Euroopan parlamentti 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 26.6.2017 2017/2024(INL) MIETINTÖLUONNOS suosituksista komissiolle kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 tarkistamisesta (2017/2024(INL)) Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta Esittelijä: György Schöpflin (Aloite työjärjestyksen 46 artikla) (Ehdotuksen laatija: György Schöpflin) PR\1128567.docx PE606.199v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INL SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE:... 4 YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET KANSALAISALOITTEESTA 16. HELMIKUUTA 2011 ANNETUN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EU) N:o 211/2011 MUUTTAMISEKSI... 4 PERUSTELUT... 7 PE606.199v01-00 2/8 PR\1128567.docx
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suosituksista komissiolle kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 tarkistamisesta (2017/2024(INL)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 46 ja 52 artiklan, ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä vetoomusvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0000/2017), A. ottaa huomioon, että ajan myötä on käynyt ilmi, että nykyisessä kansalaisaloiteasetuksessa on aloitteiden organisointiin, rekisteröintiin ja esittämiseen liittyviä ongelmia ja heikkouksia ja sitä olisi siksi muutettava, jotta siitä saataisiin käyttäjäystävällisempi ja paremmin kansalaisten odotuksia vastaava; 1. pyytää komissiota tekemään ehdotuksen kansalaisaloitteesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 muuttamisesta liitteenä olevien suositusten mukaisesti; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle. PR\1128567.docx 3/8 PE606.199v01-00
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE: YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET KANSALAISALOITTEESTA 16. HELMIKUUTA 2011 ANNETUN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EU) N:o 211/2011 MUUTTAMISEKSI A. MUUTOSTEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET 1. Euroopan parlamentti katsoo, että on tarpeen tarkistaa kansalaisaloitteesta annettua asetusta (EU) N:o 211/2011, koska tämän osallistavan demokratian välineen olisi oltava yksinkertaisempi, selkeämpi ja käyttäjäystävällisempi ja siitä olisi levitettävä tietoa nykyistä tehokkaammin. Joka tapauksessa Euroopan parlamentti odottaa saavansa lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EU) N:o 211/2011 tarkistamisesta, sillä komissio on ilmoittanut, että se on valmis toimittamaan sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2017 loppuun mennessä. 2. Tarkistuksen tavoitteena on perussopimusten mukaisesti mahdollistaa se, että kansalaiset voivat rekisteröidä ja esittää kansalaisaloitteita menestyksekkäästi ja kustannustehokkaasti, ja huolehtia siitä, että komissio toteuttaa asianmukaisia jatkotoimia niiden johdosta. B. PYYDETYN MUUTOKSEN TEKSTI 1. Muutetaan asetus (EU) N:o 211/2011 seuraavasti: (1) Lisätään 3 artiklaan kohdat seuraavasti: 5. Järjestäjät voivat pyytää ehdotetun kansalaisaloitteen rekisteröintiä edeltävän koko järjestämisvaiheen ajan tukea Europe Direct -palvelusta ja komission eurooppalaista kansalaisaloitetta käsitteleviltä yksiköiltä, jotka antavat täysimääräistä apua ja neuvontaa maksutta. 6. Jäsenvaltiot voivat perustaa alueellaan keskitettyjä asiointipisteitä, jotka auttavat järjestäjiä valmistelemaan kansalaisaloitteita tarjoamalla kattavaa tietoa sekä teknistä ja oikeudellista neuvontaa. (2) Muutetaan 4 artikla seuraavasti: a) lisätään kohta seuraavasti: 1 a. Kansalaisaloite voi koskea nykyisen lainsäädäntöehdotuksen muuttamista. b) korvataan 3 kohta seuraavasti: 3. Komissio voi rekisteröidä osan aloitteesta ja epää rekisteröinnin kokonaan tai osittain, jos 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty. PE606.199v01-00 4/8 PR\1128567.docx
Jos komissio epää ehdotetun kansalaisaloitteen tai sen osan rekisteröinnin, se ilmoittaa järjestäjille kattavat ja yksityiskohtaiset epäämisen perusteet sekä kaikki heidän käytettävissään olevat oikeudelliset ja muut keinot. Tätä artiklaa sovellettaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 artiklan 2 kohtaan. Tämän artiklan mukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. (3) Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti: Jotta voidaan yksinkertaistaa tunnistamiseen tarvittavia henkilötietoja koskevia jäsenvaltioiden vaatimuksia, liitteessä III määriteltyjen tietoja koskevien vaatimusten on oltava suhteellisuus-, yksinkertaisuus- ja käyttäjäystävällisyysperiaatteen mukaisia. b) korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti: Allekirjoittajat voivat ilmaista tukensa tietylle ehdotetulle kansalaisaloitteelle ainoastaan kerran, ja heidän olisi voitava allekirjoittaa kyseinen kansalaisaloite asuinmaastaan käsin. c) korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Tuenilmausten kerääminen alkaa ehdotetun kansalaisaloitteen rekisteröintipäivän jälkeen järjestäjien asettamana päivämääränä ja 12 kuukauden kuluessa. (4) korvataan 6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Tuenilmaukset voidaan kerätä verkossa. Komissio pitää pysyvästi yllä verkossa toimivaa maksutonta komission johtamaa keskitettyä keruujärjestelmää, jonka avulla voidaan yksinkertaistaa tuenilmausten keräämistä sekä helpottaa näiden ilmausten tarkastamista koskevaa kansallisten viranomaisten työtä. Järjestäjät voivat käyttää muita verkossa toteutettavia keruujärjestelmiä, joille on annettu todistus. Niiden tuottamat tiedot on säilytettävä jäsenvaltion alueella. (5) Muutetaan 10 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti: antaa kolmen kuukauden kuluessa tiedonannon, jossa esitetään komission oikeudelliset ja poliittiset päätelmät kansalaisaloitteesta sekä toimet, jotka komissio aikoo toteuttaa, ja sen perustelut näiden toimien toteuttamiselle. b) lisätään kohta seuraavasti: Kun kyseessä on menestyksellinen kansalaisaloite, tavanomaisen tapahtumien kulun mukaan oletetaan, että komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahdentoista kuukauden kuluessa c alakohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan päättymisestä. Jos komissio katsoo, että on olemassa hyvät perusteet ehdotuksen antamatta jättämiselle, se on perusteltava päätöksensä asianmukaisesti. Tätä PR\1128567.docx 5/8 PE606.199v01-00
artiklaa sovellettaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 artiklan 2 kohtaan. (6) Korvataan 11 artikla seuraavasti: Edellä 10 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä ja kahden kuukauden kuluessa 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesta kansalaisaloitteen julkaisemisesta järjestäjät voivat esitellä kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa. Komissio ja Euroopan parlamentti varmistavat, että tämä kuuleminen järjestetään Euroopan parlamentissa, tarvittaessa yhdessä unionin niiden muiden toimielinten ja elinten kanssa, jotka saattavat haluta osallistua siihen, ja että komissio on siinä edustettuna asianmukaisella tasolla. (7) lisätään artikla seuraavasti: 11 a Menestyksellisiä kansalaisaloitteita koskevat Euroopan parlamentin jatkotoimet Euroopan parlamentti järjestää keskustelun kaikki tämän asetuksen mukaiset vaatimukset onnistuneesti täyttävistä kansalaisaloitteista. Näiden keskustelujen päätteeksi voidaan hyväksyä päätöslauselmaesitys. (8) Korvataan 13 artikla seuraavasti: Järjestäjät ovat vastuussa kansalaisaloitteen järjestämisessä aiheuttamastaan vahingosta teoilla, jotka ovat laittomia ja jotka on tehty tahallisesti tai rangaistavaksi säädettyä tai törkeää huolimattomuutta osoittaen, sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (9) Lisätään artikla seuraavasti: 13 a artikla Tiedotustoiminta Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet sekä erityisesti Euroopan komissio toteuttavat tiedotuskampanjoita, joilla lisätään yleisön tietoisuutta eurooppalaisen kansalaisaloitteen olemassaolosta ja maksimoidaan siten sen tuomaa lisäarvoa ja edistetään kansalaisten aktiivista osallistumista unionin poliittiseen elämään. PE606.199v01-00 6/8 PR\1128567.docx
PERUSTELUT Perussopimuksessa tunnustetaan EU:n kansalaisten ja sen toimielinten välisen yhteisen toimintavan välttämättömyys (SEU:n 9, 10 ja 11 artikla). Perussopimuksen mukaan edustuksellinen demokratia on keskeinen johtava periaate (SEU:n 10 artikla), mutta sen nojalla on myös mahdollista käyttää muita keinoja kansalaisten etunäkökohtien esiintuomiseen (SEU:n 11 artiklan 1,3 ja 4 kohta). Eurooppalainen kansalaisaloite liittyy tähän yhteyteen. Eurooppalainen kansalaisaloite ei ole suoran eikä edustuksellisen (osallistavan) demokratian väline, vaan se on aivan omanlaisensa väline. On syytä panna merkille, että tämä väline on tunnetusti käytössä useissa jäsenvaltioissa. Perussopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 211/2011 mukaisesti vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi (SEU:n 11 artiklan 4 kohta), ja jota on tukenut vähintään miljoona osallistumiskelpoista allekirjoittajaa, jotka ovat lähtöisin ainakin yhdestä neljäsosasta jäsenvaltioita (asetuksen (EU) N:o 211/2011 2 artiklan 1 kohta). Eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimivuutta koskevan ongelman ydin on sana kehottaa. Komissio on johdonmukaisesti katsonut, että sillä on valinnanmahdollisuus. Kaikkein uskottavin selitys tälle on, että komissio pitää kiinni yksinoikeudestaan tehdä lainsäädäntöaloitteita (SEU:n 17 artikla). Tässä yhteydessä on ehdotettu, että vaikka komission yksinoikeus voidaan ottaa kirjaimellisesti, olisi voitava lähtökohtaisesti olettaa, että komissio antaisi kansalaisaloitteeseen perustuvaa lainsäädäntöä paitsi jos on selkeitä perusteita sille, että se ei tee näin. Noin 60 eurooppalaista kansalaisaloitetta on käynnistetty välineen käyttöön ottamisen jälkeen, mutta yksikään niistä ei ole johtanut lainsäädännön antamiseen, vaikkakin osia eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta oikeus veteen on sisällytetty EU:n lainsäädäntöön. Asetuksen 211/2011 perusteella, komissio on tosiasiallisesti tuomarina ja valamiehistönä ratkaistessaan, hyväksytäänkö eurooppalainen kansalaisaloite ja läpäiseekö se kaikki esteet. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioilla on kuitenkin kumottu kahden eurooppalaisen kansalaisaloitteen Minority SafePack ja Stop TTIP hylkäämistä koskevat komission päätökset. Komission äskeinen päätös käynnistää eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskeva julkinen kuuleminen ja sen julkilausuma niiden myönteisestä vastaanotosta on pantu merkille, joskin eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen tarkistamista ei vielä löydy komission työohjelmasta. Asetuksen tarkistamista pidetään toivottavana ja kiireellisenä, ja sen yleisenä tavoitteena on säädöksen toimivuuden parantaminen, sillä kansalaisyhteiskunta pitää sitä nykyisellään raskaana ja vaikeana käyttää. Kansalaisyhteiskunnan taholta on itse asiassa huomattavaa ja kasvavaa painetta tämän välineen saattamiseen käyttäjäystävällisemmäksi. Vakiintunut käsitys on, että yleisesti EU ja erityisesti komissio pyrkivät tulemaan lähemmäksi kansalaisia, saattamaan vallankäyttöään entistä vastuullisemmaksi ja yleisesti edistämään PR\1128567.docx 7/8 PE606.199v01-00
kansalaistoimintaa unionin politiikan aloilla. Tähänastiset tiedot puhuvat puolestaan ja tästä johtuva kansalaisyhteiskunnan pettymys on selvästi aistittavissa. Jotkut jäsenvaltiot katsovat, että komission ilmeinen haluttomuus panna täytäntöön eurooppalaiset kansalaisaloitteet saattaa johtaa kansalaisten etääntymiseen entistäkin kauemmaksi EU:n toimielimistä ja komission saavuttamattomuutta koskevien euroskeptisten näkemysten vahvistumiseen. Jotkut eivät hyväksy eurooppalaista kansalaisaloitetta ja pitävät sen sisällyttämistä perustamissopimukseen virheenä, tienä populismiin. Olisi pantava merkille, että sanaa populismi käytetään yleisesti sellaisten poliittisten ilmiöiden vähättelemiseen, joita puhuja ei hyväksy. Koska eurooppalainen kansalaisaloite on kuitenkin selkeä ja kiistaton institutionaalinen muoto, sitä ei voida missään tapauksessa hylätä populismin nimellä. Joidenkin teknisten seikkojen vuoksi tarvitaan uudelleenarviointia. Yksi niistä on allekirjoitusten kerääminen, jota tällä hetkellä säännellään jäsenvaltioiden tasolla, minkä vuoksi olosuhteet ovat hyvin erilaisia. Olisi toivottavaa yhdenmukaistaa tätä prosessia, ja siihen päästäisiin tehokkaimmin unionin tasoisen kansalaisrekisterin luomisella, mikä merkitsisi unionin e-kansalaisuuden luomista. Tämä olisi siten osa EU:n digitaalistrategiaa. Asianomaisten valiokuntien järjestämiä kuulemisia koskeva Euroopan parlamentin nykykäytäntö ei ole toiminut erityisen hyvin. Kansalaisyhteiskunnan taholta on valitettu, että näiden parlamentaaristen kuulemisten ilmapiiri on ollut varsin kielteinen. Näin ollen ehdotetaan, että joka kerta kun eurooppalainen kansalaisaloite on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset, Euroopan parlamentin olisi järjestettävä asiasta työjärjestyksen 153 a artiklassa tarkoitettu ajankohtainen keskustelu. Kaikissa tapauksissa tarvitaan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan panosta asiasta vastaavana valiokuntana, koska eurooppalainen kansalaisaloite on hallintoon liittyvä asia. PE606.199v01-00 8/8 PR\1128567.docx