräistä IFRS-konsernitilinpäätöksessä noudatettavista laskentaperiaatteista. Tilintarkastajan arvion mukaan näkemyseroilla on olennainen vaikutus IFRS-konsernitilinpäätökseen. Johdon näkemyksen mukaan IFRS -konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot, koska yritys on soveltanut oikein IFRSkonsernitilinpäätöksessään IFRS 1 -siirtymästandardia. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin? a) Väite: Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomuksessa lisätietoa näkemyseroista. b) Väite: Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomuksessa avoin lausunto siitä, antaako IFRS-konsernitilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 1 3 c) Väite: Tilintarkastajan ei tarvitse antaa tilintarkastuskertomuksessa lisätietoa näkemyseroista eikä avoimia eikä ehdollisia lausuntoja, jos hän antaa yksiselitteisesti kielteisen vastuuvapauslausunnon, jota hän perustelee näkemyseroilla. d) Väite: Näkemyserot yritysjohdon kanssa eivät kuulu julkiseksi tulevaan tilintarkastuskertomukseen. Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuspöytäkirjassa selostus näkemyseroista ja perusteltava oma kantansa tarkasti, jotta hallitus voi tehdä tarvittavat päätelmät. 1.3 Seuraavat väitteet liittyvät tilintarkastajan rooliin neuvonantotoiminnassa. Tilintarkastaja toimii samalla asiakasyrityksessä tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tehtävässä. Ovatko väitteet oikein vain väärin? a) Tilintarkastaja havaitsee, että yrityksen aikaisemman vuoden veroilmoitusta ei ole toimitettu. Väite: Tilintarkastaja on velvollinen hyvän tilintarkastustavan mukaan ilmoittamaan tästä veroviranomaiselle. b) Tilintarkastaja havaitsee, että yrityksen aikaisemman vuoden veroilmoitusta ei ole toimitettu. Väite: Hän ei ole velvollinen mutta hän saa hyvän tilintarkastustavan mukaan ilmoittaa asiasta veroviranomaiselle. c) Yritys laatii veroilmoitusta avustavan tilintarkastajan kanssa. Väite: Avustavan tilintarkastajan ei tarvitse erikseen painottaa yrityksen edustajalle, että veroilmoituksen sisältö on toimeksiantajan vastuulla. d) Väite: Tilintarkastaja saa päättää kirjauksia koskevista muutoksista tilintarkastusasiakkaan kirjanpidossa. Tilintarkastajan tulee pyytää tähän tilintarkastusasiakkaansa lupa. 1.4 Toimit tilintarkastajana tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tehtävässä ulkomaankauppaa käyvässä rakennusliike Balkki Oy:ssä. Yrityksellä on toimitusjohtaja, joka on myös osakkeenomistaja ja hallituksen jäsen. Kaksi neljästä muusta osakkeenomistajasta ovat myös hallituksen jäseniä. Tilikauden aikaisessa myyntisaamisten tarkastuksessa havaitset, että toimitusjohtaja Aimo Ahonen on suostunut tilikauden aikana rahanpesuksi tulkitsemaasi järjestelyyn. Ahonen kertoo, että järjestely on syntynyt erään ulkomaisen firman pyynnöstä ja myöntää, että asioiden hoidossa on parantamisen varaa. Hän suostuu irtisanomaan heti rahanpesuun liittyvän suullisen sopimuksensa kyseisen firman kanssa. Vastaisuudessa hän lupaa noudattaa säännöksiä ja hyvää kirjanpitotapaa pilkun päälle. Rahanpesu on ollut vain pikku palvelus tälle ulkomaiselle firmalle. Toimitusjohtaja haluaa varmistaa, ettet tilintarkastajana nosta tästä pikku väärinkäytöksestä suurempaa meteliä, vaan asiaa pidetään kahdenkeskisen keskustelunne jälkeen loppuunkäsiteltynä. Hän painottaa, ettei asiasta saa kertoa osakkeenomistajille, koska asia ei vaikuta tilinpäätökseen eikä yhtiön maineelle saa tulla mitään vahinkoa. Tilintarkastajana mietit, mikä on oikea menettely ja raportointitapa. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 1 4 a) Väite: Tilintarkastuslain ja ISA 240 -standardin mukaan oikea raportointitapa on, että tilintarkastajana raportoit toimitusjohtajan väärinkäytöksestä yhtiön hallitukselle esimerkiksi kirjallisella muistiolla. Jos hallitus käsittelee muistion ja ryhtyy harkintansa mukaan tarpeellisiin toimenpiteisiin, tilintarkastajana sinun ei tarvitse tehdä muuta, vaikka hallitus ei antaisikaan tietoa tapahtuneesta yhtiökokoukselle. b) Väite: Väärinkäytös ei vaikuta tilinpäätöksen lukuihin. Oikea raportointitapa tilintarkastuslain ja ISA 240 -standardin mukaan on, että tilintarkastaja raportoi toimitusjohtajan väärinkäytöksestä sekä yhtiön hallitukselle että tarvittaessa yhtiökokoukselle. c) Väite: Vaikka väärinkäytös ei vaikuta tilinpäätöksen lukuihin eikä toimitusjohtajalle synny korvausvastuuta osakeyhtiötä kohtaan, ei ole riittävää, että tilintarkastaja raportoi toimitusjohtajan väärinkäytöksestä ainoastaan yhtiön hallitukselle muistiolla. Tilintarkastajan on esitettävä asiasta muistutus tilintarkastuskertomuksessa. Sinulla on velvollisuus raportoida asiasta keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle. d) Väite: Koska yhtiö ei ole lopulta kärsinyt vahinkoa väärinkäytöksestä, tilintarkastajana sinulla ei ole velvollisuutta raportoida asiasta tilintarkastuskertomuksessa. Sinulla on oikeus, mutta ei velvollisuutta raportoida asiasta keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle. 1.5 ISA-tilintarkastusstandardeissa / Tilintarkastusalan suosituksissa käsitellään tilintarkastuksen suunnitteluun ja suorittamiseen liittyviä riskejä, joita ovat tilintarkastusriski, toimintariski, kontrolliriski ja havaitsemisriski. a) Väite: Tilintarkastusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että tilintarkastaja antaa vääränlaisen lausunnon, kun tilinpäätökseen sisältyy olennainen virhe tai puute. Tällaiset virheet tai puutteet voivat johtua väärinkäytöksestä. b) Väite: Toimintariski on tilintarkastusriskin osatekijä. Toimintariskillä tarkoitetaan mm. riskiä siitä, että tiettyyn tilisaldoon tai tapahtumalajiin voi sisältyä virhe tai puute, joka saattaa olla olennainen joko yksin tai yhdessä muiden saldoissa tai tapahtumalajeissa esiintyvien virheiden tai puutteiden kanssa, olettaen, ettei ole olemassa tilisaldoihin tai tapahtumalajeihin liittyviä sisäisiä kontrolleja. c) Väite: Kontrolliriski on tilintarkastusriskin osatekijä. Kontrolliriski tarkoittaa riskiä siitä, että kirjanpitojärjestelmät ja sisäinen kontrollijärjestelmä eivät estä tai paljasta ja korjaa riittävän ajoissa tilisaldoon tai tapahtumalajiin sisältyvää virhettä tai puutetta, joka saattaa olla olennainen joko yksin tai yhdessä muissa erissä tai tapahtumalajeissa esiintyvien virheiden tai puutteiden kanssa. d) Väite: Havaitsemisriski on tilintarkastusriskin osatekijä. Havaitsemisriski on riski siitä, että tilintarkastajan suorittamat aineistotarkastustoimenpiteet eivät paljasta tilisaldoon tai tapahtumalajiin sisältyvää virhettä tai puutetta, joka saattaa olla olennainen joko yksin tai yhdessä muissa saldoissa tai tapahtumalajeissa esiintyvien virheiden tai puutteiden kanssa.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 2 5 Tehtävä 2 (40 min.) Toimit Aapeli Oy:n tilintarkastajan apulaisena. Aapeli Oy:n tilikausi on päättynyt 30.6.2005. Saat tehtäväksesi selvittää, ovatko Aapeli Oy:n seuraavat vastuut esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Jos esitystapa ei ole mielestäsi oikein, selvitä mikä on vastuun oikea esittämistapa liitetiedoissa. a) Aapeli Oy on pantannut omistamansa liikehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tytäryrityksensä 3 000 000 euron suuruisen rahoituslainan vakuudeksi. Liikehuoneiston osakkeet ovat Aapeli Oy:n taseessa 350 000 euron arvosta. Saatujen arvioiden mukaan liikehuoneiston osakkeiden markkina-arvo on 2,5 2,7 miljoonaa euroa. Annetut pantit 30.6.2005 Konserniyritysten puolesta 2 500 000,00 Yhteensä 2 500 000,00 b) Aapeli Oy antaa 75 000 euron määräisen omavelkaisen takauksen tytäryrityksensä Ceesam Oy:n eläkelainan lisävakuudeksi. Annetut takaukset 30.6.2005 Omasta velasta 75 000,00 Yhteensä 75 000,00 c) Aapeli Oy:n hallitus on päättänyt kokouksessaan 15.6.2005 hakea 1 000 000 euron yrityskiinnityksen Paikallispankki Oy:ltä nostettavan 1 500 000 euron määräisen lainan lisävakuudeksi. 30.6.2005 taseen velkamäärä kiinnitykset Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 1 500 000,00 1 000 000,00 Yhteensä 1 500 000,00 1 000 000,00 d) Aapeli Oy on hyväksynyt ja vastaanottanut uuden toimitilan urakkasopimuksen takuuajan vakuudeksi 45 000 euron määräisen pankkitilitalletuksen Rakennusliike Toimitilat Oy:ltä. Annetut takaukset 30.6.2005 Muiden puolesta 45 000,00 Yhteensä 45 000,00
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 2 6 e) Aapeli Oy on ottanut toimitusluoton vakuudeksi 900 000 euron määräisen pankkitakauksen Paikallispankki Oy:ltä. Aapeli Oy hankkii tuotannossaan käyttämänsä raaka-aineet Terästukku Oy:stä ja hankintojen vakuudeksi Terästukku Oy vaatii vakuuden avoimena oleville saatavilleen. Annetut takaukset 30.6.2005 Muiden puolesta 900 000,00 Yhteensä 900 000,00 f) Aapeli Oy:n osakkuusyhtiö on pantannut tytäryrityksensä puolesta omistamansa asuntoosakeyhtiön huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Osakkeiden kirjanpitoarvo on 120 000 euroa. Osakkeiden markkina-arvo on saadun arvion mukaan 635 000 677 000 euroa. Annetut pantit 30.6.2005 Konsernityhtiöiden puolesta 120 000,00 Yhteensä 120 000,00 g) Aapeli Oy on purkanut tilikaudella 1.7.2003 30.6.2004 työntekijän työsuhteen käräjäoikeuden 5.6.2005 julistaman tuomion mukaan laittomasti. Käräjäoikeus velvoitti Aapeli Oy:n maksamaan 34 344 euroa korvauksena työntekijälle. Lisäksi Aapeli Oy joutuu korvaamaan vastapuolena olleen työntekijän 3 400 euron oikeudenkäyntikulut. Muut vastuut 30.6.2005 Korvaus työntekijälle ja oikeudenkäyntikulut 37 744,00 Yhteensä 37 744,00 h) Naapurit ovat nimenneet Aapeli Oy:n yhdeksi useista vastuullisista osapuolista Kotkassa sijaitsevien saastuneiden maa-alueiden puhdistamisesta. Viranomaisten tutkimukset maaalueilla ovat kesken, joten maa-alueisiin mahdollisesti liittyvää vastuuta ei ole voitu arvioida. Näin ollen yhtiö ei esitä maa-alueisiin mahdollisesti liittyvää vastuuta liitetiedoissa. i) Liikepankki Oy:n antaman vastuuerittelyn 30.6.2005 mukaan Aapeli Oy:llä on leasingvastuita yhteensä 345 666 euroa, josta 85 444 euroa erääntyy seuraavan 12 kuukauden jälkeen. Leasingsopimukset ja sopimusvelvoitteet 30.6.2005 Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvot 345 666,00 Yhteensä 345 666,00
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 3 7 Tehtävä 3 (80 min.) Toimit Rakennustukku Oy:n päävastuullisen tilintarkastajan apulaisena. Tehtävänäsi on arvioida, onko Rakennustukku Oy:n hallituksen laatima ehdotus osakepääoman korotukseksi lain mukainen. Ehdotus on tehtävän liitteenä. Hallituksen ehdotusta käsitellään 25.9.2005 kokoontuvassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Kokouksessa käsitellään myös 30.6.2005 päättyneen tilikauden tilinpäätös. Päättyneen tilikauden liikevaihto oli 12,4 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 24,8 miljoonaa euroa. Yhtiön osakepääoma oli 0,4 miljoonaa euroa ja vapaa oma pääoma 0,4 miljoonaa euroa. Rakennustukku Oy myy jälleenmyyjille muun muassa ovia, kaappeja, tuoleja sekä tilauksesta muita projektiluonteisia rakennusalan tuotteita. Yhtiön toiminta alkoi yli 10 vuotta sitten. Rakennustukku Oy on alansa markkinajohtaja Suomessa. Sen kannattavuus ja omavaraisuus ovat viime vuosina olleet hyviä. Rakennustukku Oy:llä on merkittävä alihankintaja yhteistyöverkosto alalla toimivien pienempien yritysten kanssa. Rakennustukku Oy pyrkii voimakkaaseen kasvuun ja toiminnan laajentamiseen. Liikevaihtoa kasvatetaan myös yrityskaupoilla. Laajentamisen rahoittamiseksi hallitus aikoo ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osakepääoman korottamista. Hallitus on päättänyt esittää uusmerkintää vanhoille osakkeenomistajille ja suunnattua antia eräille Rakennustukku Oy:n yhteistyötahoille. Osa suunnatusta annista tarjotaan merkittäväksi Pekka Rähmöselle, joka on puutarha-alan yrittäjä. Rähmönen on omistanut yhdessä kahden muun osakkaan kanssa Puutarha & Piha Oy:n. Rähmönen on myynyt osakkeensa Rakennustukku Oy:lle edellisellä viikolla allekirjoitetun kauppakirjan mukaisesti 40 366,40 eurolla, joka on 26,4 % Puutarha & Piha Oy:n osakepääomasta. Kauppahintaa ei ole vielä maksettu, vaan se on Rakennustukku Oy:n taseessa velkana. Puutarha & Piha Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden kauppaa koskee lunastuslauseke. Hallitus ehdottaa, että Rähmöselle suunnatut osakkeet voidaan maksaa kuittaamalla osakkeiden merkintähinta edellä mainittua kauppahintasaatavaa vastaan. Tehtävä Vastaa seuraaviin kysymyksiin. a) Onko hallituksen ehdotus (liitteenä) osakepääoman korotukseksi lain mukainen? Jos ei ole, miltä osin ehdotusta tulisi muuttaa tai täydentää? b) Mitä lausuntoja tai todistuksia hallituksen ehdotus ja sen mukaisesti toteutettu osakepääoman korotus edellyttävät Rakennustukku Oy:n tilintarkastajalta? LIITE Hallituksen ehdotus Rakennustukku Oy:n uusmerkinnän ja suunnatun osakeannin ehdoiksi
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 3, liite tehtävään 3 8 HALLITUKSEN EHDOTUS RAKENNUSTUKKU OY:N UUSMERKINNÄN JA SUUNNA- TUN OSAKEANNIN EHDOIKSI 1. Yhtiöoikeudelliset päätökset Rakennustukku Oy:n (Yhtiön) hallitus on 15.6.2005 tekemällään päätöksellä päättänyt ehdottaa 25.9.2005 kokoontuvalle yhtiökokoukselle osakepääoman korottamisesta antamalla osakkeenomistajille oikeuden merkitä Yhtiön osakkeita uusmerkinnällä. Lisäksi yhteistyöyrityksille, henkilöstölle sekä yrittäjä Pekka Rähmöselle tarjotaan merkittäväksi Yhtiön osakkeita Yhtiön osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeavalla suunnatulla annilla. 2. Osakeannissa tarjottavat osakkeet ja merkintätarjouksen tekemiseen oikeutettu Osakepääomaa ehdotetaan korotettavaksi enintään 868 080 eurolla (3 441 osaketta). Liikkeelle laskettavien uusien osakkeiden osuus on enintään 71 % Yhtiön annin jälkeisistä rekisteröidyistä osakkeista ja 71 % osakkeiden tuottamista äänistä. 3. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeus ja merkintäetuoikeudesta poikkeaminen Osakeannissa ehdotetaan, että Rakennustukku Oy:n osakkeenomistajat saavat merkitä osakkeita tässä asiakirjassa esitettävällä tavalla. Suunnatussa annissa Yhtiön osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska tähän on Yhtiön kannalta painavat taloudelliset syyt. 4. Uusmerkintä ja suunnatut annit 4.1 Hallituksen ehdotus osakepääoman korottamisesta osakkeenomistajille suunnatulla uusmerkinnällä Hallitus ehdottaa, että osakkeenomistajille tarjotaan merkittäväksi enintään 1 746 kappaletta Yhtiön uutta nimellisarvoltaan 201,83 euron osaketta. Osakkeen merkintähinta on kaikille osakkeenomistajille sama 201,83 euroa. 4.2 Hallituksen ehdotus osakepääoman korottamisesta suunnatulla osakeannilla uusille osakkeenomistajille, joilla on Yhtiön kanssa markkinointisopimus Suunnatussa annissa osakkeet tarjotaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yrityksille, joilla on alihankintasopimus Yhtiön kanssa, sekä puutarha-alan yrittäjälle Pekka Rähmöselle. Oikeus osakkeiden merkintään on yhteistyöyrityksillä, joilla on Yhtiön kanssa voimassa oleva markkinointi- tai alihankintasopimus. Osakkeiden merkintä on sidottu liikevaihtoon, liitteessä (liikevaihtoryhmät) esitetyllä tavalla. Oikeus osallistua suunnattuun osakeantiin on yrityskohtainen eikä se ole siirrettävissä. Pekka Rähmöselle tarjotaan merkittäväksi 200 kappaletta osakkeita.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 3, liite tehtävään 3 9 4.3 Hallituksen ehdotus osakepääoman korottamisesta suunnatulla osakeannilla Yhtiön henkilöstölle Henkilöstöannissa osakkeet tarjotaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Rakennustukku Oy:n henkilökunnan merkittäväksi liitteessä (henkilöstön merkintäoikeus) esitetyllä tavalla. Oikeus osakkeiden merkintään henkilöstöannissa on Rakennustukku Oy:n palveluksessa olevilla henkilöillä. Oikeus osallistua henkilöstöantiin on henkilökohtainen eikä se ole siirrettävissä. Merkintään oikeutettu voi tehdä merkinnän valtuutetun välityksellä. 5. Uusmerkinnän ja suunnatun annin merkintäaika Tarjousaika merkintätarjousten jättämiselle alkaa 14.10.2005 kello 9.00 ja päättyy 15.11.2005 kello 16.00. 6. Merkintäpaikka Merkintätarjous osoitetaan ja sen ottaa vastaan Rakennustukku Oy:n hallitus, osoitteessa Ruosteentie 18 A, 53100 Lappeenranta. 7. Merkintähinta 7.1 Uusmerkintä Osakkeen merkintähinnaksi ehdotetaan 201,83 euroa osakkeelta ja merkittävien osakkeiden yhteismääräksi 1 746 kappaletta. 7.2 Suunnattu anti ja henkilöstöanti Osakkeen merkintähinnaksi ehdotetaan 201,83 euroa osakkeelta ja merkittävien osakkeiden yhteismääräksi 2 555 (2 000 + 200 + 355) kappaletta. Pekka Rähmöselle tarjotaan merkittäväksi 200 kappaletta osakkeita, jolloin merkintähinnan yhteissummaksi muodostuu 40 366 euroa. Merkintähinnan maksu ehdotetaan suoritettavaksi kuittaamalla Rakennustukku Oy:n taseessa Rähmöselle oleva kauppahintavelka 40 366 euroa osakkeiden merkintähintaa vastaan. 8. Osakkeiden merkitseminen ja osakkeiden maksu 8.1 Uusmerkintä, suunnattu anti ja henkilöstöanti Osakkeet merkitään hallituksen laatimaan merkintälistaan. Merkintätarjouksen tekijän on maksettava yhtiökokouksen päätökseen perustuva hyväksytyn merkintätarjouksen mukainen osakkeiden merkintähinta (kokonaisuudessaan Yhtiön pankkitilille) hallituksen vahvistamana päivänä, kuitenkin viimeistään 15.11.2005. 9. Osakkeiden luovutus Osakeannissa merkityt ja maksetut osakkeet kirjataan Yhtiön osake- ja osakasluetteloon välittömästi sen jälkeen, kun osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin. Yhtiön osakkeista ei anneta osakekirjoja.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 3, liite tehtävään 3 10 10. Osakasoikeudet Osakeannissa merkityt osakkeet oikeuttavat täyteen osinkoon 1.7.2005 alkavalta tilikaudelta edellyttäen, että Yhtiön yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Osakeannissa merkityt osakkeet tuottavat muut oikeudet Yhtiössä osakepääoman korottamisen rekisteröinnistä lukien. 11. Varainsiirtovero Osakemerkinnästä ei peritä varainsiirtoveroa. 12. Vastuunrajoitus Yhtiö ja sen hallitus eivät ole vastuussa merkintätarjouksen tekijöitä ja osakkeiden merkitsijöitä kohtaan Yhtiön liiketoimintaan kuuluvista riskeistä. Merkintätarjouksen tekijä ja osakkeiden merkitsijä vakuuttavat perehtyneensä Yhtiön liiketoimintaan ja sen riskeihin parhaaksi katsomallaan tavalla ja haluamassaan laajuudessa. 13. Asiakirjojen nähtävillä olo Jäljennökset tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista ja hallituksen ehdotuksesta liitteineen ovat osakkeenomistajien nähtävillä 14.10.2005 lähtien Yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Ruosteentie 18 A, 53100 Lappeenranta. 14. Sovellettava laki Tähän osakeantiin sovelletaan Suomen lakia ja tätä osakeantia koskevat riidat ratkaistaan Lappeenrannan käräjäoikeudessa. Lappeenrannassa 18.6.2005 RAKENNUSTUKKU OY Maisa Piiroinen Maisa Piiroinen toimitusjohtaja Markku Rautakoura Markku Rautakoura hallituksen puheenjohtaja Teuvo Timonen Teuvo Timonen hallituksen varapuheenjohtaja
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 3, liite tehtävään 3 11 LIITE LIIKEVAIHTORYHMÄT JA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ Suunnattu osakeanti yrityksille, joilla on Yhtiön kanssa markkinointi- ja alihankintasopimus. Liikevaihtoryhmät: viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen mukainen liikevaihto Osake kpl Yrityksiä Osake yht. Ryhmä 1. alle 50 000 10 3 30 Ryhmä 2. 50 000 100 000 20 1 20 Ryhmä 3. 100 000 200 000 50 1 50 Ryhmä 4. 200 000 300 000 100 3 300 Ryhmä 5. 300 000 400 000 200 4 800 Ryhmä 6. yli 400 000 400 2 800 YHTEENSÄ 14 2000 Yhteensä lasketaan liikkeelle 2 000 osaketta. HENKILÖSTÖN MERKINTÄOIKEUS Yhtiön henkilökunnalle annetaan oikeus merkitä osakkeita seuraavasti: toimitusjohtaja johtoryhmä muut työntekijät 175 osaketta 145 osaketta 35 osaketta Yhteensä lasketaan liikkeelle 355 osaketta.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 4 12 Tehtävä 4 (90 min.) Toimit päävastuullisen tilintarkastajan apulaisena seuraavien osakeyhtiöiden tilintarkastuksissa. Osakeyhtiöt laativat tilinpäätöksensä FAS:n mukaisesti, ellei tehtävästä käy muuta ilmi. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tässä tehtävässä IFRS:n (International Financial Reporting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa kirjanpitolain 7 a luvun mukaisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. FAS:n (Finnish Accounting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa Suomen voimassa olevan kirjanpitolain mukaan laadittua muuta tilinpäätöstä kuin lain 7 a luvussa tarkoitettua kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. 4.1 Valmistustoimintaa harjoittava Tehdas Oy harkitsee siirtymistä IFRS:n mukaiseen tilinpäätöskäytäntöön. Tehdas Oy:n taseessa vaihto-omaisuudella on olennainen merkitys. Sen minimikalkyylin mukainen arvo on noin 2 300 000 euroa, joka on noin kolmasosa taseen kaikista varoista. Vaihto-omaisuus sisältää raaka-aineita, puolivalmisteita ja myös valmiita tuotteita. Hankinnan ja valmistuksen muuttuvat menot ovat noin 65 % valmiin tuotteen hankinta-arvosta. Tilinpäätöksissään Tehdas Oy on sisällyttänyt FAS:n vaatimat menot tilinpäätöshetkellä varastossa olevien itse valmistettujen tuotteiden hankintamenoon. Voidaanko hankintameno määritellä samalla tavalla myös IFRS:ssä? Jos ei, mitä eroja on? 4.2 Liiketoimintaa harjoittavalla Hannikainen Oy:llä on oma toimitilakiinteistö. Kiinteistön kirjanpitoarvo on 270 000 euroa, josta tontin osuus on 30 000 euroa. Kiinteistön käyvästä arvosta on hankittu kaksi lausuntoa. Lausuntojen perusteella kiinteistön käypä arvo on 450 000 euroa siten, että tontin käypä arvo on 70 000 euroa ja rakennuksen käypä arvo on 380 000 euroa. Rakennuksessa on poistoaikaa jäljellä 18 vuotta. Hannikainen Oy ei ole kirjannut aikaisemmin kyseisestä kiinteistöstä arvonkorotuksia eikä arvonalennuksia. a) Voidaanko FAS:n mukaisessa tilinpäätöksessä kirjata arvonkorotus? Jos voidaan, kuinka suuri arvonkorotus enintään voidaan kirjata? b) Esitä tilivientien avulla, kuinka mahdollinen arvonkorotus kirjataan (Per An). c) Onko kirjanpitokäsittelyssä eroa, jos Hannikainen Oy tekee tilinpäätöksensä IFRS:n mukaisena ja käyttää aineellisen omaisuuden arvostuksessa uudelleenarvostuksen mukaista arvostusperiaatetta? Esitä mahdolliset erot kirjauksissa. 4.3 Alfa Oy:llä on ollut omistuksessaan jo viiden vuoden ajan 30 % Bultti Oy:n osakkeista. Osakkeet hankittiin aikoinaan siitä syystä, että Bultti Oy tarvitsi oman pääoman vahvistamista. Samalla Bultti Oy aloitti Alfa Oy:n jälleenmyyjänä. Aluksi Bultti Oy myi merkittävän määrän Alfa Oy:n valmistamista tuotteista, mutta myöhemmin myynti on laskenut. Bultti Oy:n tulos on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan tappiollinen ja sen maksuvalmius on huono. Jotta Alfa Oy olisi välttänyt kaikkien saamistensa ja myös osakkeiden arvon menetyksen, Alfa Oy:n 400 000 euron erääntyneet myyntisaamiset Bultti Oy:ltä muutettiin velkakirjalainaksi Alfa Oy:n 30.6.2005 päättyneen tilikauden aikana. Velkakirjoille sovit-
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 4 13 tiin kahden vuoden maksuaika. Alfa Oy:n saamiset Bultti Oy:ltä ovat tilikauden päättyessä yhteensä 700 000 euroa, joka muodostuu edellä mainitusta 400 000 euron lainasaamisesta sekä 300 000 euron myyntisaamisista. Bultti Oy:n taloudellinen tilanne on kuitenkin edelleen huonontunut. Lisäksi Alfa Oy:n taseessa Bultti Oy:n osakkeiden ja saamisten arvoissa Bultti Oy:ltä on merkittävää riskiä. Bultti Oy:n pääosakas on esittänyt Alfa Oy:lle, että se vastaa Bultti Oy:n puolesta Alfa Oy:n 300 000 euron myyntisaamisten maksamisesta sillä ehdolla, että Alfa Oy myy sille kaikki omistamansa Bultti Oy:n osakkeet yhdellä eurolla ja antaa edellä mainitun 400 000 euron lainasaamisen anteeksi. Alfa Oy harkitsee vakavasti tarjouksen hyväksymistä, koska muitakaan vaihtoehtoja ei ole näköpiirissä. Alfa Oy ei ole halukas kirjaamaan nyt laadittavaan tilinpäätökseensä Bultti Oy:n osakkeita (kirjanpitoarvo Alfa Oy:llä 250 000 euroa) ja 400 000 euron lainasaamista menetykseksi. Alfa Oy:n toimitusjohtaja ja talouspäällikkö vetoavat siihen, että vuonna 2004 päätetyt tiettyjen osakkeiden myyntivoittojen verottomuus ja myyntitappioiden sekä arvonalennusten vähennyskelvottomuus verotuksessa tekevät arvonalennuksista epäedullisia. Arvonalennukset tulisivat vaikuttamaan koko määrällään tilikauden tulokseen ja voitonjakokelpoisiin varoihin. Tämä vaikuttaa heikentävästi suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. He uskovat, että tästä syystä muuttunut säännös tullaan muuttamaan lähivuosina siten, että tällaiset menetykset ovat jälleen vähennyskelpoiset verotuksessa. Miten arvioit tilannetta ja mahdollista arvonalennusten kirjaamista? Miten menetysten kirjaaminen käsitellään vuoden 2005 verotuksessa? 4.4 Mitä tarkoittaa IFRS:ssä käsite veroihin liittyvät väliaikaiset erot? Esitä esimerkki verotuksessa vähennyskelpoisesta väliaikaisesta erosta. 4.5 Millä kirjanpitovelvollisilla on IFRS:n mukaan velvollisuus segmenttiraportointiin? 4.6. Liiketoimintaa harjoittava Business Oy toimii erikoistavaroiden maahantuojana ja tukkumyyjänä, jolla on paljon jälleenmyyjiä. Business Oy on hankkinut tilikauden aikana 50 % Velmu Oy:n osakkeista. Velmu Oy:n toimiala on erilaisten seikkailu- ja elämyspakettien myynti suuryrityksille niiden asiakas- ja henkilöstötilaisuuksiin. Velmu Oy sopii hyvin esimerkiksi myös Business Oy:n jälleenmyyjätapahtumien järjestäjäksi. Business Oy osti noin 10 vuotta sitten omaa tarvettaan varten toimisto- ja varastokiinteistön perustettavan yhtiön lukuun ja perusti tätä varten Kiinteistö Oy:n. Business Oy on omistanut kaikki Kiinteistö Oy:n osakkeet Kiinteistö Oy:n perustamisesta alkaen. Olet Business Oy:n päävastuulliseksi tilintarkastajaksi valitun HTM Margit Pahkalan apulainen. Business Oy on juuri vaihtanut tilintarkastajaa. HTM Pahkala ja sinä olette suorittamassa ensimmäistä tilintarkastusta Business Oy:ssä. HTM Pahkala on valittu myös Kiinteistö Oy:n tilintarkastajaksi. Tarkastuksessa tulee puhe Business Oy -konsernin rakenteesta ja konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Business Oy:n controller ilmoittaa, että he eivät ole koskaan tehneet konsernitilinpäätöstä, koska kiinteistöosakeyhtiötä ei hänen mukaansa tarvitse sisällyttää konsernitilinpäätökseen. Controller on sitä mieltä, että Velmu Oy:n hankinta ei millään tavalla muuta tilannetta eikä konsernitilinpäätöstä aiota edelleenkään laatia.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 4 14 Konserniin kuuluvien yritysten yhteinen liikevaihto on noin 7,8 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 7,5 miljoonaa euroa), niiden taseiden loppusummat ovat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa (edellinen tilikausi 3,3 miljoonaa euroa) ja niillä on ollut palveluksessaan viimeksi kuluneilla tilikausilla keskimäärin 60 75 henkilöä. Kiinteistö Oy on laskuttanut emoyhtiöltä vuokraa 31.12.2004 päättyneen tilikauden aikana 850 000 euroa. Emoyhtiöllä puolestaan on lainasaamista Kiinteistö Oy:ltä tilikauden päättyessä 425 000 euroa, joka on peräisin kiinteistön hankinnasta. Business Oy ei jaa osinkoa. Kiinteistö Oy:öön jää tuloa, koska sen poistot ovat jo suhteellisen pienet tuloihin nähden. Tulos jaetaan kuitenkin osinkoina osakkeenomistajalle. Mitä seikkoja on huomioitava ja selvitettävä, jotta voidaan ottaa kantaa Business Oy:n velvollisuuteen laatia konsernitilinpäätös? 4.7 Business Oy:n varastossaan käyttämä melkein uusi trukki on palanut eräänä yönä käyttökelvottomaksi varaston pihassa 31.12.2004 päättyneen tilikauden aikana. Trukkia ei ollut vakuutettu. Sen hankintahinta oli 35 000 euroa. Poistosuunnitelman mukaan trukit poistetaan 10 vuodessa tasapoistoin. Muilta osin koneiden ja kaluston suunnitelmapoistoina käytetään EVL:n mukaisia enimmäispoistoja. Trukit kuitenkin poistetaan ja ne käsitellään käyttöomaisuuskirjanpidossa hyödykekohtaisesti. Yhtiöllä ei ole muita trukkeja eikä uutta trukkia saatu vielä tilikauden päättymiseen mennessä. Tuhoutuneesta trukista oli tehty yhden vuoden poisto. Business Oy on aina tehnyt poistot verotuksessa suunnitelmapoistojen määräisinä, mistä johtuen yhtiöllä ei ole poistoeroa. Business Oy:n kirjanpitäjä on kirjannut trukin poistamattoman menojäännöksen romutuskuluksi (liiketoiminnan muihin kuluihin) pois koneista ja kalustosta. Lisäksi kirjanpitäjä on kirjannut tämän jälkeisestä koneiden ja kaluston menojäännöksestä EVL:n mukaiset enimmäispoistot. Nyt hän ei kuitenkaan tiedä, miten trukin tuhoutuminen pitäisi käsitellä Business Oy:n tilinpäätöksessä ja veroilmoituksessa. Mitä neuvoja annat? 4.8. Business Oy:n 31.12.2004 päättyneen tilikauden tilintarkastuksessa tuli esille myös seuraava asia: Yhtiöllä on taseessaan aineettomissa hyödykkeissä poistamatonta liikearvoa 470 000 euroa ja muissa pitkävaikutteisissa menoissa 125 000 euroa. Viimeksi mainittu erä sisältää erään mainosspotin tuotantokustannukset. Mainos teetettiin mainostoimistolla. Mainosspotissa mainostetaan televisiossa erästä kuluttajille myytäväksi tarkoitettua erikoistuotetta. Tuote on Business Oy:lle hyvin tärkeä ja siitä on tarkoitus tulla yksi sen markkinoimista päätuotteista. Tutkimusten mukaan tuotteelle näyttää olevan hyvin tilaa markkinoilla. Tämänhetkisten näkymien mukaan siitä saadaan hyvä kate. Tuoteidea on kehitelty Business Oy:ssä, mutta itse tuote valmistutetaan Kiinassa. Mainosspotti valmistui juuri ennen tilikauden päättymistä. Ennen tilikauden päättymistä mainosspotti esitettiin kaksi kertaa televisiossa. Mainosspotin on tarkoitus olla kyseisen tuotteen päämarkkinointiväline seuraavien kahden vuoden ajan. Markkinointiasiantuntijoiden mukaan tämä on perusteltua. Tällä perusteella mainoksen koko hankintameno aktivoitiin, eikä parin esityskerran perusteella katsottu vielä olevan tarvetta sen kuluksi kirjaamiseen. Mainoksen hankintameno on tarkoitus poistaa seuraavien kahden tilikauden aikana tasapoistoin. Liikearvo on syntynyt kaksi vuotta sitten, kun Business Oy osti erään maahantuontiyrityksen liiketoiminnan. Näin se sai useiden hyvin kannattavien tuotteiden maahantuonnin. Liikearvo poistetaan tasapoistoin viidessä vuodessa.
HTM-tutkinto, 1-osa, tehtävä 4 15 Business Oy:n hallitus on päättänyt, että yhtiö siirtyy IFRS:n mukaiseen tilinpäätösraportointiin. Tällöin ensimmäinen IFRS:n mukainen tilinpäätös laaditaan tilikaudelta 2006. Business Oy:n toimitusjohtaja ja controller ovat pyrkineet alustavasti selvittämään, mitä mahdollisia eroja Business Oy:llä on siirtymispäivän FAS:n ja IFRS:n mukaisen oman pääoman välillä. He kysyvät asiaa myös sinulta. Selvitä, onko näitä eroja edellä kuvatun perusteella. Mitä erot mahdollisesti ovat? Kuinka nämä erot vaikuttavat siirtymispäivän omaan pääomaan ja kuinka ne vaikuttavat omaan pääomaan jatkossa. Selvitä myös mahdollisten erojen rahamääräinen vaikutus siirtymispäivän omaan pääomaan. Onko edellä selostetun liikearvon ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin aktivoitujen mainosmenojen käsittely tilinpäätöksessä 31.12.2004 hyvän kirjanpitotavan mukainen?
KESKUSKAUPPAKAMARI 1(3) Tilintarkastuslautakunta HTM-TUTKINTO 4.9.2005 2-OSA TILINTARKASTUSKERTOMUS JA MUUT RAPORTIT (4 tuntia) Ratkaise seuraavat tehtävät (1 2) voimassa olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän kirjanpitotavan perusteella, ellei tehtävästä muuta ilmene. Perustele vastauksesi, jos tehtävästä ei muuta ilmene. Tutustu myös kunkin tehtävän yhteydessä annettuihin vastaamisohjeisiin. Tehtäviin on vastattava KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastusalan suositukset -teoksen (2005) mukaisesti, ellei poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Vastauksissa tilintarkastajan raportit on laadittava KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastusalan kertomukset ja lausunnot (2005) -teokseen sisältyvien mallien mukaisesti, ellei poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tekstissä esiintyvät yritykset, henkilöt ja tunnistetiedot ovat kuvitteellisia. Tehtävien yhteydessä esittämättömillä hallinto- ja kirjanpitoasiakirjoilla tai tehtävässä mainituilla, mutta esittämättömillä liitteillä ei ole merkitystä tehtävien ratkaisussa. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tilinpäätöslukuja on esitetty joissakin kohdissa pyöristettyinä. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, mille viikonpäiville päivämäärät sijoittuvat. Arvostelussa ei anneta pisteitä tuloslaskelman, taseen tai rahoituslaskelman teknisiä yhteenlaskutoimituksia koskevista seikoista. Tehtävän taustatiedot (s. 2) ja hallituksen pöytäkirjoissa esitetyt asiat ovat esitetty oikein. Tehtäviin vastatessasi voit käyttää tietokoneen Omat tiedostot -kansioista löytyviä vastauspohjia. Tehtävät tallennetaan käyttämällä tallennusnimessä tehtävän otsikkoa ja vastaajan sukunimeä ja etunimeä. Esimerkiksi Tiina Tarkastaja tallentaa vastauksensa Omat tiedostot -kansioon seuraavasti: Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa. Omat tiedostot\2-osa Tehtävä 1 Tarkastaja Tiina Omat tiedostot\2-osa Tehtävä 2 Tarkastaja Tiina jne.
HTM-tutkinto, 2-osa 2 Taustatiedot Datamobilex Oy:n toimialana on tietojärjestelmien suunnittelu, toiminnanohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen ja valmistaminen sekä ohjelmistojen kauppa ja atk-alan koulutus. Yhtiön kotipaikka on Oulu ja se toimii vuokratiloissa Oulun kaupungin keskustassa. Yhtiö on tehnyt toimitiloista kymmenen vuoden kiinteän vuokrasopimuksen, minkä jälkeen yhtiö voi halutessaan lunastaa toimitilat itselleen. Yhtiö on perustettu kuusi vuotta sitten, ja sen omistavat edelleen perustajaosakkaat: Matti Mekuri 51 %, Pirjo Toivoinen 20 %, Kauko Kojolainen 19 % ja Simo Sääteri 10 %. Datamobilex Oy:n hallitukseen kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Matti Mekuri sekä jäsenet Pirjo Toivoinen ja Kauko Kojolainen sekä Timo Heikkinen Teknologia Invest Oy:n edustajana. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Matti Mekuri. Ensimmäiset neljä vuotta Datamobilex Oy tuotti erityyppisiä teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmiä. Yhtiö on saanut Teknologia Invest Oy:ltä pääomalainaa toimintansa laajentamista varten. Niinpä turvatakseen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa yhtiö hankki kaksi vuotta sitten 50 % Datam Oy:n osakekannasta ja loput 50 % oli tarkoitus hankkia vuonna 2005. Datam Oy kehittää nuorisolle suunnattuja peliohjelmistoja. Datam Oy:n hallituksessa toimii Datamobilex Oy:n osakkeenomistaja Simo Sääteri sekä kaksi muuta Datam Oy:n osakkeenomistajaa. Datamobilex Oy:n pääkirjanpitäjänä toimii Marjo Matikka. Datamobilex Oy:n tilintarkastajaksi on valittu ensimmäistä kertaa HTM-yhteisö Tilintarkastus Diili Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii HTM Kati Mirjaminen. Toimit Kati Mirjamisen tilintarkastusapulaisena. Olet saanut käyttöösi seuraavan tarkastusmateriaalin: tilinpäätöksen tilikaudelta 1.6.2004 31.5.2005, joka sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen, hallituksen kokouspöytäkirjoja. Pyydettyäsi olet saanut käyttöösi myös Datam Oy:n toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen tilikaudelta 1.1.2004 31.12.2004. Tehtävien ratkaisuissa huomioitavia perusolettamuksia Datamobilex Oy:n tilintarkastuksessa olennaisuuden rajana pidetään 0,5 % liikevaihdosta, 5 % tuloksesta ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, 0,5 % taseen loppusummasta ja 1 % omasta pääomasta. Kuitenkin useat olennaisuusrajaa pienemmät virheet ja puutteet saattavat yhdessä vaikuttaa siihen, antaako tilinpäätös kokonaisuutena oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
HTM-tutkinto, 2-osa 3 Tehtävä 1 (7 pistettä) Mitä virheitä ja/tai puutteita on Datamobilex Oy:n kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja/tai hallinnossa? Esitä mahdollisten virheiden ja/tai puutteiden rahamäärä, laatu ja yksityiskohtaiset perustelut johtopäätöksillesi. Esitä myös, miten virheet ja/tai puutteet voidaan korjata. Ota vastauksessasi kantaa siihen, miten kukin havaitsemasi virhe tai puute vaikuttaisi tilintarkastajan raportointiin, ellei virhettä tai puutetta korjata. Laadi vastauksesi työpapereiden muotoon seuraavan mallin mukaisesti siten, että työpapereista ilmenee tarkastettu asia, tarkastushavainto ja sen perusteltu arviointi sekä virheen ja/tai puutteen korjausmenettely. Esitä myös tarkastushavainnon vaikutus etenkin tilintarkastuslain 18 20 :n mukaiseen raportointiin (mitä raportoidaan, missä raportissa), ellei virhettä tai puutetta korjata. Vastatessa voit käyttää valmista Word- tai Excel-pohjaa, jotka löytyvät kansiosta Omat tiedostot, tiedostonimellä Vastauspohja 2-osa Tehtävä 1. VASTAUSMALLI Päiväys: 4.9.2005 Datamobilex Oy:n tilintarkastus, tilikausi 1.6.2004 31.5.2005 Tarkastaja: Tiina Tarkastaja 1. 2. Tarkastettu asia Tarkastushavainto, perusteltu arviointi ja korjausmenettely Vaikutus raportointiin (mitä raportoidaan), mikäli virhettä tai puutetta ei korjata. Raportointi (missä raportoidaan), mikäli virhettä tai puutetta ei korjata. Tehtävä 2 (3 pistettä) Laadi Datamobilex Oy:n tilintarkastajan allekirjoitettavaksi täydelliset ja tänään päivätyt: a) tilintarkastuskertomus ja b) tilinpäätösmerkintä edellyttäen, että yhtiön kirjanpitoa, hallintoa ja tilinpäätösasiakirjoja ei miltään osin muuteta. Tehtävän 2 arvostelussa voidaan antaa miinuspisteitä kielivirheistä ja muista esitystapaa koskevista virheistä.
HTM-tutkinto, 2-osa, liite 1 HTM-TUTKINTO 4.9.2005 LIITE 2-OSA 1 (26) TILINTARKASTUSKERTOMUS JA MUUT RAPORTIT SISÄLLYS DATAMOBILEX OY:N TASEKIRJA 1.6.2004 31.5.2005 Toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase 5 Liitetiedot 7 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 10 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 10 Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 10 DATAMOBILEX OY:N TASE-ERITTELYT JA LIITETIETOJEN ERITTELYT 31.5.2005 Aineettomat hyödykkeet 12 Aineelliset hyödykkeet 12 Sijoitukset 12 Saamiset, lyhytaikaiset 12 Rahat ja pankkisaamiset 13 Oma pääoma 13 Vieras pääoma, pitkäaikainen 13 Vieras pääoma, lyhytaikainen 13 Liitetietojen erittelyt 14 DATAMOBILEX OY:N HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2004 2005 15 DATAMOBILEX OY:N HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2/2004 2005 17 DATAMOBILEX OY:N HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 3/2004 2005 19 DATAMOBILEX OY:N HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 4/2004 2005 21 DATAM OY:N TASEKIRJA 1.1.2004 31.12.2004 Toimintakertomus 24 Tuloslaskelma 25 Tase 26
HTM-tutkinto, 2-osa, liite 1 2 Datamobilex Oy Y-tunnus: 1234567-8 Kotipaikka: Oulu DATAMOBILEX OY TASEKIRJA 1.6.2004 31.5.2005