Aurinkosähkön kasvava merkitys osana kotimaista sähköntuotantoa Jero Ahola, LUT Energia, 7.5.2014



Samankaltaiset tiedostot
Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia

Kuinka saadaan paras hyöty aurinkosähköstä? Antti Kosonen Aurinkosähkön mahdollisuudet -info, Salo

Aurinkosähköä ja energiatehokasta asumista. Antti Kosonen & Jero Ahola

Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja teknologiat. Antti Kosonen

Aurinkosähkö. Antti Kosonen & Jero Ahola

Aurinkosähköä! Jero Ahola, LUT Energia,

Aurinkosähkön tulevaisuudennäkymät ja kannattavuus Suomessa. Jero Ahola

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Näkökulmia sähkön pientuotannon kilpailukykyyn ja kokonaistaloudellisiin hyötyihin

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa. Antti Kosonen

Aurinkosähkö kotitaloudessa

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen

Naps Systems lyhyesti

Aurinkosähköstandardointi yliopiston puheenvuoro. Jero Ahola, LUT School of Energy Systems,

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info Myynti- ja tuotekoulutus

Aurinkoenergiailta Joensuu

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki

Suomen ja maailman aurinkoenergimarkkinat. Jero Ahola, LUT School of Energy

Aurinkosähkö Suomessa TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki Mitä on aurinkosähkö

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa

AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Aurinkosähköä marjatiloille

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

Aurinkosähköä Maatiloille. Kuva: Tähti Koti Oy

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. Firstname Lastname INTERNAL

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto.

Aurinkosähköä Iso-Roballe

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum Satmatic Oy

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Aurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Kodin vihreä energia Oy

DEE Aurinkosähkön perusteet

Pientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon. Salo

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Aurinkopaneelit. - sähköverkkoliittymille INNOVATIVT

Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Messut Salossa Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy Puhelin

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat

Kuinka saadaan paras hyöty aurinkosähköstä? Antti Kosonen Investoi aurinkosähköön -infotilaisuus, Lappeenranta

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Kärjentie 18, ETELÄINEN Puh , fax Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN MITOITUS JA KANNATTAVUUS MAATILOILLA

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia järkevä investointikohde?

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Kodin aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittäminen. Aurinkovoimaloiden yhteishankinta 2018 infotilaisuus Joensuussa Tiia Selonen, Caruna Oy

Kattoelementit maatalous. Kattoelementit teollisuus. Huolto ja palvelu

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

NÄIN MEILLÄ LAPPEENRANNASSA

OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT. Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Aurinkosähkö kotona ja mökillä

Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI Helsinki / Finland / /

AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN

Siirtohinnoittelun vaikutukset pientuotannon kannattavuuteen - case aurinkosähkö kerrostalossa

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Suurten kiinteistöjen aurinkovoimalat Tuotannon ja kulutuksen yhteensovittaminen

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Aurinkoenergia Suomessa

KOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA

Hankintaohjeita taloyhtiöille

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

TkT Mikko Juntunen

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Aurinkosähkön asennusjärjestelmät

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI

Transkriptio:

Aurinkosähkön kasvava merkitys osana kotimaista sähköntuotantoa Jero Ahola, LUT Energia, 7.5.2014

Esitelmän sisältö I. Johdanto II. Aurinkosähkö Suomessa III. LUT 220 kwp

I. Johdanto

Maailman primäärienergian lähteet 1850-2011 Primäärienergian paraneva laatu Puusta hiileen ~ 80 vuotta Hiilestä öljyyn ~ 30 vuotta Öljystä hiileen vaiko uusiutuviin? Lähde: GEA Summary 2011, saatavissa 8.6.2014 http://www.iiasa.ac.at/research/ene/gea/index.html. (6.8.2012) 5

Sekä energian laatu että määrä ovat tärkeitä Aurinko ja tuuli Teknologian kehitys lisää saatavaa nettoenergiaa Kilpailukyky paranee suhteessa fossiilisiin energialähteisiin Energiatehokkuutta (käytetty energia/saatu palvelu) parantamalla voidaan muuttaa toimintapistettä EROEI E E out in 8.6.2014 6

Hyödynnettävissä olevat energialähteet maapallolla Auringosta saapuu maapallolle 14.5 sekunnissa yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta käyttää vuorokaudessa - Ramez Naam, Scientific American Lähde: Richard Perez & Marc Perez, A Fundamental Look at Energy Reserves for the Planet

Aurinkopaneelien hinnan kehitys

/Wp Aurinkosähkövoimaloiden kokonaiskustannus USA:ssa ja Saksassa 6 Average PV System Prices Germany USA (1 = 1.35 $) 5 4 3 2 3.35 /W p + 120% USA:n verkkoon liittämisen ja rakentamisen byrokratia on Saksaa raskaampi 1 1.5 /W p 0 Jan-06 Jan-07 Jan-08 Jan-09 Jan-10 Jan-11 Jan-12 Lähteet: Statistic data on the German Solar power (photovoltaic) industry, German Solar Industry Association, 5.9.2012 http://www.solarwirtschaft.de/fileadmin/media/pdf/bsw_facts_solarpower_en.pdf http://www.pv-magazine.com/news/details/beitrag/us--installed-price-of-pv-systemscontinue-to-fall_100009368/#axzz2j4qdxxdh Huomautukset: Saksa: P n < 100 kwp, ei arvonlisäveroa USA: Non-residental plants Lähde: U.S. Solar market insight 2011 Executive summary, Solar Industries Association, http://www.infrastructureusa.org/wpcontent/uploads/2012/03/ussmi-2011-yir-es.pdf, 5.9.2012

Aurinkosähkökapasiteetti kasvaa eksponentiaalisesti verkkopariteetteja saavutetaan jo ilman tukia Vuosittain asennettu uusi aurinkosähkökapasiteetti Arvioidut verkkopariteetit Euroopassa vuonna 2016 Lähde: PV production grows despite 'crisis-led' drop in investments, saatavissa: http://optics.org/news/4/10/8, 10.11.2013 Lähde: Ruggero Schleicher-Tappeser, How renewables will change electricity markets in the next five years, Elsevier Energy Policy, in Press

Saksassa uusiutuva energiantuotanto on jo heikentänyt perinteisen sähkön tuotannon kannattavuutta

Aurinkosähkön tuotantoennätys 24 GW in Saksassa 22.7.2013 at 13-14 On 21.7.2013 from 13-14 solar PV generation covered 46 % of all consumed electricity in Germany Electricity is generated from 1.3-1.4 M of solar PV systems 8.5 M humans living in buildings which produce electric energy with PV systems Sources: SMA, www.sma.de http://inhabitat.com/germany-sets-another-solar-power-generation-record/ (accessed 21.8.2013)

Sähköstä puolet hiilidioksidivapaasti - Ydinvoima vs. uusiutuvat Source: Comparing the Cost of Low-Carbon Technologies: Whatis the Cheapest Option?, Agora Energiewende, Germany, 2014

Tarvittavat kapasiteetit Source: Comparing the Cost of Low-Carbon Technologies: Whatis the Cheapest Option?, Agora Energiewende, Germany, 2014

Energiajärjestelmien vertailukelpoiset kustannukset Source: Comparing the Cost of Low-Carbon Technologies: Whatis the Cheapest Option?, Agora Energiewende, Germany, 2014

Euroopassa on investoitu viime vuosikymmenellä pääosin uusiutuvaan sähköntuotantoon Sources: EPiA & Christian Breyer

Aurinkosähköjärjestelmän valmistukseen käytetyn energian takaisinmaksuaika Lähde: Fraunhofer-ISE, Photovoltaics report, December, 2012. * Tarkasteltavassa järjestelmässä monikidepiipaneelit ** Globaalisti parhailla alueilla säteilysumma on n. 2500 kwh/m2

V. Aurinkosähkö Suomessa

Teho (MW) Energia (MWh/kk) Sähkön nettotuotanto ja -kulutus Suomessa vuonna 2013 9000000 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0-1000000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Osto Myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva Kuukausijakauma. Vuosikulutus 81,4 TWh Vuosituotanto 66,0 TWh (81 %) Kulutushuippu 14 GW Suomi on ostosähkön varassa Viikkorytmin näkyminen Lähde: Fingrid, (www.fingrid.fi) 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Oma tuotanto Osto Kuva Kesäkuu, 2013.

Asennettu aurinkosähkökapasiteetti Euroopassa 2012 Suomi: 0.2 W p /asukas Tanska: 70 W p /asukas Lähde: European Photovoltaik Industry Association (www.epia.org)

MWp Case Tanska - Aurinkosähkökapasiteettia asennetaan nopeasti PV-kapasiteetti Tanskassa (2013 loppu) 97 W p /asukas, vrt. Suomi 0.2-03 W p /asukas N = 89000 kpl P n,avg = 6.1 kw p Addition (MWp) Installed capacity (MWp) 600 1000 kwh/m2/a Vastaa Etelä-Suomen tasoa 500 400 300 200 100 Nettomittaus poistui, syöttötariffi suunnitteilla, 15.5 snt /kwh, 10a 0 20002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Year Poliittinen päätös: nettomittaus P n < 6kWp

Suomen sähköenergian tarpeen täyttämiseen vaadittavien aurinkosähköpaneelien pinta-ala 28 km x 28 km Suomessa vuotuisesti kulutetun sähköenergian tuottamiseen tarvittavien aurinkopaneelien pinta-ala Sähköenergian vuosikulutus Suomessa (TWh) 85 Tarvittava asennettu kapasiteeti (GWp) 106 Tarvittava maapintaala (km 2 ) 744 Pinta-alan tuottavan neliön sivu (km) 27.3

Auringon säteilyenergian hyödyntämisen tehokkuus sähkön tuotannossa 1 ha, aurinkosähkövoimala Prisman katolla Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 100-400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitosprosessissa 330 ha, 10 m3/ha/a kasvava metsä Aurinkosähkövoimalassa (PV) valmistukseen käytetyn energian takaisinmaksuaika on n. 0.5-2 a ja laitoksen käyttöikä on n. 25-30 a

Miten merkittävä määrä aurinkosähköä näkyisi Suomen voimajärjestelmässä heinäkuussa

Daily solar radiation (kwh/m2/d) Day length (hh:mm) Air temperature ( C) Ulkolämpötila, säteilymäärä ja päivän pituus 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0-5.0 Barcelona Frankfurt Lappeenranta Lappeenranta vastaa Frankfurtia aurinkosähkön tuotantopotentiaaliltaan Suomessa viileämmät olosuhteet kuukausijakauma erilainen Päivät pitkiä kesäaikaan Parhailla alueilla tuotanto noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna -10.0 7.0 6.0 5.0 Barcelona Frankfurt Lappeenranta 21:36 19:12 16:48 14:24 Barcelona Frankfurt Lappeenranta 4.0 12:00 9:36 3.0 7:12 2.0 4:48 2:24 1.0 0:00 0.0

PV production (kwh/yr) PV production (kwh/yr) kwh/h Energy (kwh/month) Tuotantoon vaikuttavia tekijöitä 0.600 0.500 0.400 June 250 200 150 S15 S45 S90 Tracking 0.300 100 0.200 0.100 50 0.000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 0 S15 S45 S90 Tracking Kuva Päivän sisäinen tuotanto Kuva Kuukausituotanto 1050 1000 950 900 850 800 750 700 650 600 PV annual production with 1 kw system South East West 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 PV slope ( ) Kuva Paneelikulman vaikutus tuotantoon PV annual production with 1 kw system 1050 1000 45 30 950 15 900 850 800 750-90 -70-50 -30-10 10 30 50 70 90 Azimuth ( W of S) Kuva Suuntauksen vaikutus tuotantoon

Ratkaistuja ja ratkaisemattomia aurinkosähkön yleistymisen hidasteista Suomessa Aurinkosähkövoimalan verkkoon liittäminen standardeilla, edullisilla ja turvallisilla laitteilla ilmoitusmenettelyn avulla RATKAISTU: Energiateollisuus ry:n sähköverkon asiakkuustoimikunnan 4.2.2013 tekemän linjauksen mukaisesti. Energiateollisuus ry suosittelee, että luvussa 3 esitetyt suojausasettelut täyttävien laitosten lisäksi jakeluverkkoon hyväksytään myös teknisiltä ominaisuuksiltaan Saksan mikrotuotantonormin VDE-AR-N-4105 täyttävät laitteet Mikrotuotetulle ylijäämäsähkölle ostaja RATKAISTU: Jo noin 20 Sähkökauppaa harjoittavaa yhtiötä on lupautunut ostamaan pientuottajilta sähköenergiaa. Vaiheiden välinen reaaliaikainen netotus käyttöön sähköenergiamittareissa Ferraris-mittausperiaate käyttöön staattisen sijasta Yhtenäiset aurinkoenergiaa suosivat rakennustapaohjeet kaikkiin kuntiin Kotitalouksille investointituki aurinkosähköinvestointeihin ja tuntikohtainen energian nettomittaus

Ferraris-mittausperiaatteen käyttäminen on järkevää sekä verkkoyhtiön että kuluttaja-tuottajan kannalta Hyöty kuluttaja-tuottajalle: sähkön myynti 40 /MWh, itse tuotetun sähkön käyttö 150 /MWh KIINTEISTÖN AURINKOSÄHKÖTUOTANTO KIINTEISTÖN KULUTUS SÄHKÖENERGIAMITTARIN ENERGIAREKISTERIEN SISÄLLÖN MUUTOS (näytteistystaajuus 1 Hz) 3-vaiheinvertteri 1-vaih. Kuorma Ferraris-mittausperiaate Staattinen mittausperiaate Hetkellinen teho (kw) Hetkellinen teho (kw) Osto E+ (kws) Myynti E- (kws) Osto E+ (kws) Myynti E- (kws) L1 1 3 2 0 L2 1 0 0 0 0 1 L3 1 0 0 1 Energia yhteensä (kws) 3 3 0 0 2 2 Ei rankaise 3-vaiheinvertterin käytöstä, kiinteistön kuormien ryhmittelemisestä yhteen vaiheeseen ei hyötyä Kannustaa käyttämään yksivaiheisia aurinkoinvertterejä ja keskittämään kiinteistön kuormat tähän samaan vaiheeseen

1 10 19 28 37 46 55 64 73 82 91 100 109 118 127 136 145 154 163 172 181 190 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 Esimerkki 8 kwp järjestelmä omakotitalossa - Mitä sähköenergian netottaminen tuntitasolla tarkoittaisi Kulutus (kwh) Syöttö (kwh) Oikaistu kulutus (kwh) Oikaistu syöttö (kwh) 7 7 6 6 5 5 Energia [kwh] 4 3 Energia [kwh] 4 3 2 2 1 1 0 0 Aika [h] Aika [h] Kulutus = 102 kwh, Syöttö = 175 kwh Kulutus = 78 kwh, Syöttö = 151 kwh Oman kulutuksen osuus kasvaa noin 20 %

Asukasluku (tuhatta) Aurinkopaneeliasennukset kuntien rakennusjärjestyksissä, tilanne kevät 2013 600 Helsinki 500 400 Kasvava kustannus sekä kuntalaiselle että lupia käsittelevälle viranomaiselle Mikä on saavutettava hyöty?? 300 200 100 0 Espoo Vantaa Tavoitetila kaikkien kuntien osalta Lahti Lappeenranta Kouvola Mikkeli Hamina Kotka Imatra Vapautettu Ilmoitusmenettely Toimepidelupa Ei mainintaa

Kiinteistökokoluokan aurinkosähköjärjestelmän kustannusrakenne ALV:n suuruisen osan poistaminen henkilöverotuksessa mahdolliseksi? (toteutustapa mikä hyvänsä) Menetetty ALV tuotantotukena: 16 /MWh ALV-kantoja EU:ssa 2014: Suomi 24 % Luxemburg 15 % Saksa 19 % Alankomaat 19 % Työ 20 % Aurinkosähköjärjestelmän kustannusrakenne: 5 kwp hinta: 1.6 /Wp (alv 0%), 2 /Wp (alv. 24%) Arvonlisävero 19 % Muut tarvikkeet 2 % Kaapelit ja liittimet 1 % Kotimaisuusaste: investointi 25-90% tuotettu energia: 100 % Telineet 7 % Invertteri 13 % Paneelit 38 % Paneelit Invertteri Telineet Kaapelit ja liittimet Muut tarvikkeet Työ Arvonlisävero Asennusmäärä (kpl/a) 10000 50000 100000 Asennettu kapasiteetti (MWp/a) 50 250 500 Suora työllistäminen, asennus (henkilöä) 300 1500 3000 Liikevaihto (M ) 100 500 1000

Energy price (snt/kwh) ALV:n poisto lisäisi kuluttajan aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta Energy price for next 30 years (annual inflation rate 1.5%) 35,0 30,0 25,0 20,0 Kuluttajan maksama sähköenergian kokonaishinta 2013 ALV:n poiston vaikutus aurinkosähkön tuotantokustannukseen 10% 8% 15,0 10,0 6% 4% 2% 0% 5,0 0,0 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 System price (eur/w) Sijaintina Lappeenranta, suunnattu etelään, kulma 15 astetta, Invertterin elinikä 15 a ja paneelien 30 a

Suomen (toiseksi) suurin aurinkovoimala LUT 220 kwp Toteutusaikataulu 1.1.2013-31.12.2014

LUT aurinkoenergian hyödyntämisen edistäjänä Riippumattoman tiedon tuottaja Tutkija Kouluttaja Demonstraatiokohde

Teema 1, kesä 2013: Kustannustehokas ja turvallinen asennus suomalaisille tasakatoille Rakennuskanta uusiutuu 1 1.5 %/a Aurinkosähkön markkinaehtoinen yleistyminen: päivittäistavarakauppa, toimistot ja julkiset rakennukset Miten tasakattoasennuksia nykyiselle rakennuskannalle kustannustehokkaasti? Kuva Paneeliteline tasakatolle. Kuva 51.5 kw:n voimala LUT:n tasakatolla 9.4.2014.

Teema 2, kesä 2013: Aurinkopaneelit rakenteen katteena Miksi aurinkopaneeli pitäisi asentaa olemassa olevan pintamateriaalin päälle? Paneelia itsessään voidaan soveltaa aurinkoverhona tai katteena. Tavoitteena demonstroida autokatos, jossa katemateriaalina aurinkopaneeli. Kuva Suojaisa parkkipaikka autoille. Kuva 108 kw paneeleita autokatoksiin. Autokatokset 9.4.2014.

Teema 3, kesä 2014: Aurinkopaneelit rakenteen julkisivuna Miksi aurinkopaneeli ei voisi olla näyttävä julkisivuelementti? Paneeli ei näytä ikkunaan verrattuna kovinkaan erilaiselta. Paneeli voi toimia aurinkoverhona ikkunoille. Tavoitteena demonstroida aurinkopaneeli julkisivuelementtinä. Lähde: Schletter GmbH, (http://www.schletter.de Kuva Seinäasennus aurinkopaneeleille. Kuva Aurinkoverho ikkunoille.

Tuotannon mittaaminen ja seuraaminen Energiamittarit mittaavat jokaista kokonaisuutta voimaloiden tuotannot erotellaan Päivittäiset tuotantotiedot esitetään minuuttitasolla Kommunikaatio ja mittausohjelmisto oleellisessa asemassa Valmistajat tarjoavat omia ohjelmistoja tuotannon seuraamiseen Kuva LUT aurinkovoimalan kommunikaatiojärjestelmä. Kuva Tuotantolukemia (160 kwp voimala).

LUT aurinkosähkövoimala, P n = 220 kwp Valmistuessaan Suomen 2. suurin aurinkovoimala (tällä hetkellä 3. suurin verkossa oleva voimala) Voimala koostuu erilaisista kokonaisuuksista Tasakatto 51,5 kwp Autokatos 108 kwp Seinä 40,5 kwp Automaattisesti säätyvä (tracking system) 5 kwp Kiinteä asennus (verrokki säätyvälle) 5 kwp Ohutkalvo 10 kwp Yhteensä 220 kwp Kuva 5 kw säätyvä 2-akselinen järjestelmä.

Hankkeen eteneminen 1. Päätös voimalan rakentamisesta 2. 30 % investointituki voimalan rakentamiseen (TEM) 3. Lupa rakennuksen omistajalta (SYK) 4. Lupa kaupungin rakennusvalvonnalta Ilmoitusmenettely (tasakattovoimala) Toimenpidelupa (autokatosvoimala) 5. Hankintaprosessi (yli 30 keur hankinnoissa hankintalain mukaan) Telineet, invertterit, paneelit, kaapelit, työt 6. Rakentaminen (työturvallisuus) 7. Sähkösuunnittelu ja -työt (suojaukset, kaapelit, mittaukset, kytkennät, keskukset) 8. Varmennustarkastus ja ilmoitus Lappeenrannan Energialle mikrotuotantolaitteiston liittämisestä sähköverkkoon 9. Käyttöönotto

LUT tasakattovoimala (1/2) Vesikattoa läpäisemätön pinta-asennus bitumikermikatolle Neliöpaino 20 40 kg/m 2 Asennuskulma 15 Paneelikiinnikkeet paneelikehyksen korkeuden mukaan Lisäpainot ( jätekivi ) valmistajalta saadun tuulikuormalaskelman mukaan

LUT tasakattovoimala (2/2) Inv. Panels Type Manuf. 1 2 Poly 2x17 3 Tianwei 4 5 2x18 Mono 6 2x17 Poly Cencorp Totally: 206x250 W = 51,5 kw p

LUT autokatosvoimala (1/2) Rakenne modulaarinen (pulttiliitokset, ei paikan päällä tehtyjä hitsauksia) Aluskate estämässä vesivuodot Kattokulma 15 Paneelikiinnikkeet paneelikehyksen korkeuden mukaan Lumikuormalaskelmat valmistajalta

LUT autokatosvoimala (2/2) Inv. Panels Type Manuf. 1 2 3 4 5 6 1 2x18 Poly Tianwei 2 Poly 3 2x18 Tianwei 4 5 Mono 6 Poly Totally: 432x250 W = 108 kw p

Sähköistys Autokatosvoimala kytketty 6-vaiheen sähkökeskukseen Tasakattovoimala kytketty 3-vaiheen sähkökeskukseen Aurinkovoimala ei lisää kuormitusta Aurinkovoimala merkittävä näkyvin kyltein Voimala täytyy pystyä irrottamaan mekaanisesti verkosta Kuva Kaaviokuva LUT aurinkovoimalan sähköistyksestä. Kuva Merkintäkyltti.

Rated power (W) Paneelit Standardipaneelikoko: n. 1640 992 Moni- ja yksikidekennot (hyötysuhde 15 %, nimellisteho 250 W) Liitintyyppi MC4 (muita esim. Amphenol ja Tyco Solarlok) Jännitekesto 1000 VDC ja toimintalämpötila 40 C 85 C IP-luokitus: IP65 (myös liittimien osalta) Mekaaninen kuormituskesto 5400 Pa Flash testausdokumentit (takuu paneelin todellisesta nimellistehosta) TÜV tai IEC standardin mukainen hyväksyntä 250.00 245.00 240.00 235.00 230.00 225.00 220.00 215.00 210.00 205.00 200.00 Tianwei Cencorp 10 a 25 a 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Year Kuva Paneelin tuotanto vähintään. Suorituskyky: 90 % (10 a), 80 % (25 a) Kestää n. 550 kg/m 2 tasaista kuormaa Tuotanto heikkenee lämpötilan noustessa standardiolosuhteiden yläpuolelle n. 0.5 %/ C 1 kw:n voimala tuottaa Suomessa n. 800 kwh/a 1 kw paneeleja vie tilaa n. 6,5 m 2

Mitoitus ja paneelikytkennät Invertterivalmistajilla mitoitusohjelmia paneelikenttien mitoittamiseen LUT: 8,9 kw invertterit 2 17 18 paneelin sarjaankytkentä (string) Sarjaankytkennällä nostetaan DC-jännite riittäväksi Rinnankytkennällä nostetaan kenttien tuottamaa virtaa INVx.3 INVx.1 INVx.2 7 8 9 10 5 6 7 8 9 14 15 16 17 18 15 14 13 12 11 4 3 2 1 18 13 12 11 10 9 16 17 1 2 3 13 14 15 16 17 4 5 6 7 8 7 6 5 4 12 11 10 9 8 3 2 1 1 2 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 7 6 5 4 3 Kuva Esimerkki tasakaton paneelikytkennöistä. INVx.3 INVx.2 INVx.1 18 11 10 3 2 13 12 5 4 18 11 10 3 2 13 12 5 4 18 11 10 3 2 13 12 5 4 17 12 9 4 1 14 11 6 3 17 12 9 4 1 14 11 6 3 17 12 9 4 1 14 11 6 3 16 13 8 5 18 15 10 7 2 16 13 8 5 18 15 10 7 2 16 13 8 5 18 15 10 7 2 15 14 7 6 17 16 9 8 1 15 14 7 6 17 16 9 8 1 15 14 7 6 17 16 9 8 1 Kuva Kaapelit suojaan UV-säteilyltä. Kuva Esimerkki autokatoksen paneelikytkennöistä.

Paneelien sijoittelu Hyvin suunniteltu paneelien sijoittelu lisää tuotantoa, helpottaa kytkentöjen tekemistä ja kaapelointia Kokonaisuus tärkein Kuva Lumi vaikuttaa tuotantoon. Kuva Varjot vaikuttavat tuotantoon.

Teho (kw) Energia (kwh/kk) 220 kwp LUT:n omaan käyttöön? Kuukausittainen sähkön jakauma 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Simuloitu vuosituotanto 186 MWh n. 2,6 % kokonaiskulutuksesta Kulutuspiikkejä tasataan tuotannolla Paneelipinta-ala n. 1430 m 2 Osto Myynti Tuotanto omaan käyttöön 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Oma käyttö Osto Kuva Yliopiston sähkön alkuperä 220 kwp voimalalla.

Teho (kw) Energia (kwh/kk) 800 kwp aurinkovoimala LUT:ssa? Kuukausittainen sähkön jakauma 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0-100000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Simuloitu vuosituotanto 676 MWh n. 9,4 % kokonaiskulutuksesta Myyntiin 10,6 kwh (0,002 %) Paneelipinta-ala n. 5210 m 2 Osto Myynti Tuotanto omaan käyttöön 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Oma käyttö Osto Kuva Yliopiston sähkön alkuperä 800 kwp voimalalla.

Teho (kw) Energia (kwh/kk) 8,6 MWp aurinkovoimala LUT:ssa Kuukausittainen sähkön jakauma 800000 600000 400000 200000 0-200000 -400000-600000 -800000-1000000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Simuloitu vuosituotanto 7269 MWh n. 100,5 % kokonaiskulutuksesta Vuosittainen nettosähkönkäyttö 0 kwh Myyntiin 4238 MWh (58,3 %) Paneelipinta-ala n. 55960 m 2 Osto Myynti Tuotanto omaan käyttöön 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Oma käyttö Osto Kuva Yliopiston sähkön alkuperä 8,6 MWp voimalalla.

Energy price (snt/kwh) Onko aurinkosähkö kannattavaa? LUT maksaa tällä hetkellä n. 10 snt/kwh 35.0 Energy price for next 30 years (annual inflation rate 1.5%) 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 10% 8% 6% 4% 2% 0% 0.0 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 System price (eur/w) Kuva Tuotetun energian hinta aurinkovoimalan elinkaaren aikana. (Homer, The Micropower Optimization Model)

Sähkön hinta (snt/kwh) Oma käyttö (kwh/a) Optimaalinen voimalan koko sähkönhinnan kannalta Nykyhinnoilla laskettuna Myyntisähkö 4,52 snt/kwh (Lappeenrannan Energia, kaksivuotinen sopimus) Oma tuotanto 5 snt /kwh (1,5 /W, 1,5 % inflaatio, 0 % korko) Ostosähkö 9,64 snt /kwh n. 9 MWp Sähkön hinta 7,98 snt /kwh Sähkön hinta, 30 a Omaan käyttöön 10.000 9.500 9.000 8.500 8.000 7.500 7.000 0.0 2000.0 4000.0 6000.0 8000.0 10000.0 12000.0 14000.0 Voimalan koko (kwp) 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 0.0 2000.0 4000.0 6000.0 8000.0 10000.0 12000.0 14000.0 Voimalan koko (kwp) Kuva Sähkön hinta nykyhinnoilla laskettuna. Kuva Aurinkosähkö omaan käyttöön.