LAPUAN KAUPUNKI 19.5.2009 Perusturvakeskus OHJEET HOITOTARVIKEJAKELUSTA 1 Yleistä Kansanterveyslaki velvoittaa kuntaa järjestämään väestönsä sairaanhoidon. Hoitotarvikejakelusta ei ole olemassa kunnille säädöksiin perustuvia velvoitteita, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet yhteisen yleisluonteisen suosituksen terveyskeskuksissa tapahtuvasta hoitotarvikejakelusta. Asiakas tulee hoitotarvikejakelun piiriin aina lääkärin lähetteellä. Hoitotarvikkeet myönnetään ainoastaan pitkäaikaiseen, yli 3 kk kestävään henkilökohtaiseen tarpeeseen. Potilaan kertomukseen tehdään merkintä tutkimus- ja hoitomääräyskaavakkeelle (SV 3S) tarvittavista hoitotarvikkeista. Tutkimus- ja hoitomääräys annetaan asiakkaalle tai omaiselle ja tällä määräyksellä saadaan hoitotarvikkeet hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikkeita jaetaan ainoastaan kotona asuville tai kotihoitoon rinnastettavan palveluasumisen piirissä oleville henkilöille. Hoitotarvikejakelun kautta luovutetaan ainoastaan hankintarenkaan sopimusten piiriin kuuluvia tuotteita. Perushygieniatuotteet eivät kuulu hoitotarvikejakelun piiriin. Annetuista tuotteista/välineistä on tehtävä merkintä TH-lehdelle. Hoitotarvikejakelua varten on keskusvarasto avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 8-15. Tilaukset voi tehdä muina aikoina sähköpostilla ja puhelimella. Diabetestarvikkeiden ja inkontinenssitarvikkeiden osalta jakelu tapahtuu jäljempänä ko. kohdissa mainitulla tavalla. Maksuttoman hoitotarvikejakelun piiriin eivät kuulu vuodesuojat, tippasuojat, pesulaput, ruokalaput, suojakäsineet ja pesuemulsiot paitsi jäljempänä erikseen mainituissa tapauksissa. Hoitotoimenpiteeseen tarvittavat apteekista ostettavat liuokset asiakas hankkii itse. Lapsille annetaan vaippoja vasta 3 vuotta täytettyään ja silloinkin lapsella tulee olla jokin diagnoosi taustalla. 2 Diabeetikot (muutos 1.4.2012 lähtien, hankintarenkaan hankintapäätöksen mukaiseksi) Hoitotarvikkeet jaetaan Yllinpuiston neuvolasta tai Tiistenjoen, Hellanmaan ja Kauhajärven kyläneuvoloista. INSULIININ PISTOSVÄLINEET: - insuliinikynän neulat, Pharmanova Oy, Fine-Ject 4, 5, 6, 8 ja 12 mm, neulanvaihto jokaiselle pistolle (kertakäyttöperiaate) - monikäyttökynät (säiliökynät) diabeetikoille, joilla insuliini säiliömuodossa INSULIINIPUMPPU:
2 - tarvittavista välineistä tulee Keskussairaalasta ohjeet ja suositusmäärät kullekin pumppuasiakkaalle erikseen (Medronic Finland Oy, Paradigm Veo ja pumppuun sopivat muut tarvikkeet) VERENSOKERIMITTARI JA MITTAUSLIUSKAT - asiakkaalla oltava diabetesdiagnoosi, jotta hän saa oman vs-mittarin neuvolasta - mittarit ovat terveyskeskukselle maksuttomia Pääsääntöisesti tyypin 1 ja 2 diabeetikot: - ensisijaisesti Roche Diagnostics Oy:n Accu-chek Aviva-mittari Lisäksi tyypin 1 ja 2 diabeetikot ns. erityisryhmät: (esim. lapset, näkövammaiset, henkilöt joilla käsien puristusvoima on heikko tai heikko motoriikka, halvauspotilaat tai yhden käden varassa toimivat potilaat) - Roche Diagnostics Oy:n Accu-chek Mobile mittari Insuliinipumppupotilaat: - Bayer Oy Diabetes Care:n Contour mittari ja liuskat (mittari toimii yhdessä pumpun kanssa) Ketoainemittaukseen lähinnä tyypin 1 diabeetikoille - NovaBioLab Oy:n Nova Max Plus mittari + ketoaineliuskat Vain ammattikäyttöön - Roche Diagnostics Oy:n Accu-chek Performa mittari sekä liuskat ja Safe-T-Pro plus lansetit INSULIINIRUISKUT, joissa neula mukana lähinnä lapsille varalle (tarve erittäin vähäinen) - Kiinteäneulaiset kertakäyttöruiskut on tarkoitettu yhtä pistoa varten. Kiinteäneulaiset ruiskut annetaan varalle mm tyypin 1 diabeetikoille, jos heidän vakituinen pistoskynänsä menee rikki viikonloppuna, jolloin hoitotarvikejakelu on kiinni. Tampereen Penli Oy, Exell NÄYTTEENOTTONEULAT = LANSETIT - lähinnä ammattikäyttöön Accu-chek Safe-T-Pro Plus lansetit - Lansetti verinäytteenottolaitteeseen: -- pääsääntöisesti Accu-chek Multiclix-lansetti ja pistolaite (osuus noin 85 %) tai Accu-chek Fastclix lansetti (osuus 10 %) ja erityisryhmille (kuten lapset) Accu-chek Softclix-lansetti ja pistolaite (osuus 5 %). Kaikkien lansettien toimittaja Roche Diagnostics Oy VERENSOKERILIUSKOJEN KULUTUKSEN TARPEEN ARVIOINTI Liuskakulutuksen määrää melko pitkälti diabetestyyppi eli onko kyse tyypin 1 vai tyypin 2 diabeteksesta sekä verensokerin omaseurantatarve eli onko kyse ns. perusseurannasta, jolloin mittauksia on harvemmin vai onko kyse tihennetystä seurannasta esim. sairauden alkuvaiheessa ja hoitomuutosten yhteydessä ja erityistilanteissa, kuten muiden sairauksien yhteydessä, matkoilla, ennen liikuntaa tms. Hoidonohjauksen yksi tavoite on, että diabeetikko hallitsee tarkoituksenmukaisen seurannan, ymmärtää mihin omaseurannalla pyritään ja osaa säädellä hoitoaan omaseurannan avulla. Talousarvion perusteeksi laskennallisia arvioita liuskatarpeesta: Tyypin 1 diabeetikko: - perusseuranta 25 liuskaa/viikko - lapset, epävakaa sokeritasapaino, näkövammaisuus, raskausdiabetes liuskatarve suurempi ad 70 liuskaa/viikko - ketoaineiden mittaukseen veren ketoainetestiliuskoja erityistilanteita varten (esim. akuutit infektiot) Tyypin 2 diabeetikko: - ruokavalio- ja tablettihoitoista diabetesta sairastavia verenglukoosin seuranta opettaa ymmärtämään, miten erilaiset ateriat ja liikunta vaikuttavat glukoositasoon. Tablettihoitoisella liuskoja tulee olla käytössä myös, jos potilaalla on alhaisesta
3 verensokerista johtuvia oireita samoin mittauksen avulla potilas opastetaan löytämään oikean tablettiannoksen - ruokavaliohoitoiset, sairauden alkuvaihe (noin 6 kk): 1-3 mittausta 2-3 kertaa viikossa eli kulutus 2-9 liuskaa/viikko, ja alun jälkeen perusseurannassa 1 liuska/viikko - tablettihoitoiset, lääkemuutoksen jälkeiset (noin 3 kk): 1-3 mittausta 2-3 kertaa viikossa eli 2-9 liuskaa/viikko, ja tämän jälkeen perusseurannassa noin 3 liuskaa/viikko - insuliinihoitoiset tyypin 2 diabeetikot hoidon onnistumisen kannalta vs-mittaus ensiarvoisen tärkeää. Aluksi oikean insuliiniannoksen löytymiseen kuluu yleensä 6-12 kk, jona aikana suositellaan paastoglukoosin mittausta joka aamu ennen aamupalaa ja lisäksi mittausta liian matalan verensokerin ilmaantuessa (hypoglykemiaoireiden ilmaantuessa). Kyse on tällöin kerran päivässä annosteltavan perusinsuliinihoitoisen tyypin 2 diabeetikon vs-mittaustarpeesta/vs-liuskatarpeesta. Liuskatarve on tällöin keskimäärin 10 liuskaa/viikko ensimmäisen vuoden ajan. Kun yhdellä insuliinipistolla/vrk hoidettava diabeetikko on perusseurannassa, niin liuskakulutus on nion 5 liuskaa/viikko. Jos tyypin 2 diabeetikolle kehittyy insuliininpuutos ja hän siirtyy ns. monipistosinsuliinihoitoon, niin vs-seurantatarve on sama kuin tyypin 1 diabeetikoilla ELI VERENSOKERIN LIUSKATARVE TIIVISTETTYNÄ: TYYPIN 1 DIABEETIKKO/MONIPISTOSHOITOINEN TYYPIN 2 DIABEETIKKO: LIUSKOJA: 25-70 LIUSKAA/VIIKKO = 1300-3640 LIUSKAA/VUOSI TYYPIN 2 RUOKAVALIO- TAI TABLETTIHOITOINEN DIABEETIKKO: LIUSKOJA: 2-9 LIUSKAA/VIIKKO = 104-468 LIUSKAA/VUOSI TYYPIN 1 DIABEETIKKO Perusseurantaan 300 liuskaa/3kk 6 pkt/3 kk Lapset, epävakaa T1D, näkövammaisuus, raskausdiab. ad. 840 liuskaa/3 kk 16 pkt/3 kk Ketoliuskat 1 pkt kerralla TYYPIN 2 DIABEETIKKO Ruokavaliohoitoiset sairauden alkuvaihe 1-2 pkt/3 kk 1 pkt/vuosi Huom. toisaalta nykyään hoitosuositusten mukaan mentävä heti tablettihoitoon, kun diabetesdiagnoosi tehdään Tbl-hoitoiset tbl-aloitusvaihe tai lääkemuutos 1-2 pkt/3 kk 1 pkt/3 kk
4 1-pistoshoito T2D alkuvaihe yli 2 pkt/3 kk 1 pkt/3 kk Jos T2D:lle kehittyy insuliininpuutos ja hän siirtyy monipistoshoitoon, niin vs-liuskojen ja -mittauksen tarve on silloin sama kuin tyypin 1 diabeetikoilla ks. tyypin 1 diabeetikko 3 Avanneleikatut Avannesidokset - asiakkaalle laaditaan yksiköllinen avanteen hoidon suunnitelma avannehoitajan toimesta; jos asiakas käyttää tuotteita suunnitelmasta poiketen, hän kustantaa ne itse 4 Inkontinenssi-asiakkaat Vaipat ja tippasuojat - lääkäri toteaa tarpeen, vastaanottokäynti tai poikkeuksellisesti muu yhteydenotto - potilasasiakirjoista tulee selvitä suojien tarve (SV 3S) - hoitaja määrittää tarvittavan määrän ja oikean tuotteen sekä hoitaa kulutuksen seurannan; laaditaan yksilöllinen suunnitelma - jos säännöllinen tarve olemassa, tehdään kotiinkuljetussopimus, toimitukset ja niiden muutokset tehdään yhteyshenkilön kautta Kertakatetrit Lievään ponnistusinkontinenssiin tarvittavat tippasuojat eivät kuulu jakelun piiriin. Tippasuojia voidaan hoitavan tahon harkinnan mukaan jakaa neurologisista tai muista sairaudellisista syistä johtuvaan virtsankarkailuun. Hoitotarvikejakelusta annetaan myös suojakäsineet omaishoitajille samoin kuin vuodesuojat vuodepotilaille. 5 Haava-asiakkaat Erilaiset sidostuotteet - ei kahta päällekkäistä hoitavaa haavasidosta - koskee haavoja, joiden arvioitu hoitoaika on yli 3 kk - haavanhoitoa toteutetaan terveyskeskuksessa laaditun haavanhoitokäsikirjan mukaan - hoito- ja palvelusuunnitelman piiriin kuuluvilla kotihoidon asiakkailla hoitotarvikkeet sisältyvät hoitomaksuun Alle 3 kuukautta kestävässä haavahoidossa asiakas ostaa itse kaikki haavanhoitotarvikkeet, hoitotarvikkeista annettu ohje kirjataan TH-lehdelle
5 6 Dialyysipotilaat - hoitoon tarvittavat tuotteet sairaanhoitopiirin määräyksen mukaan 7 Injektiohoitoa tarvitsevat Ruiskut ja neulat - lääkärin hoitomääräyksen mukaisesti (SV 3S) 8 Trakeostomiapotilaat - hoitoon tarvittavat tuotteet (sairaanhoitopiiri määrittää) 9 Happihoitoa saavat potilaat - hoitoon tarvittavat tuotteet (sairaanhoitopiiri määrittää) 10 Gastroenterologiset potilaat - hoitoon tarvittavat tuotteet, Perushygieniaan kuuluvat tarvikkeet eivät kuulu hoitotarvikejakelun piiriin 11 Terminaalivaiheen sekä hoitoisuudeltaan siihen verrattavat vaikeaa sairautta sairastavat potilaat (esim. INCL, ALS) - hoitoon tarvittavat tuotteet Perushygieniaan kuuluvat tarvikkeet eivät kuulu hoitotarvikejakelun piiriin